Aikaisempaa hieman talvisempaa, mutta ensi yön kohtalaisen pakkasen ja sitä seuraavan lumisadevaiheen perään etukevättalvista heikon pakkasen korkeapainesäätä pitkäkestoisesti (Päivitetty!)

Talvi on alkanut yrittämään näin helmikuun aluksi myös Etelä-Suomessa taas vaihteeksi aikaisempaa hieman paremmin kuin mitä tammikuussa saimme kokea erittäin leutojen säiden oltua silloin pääosassa kuun loppupuoliskolla Lapin edelleen ajoittaisia erittäin kylmiä vaiheita lukuun ottamatta.

Syynä uuteen talventuloon on ollut parin viime päivän aikana yhtäältä matalapaineen siirtyminen pyörimään Suomen kaakkoisreunalle, joka on kierrättänyt kylmempää ilmaa koillisesta myös Etelä-Suomeen, joskin ilmamassan kylmyys täällä etelässä ei ole ehtinyt vaikuttamaan kovin kummoisesti lämpötilojen laskettua kylmimmilläänkin tänään maanantaina "vain" -5 ja -10 asteen välille.

Toisaalta Lapissa vaikuttavan korkeapaineen selänteen alueella pakkanen on lähtenyt kiristymään merkittävästi, jolloin siellä on tulossa ensi yönä ainakin -30 ja -40 asteen välisiä minimilämpötiloja! -- joissakin ennusteissa povataan siellä paikoin koko tämän talven kylmimpiä hetkiä, joka voisi tarkoittaa tämän talven tähän mennessä ainoita -40 asteen rajan saavuttamisia yksittäisillä laaksopaikoilla...

Tuo korkeapaineen selänne noin etelä-pohjoissuuntaisena vyöhykkeenä siirtyy ensi yön ja huomisen (tiistai) alkupäivän aikana maamme yli itään, jolloin myös etelässä minimilämpötilat saattavat laskea etenkin sisämaassa -10 asteen kylmemmälle puolelle, ja jos nykyinen matala pilvikansi hälvenee, niin -15 ja -20 asteen välillekin on mahdollisuuksia etenkin vielä vanhaa lumipeitettä kunnolla sisältävällä etelän sisämaa-alueella; ohutta uutta lumipölyä lukuun ottamatta lumeton "Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta" -vyöhyke jää tällä kertaa muuta etelän aluetta selvästi leudommaksi.

Sitten huomisesta tiistaista alkaa ensimmäinen vaihe kohti erittäin laajan ja pysyvän korkeapaineen vallitsemista Fennoskandian ja Länsi-Venäjän yllä, jossa ensin lännestä lähestyy säärintama lumisateineen, jonka takana uusi annos erittäin leutoa länsivirtausta yrittää Atlantilta Suomeen ja missä korkeapaine vahvistuu Venäjällä.

Noiden väliin puristuu Suomen alueelle ti-ke ajaksi voimakastuulinen etelävirtauksen vyöhyke sään taas lauhtuessa koko maassa, jossa Etelä-Suomessa pilvisyys on taas runsasta ja tuon rintaman mukana tulee ajoittaisia lumi- ja sitten länsiosassa myös tihku-, vesi- ja räntäsateita. Lämpötiloihin syntyy siinä lännen ja idän välille voimakas lämpötilakontrasti, jossa lännessä lauhtuu jopa lievästi suojasään puolelle, mutta idässä pysytään selvästi pakkasella koko ajan; nollaraja muodostuu noin Päijänteen tasalle.

Toinen vaihe sisältää sitten ke-to aikana tuossa länsivirtauksen tulon ja idän korkeapaineen välissä pienen matalapaineen muodostumisen ensin keskisessä Skandinaviassa, mistä se sitten siirtyy kohti Suomea ja muodostaa lopulta Suomen kohdalle etelä-pohjoissuuntaisen matalapaineen solan, missä Venäjällä jatkaa tuo em. korkeapaine ja lännessä Britteinsaarilta käsin työntyy kohti Fennoskandiaa toinen korkeapaine; tuo sola tarkoittaa Etelä-Suomen säässä edelleen runsaspilvisyyttä ja ajoittaisia lumi- ja lännessä myös vesi- ja räntäsateita, mutta voimakkaiden etelätuulten sijalle tulee enemmän länteen kääntyviä heikompia tuulia ja lopulta tuulet voivat tyyntyä lähes kokonaan. Lämpötilat pysyvät tässä vaiheessa yhä em. länsi-itäkontrastissa, jossa lievää suojaa voi olla lännessä.

Kolmannessa vaiheessa to-pe aikana tuo matalapaineen sola sujahtaa Suomesta pois etelään ja katoaa, koska noiden idän ja lännen korkeapaineiden kuroutuminen yhdeksi ja samaksi korkeapaineeksi Fennoskandian ja Länsi-Venäjän ylle tapahtuu samalla; Etelä-Suomeen jää vallitsemaan runsaspilvinen ja heikkotuulinen alue ja sateet loppuvat, ja jossa lämpötilat jäävät heikosti pakkaselle. Siinä lännen ja idän välinen lämpötilakontrasti tasoittuu eli lännessä hieman kylmenee. 

Lapissa sen sijaan alkaa vaikuttamaan voimakas länsivirtaus, joka voi tarkoittaa siellä voimakkaasti leudontavia Föhn-tuulia, jolloin etenkin Pohjois-Lappi saa ajoittain useita plusasteita lämpötiloissa. Samalla etenkin juuri Lapin alueella voidaan siksi nähdä taas myös erittäin näyttäviä helmiäispilviä.

Lopulta näiden kolmen vaiheen myötä alkaa vallita poikkeuksellisen vahva, laaja ja pitkäkestoinen korkeapaine Fennoskandian ja Länsi-Venäjän yllä, joka tarkoittaa Euroopassa laajasti suursäätilallista muutosta talvisempaan suuntaan (manner-Euroopassa koittaa pitkä yöpakkasten kausi ja etenkin itäosat ovat hyvin talvisia; toisaalta Välimerelle ei ulotu kovin kylmiä säitä), mutta samalla Pohjois-Atlantilta Jäämerelle olevalle vyöhykkeelle silti jää edelleen vaikuttamaan voimakkaiden matalapaineiden vyöhyke stratosfäärin voimakkaan ja tiiviin polaaripyörteen mukaisesti, joka ohjaa hyvin leutoja länsivirtauksia juuri Lapin yli Uralille.

Näillä näkymin korkeapaineen keskuksen sijainnista ja itse korkeapaineen laajemman alueen muodosta sitten riippuu mm. Suomen sään jatko; suosiiko korkeapaineen keskuksen sijainti enemmän länsivirtauksia myös Lappia etelämmäksi (keskus Suomen eteläreunalla), vai kaakkoisvirtauksia (keskus itäpuolella), vai onko tulossa myöhemmin enemmän luoteis-pohjoistuulia (keskus länsipuolella)?...

Selvin skenaario tässä vaiheessa viikonlopulle (la-su) näyttää olevan sellainen, jossa tuon korkeapaineen keskus jämähtää muutamaksi päiväksi Suomen kaakkoispuolelle, jolloin Lapissa jatkuu ensin noita Föhn-tilanteita suosiva länsivirtausvaihe ja täällä Etelä-Suomessa alkaa vallita etelä-kaakkoistuulet heikkoina, missä korkeapaineen kaukaiselta eteläreunalta Kaspianmeren ja Mustanmeren alueilta saakka tulee mukana sen verran kosteutta, että pilvisyys saattaa pysyä runsaana ja vain ajoittain auringonpilkahduksia voi tulla. 

Lämpötilat olisivat runsaspilvisessä skenaariossa tasaisemmin vähän -5 asteen molemmin puolin, jossa idän sisämaassa (lumisimmalla alueella) on kylmintä ja leudointa etelärannikolla ja lounaassa (vähälumisin alue). Selkeäsäisimpinä hetkinä puolestaan yölämpötilat erottuvat selvemmin ja sisämaassa -10 asteen vaiheilla olevat minimilämpötilat ovat yleisempiä, ja samalla päivälämpötiloissa vain lievä pakkanen / nollakeli voi olla kevättalvisesti vallitsevaa yleisesti.

Tuon korkeapaineen muotoutuminen näyttäisi sitten ensi viikolla noudattavan sellaista skenaariota, että ensin alkuviikolla jatkuisi tuo korkeapaineen keskuksen vallitseminen Suomen kaakkois-eteläreunalla, ja sitten seuraavassa vaiheessa korkeapaineen uusi keskus muodostuisi Suomen länsipuolelle; tämän skenaarion mukana ei tulisi Etelä-Suomeen kovin merkittäviä säämuutoksia entiseen nähden ensi viikollakaan, mutta tarkastellaan ainakin yhdessä päivityksessä (joskus tämän viikon lopussa...) lisää jatkon sääkehitystä.

Luontoseurantaosiossa Etelä-Suomeen ovat seuraavaksi merkittävinä seikkoina edelleen etukeväiset ilmiöt jopa hyvinkin paljon normaalia aikaisemmissa vaiheissaan huolimatta tästä nykyisestä hieman talvisemmasta säävaiheesta, koska tammikuun loppupuoliskon erittäin leudot säät tuottivat niitä esille:

Lumipeitetilanne muodostui tuon erittäin leudon sääjakson päätteeksi viime viikonloppuna lopulta niin etukeväiseksi ennen tätä uutta talvisempaa vaihetta, että etelärannikon itäosista laajemmin Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan muodostui kokonaan lumeton alue, jossa korkeintaan siellä täällä jäi lumenkinostumapaikoille lieviä lumilaikkuja ja toisaalta lumenauraamisesta taajamissa lumikasajäänteitä.

Myös Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, osaan Päijät-Hämettä ja osaan Kaakkois-Suomea syntyi laajoja sulalaikkuja lumipeitteeseen, ja noin linjan Vaasa-Tampere-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Hamina koillispuolelle ainoastaan jäi yhtenäisempää vanhaa lumipeitettä 5 ja 20 cm:n välisine paksuuksineen.

Parin viime päivän aikana edellisessä ennustepäivityksessä mainittuun tapaan uutta lunta on tullut sen nimellisen pölykerroksen verran monin paikoin lähes kaikkialla Etelä-Suomessa, ja idässä paikoin "jopa" parin sentinkin verran, mutta eipä tämä vielä ole kunnollista lumipeitteen palautusta nähnytkään.

Tuon em. ennusteen mukaan huomenna ja ylihuomenna tuleekin sitten ainoa mahdollisuus saada Etelä-Suomeen paremmin lisää uutta lunta, jossa todennäköisesti ainakin 2-5 cm:n verran uuden lumen kertymistä voi tapahtua yleisesti. Sen jälkeen alkaakin sitten niin pitkältä vaikuttava jatkuva poutajakso, ettei kunnollisia uusia sateita missään olomuodossa ole edes ollenkaan vielä näkyvissä parin viikon päässäkään ennustemalleissa...

Toisaalta tuo uusi lumipeite voi myös sulaa jonkin verran pois etenkin keskiviikon suojasäässä lännessä, mutta lämpötilat ovat korkeintaan asteen-parin verran plussalla maksimissaan, joten aivan kaikki uusi lumi ei ehtine sulaa pois ehkä lounaissaaristoa lukuun ottamatta, missä on leudointa.

Sitten tuossa korkeapaineen varsinaisessa vaiheessa on jo myös etukeväisesti sellaista tulossa laajemminkin etelään, missä keski-iltapäivien vain lievässä pakkasessa / nollakelissä ja myös kuivan ilmamassan tilanteissa Auringon vaikutus alkaa jo olla sen verran voimakasta näin helmikuussa, että vain osittainkin selkeinä päivinä vähäinen lumi sulaa helpohkosti pois suoran auringonpaisteen kohdilta, kuten etelään viettäviltä rinteiltä ja luiskilta sekä rakennusten eteläseinustoilta ja yleisemmin asfalttipinnoilta.

Tammikuun loppupuoliskon erittäin leuto sääjakso sai aikaan myös sen Etelä-Suomessa, että etenkin lumettomaksi sulaneella alueella myös vähäinen routa suli suurimmaksi osaksi pois, ja paikoin muodostui myös kokonaan roudattomia alueita etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

Näissä uusissa pakkasissa on nyttemmin alkanut käymään paradoksaalisesti niin, että juuri lumettomimmalla alueella uutta routaa on alkanut muodostumaan parhaiten; etenkin ensi yön kylmyyshuipentumassa näin on käymässä erityisesti.

Toisaalta sitten jatkossa pakkaset pysyvät sen verran lievinä ja kun hieman tuota uutta lumipeitettäkin on tulossa, niin uuden roudan muodostuminen hidastuu jatkossa, ja maalajista riippuen roudan määräksi alkaa vakiintumaan korkeintaan parista sentistä 5-10 cm:n välille olevat paksuudet. 

Samalla myös roudan suhteen käy sitten myöhemmin tuossa korkeapaineen mahdollisessa vähäpilvisessä vaiheessa se, että etelään viettävillä paahdepaikoilla (rinteet-luiskat) suora auringonpaiste voi sulattaa routaakin kokonaankin ja vuoroin yöpakkaset uudestaan jäädyttävät maata; tätä edestakaista sulamis-jäätymisrytmiä on sitten ilmeisesti tulossa monta päivää peräkkäin, jos aurinkoiset säät alkavat olemaan pääosassa...

Vesistöjäätkin ehtivät sulaa merkittävästi tuossa tammikuun loppupuoliskon erittäin leudossa sääjaksossa, missä Etelä-Suomen järvissä seisovavetisilläkin alueilla jääpeite oheni 20 ja 30 cm:n välisistä paksuuksista vain 10 ja 20 cm:n välisiin paksuuksiin ja alle 10 sentinkin; samalla virtapaikat muodostuivat osittain ja myös kokonaankin jäättömiksi, ja muutenkin sulalaikkuja ilmaantui jääpeitteisiin mm. rantojen lähellä oleville viemäripaikoille. Jäljelle jääneiden jääpeitteiden pinnat tulivat samalla peilikirkkaan vetisiksi, kun lumi ja loska suli niiden päältä pois.

Myös merialueilla tapahtui merkittävää jäiden sulamista, missä mm. Suomenlahden sisälahdissa ja rantaviivalla aikaisemmin tammikuussa muodostuneet vähäiset jäät sulivat monin paikoin jopa kokonaankin pois tai vain paikoin rannoille jäi em. tapaan pinnoiltaan peilikirkkaita jääpeitejämiä. Suomenlahden ulapalla on leudon sään takia pysynyt koko alkuvuoden ajan edelleen +1 ja +4 asteen välisiä pintavesilämpötiloja, joka on normaalista paljon poikkeavaa. 

Nyttemmin uutta jäätä on taas alkanut muodostumaan näissä uusissa pakkasissa, ja etenkin ensi yön pakkashuipentumassa jääpeitemuodostus on nopeimmillaan; sitten sen jälkeen jääpeitemuodostus vakiintuu vain hitaasti etenevään moodiin, kun sää on kuitenkin sen verran leudohkoa; järvissä voidaan kuitenkin odottaa tämän viikon mittaan jääpaksuuksien palautumista 20 ja 30 cm:n välille ja virtapaikoillakin voidaan nähdä uusia jääpeitteitä -- jääpeitteiden päälle on tullut ja etenkin huomenna-ylihuomenna on tulossa myös uusia lumipeitteitä, joten esim. järvimaisemat ovat jälleen aikaisempaa selvästi talvisemman näköisiä.

Sen verran vähäisiä pakkaset silti ovat, että mm. jokiin ei ole edelleenkään tulossa kunnollisia jääpeitteitä, vaikka jokivirtaamat ovat laskussa aikaisemmista sulamisvesi- ja vesisadetulvista.

Merkittävänä etukeväisenä ilmiönä tänään uudessa siitepölytiedotteessa (tilanne päivittyy myöhemmin pois uudessa tiedotteessa) mainitaan pähkinäpensaan (Corylus avellana) aloittaneen kukintansa Lounais-Suomessa!

Itsekin havaitsin mm. toissapäiväisellä valokuvauslenkilläni Espoossa yksittäisissä pähkinäpensaissa hedenorkkojen yllättävänkin selvää notkeutumista ja löystymistä kukinnan alun merkkinä, ja näin siis erittäin leudolle talvelle tyypillisesti pähkinäpensaan kukinta on alkanut jopa yli kuukauden etuajassa normaaliin nähden; viimeksi näin tapahtui siis talvina 2019-20 ja 2007-08, ja taisipa tuo ensin mainittu tuottaa pähkinäpensaan kukinnan alun jo tammikuun puolella. 

Nyt sitten jännitetään vaikuttaako ensi yön n. -10 asteen minimilämpötilat haitallisesti jo kukkimaan alkaneisiin hedenorkkoihin, mutta kyllä kasveilla voi olla näissä erikoisoloissakin yllättävää sitkeyttä...

Myös haapojen (Populus tremula) ja pajujen (Salix sp.) kissavaiheiset norkot ovat jatkaneet hidasta kasvuaan tuon tammikuun loppupuoliskon erittäin leudon sääjakson loppuun saakka päätymättä kuitenkaan vielä lähellekään kukinnan alkua, mutta nyt tässä hieman talvisemmassa vaiheessa kaikkien näiden kehitykset ovat joutuneet tauolle, joten siksi myös pähkinäpensaiden kukinnan alku ei pääse kunnolla vielä etenemään parempaan kukintavaiheeseen ainakaan pariin seuraavaan viikkoon...

Mainitaan vielä lopuksi siitä, mitä havaitsin lumettomaksi muodostuneilla alueilla maanpinnan ruohovartisen kasvillisuuden suhteen; koko talven tähän saakka ovat edelleen säilyneet lehdiltään vihreinä ja vain hitusen nuutuneina mm. apiloiden (Trifolium sp.), voikukkien (Taraxacum officinale), niittysuolaheinän (Rumex acetosa) ja monien heinälajienkin monet kasvustot, jolloin esim. puistojen ja puutarhojen nurmikoillakin näkyi edelleen vihreitä osia ja ruskeanvihreää kokonaisvaikutelmaa.

Nyt ensi yön pakkashuipentuma saattaa olla noille vihreinä pysyneille kasvustoille koko talven tähän mennessä ankarin koettelemus, koska suojaavaa lumipeitettä ei ole laajasti toisin kuin oli tammikuun alkupuoliskon tähän mennessä koko talven kylmimmissä olosuhteissa -- mutta tämä pakkanen on kuitenkin sen verran lyhytaikainen ja vain ns. kohtalainen, että ainakin osaksi vihreinä nuo kasvustot taitavat siitä edelleen selvitä; toisaalta tuo em. paahdepaikkojen vuorottainen sulaminen ja jäätyminen saattaa stressata ylimääräisesti vihreitä kasvustoja etelärinteillä ja eteläluiskilla sitten myöhemmin.

Etukeväisyydestä huolimatta en ole havainnut merkittävää varhaisimpien sipulikasvien versojen esille nousua vielä, mutta vaikka sitä olisikin tapahtunut, niin nämä versot ovat yleensä hyvin pakkasenkestäviä jatkon talvisemmassa vaiheessa. Sama koskee luonnon varhaisimpia kukkijoita, kuten leskenlehtiä (Tussilago farfara), joita en ole myöskään vielä nähnyt.

Maaseudun peltoviljelyssä puolestaan syysviljojen (ruis ja syysvehnä) oraat ovat olleet sekä liikamärkyyden (ja myös siitä johtuen jääpeitteidenkin) että nyt tämän ensi yön pakkasen kidutettavina, mutta pääosin hyvin ne näistä ovat selvinneet ja edelleen selviävät rehevän vihreinä.

Näissä merkeissä sää ja luontovaiheet siis jatkuvat aikaisempaa hieman talvisempina, mutta seassa viipyy ja sinnittelee yhä myös etukeväistä luonnetta, ja tuo tulossa oleva korkeapaine muistuttaa jo myös etuaikaisesti kevättalvista maaliskuun poutavaihetta, vaikka auringonpaiste toki ei ole tässä vaiheessa yhtä keväinen kuin olisi n. kuukauden kuluttua.

Päivitys 4.2.2025 klo. 15:25: 

Innostuinpa päivittämään tähän heti tuoreeltaan viime yön pakkashuipentuman minimilämpötiloista asiaa sekä täällä Etelä-Suomessa että Lapissa, jossa mitattiin kuin mitattiinkin tämän talven tähän mennessä kylmimpiä lämpötiloja.

Itä-Lapissa Savukosken Tulppion sääasemalla mitattiin täten koko maan tämän talven alimmaksi lämpötilaksi -39,6 astetta, joten ainakin virallisesti jäi -40 asteen raja täpärästi saavuttamatta tällä kertaa, ja se voi jäädä jo koko lopputalvenakin saavuttamatta, koska tuonne Lappiin(kin) on jatkossa tulossa sen verran leutoa säätä pitkäksi aikaa; itse asiassa em. tapaan etenkin pohjoisin Lappi on esim. tämän viikon lopussa ajoittain selvästi muuta Suomea leudompi niiden ennustetuiden Föhn-tilanteiden myötä.

Täällä Etelä-Suomessa alimmat lämpötilat olivat viime yönä ja aamulla varsin mietoja pakkasiltaan, kun Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sekä Uudenmaan etelärannikolla länsiosiltaan pääkaupunkiseutu mukaan lukien minimilämpötilat olivat -5 asteen vaiheilla tai korkeintaan -5 ja -10 asteen välillä. Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa minimilämpötilat olivat -10 asteen vaiheilla ja jo em. "Vaasa-Tampere-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Hamina" -linjan koillispuolella ainoastaan päästiin reilumpiin -15 ja -20 asteen välisiin minimilämpötiloihin.

Näistä Etelä-Suomen yölämpötiloista havaitaankin juuri hyvin pikantisti se, miten leudommat ja kylmemmät minimilämpötilat jakautuivat hyvin tarkasti lumipeitetilanteen mukaisesti: käytännössä lumettomalla alueella oli paljon muuta aluetta leudompaa, mutta etenkin tuolla "Vaasa-Tampere-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Hamina" -linjan koillispuolella olevalla lumisimmalla alueella pakkanen pääsi kiristymään erityisen selvästi.

Näin merkittävä kylmentävä vaikutus voi olla etenkin juuri yölämpötiloihin kunnon lumipeitteellä sopivan heikkotuulisessa ja vähäpilvisessä tilanteessa!

Mutta tämä lounaisen Suomen muuta aluetta paljon leudompi tilanne oli myös helpotus juuri siellä kukkimaan alkaneille pähkinäpensaille, kun niiden kukintansa alussa oleville hedenorkoille tuollainen esim. Turussa mitattu -5,5 asteen minimilämpötila ei ole ollut kovin kummoinen vaaratekijä.

Mainittakoon vielä tämän päivityksen lopuksi, että uusimpien sääennusteiden mukaan tänään ja huomenna tulossa olevista lumisademääristä on kutistunut pois merkittävä osa, jolloin uuden lumen kertyminen saattaa yhä jäädä vain korkeitaan sentin veroiseksi pieneksi huurukerrokseksi eikä siksi kunnollista lumipeitepalautusta ole ollenkaan tulossa lumettomille alueillekaan. 

Siksi länsiosien ke ja vielä osaksi to ajaksi muodostuva suojasäävaihe voikin helposti sulattaa kaiken "kertyneen" uuden lumen pois, ja sama voi koskea myös etelärannikkoa ja pääkaupunkiseutua -- lumettomuus jäänee sitten hyvin pitkään tässä helmikuussa vallitsevaksi asiaksi jo tuolla ennestäänkin lumettomalla alueella, kun tuo em. korkeapainesää jää sateettomana pitkään myös vallitsevaksi tilanteeksi, ehkä jopa helmikuun puolivälin ylikin saakka...

Sääennuste- ja luontoseurantaraportti viikolle 17 (24. - 30.4.2023) - Vaihtelevaa ja epävakaista koko maassa; aluksi etelässä vielä yksi lämpöpulssi ja pohjoisessa takatalvista, lopussa koko maassa tasaisen viileää

Kevään etenemisessä ilmeni päättyneellä viikolla 16 aluksi jopa koko maata kattaen tavanomaista lämpimämmän sään edesauttamaa kevään nopeaa etenemistä, mutta sitten viikon lopulla Pohjois- ja Keski-Suomeen virtasi Jäämereltä hyvin kylmää ja takatalvista säätä Etelä-Suomen jäätyä edelleen hyvin lämpimän ilmamassan piiriin.

Tästä syntyi pe-su ajaksi Suomeen poikkeuksellisen jyrkkä ilmamassojen ja lämpötilojen ero etelän ja pohjoisen välille, joka oli tavallaan toisinto vastaavanlaisesta maaliskuussa sattuneesta suunnilleen yhtä jyrkästä ilmamassojen ja lämpötilojen jyrkkyyserosta etelän ja pohjoisen välillä. 

Nyt päättyneellä viikolla 16 ja edelleen tämän alkaneen viikon 17 tässä alussakin sellainen on ollut huhtikuun versio tilanteesta, jossa Lappiin ja Kainuuseen on jäänyt vanhaa lumipeitettä yhä sulamatta monin paikoin jopa yli puolen metrin paksuisina hankina ja uuttakin lunta on satanut ajoittain. 

Samalla Etelä-Suomessa kevät on edennyt jopa niin paljon, että kasvukausi on alkanut ja kehittynyt normaaliin ajankohdan tilanteeseen nähden jo selvästi etuajassa, jossa sitä ilmentää tässä viikonvaihteessa jo alkanut koivujen (Betula sp.) kukinta ja lehtiensä jo osittaiselle pienelle hiirenkorvalle tulo etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Jatkossa tällä alkaneella viikolla 17 lounaasta hivuttautuu matalapainetta vähitellen enemmän koko Suomen päälle, jota edeltää vielä ti-ke aikana Etelä-Suomeen yksi erittäin lämpimän ilman pulssi Baltiasta käsin, mutta sitten jatkuvasti epävakaisessa säässä ilmamassojen ja lämpötilojen erot tasaantuvat etelän ja pohjoisen välillä; etelässä viilenee ja pohjoisessa leudontuu.

Vapun tienoon sää näyttäisi sellaisen prosessin tuloksena edelleen epävakaiselta sekä koko maassa lämpötilojen osalta jonkin verran tavanomaista viileämmältä tasaisesti - tarkennetaan kuitenkin päivityksessä myöhemmin viikolla Vapun säätilanteita paremmin...

Kerrataan vielä seuraavaksi päättyneen viikon 16 tilanteita: 

Viikon aluksi Suomen länsipuolelle muodostui korkeapaine, joka pysyi Fennoskandian yllä lähes ennallaan tuolla tavalla länsipainotteisesti ja selännettä Suomen yli Venäjälle pitäen ma-to välisen ajan.

Tämä mahdollisti koko maassa tavanomaista lämpimämmän sään kehittymistä siten, että Lapissa oli myös ajoittain epävakaisempaa länsivirtauksissa ja etelä- ja keskiosissa vallitsi enimmäkseen heikkotuulinen ja vähäpilvisen aurinkoinen sää; tosin ajoittain esiintyi runsaampia ylä- ja keskipilviharsoja.

Tuolla ma-to välillä lämpötilat kehittyivät siten, että aluksi tuon korkeapaineen itäreunalla ma-ti aikana oli Etelä-Suomessa sen verran viileää koillisvirtausta, että päivälämpötilat jäivät vielä +10 ja +15 asteen välille, ja etelärannikolla oli lämpimintä. Muualla maassa päivälämpötilat vaihtelivat vähän +10 asteen molemmin puolin ja öisin oli koko maassa vielä heikkoja yöpakkasia.

Sitten etenkin juuri Etelä-Suomessa ja osassa Keski-Suomeakin etenkin päivälämpötilat nousivat selvästi, jolloin etelän sisämaassa keskiviikosta alkaen päivälämpötilat olivat laajasti +15 ja +19 asteen välillä päivittäin - silti vielä jäi täpärästi saavuttamatta ja ylittämättä vuoden ensimmäisen kerran +20 astetta.

Yölämpötilat kohosivat myös sen verran, että monin paikoin alimmat vuorokauden lämpötilat alkoivat jäämään yhä enemmän nollan yläpuolelle, ja Lapissa sitä edesauttoivat myös runsaampi pilvisyys ja länsituulet.

Sitten tosiaan perjantaina jo Lapissa koettiin rajua kylmenemistä lumisateiden kera Jäämereltä käsin ja lauantain aikana tuo kylmän ilman purkaus eteni Keski-Suomeen saakka - Etelä-Suomessa jäi silti Baltiasta käsin ulottumaan edelleen hyvin lämmintä ilmaa, jota edesauttoi Etelä-Skandinaviaan Britteinsaarilta käsin siirtynyt matalapaine.

Tämä tilanne myös edesauttoi sitä, ettei tuo pohjoinen kylmän ilman purkaus päässyt sunnuntainakaan etenemään noin Jyväskylän tasaa etelämmäksi enää.

Tässä jyrkässä ilmamassojen kontrastissa sitten lämpötilat olivat seuraavanlaisia; Lapissa ja Kainuussa jopa päivälämpötilat jäivät monin paikoin nollan vaiheille tai jopa hitusen pakkaselle ja yölämpötilat alkoivat laskea jopa -10 asteen kylmemmälle puolelle. 

Keski-Suomessa yölämpötilat eivät laskeneet juurikaan pakkaselle tuota ilmamassojen eroa rajaavalla runsaspilvisellä rintamavyöhykkeellä, mutta etelään nähden hyvin suureksi kontrastiksi esim. Jyväskylän tasalla päivälämpötilat tippuivat lauantain +15 asteen tienoilta sunnuntain vain vajaaseen +5 asteeseen.

Etelä-Suomessa puolestaan myös la ja su aikana yhä edelleen yli +15 asteen päivälämpötilojen ohelle myös yölämpötilat alkoivat asettua yhä enemmän plusasteille; tällöin etelärannikon tuntumassa mitattiin jopa yli +5 asteen yläpuolelle jääneitä vuorokauden minimilämpötiloja vähäpilvisenä jatkuneesta säästä huolimatta.

Tänään alkaneen viikon 17 maanantaina on sitten ollut melko vauhdikas muutos sillä tavalla, että yön ja aamun aikana Selkämereltä Kainuuseen ja siitä Uralia kohti viiletti pieni ja runsassateinen matalapaine, jonka sadealueen pohjoisreunalla saatiin useita senttejä uutta lunta Keski-Suomessa ja Kainuussa.

Samalla Etelä-Suomea ylitti kapea kylmän rintaman kuurosadenauha, josta ei kuitenkaan tullut mainittavia sademääriä. Sen mukana kuitenkin osassa Etelä-Suomea päivälämpötilat jäivät edellispäivää vähän alemmiksi ja vain kapealla Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella ylitetiin taas +15 asteen lämpötiloja. 

Lapissa jatkui poutainen ja kylmä sää jopa -10 ja -20 asteen välisine yölämpötiloineen.

Katsotaan siten seuraavaksi Euroopan mittakaavassa suursäätilan kehitysvaiheita ennustemallien mukaan viikolle 17: 

Etelä-Skandinaviaan on siis jäänyt pyörimään tuo em. matalapaine, joka on vaikuttanut Suomen säähän parina viime päivänä ja jää vaikuttamaan edelleen jatkossa - sen muotoutuminen ja käyttäytyminen lähipäivinä näyttää olevan ennustemallien mukaan seuraavaa;

Ensin ti-ke aikana tuo matalapaine pysyy edelleen lähes sijoillaan pyörimässä Etelä-Skandinaviassa, jolloin tiistaina Baltiasta tulee tuo em. viimeinen annos erittäin lämmintä ilmaa Etelä-Suomeen ja sen kera siirtyy rintamasateita yöllä Etelä-Suomen ylitse pohjoiseen ja sitten seuraavaksi yöksi ne siirtyvät jo Lappiin tuoden jo Keski-Suomea myöten paljon lämpimämpää ilmamassaa. 

Keskiviikkona tuo matalapaine kierrättää kuitenkin jo seuraavaa rintamasysteemiä etelästä Etelä-Suomeen ja sen perään lounaasta virtaa etelään ja sitten keskiosiinkin viileämpää ilmaa. Samalla tuo edellinen rintamasade leudontaa säätä Lapissa eteläpainotteisesti.

Sitten to-pe aikana näyttää siltä, että tuo matalapaine sekä hivuttautuu hieman enemmän Suomen päälle että venyy myös osaksi luoteeseen Norjanmerelle - tällöin tasaisesti viileähkö ilmamassa kattaisi koko Suomea ja matalapaineen alueella esiintyisi iltapäiväpainotteisesti kuurosateita.

Viikonlopun osalta tämänlainen melko samanlainen tilanne sitten jatkuisi edelleen, eli Fennoskandian ja myös osaltaan Länsi-Venäjän yllä pysyttelisi matalapainetta ja minkä alueella myös uusien ja yllättävienkin matalapaineen osakeskusten muodostuminen voi olla mahdollista; tämän takia lämpimät ilmamassat pysyisivät silloin Suomesta etäällä, ja näin ollen Vappukin olisi viileä jopa koko Suomessa...

Tarkastellaan vielä laajemmin Euroopan osalta sitä, mitä tuon Fennoskandian matalapaineen ulkopuolella tapahtuu säässä tällä alkaneella viikolla;

Tuo Baltiasta Etelä-Suomeen vielä ti ja osin ke aikana ulottuva lämmin ilmamassa jää vielä vaikuttamaan osaan Itä-Eurooppaa ja laajemmin Venäjälle myös jatkossa viikon lopulle saakka, mutta toisaalta Länsi-Venäjänkin alueella on osaksi matalapaineista ja epävakaista säätä, joka pohjoisreunallaan ylläpitää Uralilla sijoillaan yhä kylmää ja melko talvistakin säätä.

Muualla manner-Euroopassa ja Britteinsaarilla käy sillä tavalla, että aluksi vielä tuon Etelä-Skandinavian matalapaineen länsipuolitse kiertyy Britteinsaarille ja osaan Keski-Eurooppaa viileää ilmaa, mutta sitten etenkin Keski-Euroopassa on ainakin hetken paljon lämpimämpää korkeapainesäätä.

Atlantilla Britteinsaarten länsipuolella on paikoillaan pyörimässä koko viikon mittaan laaja matalapaine, josta näyttäisi ulottuvan taas ulokemaisesti solaa Britteinsaarten yli sateineen kohti Keski-Eurooppaa viikon lopulla, ja tästä matalapaineen tulosta Eurooppaan saattaa sulautua osaksi tuota Fennoskandiaan jäävää matalapainetta uutta osakeskusta muodostavaa energiaa - päivityksessä myöhemmin viikolla tätäkin skenaariota voidaan tarkastella paremmin lisää...

Välimeren ja Mustanmeren tienoon alueet ovatkin näillä näkymin tämän alkaneen viikon 17 aikana oikeastaan ainoita, joissa lämpimät ja kesäiset säät vallitsevat jo koko ajan - itse asiassa edelleen länsiosissaan eli Iberian niemimaalla (Espanja ja Portugali) ovat vaivoina edelleen viime viikon puolelta käsin vallinneet ja siis yhä useana päivänä jatkossakin vallitsevat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen ja ennätyksellisen kuumat hellesäät Afrikasta käsin vaikuttaen; jopa +40 astetta hipovat päivälämpötilat ovat siellä jo mahdollisia!...

Muualla Välimerellä ja viikon loppua kohden etenkin edelleen itäosissaan ja Mustanmeren ympäristössä on epävakaisempaa, mutta jo kesäisen lämpimässä ilmamassassa se tarkoittaa jo yhä kesäisempiä sade- ja ukkoskuuroja, joita voi paikoin esiintyä noilla alueilla päivittäinkin.

Sitten tarkemmin Suomen sään kehityksestä viikolla 17: 

Huomenna tiistaina siis Etelä-Suomen osalta yöllä ja aamulla tapahtuu etelästä käsin lämpimän rintaman sadealueen ylitys (ennen rintamaa tuulee idästä ja sen jälkeen eteläkaakosta), jossa voi esiintyä paikoin rankkojakin kuuroja pienen ukkosriskin kera; yölämpötila on täten taas varsin korkea etelässä +5 ja +10 asteen välillä. Päivällä etelässä sää poutaantuu ja selkenee osaksi, mutta lännessä voi olla paikallisten sade- ja ukkoskuurojen riskiä. Päivälämpötila kohoaa etelässä sisämaassa jopa +20 asteen paikkeille, joten vuoden ensimmäinen ko. rajan ylitys lienee nyt tulossa... Keski-Suomessa ilmenee edelleen tuota hyvin jyrkkää ilmamassojen lämpötilaeroa, mutta tuo etelästä tuleva lämpöpulssi siirtyy päivän aikana pohjoisemmaksi keskiosissa vesi- ja pohjoisreunallaan lumi-räntäsateiden kera tuossa em. lämpimässä rintamassa. Siten keskiosissa etenkin pohjoisosissaan voi olla selvästi vielä yöpakkasta, mutta eteläosissaan vastaavasti päivälämpötila voi nousta paljonkin yli +10 asteen, kun samalla vielä vähän pohjoisempana jäädään paljon alle +10 asteen päivälämpötiloihin... Lapissa puolestaan yöllä on poutaa ja edelleen jopa -10 astetta kylmempää; sitten päivän mittaan etelästä alkaa pilvistymään ja tuo etelästä pohjoiseen siirtyvä rintamasade tuo illalla Etelä-Lappiin lumipyryä. Päivälämpötila ehtii olla ennen sitä koko Lapissa hitusen plussan puolella.

Keskiviikkona tuo lämpimän ilman pulssi on ulottumassa pohjoisimmilleen Keski-Suomessa etelä-kaakkoistuulissa, jolloin korkeimmat päivälämpötilat ovat poutaisimmalla itäosan alueella; mm. Pohjois-Karjalassa voidaan silloin mitata jopa +20 asteen päivälämpötiloja, joten siellä lämpenee erittäin rajusti tiistaihin nähden. Muutoin etelä- ja keskiosissa yöllä on useita asteita plussaa lämpötiloissa, ja etelässä paikoin jopa +10 asteen vaiheilla. Muutoin etelässä ja keskiosissa länsipainotteisesti esiintyy iltapäivällä kuurosateita ja sillä alueella päivälämpötila voi jäädä alle +20 asteen; länsirannikolla ja lounaiskolkassa voi olla sitäkin viileämpää. Lapissa eteläosissa tuo lämpöpulssin pohjoisemmaksi tulo tuntuu myös, jolloin yöllisen räntä-vesisateen ja nollakelin jälkeen siellä poutaantuvassa iltapäivän säässä reilustikin yli +10 asteen päivälämpötilat voivat mahdollistua. Lapin pohjoisosiin jää kuitenkin tuon rintamasateen jäännealue itätuulissa, eli epävakainen ja runsaspilvinen sää, missä yöpakkasten ja lumisateiden jälkeen vain hitusen plussalla olevat päivälämpötilat ovat mahdollisia.

Torstaina ja perjantaina Suomessa vallitsee sitten koko alueellaan epävakainen ja viileähkö sää siten, että tuulet vaihtelevat em. matalapaineen alueen mukaan ja kuurottaisia sateita esiintyy ja syntyy etenkin iltapäivisin, ja etelä- sekä keskiosien suhteen etenkin sisämaa-alueilla. Tällöin osa sateista voi olla Lapissa etenkin pohjoisosissaan edelleen osaksi räntää tai luntakin, mutta etelämpänä pelkkää vettä. Lämpötilat asettuvat näinä päivinä siten, että yhtäältä Lapissa yöpakkaset leudontuvat vain pikkupakkaselle, ja etelä-keskiosissa yölämpötilat ovat +0 ja +5 asteen välillä ja kasvukauden aloittaneella alueella voi vähäpilvisillä hetkillä esiintyä hallaa. Päivälämpötilat ovat etelässä ja keskiosissa vähän +10 asteen molemmin puolin, jossa lämpimintä on etelässä ja aurinkoisimmilla hetkillä. Lapissa päivälämpötilat jäävät +5 asteen vaiheille, jossa kylmintä on pohjoisimmissa osissa...

Sitten tosiaan viikonlopun ja Vapun aikana saattaisi tuollainen melko samanlainen sää jatkuvan koko Suomessa edelleen, mutta katsotaan myöhemmin viikolla päivityksessä, josko siihen tulisi kuitenkin jotain merkittävääkin muutosta ainakin osassa maatamme...

Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa: 

Sekä lumipeite että järvien jääpeitteet ja myös maaperän routa ovat tällä hetkellä jo kadonneet pois kokonaan Etelä-Suomen alueelta, joskin Keski-Suomea lähempänä olevilla alueilla voi olla vielä joitakin pikkujäänteitä niistä olemassa - joka tapauksessa näin asian tilan ollessa siirrynkin tässä vaiheessa suoraan kuvailemaan alkaneen kasvukauden tilannetta ja jatkovaiheita;

Tässä viikonvaihteessa siis edellä kuvattuun tapaan koivut (Betula sp.) ovat jo vähintään osaksi aloittaneet kukintansa ko. alueella, ja näin etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, jonka piirissä joissakin ensimmäisissä koivuissa nähdään jo lehtiensä pientä hiirenkorvalle puhkeamistakin.

Koivuissahan on siis tällä kertaa erittäin paljon hedenorkkoja, joka on tässä kukinnan alkuun johtaneessa kehitysvaiheessa näkynyt koivujen latvuksissa siten, että kukintaan kehittyvien hedenorkkojen kellertyminen ja kasvaminen on luonut juuri ennen lehtiensä ilmaantumista koivujen latvoihin etäältä nähtynä poikkeuksellista ruskehtavan kellertävää sävyä, joka lisäksi vaihtelee yksilöstä toiseen sävyltään.

Jatkossa alkaneella viikolla tuo ti-ke aikainen lämpöaallon vaihe saa koivut kukkimaan ko. alueella yhä yleisemmin ja runsaammin, ja samalla hiirenkorvalle puhkeavat lehtensäkin tulevat yhä paremmin esille - tässä prosessissa viikon mittaan tulevat mukaan myös Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lisäksi muutkin etelän alueet vähän pohjoisempana, mutta sitten viikon loppuosan viileämpi sää jonkin verran jarruttaa tuota kehitystä ja siis koko kasvukauden etenemistä muutenkin.

Mainittakoon tässä yhteydessä juurikin koivujen tulossa oleviin erittäin runsaisiin siitepölyihin liittyen siitä, miten olen havainnut Turun yliopiston siitepölytiedotuksissa mm. juuri Norkko-sivustollaan tiettyä huonontumista; nimittäin viime viikon 16 puolella on käynyt ilmi sellaista, että he eivät enää päivitä kahta kertaa viikossa siitepölytiedotuksiaan, kuten aina menneinä vuosina on ollut tapana. Sen sijaan vain yksi viikkopäivitys tapahtuu näemmä nyt vain perjantaisin -- mistäköhän tällainen tiedottamisen heikennys johtuu, ja liittyykö tämäkin yleisesti meneillään olevaan yhteiskuntamme rappioittamiseen?!...

Mutta muusta kasvukauden meneillään olevasta kehityksestä eteläosissa kerron vielä mm. nämä asiat; lehtipuiden ja -pensaiden yleinen hiirenkorvalle puhkeamisen vaihe on siis alkanut ja alkamassa tämän alkaneen viikon mittaan, mutta maisemien vihertyminen on ti-ke jälkeen melko hidasta - kuitenkin esim. metsävaahteroilla (Acer platanoides) ja rusokirsikoilla (Prunus sargentii) tapahtuu kukinnan alkuun kehittymistä, jossa molemmilla ainakin kukkien nuppuvaiheet tulevat esille hieman / osittain.

Haavan (Populus tremula), pajujen (Salix sp.) sekä raidan (Salix caprea) kukinnat ovat saavuttaneet huippuvaiheensa, ja tällä alkaneella viikolla etenkin haavasta alkaen kukintansa hiipuvat, ja siten mm. etenkin haapojen hedenorkot alkavat varisemaan pois.

Toisaalta kukinnan huippuvaihetta jatkavat puistoissa ja puutarhoissa edelleen noiden kanssa melkein samaan aikaan kukkimisensa aloittaneet jalavat - sekä vuorijalava (Ulmus glabra) että kynäjalava (Ulmus laevis); näistä etenkin vuorijalava näyttää kukkivan tällä kertaa erittäin runsaasti!

Luonnossa sinivuokkojen (Hepatica nobilis) ja leskenlehtien (Tussilago farfara) kukinta on taittumassa hiipumisen puolelle ja samalla valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kukinta saavuttaa yhä yleisemmin huippuvaihettaan.

Puistoissa ja puutarhoissa nurmikoiden yleinen vihertyminen jatkuu, ja siten jo suurin osa nurmikoista alkaa olla Vappuun mennessä lähes kokonaan vihertyneitä, ja sitä edesauttaa myös viikon mittaan esiintyvät vesisateet jatkossa.

Samalla monet muutkin ruohovartiset kasvit kasvavat yhä enemmän esille sekä luonnossa että viljeltyjen perennojen osalta, joten maisemat saavat kasvun vehreyttä siitäkin jo selvästi.

Maaseudun peltoviljelyssä on jo ollut paikoin näkyvissä etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa kevätkylvöjen tekoa, ja tällä alkaneella viikolla samaa jatkuu, vaikkakin runsain tai kiireisin kylvöjen aika jää vielä Vapun jälkeiselle ajalle toukokuun alkupuoliskolle...

Lopuksi vielä mainintaa vesistöjen pintavesilämpötilojen vaiheista, koska jäiden jo sulettua pintavedet ovat jo hetimiten alkaneet lämpenemään sekä etelän järvissä että eteläisillä merialueilla.

Järvissä ollaan jo monin paikoin ylittämässä +5 asteen rajoja pintavesilämpötiloissa ja alkaneella viikolla vakiintuvatkin jo +5 ja +10 asteen väliset pintavesilämpötilat vähitellen yleisestikin -- siitä huolimatta näemmä tämä Järvien pintavesilämpötilat -karttapalvelu on pintavesilämpötilojen mittaamisen aloittamisessa taas tänäkin vuonna myöhässä monilla mittauspaikoilla, jota olen kritisoinut jo aikaisemminkin, ja näemmä tästä on huomautettava taaskin!

Meriveden lämpötilat ovat myös jo nousussa, ja tästä jäätilannetta havainnollistavasta kartasta voidaankin seurata edelleen myös merien pintavesilämpötilojen kehittymistä; esim. Suomenlahdella tällä hetkellä Viron puoleisella rannikolla lähestytään jo +5 asteen pintavesilämpötiloja.

Päivitys 25.4.2023 klo. 21:30:

Tänään tiistaina on siis ollut Etelä-Suomessa vuoden / kevään tähän mennessä kesäisimmän oloinen päivä, kun päivälämpötilat ovat nousseet +20 asteen lähelle; tällä erää korkeimman lukeman nappasi Lappeenrannan Konnunsuon sääasemalla mitattu +20,5 astetta, josta maininta löytyy Ilmatieteen laitoksen twiittauksesta.

Lähes +20 asteen lukemia mitattiin laajasti muuallakin aina noin Tampereen tasaa myöten pohjoiseen, mutta ilmeisesti muita +20 asteen ylityksiä tuon Konnunsuon maksimilämpötilan lisäksi ei ole tänään tullut.

Kesäisen oloisen tästä päivästä teki myös se, että länsiosissa esiintyi loppuiltapäivän ja alkuillan aikana ukkoskuuroja; ne syntyivät yhdessä ryppäässä klo. 16:00 maissa Porin ja Tampereen puolivälissä ja siitä tämä ukkoskuurorypäs on liikkunut alkuillan mittaan Pohjanmaalle pohjoiseen -- sadetutkan mukaan osa kuuroista salamoi vielä nyt parhaillaankin Keski-Pohjanmaalla illan hämärtyessä.

Huomenna keskiviikkona kesäisimmät lämpötilat mitataan puolestaan siis Pohjois-Karjalan paikkeilla, ja odotettavissa voi olla jopa +21 asteen paikkeille pääsyä - muualla etelä- ja keskiosissa on epävakaisempaa, ja sade- ja ukkoskuurot ovat mahdollisia tätä päivää laajemmin, ja sitten ke-to yönä runsaampi sadealue siirtyy etelälounaasta Etelä-Suomen yli hitaasti koilliseen, joten melko suuriakin sademääriä voi siinä tulla...

Päivitys 28.4.2023 klo. 21:40:

Nyt on siis ollut jo kaksi viileämpää päivää myös Etelä-Suomessa, mutta vielä toissa päivänä keskiviikkona mitattiin Itä-Suomessa +21 asteen paikkeille päätyneitä maksimilämpötiloja, jotka siis ovat tähän mennessä kevään korkeimmat lukemat ja jäävät koko huhtikuun korkeimmiksi lämpötiloiksi -- Ilmatieteen laitoksen twiittaus aiheesta.

Viileää säätä on siis hallinnut Fennoskandiassa matalapaine, johon on liittynyt etelä- ja keskiosien sisämaassa tänään iltapäivän kuurosateita. Lisäksi maatamme on ylittänyt erittäin hitaasti etelästä pohjoiseen kaakko-luodesuuntainen yhtenäinen sadealue, joka oli ensin em. tapaan ke-to välisenä yönä ylittämässä Etelä-Suomea, ja sitten torstain mittaan Keski-Suomea. Vasta tänään perjantaina tuo sadealue on ollut saapumassa Keski-Suomesta Kainuun ja Etelä-Lapin tasalle, jolloin siinä on alkanut tulla myös räntää ja lunta.

Itse asiassa tuo sadealue voimistuu ensi pe-la välisenä yönä sen verran, että n. nollakelissä juurikin Kainuun ja Etelä-Lapin tasalla tulee runsaasti uutta lunta! -- huomenna päivällä märkä lumipyry laajenee sitten jo myös Keski- ja Pohjois-Lappiinkin, jolloin Kainuussa ja Etelä-Lapissa vuorostaan poutaantuu: hyvin talvista säätä noilla kaikilla alueilla on täten tiedossa visuaalisesti ja ajokelien suhteen huomiseksi!

Huomenna la Etelä- ja Keski-Suomessa on sen sijaan suunnilleen tämän perjantain toisinto etelän ja lännen välisissä tuulissa, missä yöllä on vaihtelevapilvistä ja lämpötila voi selkeimmillä paikoilla laskea hitusen jopa pakkaselle, ja hallaa on varsin yleisesti etelän kasvukauden aloittaneella alueella. Päivällä sisämaassa voi taas esiintyä kuurosateita, mutta etelärannikon tuntumassa voi olla poutaa ja melko vähäpilvistäkin. Päivälämpötila on etelässä +6 ja +10 asteen välillä ja keskiosissa +5 asteen vaiheilla. Lapissa lämpötila vaihtelee siis nollan tienoilla vähän sen molemmin puolin; lumisateessa voi olla jopa hitusen pakkastakin yöllä.

Sitten katsotaan myös Vapun ajan säätä, joka aloitetaan huomioimalla jo huomenna illalla lounaasta Etelä-Suomea lähestyvän matalapaineen osakeskuksen tuloa; sen sadealue saapuu jo siis huomenna illalla länsiosiin.

Vappuaattona sunnuntaina täten siis yöllä runsas sadealue matalapaineen kera tulee suoraan Etelä- ja Keski-Suomen päälle lounaasta siten, että yöllä-aamulla etelä- ja keskiosat saavat runsasta vesisadetta; keskiosien pohjoisosissa voi olla räntä-lumisateen riskiä. Sitten päivällä nuo yhtenäiset sateet saavuttavat jo Kainuuta ja Lappia (illalla sataa Pohjois-Lapissa), jolloin sateen olomuoto voi olla siellä taas varsin lumista, ja uuden lumen kertymiä voi olla vappuaaton iltaan mennessä jo tullut paikoin yli 20 cm edellispäivän uudet lumet mukaan luettuna!

Tuulet vaihtelevat voimakkuuksiltaan ja suunniltaan tuon matalapaineen liikkeen ja sijainnin mukaan, ja sen jälkipuolella alkavat puhaltamaan kylmät lännen ja pohjoisen väliset tuulet sään alkaessa kuurosateiden kautta poutaantumaan Etelä- ja Keski-Suomessa aattoiltana.

Lämpötilat ovat aattona etelä- ja keskiosissa sateiden takia yöllä plusasteilla eteläisimpien osien +5 asteen paikkeille saakka, ja päivälämpötila on +5 ja +10 asteen välillä. Kainuussa ja Lapissa on yöllä heikkoa pakkasta ja ennen ko. sadealuetta päivälämpötila voi käväistä +5 asteen paikkeilla, mutta lumi-räntäsateessa on nollakeliä.

Vappupäivänä maanantaina matalapaineen keskus sijaitsee Lapissa, missä on heikkotuulista ja runsaspilvistä; lumi- ja räntäsateet heikkenevät siellä ja sää osaksi poutaantuu lämpötilojen vaihdellessa vähän nollan molemmin puolin yöllä ja päivällä on vähän plusasteita.

Etelä- ja Keski-Suomessa vallitsee länsi-luoteistuuli, missä yöllä on vähä- tai vaihtelevapilvisen poutaa ja iltapäivällä esiintyy sisämaassa ja etenkin Keski-Suomen puolella kuurosateita; illaksi taas poutaantuu, mutta toisaalta etelärannikkoa näyttäisi uhkaavan Baltian yli lännestä itään kulkeva sadealue...

Lämpötilat ovat etelä- ja keskiosissa yöllä nollan vaiheilla, ja hallaa on taas yleisesti kasvukauden aloittaneella alueella. Päivälämpötila on etelässä +10 asteen vaiheilla ja keskiosissa +5 ja +9 asteen välillä.

Sitten viimeiseksi tässä päivityksessä ensi viikon 18 säästä Vapun jälkeen muutama maininta; tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että ti-ke aikana lounaasta tulisi vielä toinen matalapaineen osakeskus Etelä- ja Keski-Suomen ylitse koilliseen, josta voi tulla sekä runsaita sateita että jonkin verran takatalven uhkaa ainakin keskiosiin, ja mahdollisesti etelämmäksikin - Lappiin tuo matalapaine ei ulottuisi...

Sitten sen perään vallitsisi aluksi kylmät pohjois-luoteistuulet vaihtelevapilvisessä ja iltapäiväkuuroja sisältävässä säässä vielä pari päivää, mutta näkyvissä joissakin ennustemalleissa olisi sitten ensi viikon lopulta alkaen lännestä käsin muotoutuvan massiivisen korkeapaineen tuomaa paljon lämpenevää säätä jopa koko maahan -- eräässä ennustemallissa tarjoillaan ainakin etelä- ja keskiosiin jopa huippukesäisen lämpö- tai suorastaan helleaallon alkamista tuossa prosessissa viimeistään seuraavan viikon 19 puolella, ja Lapissahan se tarkoittaisi sitten loppulumien pääsulamisen alkamista hyvin tulvaisesti...

Katsellaan sitten paremmin ensi viikon 18 sääskenaarioita viimeistään heti Vapun jälkeen tiistaina uudessa Sääennuste- ja luontoseurantaraportissani, tai saatanpa tehdä sen raportin jo Vappupäivän illallakin, jos olen vapaa silloin...

Sääennusteiden lähteet:

--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.

--- Foreca ja Ilmatieteen laitos.

--- Ventusky.

--- Sääfoorumi.

Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.

--- Vesi.fi -sivusto.

--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.

--- Kelikamerat-sivusto.

--- Norkko-siitepölytiedotus; Turun yliopiston ylläpitämä sivusto, jossa on n. kaksi kertaa viikossa päivittyvää tietoa ajankohtaisista siitepölytilanteista koko maassa siitepölykaudella.

Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:

--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.

---  "POW Ponder on Weather" Youtube-kanava.

--- "WeatherWatchNZ" -kanava.

--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".

--- Twitteristä PV-Forecast -media, jossa on talvisin pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärin polaaripyörteen ennusteita ja yleensä muuta sääasiaa monipuolisesti.

Sääennuste- ja luontoseurantaraportti viikolle 15 (10. - 16.4.2023) - Lämpöaallon katkaisee tilapäisesti etelässä epävakainen ja etenkin pohjoisessa kylmempi sää; viikon lopussa uusi korkeapaineinen lämpeneminen

Kunnon kevät pääsi siis vauhtiin päättyneellä viikolla 14, jolloin jopa koko maassa päästiin nauttimaan hyvin korkeista päivälämpötiloista ajankohtaan nähden useana päivänä. 

Viikon alku tosin oli vielä ma ja ti osalta kylmä, mutta keskiviikosta alkaen ja kattaen koko Pääsiäisen ajankin tähän maanantaihin saakka sää on ollut tavanomaista lämpimämpää, joten etenkin etelässä lumipeite on kadonnut varjoisimpia paikkoja lukuun ottamatta nopeasti pois.

Jatkossa alkaneella viikolla 15 vielä ti ja ke ovat etenkin etelässä jopa tähän mennessä lämpimimpiä päiviä, mutta sitten tälle lämpöaallolle käykin osittain köpelösti varsinkin pohjoisessa itäpainotteisesti, kun ke-pe paikkeilla on kylmempi vaihe. 

Se on kuitenkin vain tilapäinen häiriö, koska jo viikon lopulla lämpenee reippaasti koko maassa jälleen, ja korkeapaineisen aurinkoisessa säässä -- lisäksi yhä enemmän lämpenemistä aurinkoisessa säässä näyttäisi sitten jatkuvan edelleen viikon 16 puolelle saakka pitkäksi aikaa!...

Kerrataan vielä seuraavaksi päättyneen viikon 14 tilanteita: 

Viikon alussa ma ja ti siis vallitsi vielä etenkin etelässä kylmä koillistuuli reippaine yöpakkasineen ja vain hitusen plussan puolella olleine päivälämpötiloineen korkeapaineen itäreunalla, mutta sitten ke alkaen tuo korkeapaine alkoi vallita Fennoskandian yllä siten, että sään lämpeneminen yhtäältä lounaasta ja toisaalta kaakosta käsin mahdollistui. 

Välillä korkeapaine tosin venyi hieman Suomen länsipuolelle ja sieltä käsin uuden keskuksensa kera se asettui viikonloppuna taas Suomen päälle Lapista käsin, joka on ylläpitänyt lämmintä ilmamassaa sijoillaan maassamme.

Jo keskiviikkona monin paikoin päästiin etenkin etelässä +5 ja +10 asteen välille päivälämpötiloissa, mutta sitten to - su välisenä aikana koko loppuviikon ajan päivälämpötilat olivat joka päivä etenkin etelässä sisämaassa +10 asteen yläpuolellakin, ja ajoittain jopa Etelä-Lapissa päästiin +10 asteen vaiheille ja muuallakin Lapissa +5 asteen ylitykset ovat olleet säännöllisiä; poikkeus tähän lämpimyyteen oli torstaina etelärannikko, jossa matala sumupilvi esti päivälämpötilojen nousun ja piti ne alle +5 asteessa, kun sisämaassa jo rikottiin +10 asteen rajoja maksimilämpötiloissa.

Heikkotuulinen ja vähäpilvinen korkeapainesää on toisaalta tarkoittanut sitä, että tuon päättyneen viikon aikana yölämpötilat olivat koko maassa vähän pakkasella, ja vain ajoittain etelärannikolla ja lounaiskolkassa parina yönä minimilämpötilat pysyivät hitusen plussalla -- täten etelässä jo lumettomallakin alueella ei vielä aivan olla päästy termisen kasvukauden piiriin, mutta hyvin täpärästi sen alkamisen partaalla ollaan jo oltu viime päivinä, ja ehkä paikoin jo on täyttynytkin ko. määritelmä eli yli +5 asteen menevät vuorokausikeskilämpötilat...

Katsotaan siten seuraavaksi Euroopan mittakaavassa suursäätilan kehitysvaiheita ennustemallien mukaan viikolle 15: 

Tänään maanantaina lämmin korkeapaine on siis ollut vielä Fennoskandian yllä itäpainotteisesti eli Suomen ja Länsi-Venäjän yllä, kun samalla Pohjois-Atlantin matalapainetoiminta on levinnyt idemmäksi siten, että Britteinsaarilla on jo ollut sateista ja tuulista ja sieltä matalapaine on lähestynyt Etelä-Skandinaviaa.

Jatkossa ti-ke aikana tuo em. korkeapaine vetäytyy idemmäksi ja surkastuu vähitellen Fennoskandian yllä, mutta sen etelä-lounaispuolelta pääsee vielä ti-ke aikana Etelä-Suomeen entistä lämpimämpää ja kosteampaa ilmaa kaakosta, kun samalla voimakas matalapainetoiminta jää pyörimään Britteinsaarten tienoille eikä pääsekään vaikuttamaan kunnolla Etelä-Skandinaviaa ja osaa Länsi-Eurooppaa idemmäksi; hieman sateita voi kuitenkin ulottua Etelä-Suomeen ke-to aikana.

Mielenkiintoinen uusi korkeapaine kuitenkin samalla alkaa tunkeutua Jäämereltä Suomen itäpuolelle, ja korvaa sitten ke-to aikana tuon edellisen korkeapaineen - tähän liittyy osassa Suomeakin sään kylmeneminen tilapäisesti, koska ko. korkeapaineen keskuksen tullessa etelämmäksi Vienanmeren tienoilla sen itäpuolitse Uralille ja laajemminkin Länsi-Venäjälle tulee hyvin kylmää ilmaa, josta ulottuu to-pe aikana vaikutusta myös Suomeen etenkin itärajalle ja Lappiin.

Tuon uuden korkeapaineen ansiosta kuitenkin Pohjois-Atlantilta jatkuvasti Britteinsaarille tulevat uudet matalapaineet eivät pääsekään juuri idemmäksi vaikuttamaan edelleenkään, vaan lähinnä vain Etelä-Skandinavia ja osa Länsi-Euroopasta saa epävakaisuutta ja sateita niistä - toinen selvempi matalapaineen alue velloo viikon mittaan keskisellä Välimerellä ja kolmas kehittyy Turkin ja Mustanmeren suunnalta koilliseen, ja siinä Ukrainan sotatoimialueellekin tulee leutoja sateita.

Näiden matalapaineiden huomassa Keski- ja Itä-Euroopassa viihtyy kuitenkin edelleen lämmintä ilmamassaa, jonka ulottuminen Baltiaan on melko varmaa koko ajan, mutta on siinä ja siinä, josko sitä ulottuisi myös eteläisimpään Suomeen sittenkin jonkin verran myös tuossa em. tilapäisessä kylmemmässä vaiheessa, kun muualle Suomeen kiertyy tuon uuden korkeapaineen itäpuolelta kylmempää ilmaa.

Joka tapauksessa nyt näyttää kuitenkin siis siltä, että tuo uusi korkeapaine asettuu sitten viikon lopulla Suomen itäpuolelle juuri niin sopivasti, että tuota Itä-Euroopan lämmintä ilmaa alkaa virtaamaan koko maahan kunnolla ja sää lämpenee siten päivä päivältä yhä lisää. Samalla epävakainen sää pysyy Skandinavian puolella edelleen, mutta voi ulottua ajoittain Lappiin.

Näyttää myös siltä, että tuo korkeapaine saisi lounaasta Britteinsaarilta ja Länsi-Euroopasta käsin toista korkeapainetta kaveriksi viikon lopussa / viikonvaihteessa, ja nämä yhdistäisivät voimansa seuraavan viikon 16 alkuun hyvin pysyväksi blocking- eli sulkukorkeapaineen tilanteeksi, ja siitä sitten sää lämpenisi taas laajemminkin Euroopassa uusiin vuoden huippulukemiin (jo kesäisiinkin...) Suomi mukaan luettuna...

Katsotaan viikonlopun ja ensi viikon 16 alun tilanteita tarkemmin taas tuttuun tapaan päivityksessä myöhemmin viikolla...

Sitten tarkemmin Suomen sään kehityksestä viikolla 15: 

Tänään maanantaina on siis ollut vielä heikkotuulista, vähäpilvistä ja aurinkoista koko maassa korkeapainesäässä, missä Etelä-Suomessa on taas mitattu kevään tähän mennessä korkeimpia päivälämpötiloja +13 asteen paikkeilla. Lapissakin on ollut laajasti +5 ja +10 asteen välisiä maksimilämpötiloja.

Huomenna tiistaina etelästä-kaakosta virtaa siis entistä lämpimämpää ja kosteampaa ilmaa Etelä-Suomeen, jossa yhteydessä pilvisyys on aikaisempaa runsaampaa ja varsinkin Keski-Suomessa pilvisyys runsastuu eniten; sateita ei kuitenkaan mainittavasti ole tulossa, paitsi ehkä vähän vesi-räntäsateita Pohjois-Pohjanmaalla. Lapissa on vähäpilvistä, joten siellä yöpakkaset jatkuvat ja päivälämpötila on siellä vielä vähän +5 asteen molemmin puolin. Etelässä yölämpötila voi olla jo aikaisempaa vähän korkeampi, mutta silti etenkin sisämaassa heikkoa yöpakkasta tyynessä tuulitilanteessa esiintyy vielä. Päivälämpötila nousee kuitenkin juuri etelässä taas uusiin huippulukemiin +10 ja +15 asteen välillä, jossa aurinkoisimmilla paikoilla voidaan jo saavuttaa +15 astetta sisämaassa. Keski-Suomen pilvisimmillä alueilla jäädään vajaaseen +10 asteeseen.

Keskiviikkona lähes samanlainen tilanne jatkuu, mutta muutoksena tulee Lappiin jo hieman viileämpää säätä idästä tuon em. Jäämeren uuden korkeapaineen kierrättämänä. Etelässä saattaa olla siihen mennessä lämpimin sää kaakkoistuulen hieman jo voimistuessa, mutta myös sen verran epävakaista, jolloin iltapäivällä voi esiintyä kuurosateita ja niissä voimakkaimmissa voi olla jopa vuoden ensimmäistä kertaa ukkosriskiäkin. Keski- ja Pohjois-Suomessa on vaihtelevapilvistä. Yölämpötila voi olla etelässä jo paljonkin korkeampi aikaisempaan nähden, jolloin minimilämpötilat voivat jäädä selvästi plussalle. Keski-Suomen selkeimmillä alueilla ja Lapissa yöpakkaset jatkuvat. Päivälämpötila nousee etelässä taas +11 ja +15 asteen välille vähintään, ja aurinkoisimmilla paikoilla sisämaassa jopa selvätkin +15 asteen ylitykset voivat olla mahdollisia. Keski-Suomessa jäädään +10 asteen tienoille tai vähän sen alle ja Lapissa +5 asteen vaiheille siten, että pohjoisimmissa osissaan voi olla jo vain aste-pari plussaa.

Torstaina Etelä-Suomessa jatkuu vaihtelevapilvinen ja epävakainenkin sää, jossa kuurosateita voi paikoin esiintyä, ja tässä vaiheessa onkin sitten jännittävää se, miten paljon tuon em. korkeapaineen idästä kierrättämää kylmempää ilmaa pääsisi myös eteläisimpään Suomeen, vai jäisikö ainakin esim. Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle ulottumaan edelleen etelästä-kaakosta tuota hyvin lämmintä ilmaa. Tästä riippuu sitten paljon etelän päivälämpötilat; jos kylmää ulottuu, niin päivälämpötila jäisi jopa vajaaseen +10 asteeseen, mutta jos ei ulotu, niin edelleen mitattaisiin reippaasti yli +10 asteen päivälämpötiloja. Yölämpötilat ovat etelässä joka tapauksessa selvästi plussalla mm. voimakkaamman kaakkois-itätuulen ansiostakin. Pohjoisempana Suomessa jatkuu vähäpilvisempi ja tässä vaiheessa siis kylmempi sää itätuulissa, jossa yöpakkaset jatkuvat (Lapissa jo paikoin -10 asteen vaiheilla tai kylmempääkin) ja päivälämpötila voi jäädä Lapissa vain nollan vaiheille ja Keski-Suomessakin +5 ja +10 asteen välille lännessä ja idässä +1 ja +5 asteen välille.

Perjantaina alkaa sitten taas lämpenemään ja sää poutaantuu myös etelässä, jolloin koko maassa on iltapäivällä viimeistään vähäpilvisen aurinkoista; tosin joissakin malleissa nähtynä länsiosiin voi jäädä runsaampaa pilvisyyttä vielä. Yölämpötilat ovat heikosti pakkasella ainakin Keski-Suomessa ja Lapissa reilumminkin, mutta etelässä runsas pilvisyys ja voimakas itä-kaakkoistuuli vielä yöllä saattaisivat pitää minimilämpötiloja osaksi plussalla. Päivälämpötilat ovat etelässä +10 asteen vaiheilla siten, että jos tuota em. lämpimämpää ilmaa olisi jäänyt edelleen ulottumaan alueelle, niin silloin yli +10 asteen lukemat ovat yleisiä. Muualla maassa ollaan +5 ja +10 asteen välillä ja Lapissakin jo taas selvemmin plusasteilla.

Sitten näillä näkymin la-su aikana tapahtuu päivä päivältä yhä enemmän lämpenemistä enimmäkseen aurinkoisessa ja vähäpilvisessä säässä, mutta Lapissa voi olla ajoittain epävakaisempaa / runsaspilvisempää Skandinavian puolelta käsin. Yölämpötilat ovat aluksi lähes koko maassa heikosti pakkasella, mutta etelästä käsin alkavat yleistymään plussan puolelle jäävät minimilämpötilat. Päivälämpötiloissa aletaan Etelä-Suomessa taas lähestymään +15 asteen rajaa, ja sunnuntaina se ylitettäneen monin paikoin selvästi ja Keski-Suomessakin olisi silloin paikoin n. +15 astetta. Lapissakin voidaan taas päästä su mennessä kolkuttelemaan +10 asteen rajaa...

Päivityksessä voi olla syytä tarkentaa etenkin tuota pe-su välisen ajan säätä, joten palannen siihen asiaan myöhemmin viikolla...

Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa: 

Lumien sulaminen etelässä on siis tapahtunut jo valtaosiltaan kokonaan loppuun ainakin alueen lounais- ja eteläosissa; eli etenkin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä sekä osassa Kymenlaaksoa ja Satakuntaa - näilläkin alueilla tosin on vielä jäänyt varjoisimpiin paikkoihin (kuten metsiin ja rinteiden pohjoispuolille) vanhoja lumilämpäreitä sulamatta.

Etenkin Päijänteen tasan itäpuolella on kuitenkin jäänyt selvemmin lunta sulamatta, koska se koostuu siellä niin paljon jo alkutalvesta saakka kertymään alkaneesta tiivistä ja jäisestä kaikkein vanhimmasta lumesta - niinpä siellä on etenkin varjopaikoilla vielä jopa 10 - 30 cm paksuja lumilaikkuja laajoinakin hankina, mutta peltoaukeat alkavat olemaan pääosin paljaita sielläkin.

Jatkossa sulaminen on vielä nopeaa ti-ke aikana, jolloin ainakin nuo etelä-lounaisosat tulevat yhä kattavammin lumettomiksi varjopaikoillakin. Päijänteen tasan itäpuolella sulamatta jää tuonkin vaiheen yli vielä varjopaikoille runsaasti lunta, ja vasta tuossa viikonlopusta alkavasta uudesta lämpöaaltovaiheesta lähtien ne voivat alkaa sulaa loppuun.

Koska suurin osa / melkein kaikki lumet ovat jo sulaneet, niin merkittäviä sulamistulvia ei enää ole odotettavissa ko. alueella; parhaillaan juuri sulamisten takia joet, ojat ja purot ovat kuitenkin jonkin verran virtaamiltaan koholla ja paikoin on vielä lievää tulvariskiä alavimmilla paikoilla. Lisäksi järvien veden pinnat ovat hitaasti noususuunnassa, jota jatkuu vielä ainakin toukokuulle viiveellä.

Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla tulossa / jo osittain menossakin olevia sulamistulvia sittenkin tulee helpottamaan tuo viikon puolivälin kylmempi vaihe...

Sulaminen on kattanut runsaasti etelässä jo myös maaperän vähäistä routaa, ja siksi etenkin lumettomimmilla alueilla suurin osa roudastakin on jo sulanut kokonaan. Tämän takia sulamisvesiä on päässyt jo hyvin imeytymään maaperään ja se alkaa kasvattaa pohjavesivarantoja. Toisaalta etenkin ensimmäisenä lumesta vapautuneilla paikoilla maaperä on alkanut jo myös kuivumaan selvästi.

Nämä em. roudan sulamisen ja maaperän eri prosessit jatkuvat myös alkaneella viikolla hyvin keväisesti, mutta toisaalta maaperä voi kastua paikoin lisää noista ke-to aikana sattuvista kuurosateista. Maaperän kuivumisen yhteydessä entistä enemmän lähestyy toisaalta myös ruohikkopalojen vaarat, jotka toteutunevat viimeistään tuossa viikonlopusta lähtien käynnistyvässä uudessa lämpöaallossa...

Vesistöjen jäiden sulaminen jatkuu myös edelleen, ja tällä alkaneella viikolla 15 voidaan odotella viimeistään tuossa viikonlopun uudessa lämpimässä vaiheessa jäiden kokonaan katoamisia ainakin osassa järviä, ja jos tuo kylmä vaihe jääkin suutariksi, niin jäiden kokonaan lähtö voi olla yleistäkin su mennessä. 

Myös eteläisillä merialueilla vielä sisälahdissa ja saaristoissa esiintyviä jäiden jäänteitä voi jo paikoin samalla kadota kokonaan. Suomenlahden itäosan ulapalla on toisaalta oma iso jäälauttansa, jonka kokonaan sulaminen saattaa viivästyä vielä viikon 16 puolellekin...

Kasvillisuuden herääminen kevääseen on jo myös edistynyt huomattavasti, vaikka terminen kasvukausi ei ole vielä yleisesti tai kunnolla alkanut; lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) ovat käytännössä jo saavuttaneet kukintahuipun, joka jatkuu vielä tämän alkaneen viikon 15 mittaan.

Haapa (Populus tremula), pajut (Salix sp.) ja raita (Salix caprea) ovat tulleet kukinnan alkamisen partaalle, ja osittain etenkin haapa jo alkaa kukkimaan tässä viikon alun eli ti-ke ajan lämmön huipennuksessa. Sitten viimeistään tuossa viikonlopun uudessa lämpöaallossa näiden kukinta alkaa yleistymään kunnolla koko alueella.

Ensimmäisenä lehteen puhkeavilla puu- ja pensaslajeilla silmut ovat jo selvästi turvonneet, ja viimeistään tuossa viikonlopun uudessa lämpöaallossa ne alkavat puhkeamaan selvästi hiirenkorvalle - Näitä lajeja ovat siis mm. tuomi (Prunus padus), terttuselja (Sambucus racemosa), monet kuusamat (Lonicera sp.) sekä viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia).

Luonnossa yleistyvät edelleen huippuunsa leskenlehtien (Tussilago farfara) ja sinivuokkojen (Hepatica nobilis) kukinnat, ja viikonlopun uudessa lämpöaallossa saattaa paikoin kaikkein lämpimimmillä kasvupaikoilla alkaa jo jopa valkovuokonkin (Anemone nemorosa) kukinta.

Puistoissa ja puutarhoissa nurmikoiden kasvu on jo alkanut lämpimimmillä paahdepaikoilla, ja siitä se etenee viikon mittaan ja tuossa viikonlopusta alkavassa lämpöaallossa se alkaa yleisestikin tapahtumaan. Samalla viljellyt sipulikasvit tulevat yhä enemmän kukkaan, kuten krookukset (Crocus sp.) ja viikon loppuun mennessä lämpimimmillä kasvupaikoilla jo paikoin ensimmäiset narsissitkin (Narcissus sp.). Perennojen esille kasvut maasta yleistyvät myös selvästi.

Maaseudulla peltoviljelyssä kevätkylvöjen tekoa joudutaan odottelemaan vielä ensi viikon 16 puolelle saakka vähintään, koska pitää tapahtua riittävää peltojen kuivumista sulamisvesien jäljiltä, ja paikoin vielä kylmimmillä paikoilla loppujen routajäänteidenkin sulamista on esteenä kylvöille - ensimmäisenä kylvöihin päästään ensimmäisenä lumettomaksi tulleella Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella, sekä osittain Satakunnan ja Kymenlaakson alueillakin.

Terminen kasvukausi on siis melkein tai osittain jo alkanut, ja jatkossa se alkaa selvästi etuajassa joka tapauksessa; jos tuo viikon puolivälin kylmempi vaihe jää vaisuksi, niin terminen kasvukausi on alkamassa jo tästä alkuviikosta lähtien ainakin lumettomimmalla Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella, sekä osittain Satakunnan ja Kymenlaakson alueillakin. 

Jos kylmeneminen tuossa em. vaiheessa on reilumpi, niin kasvukauden alkaminen voi viivästyä tuohon viikonlopusta alkavalle uudelle lämpöaallolle, ja silloin joka tapauksessa näyttää kasvukausi sitten viimeistään alkavan koko alueella yleisesti...

Termisen kasvukauden alkamisen merkiksi olen viimeisenä mainintana lisännyt alla olevaan lähdeviitelistaukseen myös siitepölytiedotteen sivuston nimeltään Norkko - se on Turun yliopiston ylläpitämä sivusto, jonne päivittyvät uudet koko maan siitepölytilanteen tiedot siitepölykaudella n. kaksi kertaa joka viikko.

Päivitys 11.4.2023 klo. 13:00:

Etelä-Suomeen eteläkaakosta virtaamaan alkanut entistä lämpimämpi ja kosteampi ilmamassa on triggeröinytkin jo parhaillaan osaan aluetta (kuten pääkaupunkiseudulta pohjoiseen) sadekuuroja, jotka ovat paikoin aika rankkoja huolimatta pienialaisuuksistaan -  niinpä niistä tässä huomio jo nyt päivityksessä.

Huomisesta keskiviikosta tarkennuksena sanottakoon myös se, että silloin Etelä-Suomessa kuurosateita esiintyy siis runsaammin ja jopa lievän ukkosriskin kera, ja nämä kuurosateet esiintyvät noin linjan Vaasan ja Porin puolivälistä Tampereen ja Lahden kautta Porvooseen lounaispuolella; kuurot syntyvät silloin jo melko kesäiseen tapaan iltapäiväksi, kun ilmamassa on silloin etelässä hyvin lämmintä, kosteaa ja epävakaista.

Tässä on sateiden seurantaan Ilmatieteen laitoksen sadetutkalinkki Etelä-Suomen alueelle, ja tässä on Forecan sade-ennuste kolmeksi lähivuorokaudeksi, joka siis päivittyy parisen kertaa päivittäin aina uuteen ennusteeseen.

Päivitys 14.4.2023 klo. 23:05:

Tänään perjantaina on taas ollut Etelä-Suomessakin aurinkoisempaa säätä kahden edellispäivän pilvisemmän sään sijaan, mutta tuon pohjoisesta Suomen itäpuolelle tulleen uuden korkeapaineen eteläpuolitseen kierrättämänä on saatu nyt siis tuo kylmin vaihtoehto toteutumaan, jossa eilen torstaina hyvin voimakkaan itätuulen myötä myös eteläisimpään Suomeen saatiin kuin saatiinkin selvästi aikaisempaa kylmempää ilmaa Venäjältä.

Voimakkaan itätuulen ansiota tässä vaiheessa on silti onneksi ollut se, että yölämpötilat etenkin juuri etelässä ovat pysyneet viilentyneestä säästä huolimatta selvästi plusasteilla, vaikka tänään perjantaina päivälämpötila onkin jäänyt etelässäkin vain vähän reiluun +5 asteeseen ja vain länsirannikolla lähenneltiin +10 astetta.

Korkeapaine asettuu edelleen aikaisemmin ennustettuun tapaan nyt viikonloppuna Suomen itäreunalle keskukseltaan siten, että itätuulet heikkenevät etelässä ja kääntyvät enemmän kaakkoon, ja voivat myös tyyntyä osassa maata ajoittain kokonaankin.

Kylmeneminen on kuitenkin ollut nyt sen verran voimakasta jopa Baltiaakin myöten, että uusi lämpöaalto pääsee tänä viikonloppuna alkamaan aikaisempaa arviota hitaammin, ja sitä tulevat nyt ensi yöstä lähtien tuulten heiketessä hidastamaan eteläisintä Suomea myöten palaavat heikot yöpakkaset, ja pohjoisessa voi olla edelleen jopa -10 asteen vaiheilla olevia minimilämpötiloja; Lapissa on ollut paikoin jopa -15 astettakin kylmempää.

Sää on kuitenkin joka tapauksessa tänä viikonloppuna ja pitkälle ensi viikon 16 puolelle saakka koko maassa ehkä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta vähäpilvistä, aurinkoista ja korkeapaine pitää pintansa Suomen lähellä ja alueella; katsotaanpa vielä alustavasti ensi viikolle 16 juuri sitä, miten tuo korkeapaine ja sen mukana uusi lämpöaalto pääsee kehittymään.

Viikonvaihteessa korkeapaineesta tuo Suomen itäpuolinen osa alkaakin surkastua, ja samalla Britteinsaarten kautta Skandinaviaan olevassa korkeapaineen selänteessä kehittyy korvaava korkeapaineen keskus ensi viikon alkuun ja se sijoittuu keskukseltaan vähän Suomen länsipuolelle ja on siis Fennoskandian yllä länsipainotteisesti.

Tämän myötä lämpöaallon kehittyminen Suomeen ei tapahdukaan kaakosta käsin tulevien ilmavirtojen mukana, vaan tuon uuden korkeapaineen ympäri pohjoispuolitse Norjanmeren kautta kiertymällä.

Senkin takia lämpöaalto kehittyy ensi viikolla hillitysti ja arvioissa on ke-to paikkeilla näkyvissä lämpöaallon huipentumaa, jossa Lapissa voidaan ylittää päivälämpötiloissa +10 astetta ja etelä- ja keskiosissa +15 astetta. Samalla yötkin lämpenevät ja ainakin etelässä minimilämpötilat voivat taas silloin nousta plusasteille.

Sitten ensi viikon lopussa on tuon korkeapaineen sijoittuminen edelleen nähtävästi sen verran länsipainotteista Fennoskandian yllä, että Jäämerellä voimistuvan matalapainetoiminnan takia voi olla riskiä Suomen kohdalla pohjoisesta tulevalle kylmänpurkaukselle, mutta ilmeisesti pahin osa siitä olisi ohjautumassa Venäjän puolelle, jos sellainen kunnolla edes tapahtuisi...

Palataan tarkastelemaan ensi viikon säätä tämän uuden lämpöaallon kehittymisen ja sitä mahdollisesti seuraavan em. kylmenemisen osalta seuraavassa Sääennuste- ja luontoseurantaraportissa joko ensi su tai ma aikana.

Sääennusteiden lähteet:

--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.

--- Foreca ja Ilmatieteen laitos.

--- Ventusky.

--- Sääfoorumi.

Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.

--- Vesi.fi -sivusto.

--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.

--- Kelikamerat-sivusto.

--- Norkko-siitepölytiedotus; Turun yliopiston ylläpitämä sivusto, jossa on n. kaksi kertaa viikossa päivittyvää tietoa ajankohtaisista siitepölytilanteista koko maassa siitepölykaudella.

Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:

--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.

---  "POW Ponder on Weather" Youtube-kanava.

--- "WeatherWatchNZ" -kanava.

--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".

--- Twitteristä PV-Forecast -media, jossa on talvisin pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärin polaaripyörteen ennusteita ja yleensä muuta sääasiaa monipuolisesti.