Talven 2018 - 2019 kylmin yö - Osa 4: Lisäksi koko talvesta loppuyhteenvetoa, lumi- ja jäätilannehavaintoja sekä arviota kevään tulosta

Talvi alkaa vedellä viimeisiään ja nyt onkin sopiva aika palata tarkastelemaan säätä Etelä-Suomessa sekä tarkemmin helmikuulta tähän päivään saakka että koko talven osalta loppuyhteenvetona - tässä seuraa pitkä ja monipuolinen tutkielma aihepiiriin:

Tämä sisältää ensialkuun helmi- ja maaliskuun ajalta tälle viikolle mennessä kaksi kylmän yön pakkasseurantaa talven 2018-19 kylmimmän yön kartoittamiseen. 

Kyseiset vuorokaudet olivat 22.2. ja viime keskiviikkoinen 6.3.: molempien yöt olivat melkein yhtä kylmiä keskenään, mutta jäivät tammikuun kovista pakkasista selvästi jälkeen. Alla tästä tarkemmin lämpötilalistausten kera. 

Teen tässä kirjoituksessa myös arvioita siitä, koska oikea kevät suvaitsee saapua tänne perukoille. Pääosin varsin talvisena pysyneen maaliskuun alun takia termisen määritelmän mukainen virallinen keväthän ei ole vielä päässyt alkamaan, vaikka hyvin leudon helmikuun takia koettiinkin varsinkin sen kuun lopulla Föhn-tuulien avustamaa valekevättä.

Lisäksi myös lumi- ja jäätilanteista tulee kerrontaa, kasvien kevääseen heräämisestä havaintoja sekä myös lumien kevätsulamisen pääajankohdasta teen arviota kevääntulon ennusteen yhteydessä.


Talven 2018 - 2019 kylmin yö - Osa 4: helmi- ja maaliskuun kylmimmät yöt (2 kpl.):

Helmikuu oli siis jopa paljon normaalia leudompi lähes kokonaisuudessaan, mutta se sisälsi kuitenkin yhden sen verran kylmän hetken 22.2. tienoilla, että siinä tarttui mukaani pakkaseurantaa: 

Suursäätilallinen syy tähän oli muutoin vahvasti ja melkein koko ajan vallinneiden länsi-lounaisvirtausten keskellä se, kun Fennoskandian ylitti 19. ja 20. päivinä matalapaine itään, jonka jälkipuolella 20. ja 21. päivinä pohjoisesta pääsi tuikkaamaan Fennoskandiaan kylmää Jäämeren ilmamassaa. Sitten 21. päivänä korkeapainetta vahvistui Fennoskandiaan, minkä tyynituulinen alue vaikutti juuri 21. ja 22. päivien välisenä yönä Etelä-Suomessa, mikä kiristi yöpakkasia helmikuun kylmimpiin lukemiin. Pian sen jälkeen seuraavasta päivästä alkaen leuto länsivirtaustyyppi palautui pitkäksi aikaa lähes katkeamattomana putkena.

Kuitenkin sattumalta helmikuun viimeisenä 28. päivänä säätyyppiin tuli muutos talvisempaan suuntaan, kun matalapaine sijoittui laajana Suomen itäpuolelle ja maaliskuuhun mentiin siinä kylmän pohjoistuulen merkeissä - tämä muutos sai lännestä tulleiden matalapaineiden reitin sijoittumaan taas aikaisempaa eteläisemmälle reitille pääosin Suomen eteläreunoitse itään, jolloin maassamme jäi vallitsevaksi talvisen kylmä ilmamassa, ja tätä on jatkunut paria poikkeusta lukuun ottamatta tähän päivään saakka.

Tuon 6.3. olleen kylmän yön mahdollisti se, kun 4. ja 5. päivinä Suomen eteläreunaa viistäen itään meni matalapaine, jonka jälkipuolella Lapissa majaillut hyvin kylmä ilmamassa pääsi 5. päivänä purkautumaan myös Etelä-Suomeen. Sitten 5. ja 6. päivien välisenä yönä lännestä saapui korkeapaineen selänne, jonka mahdollistamat tyynet ja selkeät säät ko. yönä kiristivät pakkasta. Sittemmin parina viime päivänä on ollut vuorossa lounaasta Fennoskandiaan tullut matalapaine, mikä eilen perjantaina antoi mukanaan myös tilapäisesti vesisateista plussakeliä Etelä-Suomeen.

Listataanpa sitten alle seuraavaksi nuo helmi- ja maaliskuun kylmimmät yöt tilanneselostuksineen ja niiden alkuun ensin tutut esitiedot lämpötilalukemien lähteistä ja koodeista.

Lämpötila-arvot on poimittu alle tutusti Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista (paitsi 22.2.2019 lukemat on poimittu jälkeen päin Ilmatieteen laitoksen sääasemien arkistosta). Pakkaslukemien merkkaamisessa en enää käytä aikaisemmilta vuosilta tuttua värikoodausta, vaan se on uudistettu tässä vastaavalla tavalla kuin mitä tein viime kesänä hellelämpötilojen seurannassa.

Uudistetut värikoodaukset >> Lämpötilat -20 asteen ja -30 asteen välillä ensin mainittu mukaan lukien merkitsen vaalean sinisellä, sitten -30 ja -35 asteen väliset pakkaset ensin mainittu mukaan lukien merkitsen tummansinisellä paksufonttisella, ja viimein -35 asteen ja sitä kylmemmät pakkaset ovat violetilla paksufonttisella kirjasimella.

Lukemat on pyöristetty asteiden puolivälistä ylöspäin seuraavaan kokonaiseen lukuun perinteen mukaan, vaikka Ilmatieteen laitoksen käyristä pääsisi nykyään katsomaan lukemat kymmenyksen tarkkuudella.


Perjantain 22.2.2019 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -13 astetta, Turku -15 astetta, Salo -16 astetta, Pori -15 astetta, Hämeenlinna -15 astetta, Tampere; Härmälä -18 astetta, Tampere; Siilinkari -13 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -11 astetta, Vantaa -13 astetta, Hyvinkää -17 astetta, Lahti -13 astetta, Kouvola -15 astetta, Porvoo -14 astetta, Lappeenranta; Lepola -12 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -15 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -10 astetta, Mikkeli -19 astetta, Jyväskylä -22 astetta, Savonlinna -16 astetta, Joensuu -17 astetta ja Ilomantsi -17 astetta.

Korkeapaineen keskus oli muodostunut 21. päivän aikana Suomen läntisten merialueiden ylle ja siitä se siirtyi Etelä-Suomen läntisten osien yli etelään seuranneen yön ja aamun aikana niin, että tuulet olivat heikoimpia länsiosissa ja itäosiin jäi vallitsemaan vielä yölläkin pohjoistuulta: niinpä laajasti vallinneesta selkeästä säästä huolimatta tämä tuuliolosuhteiden jako tasasi yön minimilämpötilat mereisemmän länsiosan ja mantereisemman itäosan kesken niin, että kaikkialla oli varsin tasaisesti suunnilleen yhtä kylmää pääosin -15 ja -20 asteen välillä. Ainoa poikkeus oli Jyväskylän tienoo, missä tuulten tyyntyminen mahdollisti -20 astetta kylmempääkin säätä. Tyypillinen poikkeus oli myös merialueiden leudontava vaikutus ainakin Ahvenanmaalla ja paikoin etelärannikolla.

Keskiviikon 6.3.2019 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -16 astetta, Turku -16 astetta, Salo -17 astetta, Pori -16 astetta, Hämeenlinna -17 astetta, Tampere; Härmälä -19 astetta, Tampere; Siilinkari -15 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -14 astetta, Vantaa -16 astetta, Hyvinkää -18 astetta, Lahti -18 astetta, Kouvola -16 astetta, Porvoo -16 astetta, Lappeenranta; Lepola -15 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -21 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -12 astetta, Mikkeli -20 astetta, Jyväskylä -20 astetta, Savonlinna -17 astetta, Joensuu -21 astetta ja Ilomantsi -20 astetta.

Tarkastelualueella vallitsi 5. päivänä matalapaineen jälkireunan voimakas pohjoistuuli ja lännestä käsin selkenevä sää. Ko. 5. ja 6. päivien väliseksi yöksi korkeapaineen selänne tyynnytti tuulet koko tarkastelualueella siten, että em. helmikuun yöhön verrattuna koko tarkastelualueen heikkojen tuulten takia korostuivat sekä itäosien mantereisempi kylmyys että tietyt paikallisilmastoerot, kuten Lappeenrannan seudulla Lepolan ja Konnunsuon välillä. Itäosan kylmimmällä alueella saavutettiin monin paikoin hitusen -20 astetta kylmempiä lukemia, mutta muutoin minimilämpötilat olivat tuon em. 22.2. olleen tilanteen luokkaa; poikkeuksena siinä oli se, että merialueiden äärellä oli kylmempää, vaikkei vesistöjen jäätilanne poikennut kovin merkittävästi näiden kahden päivän kesken - jäätilanteista lisää alempana...


Helmikuun erilaiset leudot jaksot tarkemmassa syynissä:

Ennen kuin mennään tämän hetken tilanteisiin ja tulevan sään arviointiin, niin katsotaan vielä noiden helmikuun leutojen jaksojen luonteita tuon 22.2. olleen kylmän hetken molemmin puolin, sekä niitäkin ennen tammikuun lopussa ja helmikuun ensimmäisinä päivinä ollutta runsaiden lumipyryjen jaksoa:

Nimittäin tammikuun viimeisen ankaran pakkasjakson (Talven 2018 - 2019 kylmin yö - Osa 3) jälkeen tammikuun 29. päivän ja helmikuun 3. päivän välisenä aikana lännen laaja matalapaine kierrätti eteläkautta kohti Suomea matalapaineen osakeskuksia, jolloin useita lumisadealueita tuli pakkassäässä Etelä-Suomeen Baltiasta; erityisen runsas pyry oli 3.2., jolloin voimakkaalla itätuulella vallitsi suorastaan lumimyrskyolosuhteet etenkin etelärannikon tuntumassa. 

Näin ollen lumipeitteet kasvoivatkin Etelä-Suomessa varsin yleisesti ainakin 50 cm tienoille ja monin paikoin reilustikin puolta metriä paksummiksi - esim. pääkaupunkiseudulla vallitsi lehdistön ja median voivottelema "lumikaaos" ja monien rakennusten kattoja kehotettiin tyhjentämään lumesta, ennen kuin suojasäät olivat tulossa...

Sitten helmikuun 7. päivän tienoilta alkoikin vallita suojasäät, jotka olivat tuonne 22.2. saakka suurimman osan ajasta vallitsevia lyhyiden ja heikkojen pakkashetkien katkomana. Samalla säätyyppinä oli enimmäkseen kosteat ja kaikkia sateen olomuotoja sisältäneet lounaisvirtaukset, kunnes 15. ja 16. päivinä länsivirtaus mahdollisti voimakkaan Föhn-tuulitilanteen yli +5 asteen päivälämpötiloineen aurinkoisissa oloissa.

Sitten seurasi vielä yksi vesisateisen kostea leuto annos lounaasta ennen tuota 22.2. ollutta kylmintä helmikuun vaihetta - sen jälkeen helmikuun loppuosan leuto jakso sisälsi tuota alkupuolen leutoa vaihetta enemmän kuivan leutoja Föhn-tuulitilanteita voimakkaissa länsivirtauksissa: näitä oli etenkin 23. - 25.2. sekä 27.2.: kunakin noina päivinä lämpötilat ylittivät +5 astetta länsiosissa ja paikoin / ajoittain jopa yöaikaankin. Vain hyvin niukasti +10 astetta jäi saavuttamatta. Noiden Föhn-jaksojen välissä oli heikkoa pakkasta.


Lumipeitteiden monenlaiset vaiheet tarkastelussa helmi- ja maaliskuussa:

Noista em. helmikuun hyvin vaihtelevista suojasääjaksoista ja niiden välisistä pakkashetkistä voidaankin jo päätellä, miten tammi-helmikuun vaihteessa laajasti poikkeuksellisen paksuksi kasvanut lumihanki koki kuun aikana monenlaisia mielenkiintoisia muutoksia. Niistä asiaa seuraavaksi:

Lumipeitteen ohentuminen oli kiivainta esim. pääkaupunkiseudulla 7. - 10.2. olleen kostean suojasääjakson aikana, kun ennen sitä ko. puolimetrinen hanki oli koostumukseltaan melkein tyystin kuohkeaa ja vain vähän tiivistynyttä pakkaslunta: tuo ensimmäinen suojasääjakso sekä tiivisti että sulatti hankea niin nopeasti, että se melkein puolittui 20 ja 35 cm:n välille alle viikossa.

Sitten alkoikin pakkasten ja suojasäiden vaihdellessa lumihangen selvä kovettuminen edestakaisen jäätymisen ja sulamisen sekä välillä vesisateidenkin vaikutuksista. Niinpä jo tuonne 22.2. olleeseen pakkashetkeen mennessä lumihangesta oli muodostunut laajalla alueella Etelä-Suomessa poikkeuksellisen kantava ja hyvin hitaasti sulava "jäähanki".

Niinpä sitten helmikuun jälkiosan Föhn-tuulipainotteisissa suojasäissä etenkin varjoisilla alueilla lumihangen sulaminen oli hyvin hidasta huolimatta yli +5 asteen lämpötiloistakin; sitä hitautta edesauttoi myös Föhn-tilanteille tyypillinen kuiva ilmamassa. Aurinkoisilla paikoilla tosin niissäkin suojasäävaiheissa sulaminen oli melko nopeaa ja siksi mm. etelärinteillä ja kaupunkien asfaltoiduilla pinnoilla lumet alkoivat hävitä helmikuun loppuun mennessä paikoin kokonaankin.

Kuitenkin maaliskuun alkuun mennessä taajamien ulkopuolella pelloilla, niityillä ja metsissä jäi yhä sijoilleen yhtenäinen lumipeite erittäin jäisenä ja vesisisällöltään runsaana kerroksena: tämä vanha lumihanki onkin sitten tämän maaliskuun alkuosan säilynyt talvisissa säissä koko ajan ennallaan, missä Päijänteen länsipuolella hankipaksuudet ovat olleet 10 ja 25 cm välillä ja itäpuolella 25 ja reilun 50 cm välillä. Vain lounaisrannikolla ja lounaissaaristossa lumipeite on ehtinyt jo sulaa laikuttaiseksi.

Pakkashetkillä tämä vanha lumipeite on ollut hankikantoluonteeltaan yksi historian parhaimpia, kun se on silloin kantanut aikuistakin ihmistä täydellisesti ilman minkäänlaista upottamista! - ilmeisesti näin huikeita hankikantoja on ollut viimeisen 100 vuoden aikana Etelä-Suomessa vain pari-kolme kertaa.

Tällä viikolla (4. - 10.3.) Etelä-Suomi on saanut myös ajoittain uuttakin lumipeitettä nimellisestä kuorrutteesta reilun 5 cm:n tienoille saakka, mutta eilen 8.3. ollut leuto vesisadekeli on ne kaikki käytännössä sulattanut ja jäljelle on jäänyt yhä melkein samanlaisena tuo vanha jäinen hanki - tosin taas uutta lunta on tulossa tänään ja huomenna....


Vesistöjen jäätilanteista havaintoja helmi- ja maaliskuussa:

Siirrytäänpä sitten kuvaamaan vielä vesistöjen jäätilanteita ennen tulevien säiden arvioita: Tammikuun pakkasten päätyttyä Suomenlahtikin oli ainakin itäosan ulappaa myöden jäässä, mutta sittemmin helmikuun mittaan leudot säät ja voimakkaat tuulet hajottivat ulappajäät ja jäljelle jäivät pitkään lähes muuttumattomina rannikoiden ja sisäsaaristojen kiintojäät 5 - 35 cm paksuisina ja niiden edustalla oli sitten vaihtelevasti erityyppisiä ajojäitä ja sohjoa kapeina vöinä; ajoittain myös ohuita uusia jäitä. 

Läntisillä merialueilla helmikuun tilanteet olivat samantyyppisiä ja Perämerellä ulappaa avautui ajoittain jäistä lähes vapaaksikin, kunnes tässä maaliskuussa kovemmat pakkaset siellä ovat jäädyttäneet Perämeren taas kokonaan umpeen. Suomenlahden jäätilanteeseen viimeaikaisilla yöpakkasilla ei sen sijaan ole ollut liiemmin vaikutusta.

Järvialueilla tammikuun pakkaset eivät pystyneet vahvistamaan jäiden paksuuksia kovin merkittävästi jäiden päällä olleiden paksujen lumipeitteiden eristevaikutuksen takia - helmikuussa suojasäät ja vesisateet muuttivat tilannetta sillä tavalla, että lumipeitteistä suli aluksi monin paikoin vetistä loskaa alla olleiden jäiden päälle ja ne edestakaisin jäätyessään ja sulaessaan muodostivatkin sittemmin tavallaan uusia lisäkerroksia järvijäiksi päältä päin käsin.

Näin paradoksaalisesti helmikuun aikana järvijäät osaltaan paksuuntuivatkin vähäisistä pakkasista huolimatta - monin paikoin 20 ja 30 cm:n väliltä jopa 30 ja 50 cm:n välille. Tosin nämä lumesta muodostuneet ekstrajäät ovat haurasta ja epätasaista ns. kohvajäätä.

Toisaalta järvien virtapaikoilla helmikuun plussakeleissä tapahtui osittaista jäistä vapautumistakin ja paikoin muodostui varsin isojakin sula-aukkoja tämänlaisille kohdille. Uudestaan umpeen jäätymistäkin em. kaltaisissa helmi- ja maalispakkaissa on tapahtunut.

Nyttemmin järvijäät ovat olleet pinnoiltaan yleensä lumettoman jäisiä em. prosessien takia ja lumihankisia järvijäitä on lähinnä vain itäosan muutenkin paksulumisilla alueilla tai muualla vain ranta- ja kinostumapaikoilla - nämäkin vanhat lumihanget ovat em. tapaan erittäin tiiviin jäisiä ja pakkastilanteissa poikkeuksellisen hankikantoisia.


Nyt voidaan siirtyä ihmettelemään sitä, josko se aito kevät vihdoin olisi saapumassa Etelä-Suomeen lähimmän parin viikon aikana >>

Ennustemalleissa on kuitenkin luvassa ensialkuun tälle viikonlopulle ja ensi viikon (11. - 17.3.) alkupuoliskolle vielä yksi talvisen sään jakso, missä tänään ja sunnuntaina voi sataa taas uutta lumipeitettä paikoin reiluun 5 cm saakka vanhan lumen päälle eteläreunoitse itäkoilliseen liikkuvista sadealueista. 

Sitten ensi viikolla ma - ke on poutaista, mutta tavanomaista kylmempää säätä, missä päivälläkin voi olla heikkoa pakkasta ja öisin -10 astetta kylmempää - aurinkoisilla paahdepaikoilla uuden lumen sulaminen on tosin tässä vaiheessa maaliskuuta jo voimakasta pakkasellakin.

Sitten ensi viikon lopulla näyttää olevan mahdollisuutta leudommalle säälle, mutta se tulee lännestä lähestyvän voimakkaankin matalapaineen kera; tässä vaiheessa vaikuttaa jopa siltä, että siinä voisi olla jossakin kohtaa ensi viikonlopun paikkeilla mahdollisuus myrskytuuliinkin!...

Joka tapauksessa ennustemalleissa näyttää siltä, että se lähestyvä ja laajakin matalapaine jäisi Suomen länsipuolelle ja näin ollen tänne jäisi sen kera vallitsemaan etelävirtauksia, mikä mahdollistaisi kevään tuloa lämpötilojen noustessa päivä päivältä yhä enemmän plusasteille ja nimen omaan pysyvästi keskilämpötiloiltaan - matalapaineen läheisyys tarkoittaisi kuitenkin epävakaisen / ajoittain sateisen sään vallitsemista ainakin osan aikaa; luntakin voisi aluksi sataa, mutta sään leudontuessa vesisateet yleistyisivät....

Sitten olisi mahdollista joissakin ennustemalleissa viikolle 12 (18. - 24.3.) sellainen skenaario, että noin Keski-Euroopasta Venäjälle / ajoittain myös Fennoskandiaan muodostuisi korkeapainetta ja matalapaineet joutuisivat vetäytymään pohjoisemmalle reitille - tällainen asetelma toisi Fennoskandiaan poutaantuvaa säätä ja ehkä etelän ja lännen väliltä entistäkin lämpimämpää ilmaa annoksittain; näin ollen sen viikon loppuun mennessä saattaisi kevään tulo vauhdittua voimakkaasti ja tyypillisesti siinä voitaisiin mitata vuoden ensimmäisiä yli +10 asteen päivälämpötiloja...

On kuitenkin syytä varautua myös talvisempiin / vähemmän keväisiin skenaarioihin, jolloin termisen kevään alkukin voisi viivästyä vielä jopa viikon 12 jälkeisellekin ajalle...

Mikäli tuo viikon 12 lämmin skenaario toteutuisi edes osaksi, niin siitä voisi sitten alkaa lumien pääsulaminenkin Etelä-Suomessa ainakin niin, että tuosta vanhasta jäisestä hangesta alkaisivat kokonaankin vapautumaan aukeat pelto- ja nurmialueet, mutta vielä varjopaikoille ja metsiin jäisi hankia odottamaan vieläkin lämpimämpiä ja / tai vesisateisia säitä... 

Tuo aukeiden alueiden pääsulaminen voisi jo nostaa jokien virtaamia selvästi, mutta tyypillisesti vasta metsähankien pääsulaminen yleensä nostaa sulamistulvat joissa huippuunsa.


Kasvien kevääseen heräämisestä:

Mainittakoon vielä kasvimaailman kevääseen heräämisestä huomioita ennen koko talven 2018-19 säiden loppuyhteenvetoa: helmikuun leudot säät eivät vielä onnistuneet aloittamaan leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukintaa lämpimimmilläkään kasvupaikoilla, mutta niiden hedenorkkoaiheissa ehti tapahtumaan maaliskuun alkuun mennessä kuitenkin hieman notkeutumista ja värimuutoksia vaaleammiksi. Myös pajujen (Salix sp.) ja haavan (Populus tremula) kissavaiheiset norkkoaiheet ovat jo selvästi kasvaneet. 

Näillä näkymin leppien ja pähkinäpensaan kukinta voisi alkaa tuon viikon 12 (18. - 24.3.) aikana, mikäli ennustemalleissa nyt näkyvä lämpöaalto silloin toteutuisi. Samalla tietenkin mm. leskenlehtien (Tussilago farfara) kukintaa luonnossa ja varhaisimpien sipulikasvien (mm. lumikello) kukintaa puutarhoissa ja puistoissa voisi alkaa yleisemmin...

Kerron vielä noiden puiden kukinnasta tämän kevään erikoispiirteen: nimittäin etenkin haavoissa on tälle keväälle luvassa poikkeuksellisen runsasta kukintaa, koska niillä viime kesän pitkät ja ankaraa kuivuutta sisältäneet hellejaksot kurittivat ne virittämään itselleen tavallaan "hätätilakukintaa" seuraavalle eli siis tälle keväälle. 

Samantyyppistä norkkoaiheiden runsautta olen havainnut myös lepillä ja koivuilla. Samaa saattaa ilmetä vaihtelevin määrin myöhemmin keväällä ja kesällä myös niillä puu- ja pensaslajeilla, joiden kukka-aiheet ovat tällä hetkellä vielä piilossa lehtisilmuissaan...


Sitten lopuksi koko talven 2018-19 säiden yhteenvetokooste >> 

Talvesta muodostui selvästi kolmijakoinen: alkuosa oli hitaasti ja melko normaalisti kehittynyttä, keskivaihe oli yllättävänkin ankaraa sekä lumipeitteiden että pakkasten katsannoissa, ja loppuosa oli hyvin leuto valekeväisine vaiheineen. Maaliskuun alku on ollut nyttemmin tavallaan pääosin "takatalvinen".

-- 1. Talvi siis alkoi taas varsin takellellen leudon marraskuun takia, mutta tällä kertaa joulukuussa oli aikaisempiin vuosiin verrattuna talvisempaa luonnetta: heikkoja-kohtalaisia pakkasia oli useammin ja pidempään, ja luntakin satoi aikaisempaa pysyvämmiksi peitteiksi. Näin esim. etelärannikollakin saatiin muutaman vuoden tauon jälkeen valkea Joulu. Koko kuun ajan lumipeitteet pysyivät kuitenkin varsin ohuina, koska syksystä saakka jatkunut vähäsateisuus oli edelleen vallitsevaa talven tultuakin.

-- 2. Tammikuu näytti sitten heti kyntensä koko talven ylivoimaisesti ankarimpana kuukautena, kun jo kuun 2. päivän yönä ja aamuna koettiin historiallisen raju Aapeli-myrsky: ylen juttukooste. Sen rajuus oli ennätyksellistä länsirannikon tuntumassa ja etenkin Ahvenanmaalla; muualla Etelä-Suomessa ko. pohjoistuulinen myrsky jäi melko tavanomaiseksi.

Sitten alkoivat lumipeitteet voimakkaasti paksuuntua laajalla alueella runsassateisen ja eteläisemmälle reitille siirtyneen matalapainetoiminnan takia, kunnes idästä ja pohjoisesta alkoi työntyä välillä arktisten ilmamassojen vaikutusta Suomeen: koko talven ylivoimaisesti ankarimmat pakkasjaksot koettiin siinä 20. - 22.1. sekä pienen tauon jälkeen se kaikkein kylmin 26. - 28.1., jolloin sisämaassa oli paikoin -30 astetta selvästikin kylmempää!

-- 3. Tammi-helmikuun vaihteessa oli sitten vuorossa taas runsaat lumipyryt ja lumipeitteen kasvu paikoin poikkeuksellisen paksuun huippuunsa (yli puoli metriä etelärannikollakin), kunnes helmikuun kahden kolmanneksen mittainen osa alun jälkeen oli lyhyiden pakkashetkien katkomaa leutojen vesisadekelien ja kuivien Föhn-lämpöaaltojen hallintaa. Sen tuloksena helmikuun lopun ja maaliskuun alun talvisille pakkashetkille saatiin normaalipaksuista ja suorastaan ennätyksellisen jäisen kovaa ja huippukantavaa lumihankea.

-----

Tuo tammikuun moni-ilmeinen ankaruus oli erikoinen poikkeus muutoin tuttuun tyyliin mietona edenneen talven keskellä - Sen syitä voidaan tarkastella ilmakehän troposfääriä ylemmässä stratosfäärissä vuodenvaihteessa tapahtuneen ns. SSW-ilmiön vaikutuksissa: Tuollaisia wikipedia-artikkelissa mainittuja SSW:n aiheuttamia polaaripyörteen hajoamisia sattuu monena talvena (ei silti joka talvi), ja useimmiten sellaisen seurauksena Euroopassa koetaan vaihtelevin viivein ankaria pakkasaaltoja. 

Edeltäneen talven 2017-18 helmi-maaliskuussa vastaava ilmiö aiheutti sellaista ankaraa pakkasta, joka Fennoskandian lisäksi ulottui aina Euroopan läntisimpään osaan (Britteinsaarille) ns. "Beast from the East" -säänä, eli läpi koko Euroopan Venäjältä edenneenä ankaran kylmänä itävirtauksena ns. Siperian pakkaskorkeapaineen työnnyttyä samalla mukana poikkeuksellisen paljon länteen.

Tänä talvena SSW:n aiheuttama polaaripyörteen hajoaminen ei pystynytkään luomaan säätä vastaavanlaiseksi eurooppalaiseksi pakkasaalloksi, vaan mm. tuo Siperian pakkaskorkeapaine ei edennytkään riittävästi länteen ja kylmän purkaukset Eurooppaan olivat hajanaisempia, matalapainevoittoisempia ja pysähtyivät vallitsemaan tammikuun lopulla ankarina em. tapaan lähinnä vain Fennoskandiaan sekä toisaalta manner-Euroopan itäosiin.

Tässä on viimeiseksi talven aikana tekemäni kolme aikaisempaa pakkasseurantaosaa >> Talven 2018 - 2019 kylmin yö - Osa 1, Talven 2018 - 2019 kylmin yö - Osa 2 ja Talven 2018 - 2019 kylmin yö - Osa 3.

Poikkeuksellisen lämmintä ja myrskypuuskaista säätä Etelä-Suomessa 26. ja 27.3.2017 - Sää- ja lämpötilaseurantaa

Eilen Etelä-Suomen sää oli taas sen verran erikoista, ja sama meno jatkuu myös tänään maanantaina, että päätin nyt poimia nämä tapahtumat taas erikseen esille täällä blogissa! > Kyse on ollut ja tulee tänään olemaan sekä poikkeuksellisen lämpimistä maaliskuun lämpötiloista että tuhoja aiheuttavista myrskypuuskista.

Kokoan näistä säätapahtumista tähän yhtäältä eilisen ja tämän päivän osalta maksimilämpötilalistaukset tutuilta Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnilta sekä toisaalta huomioita näistä myrskytuulista - Lämpötiloissa havaitaan jyrkkiä alueellisia eroja, missä länsiosat ovat kylpeneet yli +10 asteen lämpöaallossa, mutta idässä leutous on ollut jyrkästi paljon heikompaa. Myrskypuuskien vaikutus luoteistuulina on kuitenkin ollut ja tulee olemaan laajemmin levittynyttä.

Euroopan mittakaavassa nämä tilanteet ovat johtuneet siitä, kun eilisen osalta Jäämerellä Lapin läheltä itään liikkui voimakas matalapaine, jonka eteläpuolinen länsi-luoteisvirtaus oli hyvin voimakasta ja se toi annoksen Föhn-ilmiöllä terästettyä lämmintä ilmamassaa Länsi-Euroopasta ja Atlantilta etenkin Etelä-Suomen länsiosiin. 

Tänään puolestaan tilanne on sellainen, että eilinen matalapaine on jäänyt voimakkaana suunnilleen sijoilleen Jäämerelle, ja sen etelä-lounaispuolella Islannin tienoilta on lähtenyt siirtymään pieni matalapaineen osakeskus kohti Keski-Suomea > Tämä osakeskus voimistuu tänään rajuksi myrskymatalapaineeksi siirtyessään Keski-Suomen yli kaakkoon. Sen mukana tulee taas annos hyvin lämmintä Föhn-ilmiöllä terästettyä ilmaa osaan Etelä-Suomea, mutta illan jälkeen luoteesta tulee perään selvästi kylmempää ilmamassaa koko alueelle. 

Tässä on Myrskyvaroitus.com -sivuston myrskyanalyysiä tämän päivän tilanteesta: Lainaus >> "Sunnuntain myrskykeskus heikkenee, mutta luoteisvirtaukseen muodostuu pienikokoinen ja ärhäkkä osakeskus. Se liikkuu maanantain aikana maan keskiosan poikki kaakkoon. Voimakkaimmat tuulet ovat osakeskuksen länsipuolen pintasolassa ("matalapaineen häntä") ja osuvat maan länsi- ja eteläosaan.

 Tilanne käynnistyy iltapäivällä Pohjanmaalta ja päättyy hieman vuorokaudenvaihteen jälkeen etelärannikolle. Rajuimpien puuskien alue saapuu iltapäivällä Pohjanmaalle, alkuillalla Keski-Suomeen ja Uudellemaalle loppuillasta. Tuulihuipun aikana puuskat ovat monin paikoin myrskylukemissa." >> Myrskypuuskien voimakkuudeksi ennustetaan 20 - 25 m/s, joten aikamoista puhuria on tulossa - Mahdollisesti paikoin jopa eilistäkin kovempaa tuulta!

Myrskytuhovaikutuksia sanotaan tuossa heidän analyysissään yleisesti roudan hillitsemiksi, mutta olen siitä hieman eri mieltä > Nimittäin routatilanne ei enää ole yhtenäinen jo pitkään lumettomana olleilla Etelä-Suomen länsiosan alueilla, eli roudattomiakin laikkuja jo esiintyy mm. etelä-lounaisrinteisillä auringon lämmittämillä paikoilla - Niinpä myrskytuhot saattavat minun mielestäni olla paikoin lumettomilla alueilla arvioituja vakavampiakin tänään!... 

Ja varsinkin, kun eilinen ja tämän päivän lämpöaalto on ollut / oleva voimakkaasti sulattava juuri lumettomilla alueilla. Toisaalta luoteistuulet myrskypuuskissa vaikuttavat enemmän varjoisemmille rinteille, joissa routaa on keskimäärin enemmän.

Lumeton ja siten myrskyvahingoille hieman alttiimpi alue kattaa tällä hetkellä Etelä-Suomessa seuraavat alueet: Pisimpään lumettomina ovat olleet Varsinais-Suomi ja Satakunta mukaan lukien lounaissaaristo, missä lunta ei ole monin paikoin enää edes metsissäkään. Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla lumettomuus on laikuttaista eri mittakaavoissa; yhtäältä alueellisesti pohjoisosissa on vähiten lunta ja etelämpänä Uudenmaan länsiosissa on paikoin n. 10 cm paksuja hankilaikkuja vieläkin mm. metsissä ja varjopaikoilla. Toisaalta aukeat alueet ja em. tapaan auringonpaisteiset rinteet ovat olleet lumettomia tälläkin vyöhykkeellä jo viikon - parin ajan. Sitten Tampere-Lahti-kaakonkulma -linjan koillispuolella lumipeite on muuta aluetta paljon paremmin säilynyt, missä hangen paksuus ja yhtenäisyys kasvavat nopeasti idemmäksi / koilliseen siirryttäessä; itäisimmissä osissa (kuten Joensuun-Ilomantsin seudulla) jopa reilun puolen metrin jäiset hanget ovat yhä yleisiä.

Sanottakoon vielä, että tänään maanantaina tuo matalapaineen osakeskus jakaa lämpötilat eilistäkin jyrkemmin lämpimään länsiosaan ja kylmään itäosaan, jolloin matalapaineen mukana keski- ja itäosaan tulossa olevat sateet ovat lunta ja ilmeisesti siellä hanget voivat siksi jopa kasvaa montakin senttiä tämän päivän aikana! > Kevät ja talvi ottavat siis tosissaan mittaa toisistaan monessa katsannossa.

Katsotaanpa alla tarkemmin tilanteita lämpötilalistauksien kera - Ensimmäisenä on suoraan päivitettynä eiliset sunnuntain tiedot. Lämpötila-arvot on poimittu alle tutusti Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista. Päivitän tämän maanantain lämpötilat myöhään tänä iltana lopuksi paikoilleen, ja samalla tulee tilannetietoa silloin myrskytuulten menossa olevasta voimakkaimmasta vaiheesta...


Sunnuntain 26.3.2017 ylimmät lämpötilat: Maarianhamina +15 astetta, Turku +12 astetta, Salo +13 astetta, Pori +10 astetta, Hämeenlinna +12 astetta, Tampere; Härmälä +12 astetta, Tampere; Siilinkari +11 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +12 astetta, Vantaa +12 astetta, Hyvinkää +11 astetta, Lahti +11 astetta, Kouvola +10 astetta, Porvoo +12 astetta, Lappeenranta; Lepola +8 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +7 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +8 astetta, Mikkeli +8 astetta, Jyväskylä +9 astetta, Savonlinna +6 astetta, Joensuu +4 astetta ja Ilomantsi +3 astetta.

Ko. vuorokauden yöllä ja aamulla luoteesta siirtyi lämmin rintama alueen yli, jossa yhteydessä satoi hieman räntää ja vettä > Päivän mittaan pilvitilanteet olivat sen jälkeen hyvin monimuotoisia ja vaihtelevia tyypilliseen tilanteen tapaan: aamun rintamapilvisyys oli kalvomaista ja lauttamaista verho- ja sadepilveä, mutta sen jälkeen aaltomaiset ja kokkaremaiset kumpukerrospilvet alkoivat vaiheittain vallita rintamapilvisyyden vähennyttyä yläpilviharsoiksi samalla. Iltapäivän ja alkuillan aikana vain kokkareisia kumpukerrospilviä jäi vallitsemaan vaihtelevina ja nopealiikkeisinä massoina, jolloin välillä oli melkein selkeää ja hetkittäin melko pilvistäkin luoteistuulten voimistuttua myrskypuuskaisiksi. Alkuillalla suunnilleen Tampere-Lahti -linjalla syntyi myös hetkeksi jono vesikuuroja myrskypuuskien kera. Loppuillalla sää selkeni kokonaan, mutta myrskypuuskainen luoteistuuli riepotteli kuitenkin puolenyön tienoille saakka ja vasta seuranneen yön mittaan tuuli heikkeni.

Sunnuntain myrskypuuskat aiheuttivat jo sen verran vahinkoja, että pahimmillaan useita tuhansia talouksia eri puolilla Suomea oli sähköttä >> Häiriöitä liikenteessä ja sähkökatkoja, syynä kova tuuli.

Näissä vaihtelevapilvisissä ja tuulisissa oloissa suurin lämpö pääsi siis levittäytymään etenkin juuri em. vähälumisimmalle länsiosan alueelle, eli suunnilleen Tampere-Lahti-kaakonkulma linjalle saakka, ja sen länsipuolella paljonkin yli +10 asteen päivälämpötilat mahdollistuivat - lämpimintä oli Ahvenanmaalla, jonne Etelä-Ruotsiin tulvineet jopa lähes kesäiset lämpötilat pääsivät vaikuttamaan parhaiten - Maarianhaminassa oli paikoista riippuen lämmintä +15 ja +16 asteen veroisesti! - Suomen kaikkien aikojen maaliskuun lämpöennätys +17,5 astetta oli siis jo aika lähellä.

Sen sijaan tuon Tampere-Lahti-kaakonkulma linjan koillispuolella leutous pääsi vaikuttamaan selvästi vähemmän ja koilliseen siirryttäessä maksimilämpötilat olivat nopeasti muuta aluetta paljon alempia - esim. Joensuun-Ilomantsin seudulla jäätiin jopa alle +5 asteen.

Mainittakoon vielä, että merialueilla (muutoin jo sulia, mutta lähinnä vain sisälahdissa oli enää haurastuvaa jäätä) oli lämpötiloihin viilentävää vaikutusta lähinnä vain länsirannikolla, koska vain siellä tuuli kävi meren ylitse. Sen sijaan etelärannikolla luoteistuulet merkitsivät meren viilentävän vaikutuksen kumoutumista, jolloin mm. Helsingissäkin oli yhtä lämmintä kuin sisämaassakin. Merellä olevilla Suomenlahden saarikohteilla ilmeni kuitenkin osittaista meren viilentävää vaikutusta, kuten Kotka Rankissa; siellä oli muutoin alle +5 astetta lämmintä päivän mittaan, mutta alkuillalla mantereelta ulottui sinne luoteistuulissa pulssimainen ja nopea lämpöpiikki, jossa lyhyen aikaa oli n. +8 astetta lämmintä.

Uusin ylimääräinen päivitys myrskytilanteen vakavoitumisesta tähän väliin!! >> Tilannepäivitys 27.3.2017 klo. 13:40: Ilmatieteen laitos on koventanut illan myrskytilannetta: Varoitukset sivustolla mainitaan kovimmalla myrskyalueella maan länsiosissa ja etelässä seuraavaa >>

Lainaus: "Tuulivaroitus maa-alueille: Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat: Luoteistuuli on vaarallisen voimakasta iltapäivällä ja illalla, tuulen nopeus puuskissa 25 m/s.

Yleisesti tuulivahinkoja, paikoin myös yhtenäisiä vahinkoalueita. Paikallisesti suurta raivaustarvetta, pitkiä sähkökatkoja sekä katkoja teleliikenteessä.".

Saattaa olla, että joukossa on myös yli 25 m/s raivoavia puuskia, joten vuoden tähän mennessä selvästi pahin myrsky on tulossa ja se saa ilmeisesti nimen Sauli!... Seurataan tiiviisti!

Maanantain 27.3.2017 ylimmät lämpötilat: Maarianhamina +17 astetta, Turku +13 astetta, Salo +12 astetta, Pori +10 astetta, Hämeenlinna +10 astetta, Tampere; Härmälä +10 astetta, Tampere; Siilinkari +10 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +12 astetta, Vantaa +11 astetta, Hyvinkää +11 astetta, Lahti +10 astetta, Kouvola +9 astetta, Porvoo +11 astetta, Lappeenranta; Lepola +6 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +6 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +8 astetta, Mikkeli +6 astetta, Jyväskylä +8 astetta, Savonlinna +5 astetta, Joensuu +3 astetta ja Ilomantsi +4 astetta.

Nyt on vuorokausi tätä päivitettäessä vaihtunut jo tiistaiksi, ja ennustettu myrsky on alkanut laantumaan - Esim. pääkaupunkiseudulla pahin myrskypuuskavaihe sijoittui ko. vuorokauden aikana noin klo. 20:00 ja 23:00 välille.

Kovimmat puuskat näyttivät sittenkin jääneen odotettua miedommiksi eli pääsääntöisesti "vain" nopeuksien 20 - 25 m/s välille. Myrskytuhotkin täten ovat jäämässä pelättyä vähäisemmiksi, mutta uutisten mukaan sähköttömiä talouksia on ollut kerrallaan reilut / n. 30 000 kappaletta; ylen juttu ja iltasanomien juttu.

Itse olin kokemassa kovimpien puuskien vaihetta Espoossa, missä puustoissa puuskat kuitenkin jylisivät mahtavasti ja puut taipuivat melkoisen luokille. Puuskat myös nostattivat katupölyjä ajoittain hiekkamyrskymäisiksi pilvimassoiksi jopa puiden latvojen korkeudelle saakka - Tämä päivä onkin ollut allergikkojen kauhu etenkin lounais- ja eteläosissa, koska sateettomuuden kera siellä noiden pölypilvien mukana on ollut tämän lämpöaallon takia nopeutuneen-runsastuneen lepän kukinnan ja sitten ko. myrskyn mukaansa tempaisemaa siitepölyä runsaastikin.

Lämpötilojen suhteen lännestä Kölivuoriston yli tuli entistäkin lämpimämpi Föhn-purkaus (Ruotsin ja Norjan eteläosissa ylitettiin paikoin jopa +20 astetta!), jonka vaikutus huipentui kuitenkin selvemmin vain lounaiskolkassa ja Ahvenanmaalla: Maarianhaminassa saavutettiinkin melkein kaikkien aikojen maaliskuun lämpöennätys, kun maksimilämpötilaksi kirjattiin +17,4 astetta! > Twitter meteorologien twiittaus.

Tosin tuo Ahvenanmaan lämpöhuipennus oli vain pulssimaisesti lyhytaikainen klo. 16:00 ja 18:00 välillä merten syleilyn keskellä, ja samaa oli taas edellispäivän tapaan havaittavissa mm. Kotka Rankissa.

Muualla Etelä-Suomessa ei aivan päästy edeltäneen vuorokauden lämpötiloihin, mutta suunnilleen samalla länsiosan alueella ylitettiin taas +10 astetta tai päästiin ainakin +10 asteen paikkeille. Lisäksi taaskin n. linjan Tampere-Lahti-kaakonkulma koillispuolella lumipeitteisemmällä alueella jäätiin selvästi alle +10 asteen ja siellä ilmamassakin pysyi viileämpänä.

Paikoin tuon linjan lähellä ilmamassojen taistelu näkyi ailahtelevana lämpötilan hyppelynä iltapäivän aikoina, kun esim. Lappeenrannan seudulla tapahtui kaksi selvää suunnilleen saman lämpöistä maksimihuippua ja välissä oli pikainen kylmä vaihe.

Sää pysyi pääasiassa poutaisena tuon em. linjan lounaispuolella, ja pilvisyys noudatti sillä alueella melko paljon edellispäivän kaavaa - aamu tosin ehti olla hetken täysinkin selkeä, mutta sitten pian keskipäivään mennessä saapui rintamapilvisyys kalvomaisena, lauttamaisena ja aaltomaisena verhopilvisyytenä luoteesta. Jälkipuolella iltapäivän mittaan alkoivat kumpukerrospilvet vallata alaa ja rintamapilvisyys väistyi harso- ja untuvapilvilauttailun kera pois. Ajoittain oli myös melkein selkeääkin.

Tuon em. linjan paikkeilla - hieman itäpuolellaan oli erityisen epävakainen vyöhyke, joka oli tavallaan Keski-Suomesta itäisimpiin osiin liikkuneen yhtenäisen sadealueen takareunaa; siinä esiintyi ajoittain rankkoja kuurosateita vyöhykkeinä ja jonoina; paikoin kuuroissa oli jopa ukkostakin! > Ei siis ihme, kuinka tuolla alueella oli em. lämpötilan hyppelyäkin.

Yhtenäisen sateen alueella saatiin osaksi myös räntäsateita, mutta em. ennusteen mukaisia lumipeitekertymiä ei ehtinyt kuitenkaan tulla kuin vain paikoin, kun olikin sen verran odotettua leudompaa.

Tuulten myrskypuuskaisin vaihe oli siis illalla, jolloin tuulet kääntyivät puhaltamaan länsiluoteesta enemmän luoteen ja lopulta melkein pohjoisen suunnasta. Samalla sää selkeni laajasti etenkin lännessä, mutta itäosissa tuulen mukana liikkui yhä kuuroja heikkoina ja sään alettua kylmenemään sateiden olomuoto on muuttunut lumeksi; idässä loppuillalla alkoi jopa jo pakastamaan, mutta lännessä on ollut vielä jopa yli +5 astetta puolenyön paikkeillakin.

Lopuksi tulevasta säästä alkaneella viikolla 13/2017 >>

Tästä eteen päin vallitsee sitten alkaneeksi tiistaiksi kylmä ja kuiva luoteisvirtaus (tuuli heikkenee päivän aikana koko ajan) ja lämpötilat jäävät iltapäivällä maksimissaan jopa alle +5 asteen lounaassakin. Tätä kylmää vaihetta kestää to-pe paikkeille saakka, mutta takatalvista lumisadetta ei sen aikana kuitenkaan ole näkyvissä; esim. jo lumettomille alueille lännessä-etelässä ei taida tulla uutta lumipeitettä. Yöpakkaset kuitenkin palaavat ja jopa -10 astetta saattaa paikoin olla lähellä ti-ke ja ke-to öinä sisämaassa.

Näillä näkymin lounaasta yrittää sateiden kera lämpimämpää ilmaa viikon lopussa, jolloin osa sateista saattaa olla luntakin; Suomi kuitenkin näyttää vielä silloinkin kuuluvan eteläisemmän Euroopan hyvin lämpimän kevään ja Lapin - Venäjän pohjoisosan talvisään välimaastoon, jolloin epävarmuus lämpimien ja kylmien ilmamassojen rajoista Etelä- ja Keski-Suomen alueella vallitsee ja elää seuraavankin viikon puolelle > eteläisin osa Suomesta voi saada parhaimmillaan ainakin hetkittäin +10 asteen tienoille tai ylikin nousevaa lämpöä...

Joulukuun ennätyslämpimyys viikolla 49/2015 - Maksimilämpötilaseurantaa 5. - 7.12.2015

Etelä-Suomen sää on ollut viime aikoina jälleen erikoista ja nimen omaan tavanomaista leudommassa katsannossa - Talventulo on jo paljon myöhässä ja tähän mennessä ainoa hetkellisesti ja lievästi talvinen säätilanne sattui marraskuussa 20. - 23. päivien välisenä aikana, mutta muutoin tavanomaista paljon leudommat länsi- ja lounaistuulet ovat olleet jatkuvasti vallitsevia ajoittain jopa myrskyisinä, ja nyt leutous on parhaillaan huipentumassa ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkeina lämpötiloina!

Täten teen taas tuttua maksimilämpötilaseurantaa Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille, missä seuranta-aika kattaa eilisen lauantain, tämän Itsenäisyyspäivän sunnuntain sekä huomisen maanantain ns. jälkilämmön havainnollistuksena, vaikka tämä sunnuntai jää lämpöaallon huipentumaksi - Alle listaan aluksi eilisen maksimilämpötilat ja sitten päivityksessä yhdellä kertaa maanantain aikana nuo kahden seuraavan päivän maksimilämpötilat. Lähteenä lukemille on tutusti Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivustojen lämpötilakuvaajat.

Tämä ennätyslämmin sääjakso johtuu ainakin muutamasta eri seikasta, jotka vaikuttavat nyt samaan aikaan juuri sopivasti > Ensinnäkin Pohjois-Atlantin hyvin voimakas matalapainetoiminta on ollut viime päivinä sillä tavalla pitkulaisesti muotoutunutta Islannin tienoilta Jäämerelle, että sen eteläpuolella lounaisvirtaus on pystynyt tulemaan hyvin kaukaa Azorien länsi-lounaispuolelta subtrooppiselta merialueelta, ja siksi se on kuljettanut jo valmiiksi erittäin leutoa ilmamassaa Britteinsaarten kautta Fennoskandian eteläosiin saavuttaen eilen myös Etelä-Suomen. 

Samalla jo edeltäneen hyvin leudon marraskuun ansiosta kaikki Suomea ympäröivät merialueet ovat edelleen jäättömiä ja pintavesilämpötiloilaan useitakin asteita normaalia lämpimämpiä. Tämä seikka mahdollistaa leutoja ilmamassoja jäähtymästä normaalia vähemmän ja hitaammin. Samaa asiaa edesauttaa sekin, kun Etelä- ja osin Keski-Suomikin ovat kokonaan lumettomia ja maa ei ole ollenkaan roudassa. Lisäksi alueen kaikki järvet ovat jäättömiä ja paikoin yhä jopa n. +5 asteisia pintavesilämpötiloiltaan.

Kolmantena ennätyslämpöä edesauttavana seikkana on se, kun tuo länsilounaasta virtaava kaikkein leudoin ilma tulee myrskyisten tuulten ja ylempänä ilmakehässä vallitsevan hyvin rajun suihkuvirtauksen ansiosta terävän tunkeutuvasti kiilana Tanskan suunnalta juuri sopivasti Etelä-Suomeen saakka.

Tätä kirjoitettaessa onkin jo ehtinyt eilen myöhään illalla Ahvenanmaalla syntyä tunnetun säähistorian joulukuun uusi lämpöennätys! - Toistaiseksi se on Jomalassa mitattu +11 astetta, mutta tämän Itsenäisyyspäivän aikana sekin voi vielä rikkoutua toistamiseen?!...

iltalehden juttu >> Hurja sää: meri tulvii, historiallinen lämpöennätys rikki. 

Voimakas ja länsilounaasta jo pitkään jatkunut tuuli on siis myös aiheuttanut meren tulvimista etelä- ja lounaisrannikolla!

Merkittävää sattuman kannalta tässä Itsenäisyyspäivän tienoon ennätyslämmössä on se, että edellinen joulukuun lämpöennätys eli Salossa mitattu +10,8 astetta tapahtui vuonna 2006 myös Itsenäisyyspäivänä!

Mainittakoon tästä viime aikojen poikkeuksellisesta leutoudesta vielä seuraavakin hämmästyttävä seikka! > Tuo em. marraskuun hetkellinen talvisäätilanne sisälsi suureen osaan Etelä-Suomea myös ensilumen muutamia etelärannikon seutuja (Kuten pääkaupunkiseutu) lukuun ottamatta, ja erityisen merkittävästi Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa lumisateet paikallaan pysyessään tuottivat silloin jopa 25 - 50 cm:n lumihankia ja märkänä lumena puustoon hyvin tuhoisia tykkylumia > Siitä huolimatta jo marraskuun 24. - 29. päivien välisenä aikana uusi erittäin leuto sää +5 ja +10 asteen välisine lämpötiloineen sulatti nekin lumet pois kokonaan.

On myös hyvin äärimmäistä, että peräkkäisinä kuukausina tapahtuu kaksi ennätyslämpötiloja tuottanutta lämpöaaltoa > Marraskuussahan mitattiin myös uusi säähistorian lämpöennätys, ja tässä on siitä lämpöjaksosta tekemäni seuranta: Marraskuun ennätyslämpimyys viikolla 45/2015 - Maksimilämpötilaseurantaa 1. - 4.11.2015.

Tässä joulukuun ennätyslämmössä on erona tuohon marraskuun ennätyslämpöön se, että nyt Föhn-ilmiö ei ole yhtä merkittävässä osassa, kun virtaus käy enemmän Tanskan suunnalta kuin Skandien vuoriston yli.

Viimeksi tällainen peräkkäisinä kuukausina sattunut tuplaennätyslämpö sattui kuitenkin niinkin äskettäin kuin kesällä 2010, kun silloin aluksi heinäkuun lopussa eli 29.7. mitattiin Joensuun Liperissä Suomen kuumuusennätys +37,2 astetta ja sitten lähes kahden viikon kuluttua siitä elokuun kaikkien aikojen lämpöennätykseksi tuli sekä Heinolassa että Puumalassa 8.8. mitattu +33,8 astetta.

Seuraavaksi tämän ko. ennätyslämpöjakson maksimilämpötilalistaukset säätilanneselostuksineen >>


Lauantain 5.12.2015 korkeimmat (päivä)lämpötilat: Maarianhamina +11 astetta, Turku +9 astetta, Salo +8 astetta, Pori +9 astetta, Hämeenlinna +8 astetta, Tampere; Härmälä +8 astetta, Tampere; Siilinkari +8 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +8 astetta, Vantaa +8 astetta, Hyvinkää +8 astetta, Lahti +8 astetta, Kouvola +7 astetta, Porvoo +9 astetta, Lappeenranta; Lepola +7 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +7 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +8 astetta, Mikkeli +8 astetta, Jyväskylä +8 astetta, Savonlinna +7 astetta, Joensuu +5 astetta ja Ilomantsi +4 astetta.

Tänä päivänä yöllä vaikutti vielä edeltäneen perjantain myrskymatalapaineen ylimeno itäkoilliseen, jonka jälkeen aamuksi luoteistuulien heikennyttyä ja sään osittain seljettyä koko alueella poikkeukselliset yli +5 asteen leutoudet taantuivat hetkeksi 0 ja +3 asteen välisiin lukemiin, ja etenkin itäosissa oli paikoin lievää pakkastakin - Ennätyslämpöä tuova länsilounaisvirtaus voimistui kuitenkin hyvin nopeasti kovapuuskaiseksi lännestä alkaen aamu-keskipäivän aikana, jolloin sää pilvistyi uudestaan ja lämpimän rintaman vesisateita alkoi tulla koko loppupäivän ajaksi. Samalla lämpötilat nousivat koko ajan illan loppuun saakka, jolloin vuorokauden maksimilämpötilat sattuivat kaikkialla juuri ennen vuorokauden vaihtumista puoliltaöin, ja siitä lämpeneminen jatkui osalla alueista vielä sunnuntain puolelle yön mittaan... 

Tuosta yllä olevasta listasta havaitaan siis se, kuinka Ahvenanmaalle ehti jo ko. päivänä länsilounaasta kaikkein leudoimman ilman kiila parhaiten ja lämpöennätyksen siksi jo tuoden. Mantereellakin päästiin laajasti lähes +10 asteeseen, mutta itäisimmässä kolkassa leutous ei ehtinyt vaikuttaa vielä n. +5 astetta enempää. Tällaisessa runsaspilvisessä ja voimakastuulisessa säätilanteessa lämpötilojen suhteen havaitaan myös se, kuinka pienilmastolliset erot eivät erotu, vaan laajoilla alueilla lämpötilat ovat hyvin tarkkaan samoja huolimatta pinnanmuodoista ja vesistöistä.

Sunnuntain 6.12.2015 korkeimmat (päivä)lämpötilat: Maarianhamina +11 astetta, Turku +10 astetta, Salo +9 astetta, Pori +10 astetta, Hämeenlinna +9 astetta, Tampere; Härmälä +9 astetta, Tampere; Siilinkari +9 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +9 astetta, Vantaa +10 astetta, Hyvinkää +9 astetta, Lahti +9 astetta, Kouvola +9 astetta, Porvoo +10 astetta, Lappeenranta; Lepola +8 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +9 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +8 astetta, Mikkeli +8 astetta, Jyväskylä +7 astetta, Savonlinna +8 astetta, Joensuu +5 astetta ja Ilomantsi +5 astetta.

Kaikkein leudoimman ilman kieleke ulottui Tanskan suunnalta tämän vuorokauden aikana yöstä alkuiltaan saakka Etelä-Suomeen siten, että ko. alueella jäi aluksi sijoilleen aaltoilemaan noin itä-länsisuunnassa rintamasysteemi, joka eteläpuolella leudoimman ilman perillepääsy oli parasta etenkin Ahvenanmaalle sekä mantereella Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueille. Sen sijaan tuon rintamasysteemin pohjoispuolella jäi mm. Jyväskylän seutu ja itäisimmät-koillisimmat osat jo yön jälkeen hieman viileämmän ilmamassan puolelle, mistä johtuen niillä paikoilla vuorokauden maksimilämpötilat saavutettiin jo yöllä ja sen jälkeen lämpötilat jäivät siellä korkeintaan +5 asteen vaiheille; Joensuun ja Ilomantsin alueille kaikkein leudoin ilma ei edes koskaan kunnolla päässyt. Tuolle leudoimman ilman alueelle saatiin sen sijaan vuorokauden maksimilämpötiloja yön lisäksi myös iltapäivälle, jolloin Ahvenanmaalla saavutettiin lopulliseksi joulukuun uudeksi tunnetun historian lämpöennätykseksi +11,1 astetta > yle:n juttu aiheesta. Myös mantereella saavutettiin ja hitusen ylitettiinkin paikoin +10 astetta.

Sitten alkuillalla alkoi tapahtumaan tuon rintamasysteemin nopea ylitys kaakkoon kylmänä rintamana, kun Lapin pohjoispuolitse itään kulkeneen voimakkaan matalapaineen länsipuolitse alkoi voimakaspuuskaisten tuulten kääntyminen luoteeseen - Jo pitkin päivää ko. rintamasysteemi oli tuottanut vesisateita paikoin runsaastikin; Pirkanmaalla jopa ukkosti hieman yöllä. Tuo alkuillan rintaman ylitysvaihe kuitenkin aktivoi rintamasateita ajankohtaan nähden hyvinkin runsaiksi laajasti n. Tampereen tasan eteläpuolella, ja jopa kesäisten rankkasadekuurojen kaltaisiksi, missä nähtiin hetken aikaa myös voimakas puuskarintamasadenauha itä-länsisuunnassa Hämeen ja Uudenmaan rajamailla. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ukkostanut. Loppuillalla rintama kaikkosi nopeasti sateineen kaakkoon, jonka myötä sää poutaantui, pilvipeite rakoili, ilma kuivui ja eteläisimmän osan myrskypuuskaiset tuulet heikkenivät tilapäisesti. Samalla ennätykselliset n. +10 asteen lämpötilat vaihtuivat nopeasti koko alueella lähemmäksi n. +5 asteen lukemia.

Tälle kovatuuliselle vuorokaudelle oli tyypillistä edelleen myös meriveden tulviminen etelärannikolla - Esim. Haminassa merivesi nousi pe-la yön aikana jopa 1,5 metriä yli normaalikorkeuden! > Ilmatieteen laitoksen juttu aiheesta.

Maanantain 7.12.2015 korkeimmat (päivä)lämpötilat: Maarianhamina +8 astetta, Turku +8 astetta, Salo +7 astetta, Pori +7 astetta, Hämeenlinna +5 astetta, Tampere; Härmälä +5 astetta, Tampere; Siilinkari +5 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +7 astetta, Vantaa +6 astetta, Hyvinkää +6 astetta, Lahti +5 astetta, Kouvola +5 astetta, Porvoo +6 astetta, Lappeenranta; Lepola +4 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +5 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +6 astetta, Mikkeli +5 astetta, Jyväskylä +3 astetta, Savonlinna +5 astetta, Joensuu +2 astetta ja Ilomantsi +3 astetta.

Ilmamassa oli siis jo edellisillan puolella vaihtunut kuivemmaksi ja viileämmäksi polaari-ilmamassaksi, mutta luoteisvirtaus oli edelleen ko. alkupäivän ajan voimakasta ja jopa myrskypuuskaistakin ajoittain > Niinpä etenkin länsiosissa ilmamassa oli nyt Föhn-ilmiön lämmittämää, joten yön +5 asteen vaiheilta etenkin Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Uudellamaalla noustiin lämpötiloissa alkuiltapäiväksi vielä reilusti yli +5 asteen. Muualla lämpötilat pysyivät lähes samoina yöstä iltapäivään eli +5 asteen vaiheilla, ja itäisimmissä osissa vuorokauden maksimilämpötilat sattuivat jo yöllä. Nyttemmin koko alueella ilta on kylmenemässä, mutta vain hitaasti ja edelleen plusasteilla, koska voimakas luoteistuuli on heikentynyt vain hitaasti. Mainittakoon vielä ko. vuorokaudesta > Yöllä-keskipäivällä pilvisyys oli vielä runsasta (repaleista ja kokkareista kumpukerrospilvisyyttä) ja aamulla-aamupäivällä tuli ajoittain heikkoja vesikuuroja tuulten kovapuuskaisimmissa vaiheissa, mutta iltapäivällä sää selkeni ja on sittemmin pysynyt selkeänä.

Seuranta päättyy tähän, mutta kerron vielä lopuksi tulevasta säästä ennustearvioita lyhyesti Etelä-Suomeen tämän hetken eli maanantain 7.12. katsannosta käsin >> Huomenna tiistaina 8.12. on heikon korkeapaineen selänteen ylitys lännestä itään, jolloin sää on vähäpilvistä ja tuulten heiketessä aamuun mennessä ainakin sisämaassa voi tulla paikoin lievää pakkasta tai lämpötila vaihtelee nollan vähän molemmin puolin. Atlantilla kehittyy kuitenkin edelleen hyvin rajuja matalapaineita, joiden takia jo tiistaina illalla erittäin leuto länsi-lounaisvirtaus alkaa palautua myös Suomeen; niinpä tiistaina illalla lämpötilat alkavat kohota kaikkialla taas selvemmin plusasteille, sää pilvistyy ja vesisateita / tihkua tulee myös.

Tuo uusi erittäin leuto länsi-lounaisvirtaus jatkuu näillä näkymin sitten ainakin ke-pe välisen ajan, jolloin laajasti on taas mahdollista jopa +5 asteen ylitykset reilustikin - Uusia lämpöennätyksiä ei kuitenkaan liene tulossa, vaikka ilmamassat ovat peräisin Britteinsaarten suunnalta, missä tänään maanantaina 7.12. on mitattu jopa yli +15 asteen lämpötiloja lämpimässä lounaisvirtauksessa!... Tässä leudossa vaiheessa etenkin to-pe aikana tuuli voi olla taas hyvin voimakasta. Sää on myös runsaspilvistä ja ajoittain vesi-tihkusateista, mutta pilvipeite voi silti ajoittain rakoilla.

Tässä vaiheessa näyttää sitten pe jälkeen siltä, että vihdoin olisi talvisempaa säätä tulossa myös Etelä-Suomeen > Tilanne kehittyisi niin, että matalapaineiden tulo tyrehtyisi lännestä joksikin ajaksi ja tilalle muodostuisi Fennoskandiaan korkeapainetta. Tämän myötä la-su olisi heikkenevän matalapaineen aikaa heikkenevissä tuulissa ja vähitellen nollan vaiheille laskevissa lämpötiloissa, ja samalla mahdolliset sateet alkaisivat muuttua lumisemmiksi.

Seuraavan viikon alkuun voisi sitten olla tulossa jonkinlainen pakkaskorkeapainesää, mutta sen voimakkuudesta ja kestosta on epäselvyyksiä. Lämpötilat voivat kuitenkin silloin laskea ainakin -5 ja -10 asteen välille... Pidemmällä jatkossa ennustemalleissa on kuitenkin näkyvissä merkkejä vielä ennen Joulua taas leutojen länsi-lounaisvirtausten palautumisesta....

Marraskuun ennätyslämpimyys viikolla 45/2015 - Maksimilämpötilaseurantaa 1. - 4.11.2015

Tänään maanantaina 2.11.2015 on ollut Suomen säähistoriassa merkittävä päivä! - Maamme tunnetussa säämittaushistoriassa saavutettiin kaikkien aikojen lämpimin marraskuun päivä, kun Ahvenanmaan Jomalassa korkeimmaksi lukemaksi merkittiin +13,3 astetta (Huom., myös Porvoossa Kilpilahden satamassa päästiin ilmeisesti samaan lukemaan...). Samalla muuallakin Etelä-Suomessa rikottiin monia paikallisia lämpöennätyksiä reilusti yli +10 asteen lukemissa.

Päivitys tiistaina 3.11.2015 klo. 18:45: Tänään on taas rikottu marraskuun kaikkien aikojen lämpöennätys heti tuoreeltaan toisena päivänä peräkkäin! - Tilanne oli kiivas puolilta päivin ja vähän sen jälkeen, kun vuoron perään useilla eri sääasemilla n. Pori-Lappeenranta -linjan eteläpuolella lämpötila nousi tuota edellispäivän ennätystä korkeammaksi. Lopulta voittajaksi tuli Kemiö Turun ja Hangon puolivälissä, missä mitattiin peräti +14,3 astetta ylimmillään! Myös monilla muilla asemilla lämpötila nousi +13 ja +14 asteen välille - Alla ko. päivän listauksessa lisää >>

Huomioin tämän ennätyslämpimyyden nyt tutulla tavalla maksimilämpötilaseurantana Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille, jossa sen ajallinen kattavuus on eilisestä sunnuntaista ensi keskiviikkoon saakka eli 1. - 4.11.2015. - Palaan siis päivittämään alle vielä kahteen otteeseen seuraavien päivien (ti-ke) maksimilämpötilat. Tämä seurantajakso on meneillään olevan lämpöaallon huippua, missä joka päivä ylittyy monin paikoin +10 astetta ja ainakin huomenna tiistaina 3.11. on mahdollista vielä jopa uusia tuo kaikkien aikojen ennätyskin heti tuoreeltaan!...

Kun olen päivittänyt seurannan loppuun ensi keskiviikon päätteeksi, niin sitten aivan lopuksi kerron vielä viimeisessä päivityksessä joitakin muita sääjuttuja ja laadin sääennustetta jatkolle...

Suursäätilallisesti tämä huikea lämpöaalto johtuu siitä, kun aluksi manner-Euroopassa vahvistui viime viikon lopussa laaja korkeapaine itäosiin ja samalla sen länsipuolella Länsi-Eurooppaan alkoi vallita etelästä hyvin lämpimiä virtauksia, missä viime viikolla mm. Britteinsaarilla ylitettiin vielä jopa +20 astetta. 

Ajankohtaan nähden erittäin leuto virtaus alkoi sitten mahdollistua lännestä-lounaasta Fennoskandiaan voimakkaiden matalapaineiden reitin muodostuttua pohjoiselle reitille Islannin tienoilta Jäämerelle eilisestä sunnuntaista alkaen.

Tässä länsivirtausasetelmassa ko. lämpöä on siis päässyt optimaalisesti Länsi-Euroopasta Suomeen ja koska virtaus on myös käynyt lännestä kiertymällä Skandinavian vuoriston yli, niin jo ennestään huippuleuto ilmamassa on lämmennyt entisestään vuoriston ylityksessä Föhn-ilmiön ansiosta. Niinpä tämä on nyt ollut sopiva tilanne lämpöennätyksille.

Tämän seurantajakson aikana asetelma on pysymässä suunnilleen samana, ja vasta keskiviikosta alkaen lännestä lähestyvä korkeapaineen selänne lopettaa lämpöaallon, kun samalla ennen sitä luoteesta ehtii virtaamaan kylmempää ilmaa Fennoskandiaan torstaiksi. Kylmin ilma näyttää ohjautuvan kuitenkin Jäämereltä Länsi-Venäjälle, ja kun korkeapaineen painopiste asettuu pian taas Suomen eteläpuolelle, niin Atlantin voimakas matalapainetoiminta pyrkii tuomaan uudestaan hyvin leutoja virtauksia lounaasta ainakin Etelä-Suomeen tulevasta viikonlopusta alkaen. Toisaalta tuo kylmä ilma Länsi-Venäjällä näyttäisi samalla äityvän talven ensimmäiseksi voimakkaaksi pakkasaalloksi siellä, joka voisi ns. alkaa pistämään hanttiin länsi-lounaisvirtauksille ja talvi voisi siksi alkaa ottamaan jotain roolia myös Suomessa... Siitä lisää päivityksessä aivan lopuksi.

Alla olevat lämpötilalukemat olen tuttuun edelliseurantojeni tapaan poiminut Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston tiedoista. Listaamani lukemat olen pyöristänyt täysien arvojen puolivälistä ylöspäin.

Sunnuntain 1.11.2015 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +10 astetta, Turku +10 astetta, Salo +10 astetta, Pori +10 astetta, Hämeenlinna +9 astetta, Tampere; Härmälä +9 astetta, Tampere; Siilinkari (Ei havaintoja), Helsinki (Kaisaniemi) +11 astetta, Vantaa +11 astetta, Hyvinkää +10 astetta, Lahti +10 astetta, Kouvola +10 astetta, Porvoo +11 astetta, Lappeenranta; Lepola +9 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +10 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +10 astetta, Mikkeli +9 astetta, Jyväskylä +9 astetta, Savonlinna +9 astetta, Joensuu +7 astetta ja Ilomantsi +7 astetta.

Tässä vaiheessa kaikkein leudoin virtaus oli juuri päässyt vaikuttamaan koko alueelle länsilounaasta käsin edeltäneen yön aikaisen säärintaman ylityksen myötä. Länsi-lounaistuuli oli voimakasta ja sen verran kosteaa, että iltaan saakka länsirannikkoa lukuun ottamatta tiivis sumupilvikansi vallitsi ja ilmamassa oli utuisen sameaa. Paikallisia pienilmastollisia eroja lämpötiloissa ei siksi juuri ollut, vaan leutous oli tasaisesti levittynyttä; tosin seuranta-alueen itäkolkassa jäätiin muuta aluetta koleampiin lukemiin, kun leutous ehti sinne viimeiseksi. Samalla lämpötilan vuorokausivaihtelu oli hyvin minimaalinen. Tyypillisesti meren äärellä oli tällaisessa tilanteessa leudointa, mutta sitä edesauttoi nyt korostuneesti se, kun merivedet Suomen ympärillä ovat olleet tällä hetkellä monta astetta ajankohdan normaaleita lämpimämpiä, eli esim. Suomenlahden ulapalla on yhä jopa yli +10 asteistakin pintavettä!

Maanantain 2.11.2015 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +13 astetta, Turku +11 astetta, Salo +11 astetta, Pori +12 astetta, Hämeenlinna +11 astetta, Tampere; Härmälä +12 astetta, Tampere; Siilinkari (Ei havaintoja), Helsinki (Kaisaniemi) +12 astetta, Vantaa +12 astetta, Hyvinkää +12 astetta, Lahti +11 astetta, Kouvola +12 astetta, Porvoo +13 astetta, Lappeenranta; Lepola +10 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +10 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +9 astetta, Mikkeli +10 astetta, Jyväskylä +13 astetta, Savonlinna +11 astetta, Joensuu +8 astetta ja Ilomantsi +9 astetta.

Tämä vaihe toi siis uuden kaikkien aikojen marraskuun lämpöennätyksen Ahvenanmaan Jomalassa (+13,3 astetta), vaikka suursäätilallinen asetelma oli edellispäivään nähden lähes sama - Muutoksena vallinneessa länsivirtauksessa oli kuitenkin se, että Föhn-ilmiö ehti jo edellisiltana kuivattaa ilmamassaa sen verran, että alapilvenä ollut sumupilvi haihtui ja utu hälveni hieman. Niinpä tämän ko. päivän aikana länsi-itäsuuntaisessa aluetta halkoneessa säärintamassa virtasi lännestä itään sopivasti rakoillutta keski- ja yläpilvilauttaa (mahdollisti myös näyttävän iltaruskon); aurinko pääsi siis ajoittain ja paikoin paistamaan varsin hyvinkin, joka Föhn-ilmiön kera mahdollisti alkuiltapäivällä lämpötilojen nousun ennätyslukemiin laajasti. Lämpötiloissa oli siis edeltänyttä päivää selvempää vuorokausivaihtelua. Vaikka tuuli oli edellispäivää heikompaa, niin se ylläpiti silti leutoutta edelleen varsin tasaisesti levittyneenä ilman mainittavia pienilmastollisia eroja. Itäkolkassa jäätiin silti taas muuta aluetta koleampiin lukemiin, mutta sielläkin nuo lähes +10 asteen lukemat olivat toki ajankohtaan nähden hurjia.

Huikein lämpöhuippu tässä kokonaisuudessa koettiin kuitenkin Jyväskylässä, missä päästiin yhden kymmenyksen päähän tuosta Jomalan ennätyksestä; niin mantereisessa osassa Suomea ja niin pohjoisessa se on oikeastaan kovempi juttu, kuin tuo Ahvenanmaan lämpöennätys! - Satelliittikuvista havaitsin, että tämä Jyväskylän lämpö syntyi sopivan aurinkoisessa pilvien aukkotilanteessa sopivaan alkuiltapäivän aikaan auringon oltua vielä riittävästi horisontin yläpuolella.

Tässä on iltasanomien juttu tästä ennätyslämpöpäivästä.

Lisäksi tässä mtv:n jutussa mainitaan, kuinka Britanniassa on viime viikon puitteissa eilenkin mitattu yli +20 astetta > Sikäläinen marraskuun kaikkien aikojen lämpöennätys siis!

Tiistain 3.11.2015 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +10 astetta, Turku +12 astetta, Salo +12 astetta, Pori +13 astetta, Hämeenlinna +13 astetta, Tampere; Härmälä +13 astetta, Tampere; Siilinkari (Ei havaintoja), Helsinki (Kaisaniemi) +13 astetta, Vantaa +13 astetta, Hyvinkää +13 astetta, Lahti +13 astetta, Kouvola +12 astetta, Porvoo +14 astetta, Lappeenranta; Lepola +11 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +12 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +11 astetta, Mikkeli +11 astetta, Jyväskylä +11 astetta, Savonlinna +11 astetta (yöllä), Joensuu +8 astetta (yöllä) ja Ilomantsi +8 astetta (yöllä sama).

Tässä tilanteessa länsituuli oli vielä yöllä kohtalaista, mikä ylläpiti jopa yöaikaan monin paikoin ajoittain n. +10 asteen lukemia vähäisessäkin pilvisyydessä; tämä hyvin leuto yö oli jo osasyy uusiin lämpöennätyksiin. Sitten aamusta puolille päiville oli melkein selkeää ja vaikka samalla länsituuli ja siten Föhn-ilmiökin olivat heikkenemässä entisestään, niin auringonpaiste mahdollisti lämmön nousun huikeasti laajalla alueella. Iltapäivällä edelleen n. Keski-Suomen yllä itä-länsisuunnassa majaillut heikko säärintama tuotti seuraavaksi eteläpuolellaan lännestä käsin runsaampaa untuva- ja harsopilvisyyttä (taas näyttävää iltaruskoa), mutta se ei ehtinyt viilentää auringon vaikutusta; vain paikoin läntisimmissä osissa niin sattui.

Yllä olevassa listauksessa havaitaan, kuinka lämpimin alue muodostui Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Uudellemaalle, Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, Pirkanmaalle sekä osittain Kymenlaaksoonkin. Näillä seuduilla maksimilämpötilat kohosivat yleisesti +13 asteen vaiheille ja monin paikoin siis ylikin aina n. +14 asteeseen saakka. Sen sijaan itäisin kolkka alkoi jäädä yhä selvemmin muuta aluetta koleammaksi > Savonlinna-Joensuu-Ilomantsi -alueella kävikin jopa niin, että edeltänyt yö oli ko. alkuiltapäivän lukemia leudompi. Näissä olenkin merkinnyt tilanteen sulkeisiin; Joensuussa ja Savonlinnassa iltapäivän maksimit olivat yön maksimeita yhden asteen kylmempiä. Myös Jyväskylän seudulla oli edellispäivää hieman viileämpää.

Nyttemmin illalla sumupilvisyys on vaihteeksi vallannut taivasta ja lännestä on lähestymässä kylmä rintama muutenkin runsaampine pilvineen, joka ylittää paikoin heikkojen sateiden kera alueen ensi ti-ke yön aikana - Sen myötä ensi yö on vielä huippuleuto, mutta huomenna keskiviikkona päivällä jäädään koko alueella jo viileämpään ilmamassaan. Teen kuitenkin vielä luvatusti huomisen maksimilämpötilaseurannan; silloinkin on vielä mahdollista +10 asteen ylitykset paikoin eteläisimmissä osissa...

Marraskuun kaikkien aikojen lämpöennätys on kuitenkin nyt sinetöity, ja seuraavaa tämän kuun ennätysmahdollisuutta voidaan joutua odottelemaan ehkä hyvinkin monta vuotta...

Tässä on ylen juttu tästä toistamiseen tapahtuneesta lämpöennätyksestä.

Keskiviikon 4.11.2015 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +11 astetta, Turku +12 astetta, Salo +11 astetta, Pori +12 astetta, Hämeenlinna +10 astetta, Tampere; Härmälä +11 astetta, Tampere; Siilinkari (Ei havaintoja), Helsinki (Kaisaniemi) +10 astetta, Vantaa +10 astetta, Hyvinkää +10 astetta, Lahti +10 astetta, Kouvola +9 astetta, Porvoo +10 astetta, Lappeenranta; Lepola +8 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +8 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +9 astetta (yöllä), Mikkeli +10 astetta, Jyväskylä +9 astetta, Savonlinna +8 astetta, Joensuu +7 astetta ja Ilomantsi +7 astetta.

Edellisten kahden päivän huikeat ennätyslukemat siis jäivät jo taakse, mutta yöllisen-aamuisen kylmän rintaman ylityksen jälkeen länsi-luoteistuulisessa virtauksessa oli vielä sen verran Föhn-potkua mukana, että lämpötilat pysyivät vielä tavanomaista paljon leudommissa lukemissa. Aluksi yöllä rintaman ylityksen mukana tuli viimeisiä huippuleutoja pulsseja pilvisessä säässä ja vähän voimistuneen länsituulen mukana, jolloin lämpötilat hipoivat +10 astetta; monin paikoin yö olikin lähes yhtä leuto kuin seuranneena alkuiltapäivänä olivat maksimilämpötilat - Kotka Rankissa yö olikin vuorokauden leudoin kohta, jonka merkitsin sulkuihin yllä. Alkuiltapäivän maksimilämpötiloja edesauttoi vielä vaikuttaneen Föhn-puhalluksen lisäksi myös se, kun n. puoliltapäivin sää selkeni ja aurinko ehti lämmittää parisen tuntia laajalla alueella. Yllä olevasta listauksesta havaitaan, että selvästi yli +10 asteen lukemat keskittyivät enää lounaisosiin ja +10 asteen raja sijaitsi n. linjalla Porvoo-Päijänne-Pohjanmaa.

Seuranta päättyy tähän, mutta alle listaan vielä pari muuta sääasiaa, jotka ovat olleet myös näinä aikoina merkittäviä maailmalla >>

Maailman säässä tämä on ollut kaikkein kovimpia juttuja!: Kahdeksan vuotta kahdessa päivässä – Harvinainen sääilmiö mullistaa ilmaston. Aavikolle on tullut ennen näkemättömiä tulvia heti kättelyssä, mutta sen jälkeen voidaan odotella kasvillisuuden ennen näkemätöntä kukoistusta jollakin viiveellä seuraaviksi kuukausiksi.

Eli varmaankin aika saamaan tapaan kuin Chilessä Atacaman autiomaassa on käynyt tänä vuonna sikäläisittäin myös ennen näkemättömien sateiden myötä > The ‘driest place on Earth’ is covered in pink flowers after a crazy year of rain.

Päivitys perjantaina 6.11.2015 klo. 12:00: Suomessa eilisestä saakka eskaloitunut hallituskriisi SOTE-sotkujen takia (tai sen näytteleminen vedätyksenä) on nyt aiheuttanut paljon miettimistä itselleni, joten aikaisemmasta poiketen ja aiotusta myöhästyneenä nyt tähän lopuksi vain hyvin lyhyt sääpäivitys, ja palaan jossain vaiheessa myöhemmin paremmin ja uudessa kirjoituksessa asiaan.

>> Atlantin hyvin voimakkaan matalapainetoiminnan ja Länsi-Venäjällä voimistuvan talvisään kamppailussa Suomessa näyttää käyvän ensi viikolle mennessä niin, että Etelä-Suomi saa vesisateiden kera lounaasta ja lännestä tavanomaista leudompaa syyssäätä ja alueet Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa päätyvät kuulumaan ajoittain lievästi talviseen ja lumisateiseen vyöhykkeeseen, kun matalapaineet joutuvat venymään Suomesta itäkaakkoon ja siksi noin itärajalta Oulun tienoille asettuu vuodenaikaraja jättäen koillispuolelleen tuon talvisemman säätyypin...

Ensi viikon lopusta alkaen voi olla mahdollista matalapaineiden reitin siirtyminen sen verran etelämmäksi ja kylmänpurkausta pohjoisesta mahdollistavaksi, että Etelä-Suomessakin voi mahdollistua ensilumen tulo jossakin vaiheessa ja ainakin hetkeksi.... Yksityiskohdat ja toteutuminen varmistuu myöhemmin.