Toissa päivänä lauantaina saatiin siis vihdoin Etelä-Suomeen todella raju ukkosmyrsky kuluvan kesän oltua siihen saakka aivan päin vastaisesti jopa ennätyksellisen ukkosköyhää ko. alueella > Kiira-rajuilman vaiheita lauantaina 12.8.2017 illalla - Valokuviani selostuksen kera ja eri medioiden uutisjuttuja.
Samalla juuri ennen tuota ukkosepisodia saavutettiin tämän kesän vasta toinen selvempi helletilanne lauantain 12.8.2017 iltapäiväksi samalla tarkastelualueella. Tämä edellinen seurantaani yltänyt helletilanne oli jo niinkin kauan aikaa sitten kuin toukokuun lopulla > Kesän 2017 kuumin päivä - Osa 1.
Sen jälkeenhän tuohon viime lauantaihin saakka kesä on ollut lähinnä vain tasaisen viileä tai korkeintaan kohtalaisen lämmin pienine helleyrityksineen - Nyt siis teen tästä viime lauantaisen helletilanteen osalta seurantakartoituksen aikaisemmista seurannoistani tutuille paikkakunnille.
Näistä kahdesta tämän kesän seurantaosasta havaitaan, että maksimilämpötiloiltaan kummatkin ovat olleet varsin saman tasoisia hitusen yli +25 asteen lukemineen - Kuitenkin tämä viimeisin helletilanne oli tavallaan kuluvan kesän kuumin hellepäivä tähän mennessä siksi, koska nyt ilmamassassa oli tuohon toukokuun tilanteeseen verrattuna paljon enemmän kosteutta, mikä ihmisaistimusten suhteen sai lämmön tuntumaan selvästi enemmän nihkeän tukalalta.
Mainittakoon tässä välissä myös se, että koko Suomen mittakaavassa kuluvan kesän korkein lämpötila on ollut tähän mennessä Utsjoki Kevolla 28.7.2017 mitattu +27,6 astetta, joka on edelleen voimassa - Tässä on Ilmatieteen laitoksen tilastoja kuluvan kesän hellehuipuista, mistä nähdään em. lisäksi myös se, miten yksittäisiä ja vähäisiä kaikki +25 asteen ylitykset ovat olleet tänä kesänä; eräs hyvin selvä viileän kesän merkki.
Eniten hellettä oli muutenkin juuri Lapin alueella tuolloin heinäkuun lopulla muutaman päivän mittaisena jaksona. Silloin helleilmamassa joutui kiertämään Suomen itäreunalla majailleen matalapaineen itäpuolitse ympäri kaukaa Uralin kautta itätuulella Lappiin. Se lämpö ei sitten enää jaksanut vaikuttaa kunnolla Etelä-Suomen alueelle, missä oli tuolloinkin vain nippa nappa hyvin harvoilla paikoilla +25 asteen kohdille sattuneita maksimilämpötiloja. Niinpä noista nipin napin helteistä en ole halunnut tehdä seurantoja sitten toukokuun, ja vasta tämä viime lauantainen on siis toinen kuluvan kesän helleseurantaosa.
Katsotaanpa sitten seuraavaksi tarkemmin perinteisen lämpötilalistauksen kera tuota viimeisintä "hellettä", missä lämpötila-arvot on saatu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivustolta.
Aikaisemmilta kesiltä tuttu värikoodaus pysyy käytössä mahdollisia äärilämpötiloja varten tämänkin seurantakartoituksen ajan --> Värikoodit: +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen punaisella ja +35 asteen helteet sekä sitä kuumemmat lukemat paksufonttisella ruskehtavan punaisella. Mainittakoon taas lisäksi, että nuo Ilmatieteen laitoksen lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.
Lauantain 12.8.2017 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +21 astetta, Turku +24 astetta, Salo +24 astetta, Pori +22 astetta, Hämeenlinna +24 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +25 astetta, Kouvola +24 astetta, Porvoo +25 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +26 astetta, Jyväskylä +22 astetta, Savonlinna +25 astetta, Joensuu +23 astetta ja Ilomantsi +23 astetta.
Tuon helteen lyhytaikainen tulo Etelä-Suomeen mahdollistui suursäätilan suhteen tässä vaiheessa siten, että Keski-Euroopasta kohti Pohjois-Itämerta nousseen pienen matalapaineen itäreunalla etelästä nousi kapeana kiilana Etelä-Euroopan ennätyshelteissä hyvin muhinutta helleilmamassaa Baltian kautta Etelä-Suomeen - noista listauksen lämpötiloista havaitaan, että parhaiten helleilmamassa ulottui juuri Uudellemaalle, missä sitä seurannut illan ukkosrintamakin oli voimakkain; ylimmilläänkin hellelukemat olivat silti vain +26 asteen tasoa. Yksittäisiä hellelukemia riitti samalla myös Päijänteen itäpuolelle pidemällekin sisämaahan, kuten Mikkeliin ja Savonlinnaan.
Vesistöjen pintavesilämpötilat ovat olleet koko kesän ajan enimmäkseen normaalia viileämpiä, eli pääasiassa vajaan +20 asteen lämpöisiä vain hetkittäisiä +20 asteen ylityksiä lukuun ottamatta - Niinpä näin loppukesällekin saakka varsinkin isoilla vesistöillä on säilynyt iltapäivien maksimilämpötiloihin jonkin verran viilentävää vaikutusta; tässä helletilanteessa se ilmeni mm. etelärannikolla, kuten Helsingin Kaisaniemen maksimilämpötilassa - Yöt ovat sentään jo olleet loppukesälle tyypillisesti isojen vesistöjen äärellä selvästi sisämaan öitä lämpimämpiä.
Lopuksi ennustetta mahdollisesta seuraavasta Etelä-Suomen helletilanteesta >> Eilen sunnuntaina 13.7.2017 oli tuon ukkosrintaman jälkeen vuorossa viileähkö kuurosateiden päivä navakkapuuskaisessa länsituulessa, ja nyt on sitten alkanut vaikuttamaan pitkästä aikaa korkeapaine Suomen säähän, kun Baltiaan on siirtynyt korkeapaineen keskus; kumpupilvisen kaunis ja melkein kokonaan poutainen kesäsää onkin vallinnut tänään maanantaina.
Jatkossa vaikuttaa siltä, että alkuun tuo korkeapaineen keskus vaikuttaa ti-ke aikana Suomen kaakkoisreunalla, jolloin se kierrättää länsireunallaan lämpimämpää ilmaa maahamme - niinpä ainakin yli +20 asteen päivälämpötilat yleistyvät poutasäässä tuona aikana, mutta vielä lämpö ei aivan taida siinä vaiheessa riittää hellelukemiin.
Sitten to-pe aikana lännestä käsin alkaa vaikuttaa matalapainetta ja vielä epämääräisesti sateitakin, mutta samalla tuo enemmän Venäjälle sijoittuva korkeapaine mahdollistaisi edelleen lämpimän etelävirtauksen Suomeen, jossa vaiheessa Baltiasta käsin voisi alkaa ulottua jälleen hellettä maistiastyylisesti. Epävakaistuva sää tarkoittaisi samalla tietenkin myös ukkosten riskin kasvua jälleen kerran...
Sitten ensi viikonloppuna voi olla, että ainakin tilapäisesti joku matalapaineen osakeskus saattaa liikkua Suomen yli koilliseen ja tuoda mukanaan lounaasta viileämpää ilmaa - Ennustemalleissa on kuitenkin esillä myös se, että helle jäisi silti vielä kärkkymään lähelle Suomen etelä-kaakkoispuolelle, mistä se voisi tehdä taas uuden työntymisyrityksen Suomeen ehkä ensi viikon alussa...
Palaan mahdollisesti asiaan vielä uudessa helleseurannassa.
Showing posts with label Kesän 2017 kuumin päivä. Show all posts
Showing posts with label Kesän 2017 kuumin päivä. Show all posts
Monday, August 14, 2017
Friday, May 19, 2017
Kesän 2017 kuumin päivä - Osa 1
Vielä vain tasan viikko sitten ei olisi uskonut, että tänään perjantaina 19.5.2017 tulisi Etelä-Suomeen alkavan kesän ensimmäinen hellepäivä - Niin kuitenkin nyt tapahtui, vaikka vasta viime viikolla jouduttiin kokemaan aivan päinvastaisesti poikkeuksellisen kylmää säätä > Poikkeuksellisen kylmä takatalvi Suomessa toukokuun toisella viikolla 19/2017 - Analyysiä valokuvin.
Tämä helleaalto on jäämässä kuitenkin vain tämän perjantain mittaiseksi, vaikkakin kesäiset n. +20 asteen päivälämpötilat ovat mahdollisia myös jatkossa viikonloppuna ja vielä ensi viikon alussakin. Joka tapauksessa tästä yhdestä hellepäivästä tuleekin nyt yllättäen ensimmäinen seurantaosa tämän vuoden 2017 kesän kuumimman päivän kartoitukseeni, joten analysoidaanpa tämän kertaisen helletilanteen pohjaksi suursäätilaa seuraavaksi:
Helteen tulo alkoi muodostumaan tämän viikon alkupuolella siitä, kun Itä-Eurooppaan alkoi asettumaan korkeapainetta ja samalla matalapainetoiminta alkoi keskittymään aluksi Britteinsaarten länsipuolelle Atlantille > tämä alkoi syöttämään manner-Eurooppaan helteistä ilmamassaa Välimereltä, ja sen kuumin alue lähes +30 asteen lukemineen muodostui ke-to paikkeilla Saksan-Puolan tienoille.
Etelä-Suomeen tästä helteestä alkoi tulla täksi perjantaiksi maistiainen siten, että keskiviikkona Englanninkanaalin tienoilla muodostui pieni matalapaineen osakeskus, joka liikkui eilisen torstain aikana vähän voimistuen Etelä-Norjan kautta Keski-Ruotsiin ja lopulta tänään Ruotsista Oulunseudun yli itään. Se kuljetti itä-kaakkoisreunallaan etelästä Etelä-Ruotsin ja Baltian kautta mukanaan helleilmaa, joka siis saapui tänään rintamasysteemin rajaamana helleilman sektorina Etelä-Suomeen; helleilma kattoi alueen suunnilleen Pori-Jyväskylä-Joensuu -linjan eteläpuolella.
Katsotaanpa alla tarkemmin perinteisen lämpötilalistauksen kera, missä lämpötila-arvot on saatu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivustolta. Aikaisemmilta kesiltä tuttu värikoodaus pysyy käytössä mahdollisia äärilämpötiloja varten tämänkin seurantakartoituksen ajan --> Värikoodit: +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen punaisella ja +35 asteen helteet sekä sitä kuumemmat lukemat paksufonttisella ruskehtavan punaisella. Mainittakoon taas lisäksi, että nuo Ilmatieteen laitoksen lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.
Perjantain 19.5.2017 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +21 astetta, Turku +23 astetta, Salo +25 astetta, Pori +18 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +21 astetta, Vantaa +25 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +26 astetta, Porvoo +24 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +14 astetta, Mikkeli +27 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +17 astetta ja Ilomantsi +16 astetta.
Noista lämpötilalukemista voidaan havaita, kuinka helleilmamassan alue kattoi em. tapaan Pori-Jyväskylä-Joensuu -linjan eteläpuolen, mutta vain lähinnä aamupäivän ja alkuillan välisenä aikana. Vallinneet tuulet olivat enimmäkseen etelän ja lännen väliltä tuossa hellesektorissa; ajoittain oli kohtalaisia-navakoita puuskia, mikä hieman viilensi helteen tuntua.
Tähän vuodenaikaan tyypillisesti vielä talven jäljiltä kylmien vesistöjen takia kuumimmat lukemat sattuivat selvästi sisämaassa ja sopivan kaukana isoista järvistäkin - Kuumin alue sattui Uudenmaan sisämaahan sekä Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, missä yleisesti ylitettiin helleraja jopa lähelle +27 astetta. Sitä kuumuutta riitti silti jopa paikoin pohjoisempanakin, kuten Mikkelin seudulla.
Helteisimmällä alueella lämpötilojen nousua edesauttoi myös se, kun taivas oli juuri keski- ja iltapäivällä monta tuntia lähes täysin selkeä; vain hyvin pientä untuva- (Cirrus) ja palleropilvilauttailua (Cirrocumulus) esiintyi ajoittain. Ilmamassa oli tosin hieman utuisen samea, kuten tällaisessa tilanteessa kuuluukin.
Merialueiden rannikkoja kylmentävä vaikutus ilmeni mm. Helsingin Kaisaniemessä, mutta varsinkin aivan meren äärellä ja sen alueella viileys oli erityisen huomattavaa; esim. Kotka Rankki aivan meren sylissä tarkoitti jopa koko päivän ajan paljon alle +20 asteista viileyttä. Myös isoilla järvillä oli selvästi viilentävää merkitystä, kuten tapahtui esim. Tampereella, missä Siilinkari oli muutaman asteen mantereisempia Tampereen osia viileämpi maksimilämpötiloissa.
Näitä vesistöjen viilentäviä vaikutuksia korosti aikaisempiin vuosiin verrattuna tuo edeltänyt hyvin kylmä sääjakso huhtikuun lopussa ja toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana > Sen takia sekä merivesi että järvivedet ovat pysyneet normaalia kylmempinä tähän päivään saakka; esim. tämän viikon aikana Suomenlahden pintavedet ovat lämmenneet vain hitaasti +5 ja +7 asteen välimailla, ja järvissä on vasta parin viime päivän aikana tapahtunut +10 asteen ylityksiä pintavesissä.
--- Tämä seuranta päättyy siis vain tämän yhden päivän analyysiin, koska parhaillaan tänä iltana ja alkavana pe-la välisenä yönä pohjoisesta siirtyy kylmä rintama Etelä-Suomen yli etelään pilvineen ja hajanaisine sadekuuroineen; runsaita sateita ei tule eikä ilmeisesti ukkostakaan ole odotettavissa tässä yhteydessä.
Huomenna lauantaina korkeapainesää alkaa tuon rintaman ylityksen jälkeen taas valtaamaan hieman alaa Suomessa, mutta ilmamassa on siis tätä päivää viileämpää jatkossa, kun yhtäältä Jäämereltä pääsee itäkautta kiertymään viileyttä ja toisaalta selvää lämmintä virtausta uudestaan manner-Euroopan kesästä ei ole näillä näkymin tulossa; niinpä hellelukemia ei enää toistaiseksi mitata. Lisäksi ensi viikolla loppupuolisko näyttäisi olevan matalapaineiden ja sateiden aikaa.
Seuraavaa helleseurantaosaa ei siis ole vielä näköpiirissä, mutta eiköhän uusi helletilanne satu viimeistään kesäkuun aikana...
Tämä helleaalto on jäämässä kuitenkin vain tämän perjantain mittaiseksi, vaikkakin kesäiset n. +20 asteen päivälämpötilat ovat mahdollisia myös jatkossa viikonloppuna ja vielä ensi viikon alussakin. Joka tapauksessa tästä yhdestä hellepäivästä tuleekin nyt yllättäen ensimmäinen seurantaosa tämän vuoden 2017 kesän kuumimman päivän kartoitukseeni, joten analysoidaanpa tämän kertaisen helletilanteen pohjaksi suursäätilaa seuraavaksi:
Helteen tulo alkoi muodostumaan tämän viikon alkupuolella siitä, kun Itä-Eurooppaan alkoi asettumaan korkeapainetta ja samalla matalapainetoiminta alkoi keskittymään aluksi Britteinsaarten länsipuolelle Atlantille > tämä alkoi syöttämään manner-Eurooppaan helteistä ilmamassaa Välimereltä, ja sen kuumin alue lähes +30 asteen lukemineen muodostui ke-to paikkeilla Saksan-Puolan tienoille.
Etelä-Suomeen tästä helteestä alkoi tulla täksi perjantaiksi maistiainen siten, että keskiviikkona Englanninkanaalin tienoilla muodostui pieni matalapaineen osakeskus, joka liikkui eilisen torstain aikana vähän voimistuen Etelä-Norjan kautta Keski-Ruotsiin ja lopulta tänään Ruotsista Oulunseudun yli itään. Se kuljetti itä-kaakkoisreunallaan etelästä Etelä-Ruotsin ja Baltian kautta mukanaan helleilmaa, joka siis saapui tänään rintamasysteemin rajaamana helleilman sektorina Etelä-Suomeen; helleilma kattoi alueen suunnilleen Pori-Jyväskylä-Joensuu -linjan eteläpuolella.
Katsotaanpa alla tarkemmin perinteisen lämpötilalistauksen kera, missä lämpötila-arvot on saatu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivustolta. Aikaisemmilta kesiltä tuttu värikoodaus pysyy käytössä mahdollisia äärilämpötiloja varten tämänkin seurantakartoituksen ajan --> Värikoodit: +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen punaisella ja +35 asteen helteet sekä sitä kuumemmat lukemat paksufonttisella ruskehtavan punaisella. Mainittakoon taas lisäksi, että nuo Ilmatieteen laitoksen lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.
Perjantain 19.5.2017 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +21 astetta, Turku +23 astetta, Salo +25 astetta, Pori +18 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +21 astetta, Vantaa +25 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +26 astetta, Porvoo +24 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +14 astetta, Mikkeli +27 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +17 astetta ja Ilomantsi +16 astetta.
Noista lämpötilalukemista voidaan havaita, kuinka helleilmamassan alue kattoi em. tapaan Pori-Jyväskylä-Joensuu -linjan eteläpuolen, mutta vain lähinnä aamupäivän ja alkuillan välisenä aikana. Vallinneet tuulet olivat enimmäkseen etelän ja lännen väliltä tuossa hellesektorissa; ajoittain oli kohtalaisia-navakoita puuskia, mikä hieman viilensi helteen tuntua.
Tähän vuodenaikaan tyypillisesti vielä talven jäljiltä kylmien vesistöjen takia kuumimmat lukemat sattuivat selvästi sisämaassa ja sopivan kaukana isoista järvistäkin - Kuumin alue sattui Uudenmaan sisämaahan sekä Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, missä yleisesti ylitettiin helleraja jopa lähelle +27 astetta. Sitä kuumuutta riitti silti jopa paikoin pohjoisempanakin, kuten Mikkelin seudulla.
Helteisimmällä alueella lämpötilojen nousua edesauttoi myös se, kun taivas oli juuri keski- ja iltapäivällä monta tuntia lähes täysin selkeä; vain hyvin pientä untuva- (Cirrus) ja palleropilvilauttailua (Cirrocumulus) esiintyi ajoittain. Ilmamassa oli tosin hieman utuisen samea, kuten tällaisessa tilanteessa kuuluukin.
Merialueiden rannikkoja kylmentävä vaikutus ilmeni mm. Helsingin Kaisaniemessä, mutta varsinkin aivan meren äärellä ja sen alueella viileys oli erityisen huomattavaa; esim. Kotka Rankki aivan meren sylissä tarkoitti jopa koko päivän ajan paljon alle +20 asteista viileyttä. Myös isoilla järvillä oli selvästi viilentävää merkitystä, kuten tapahtui esim. Tampereella, missä Siilinkari oli muutaman asteen mantereisempia Tampereen osia viileämpi maksimilämpötiloissa.
Näitä vesistöjen viilentäviä vaikutuksia korosti aikaisempiin vuosiin verrattuna tuo edeltänyt hyvin kylmä sääjakso huhtikuun lopussa ja toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana > Sen takia sekä merivesi että järvivedet ovat pysyneet normaalia kylmempinä tähän päivään saakka; esim. tämän viikon aikana Suomenlahden pintavedet ovat lämmenneet vain hitaasti +5 ja +7 asteen välimailla, ja järvissä on vasta parin viime päivän aikana tapahtunut +10 asteen ylityksiä pintavesissä.
--- Tämä seuranta päättyy siis vain tämän yhden päivän analyysiin, koska parhaillaan tänä iltana ja alkavana pe-la välisenä yönä pohjoisesta siirtyy kylmä rintama Etelä-Suomen yli etelään pilvineen ja hajanaisine sadekuuroineen; runsaita sateita ei tule eikä ilmeisesti ukkostakaan ole odotettavissa tässä yhteydessä.
Huomenna lauantaina korkeapainesää alkaa tuon rintaman ylityksen jälkeen taas valtaamaan hieman alaa Suomessa, mutta ilmamassa on siis tätä päivää viileämpää jatkossa, kun yhtäältä Jäämereltä pääsee itäkautta kiertymään viileyttä ja toisaalta selvää lämmintä virtausta uudestaan manner-Euroopan kesästä ei ole näillä näkymin tulossa; niinpä hellelukemia ei enää toistaiseksi mitata. Lisäksi ensi viikolla loppupuolisko näyttäisi olevan matalapaineiden ja sateiden aikaa.
Seuraavaa helleseurantaosaa ei siis ole vielä näköpiirissä, mutta eiköhän uusi helletilanne satu viimeistään kesäkuun aikana...
Subscribe to:
Posts (Atom)
