Helsingin Roihuvuoren kirsikkapuiston väärät ja haitalliset leikkuutoimenpiteet kirsikkapuille tänä talvena: omia kommenttejani Fb-sivultani koostettuna (Päivitetty!)

Viimeisten parin-kolmen viikon aikana on ollut täällä Suomessa ja etenkin pääkaupunkiseudulla isona kohuna Helsingin Roihuvuoren koristekirsikkapuistossa tammikuun alussa tehdyt rusokirsikoiden (Prunus sargentii) liian radikaalit ja siten haitalliset latvustensa "hoitoleikkaukset": aiheesta on ollut eri medioissa monta erilaista juttua, missä mm. Helsingin kaupungin tekninen johtaja Kari Pudas on pahoitellut puiden turmelemista tällaisen liiallisen leikkaustoimenpiteen takia.

Itse leikkaustoimenpiteen ko. kirsikkapuille teki YIT Road -niminen yritys Helsingin kaupungin tilaamana, mutta vastoin sovittua tapaa ja liian radikaalisti. 

Päätinpä sitten minäkin laittaa lusikkani tähän soppaan, koska omaan tämän aiheen parissa juurikin oman ydinosaamisalueeni parasta tietoa, ja joka tapauksessa katson tämän aiheen olevan myös kollektiivisesti tärkeä ajassamme, jossa ympäristön estetiikka on muutoin vaikuttavien länsirappioilmiöiden parissa entistäkin tärkeämpää mielenterveydellisesti, sosiaalisesti ja kauneuden tajun ymmärtämisessä yleensäkin.

Ympäristöestetiikan piirissä tietenkin mm. kaupunkien puistot kaikkine kasveineen ovat erittäin tärkeitä, ja eritoten tällaiset Roihuvuoren kirsikkapuiston tapaiset erikoislajistoa sisältävät alueet ovat myös sosiaalisesti merkittäviä, kun juurikin ko. puistossa keväällä vuosittain tapahtuva hanami-juhla ja koko näidenkin kirsikoiden kukinnan aika muutenkin on ollut ihmisten suuressa suosiossa joka kerta.

Niinpä juuri tässä vaikeita ja pahoja asioita muutenkin sisältävässä ajassamme tämänlainen väärä ja ko. puita turmeleva leikkaustoimenpide iskee suoraan ympäristöestetiikan ja siihen oleellisesti kuuluvan sosiaalisen aspektin ytimeen kuin puukko, ja se tietenkin on herättänyt siksi suuria tunteita ja vihaa tuota väärää toimenpidettä kohtaan! 

Monet ihmiset kyllä vähintään alitajuisesti tuntevat sydämessään, miten tällainen väärällä ja haitallisella tavalla näin merkittävään puistoon kajoaminen on täten kuin henkilökohtainen loukkaus ja kauneuskäsityksiä vastaan selvä häpäisy! 

Tietenkin samalla erottuvat myös monilla somepalstoilla myös he, joilla kauneuskäsityksiä ei juuri ole tai ne ovat vääristyneitä, kun he eivät tarpeeksi tai jopa ollenkaan tajua tämän tilanteen merkityksellisyyttä, ja myös selvää vähättelyä, ylenkatsomista ja ihan ymmärtämättömyyttäkin on tullut esille jopa alan ns. "ammattilaisten" tahoiltakin käsittäen mm. kaksi alla mainitsemaani arboristia, joista toinen on ollut se ko. virhetoimenpiteen suorittava taho.

Eli näiden syiden takia olen nyt tehnyt Fb-sivullani kolme erilaista julkaisua tämän aiheen parissa, mitkä laitan alle kokonaisina kaikkine sisältöineen ja linkkeineen aihetta käsitteleviin juttuihin:

Valtamedian juttu --- ”Olemme pahoillamme” – Tekninen johtaja järkyttyi kirsikkapuiden tuhosta. >>

Fb-julkaisuni: Helvetti mitä idiootteja on ollut hommissa! Tässä sitä nähdään, miten kasvilajituntemus kaikkine aspekteineen hoitotoimia myöten on ensisijaista mm. tämän tyyppisissä erikoispuistoissa.

Hesarin jutussa ko. aiheesta on oleellinen kommentti >> "Aivan mahtava osoitus nykyisestä kilpailuttamisesta. Halvin tarjous voittaa vaikka tarjouksen tekijällä ei ole todennäköisesti hajuakaan mitä pitäisi tehdä. Kaupunki luuli säästävänsä, mutta nyt asia pitää paikata uusilla istutuksilla. Meneekin yllättäen kaksinkertainen summa. Ja tätä tapahtuu yksityisellä puolella sekä julkisella. Ainoa asia missä osapuolet hyötyy on vastuiden katoaminen. Nyt tässä tapauksessa puisto-osasto sanoo, että urakoitsija mokasi ja urakoitsija sanoo, että ohjeistus oli puutteellinen.".

Valtamedian juttu --- Kirsikkapuiston puut tärveltiin – näin urakoitsija selittää tapahtumia >>

Fb-julkaisuni: Seli seli! -- Ei ole "ammattitaitoa", "koulutuksen mukaista", "asiantuntijuutta" eikä varsinkaan "puiden hyvinvointiin keskittymistä" leikeillä näitä kirsikkapuita täysin liikaa ja piloille, vaikka kuinka oli muka ollut vain "työnjohdollinen virhe". Ei ole sitten ollut kummoinen "arboristi", kun "hänen näkemyksen mukaan tarvittavilta osin" työtä jatkettiin vastoin tilaajan ohjeistusta.

Lainaus: "Urakan aikana tapahtui yhtiön mukaan henkilöstövaihdos, jonka yhteydessä syntyi väärinkäsitys, että Kirsikanpuistossa viime vuonna sovitut ja toteutetut leikkaukset olisivat jääneet kesken.

Kirsikkapuistossa toteutetut ja tilaajan hyväksymät toimenpiteet oli yhtiön mukaan kuitenkin jo saatettu päätökseen sovitussa laajuudessa vuonna 2024.

– Urakoitsijan työnjohto on ohjeistanut arboristia jatkamaan leikkauksia kirsikka­puistossa arboristin näkemyksen mukaan tarvittavilta osin. Tässä hetkessä on tapahtunut työnjohdollinen virhe, jonka seurauksena puiden leikkauksia on jatkettu vastoin tilaajan ohjeistusta, kertoo YIT Roadin yksikönjohtaja Antti Vidgren kirjoituksessa.

Roihuvuoren Kirsikkapuiston arboristien työtä johti yhtiön mukaan urakka­sopimuksen vaatimukset täyttävä asiantuntija tiimeineen. Asiantuntija on tehnyt yhteistyössä tiiminsä kanssa toimenpiteitä koulutuksensa ja ammatti­taitonsa perusteella sekä puiden hyvinvointiin keskittyen, kirjoituksessa kerrotaan.".

Valtamedian juttu --- Arboristi ei ymmärrä kohua kirsikkapuista: ”Tehty täysin ammattimaisesti” >>

Fb-julkaisuni: Lainaus; "Hän julkaisi videon Tiktokissa, jossa hän antaa oman arvionsa, joka poikkeaa täysin julkisuudessa olleista lausunnoista. Hän heittää videolla, että ”ensi kesänä hanami on hienompi kuin koskaan”.".

Eipä tämäkään arboristi ole kovin kummoinen, koska soveltaa hedelmäpuille tuttuja leikkuuhoito-ohjeita pelkkään kukintaan perustuvalle koristepuulle ja kuvittelee tämän kevään kukinnasta vääriä tietoja näiden liiallisten leikkaustoimenpiteiden tiimoilta, ja kuvailee "hanamia" myös väärin termillä "kesä" kuin irvaillakseen sille ilkikurisesti.

"Hienompi kuin koskaan" jo tänä keväänä!? -- mikä ihmeen kuvitelma tässä hänellä on takana? Kuvitteleeko hän, että tämän kyseisen leikkaustoimenpiteen jälkeen nämä puut muka tuottaisivat heti enemmän kukkia tälle keväälle kuin olisivat muutoin tuottaneet?

Tällainen ajattelumalli tässä tapauksessa on aivan väärä, koska nämä puut eivät reagoi tuolla tavalla kuin kyseessä olisivat jotkut kesäkauden leikkokukat, jotka voivat reagoida uusia kukkia lisäämällä poisleikattavien kukkien takia kesän mittaan.

Rusokirsikalla (toki myös kaikilla muillakin kirsikoilla ja hedelmäpuillakin) KAIKKI ensi kevättä varten olemassa olevat kukkasilmut ovat jo kehittyneet valmiiksi edeltäneen kesän lopussa ja syksyllä talvisilmujen sisälle eikä uusia kukkasilmuja koskaan kehity lisää jo kukinnan ollessa käynnissä tai ennen kukintaa talvella, joten tällainen talviaikainen leikkaustoimenpide ei missään tapauksessa lisää kukkasilmuja "hienommaksi kuin koskaan"!

Pikemminkin käy juuri niin kuin on jo aikaisemmin todettu, että ensi kevään kukinta kärsii, kun ensinnäkin kukkasilmuja sisältäviä oksia on poistettu niin paljon, ja jatkossakin samaa vajausta voi olla vielä sen pari-kolme vuotta lisää.

Kaiken kukkuraksi runsaimmin leikatuilla ko. puilla voi lisäksi käydä niin, että oksien poistoa kompensoidakseen ko. puut alkavat ensi kasvukaudella keskittymään enemmän korvaavien oksien kasvattamiseen kukinnan kustannuksella, jossa ensinnäkin jo olemassa olevat kukkasilmut saattavat jättää jo tänä keväänä "leikin kesken" ja varista ennen kukintaan pääsemistä ainakin osaksi pois.

Sitten seuraavina lähivuosina ko. puiden jatkaessa vielä keskittymistä uusien korvaavien versojen kasvattamiseen, voi kukinta jäädä yhä normaalia vajaammaksi edelleen tämänkin myötä niin, että kukkasilmuja kehittäviä oksia kasvaa vähemmän kuin olisi ilman liian radikaalia leikkausta tapahtumassa -- toki ei kukinta ole kokonaan jäämässä pois silloinkaan.

Lisäksi tämän arboristin väitteet puiden repeämisestä väärien oksakulmien ja muiden muka haitallisten latvusrakenteiden tiimoilta koskevat nimenomaan vain hedelmäpuita, joissa repeämisvaara tulee hedelmien isosta painosta loppukesällä ja syksyllä: siksi niillä hänen osoittamansa latvustensa leikkaustarpeet ovat oikein.

Ei kuitenkaan näillä koristekirsikoilla, jotka muutenkin tekevät yleensä hyvin vähän tai ei jopa ollenkaan hedelmiä eli kirsikoita eikä niillä siksi ole tuo "vääränlainen" latvusrakenne ollenkaan oleellinen asia eikä siksikään "väärä latvusrakenne" ole peruste näille nyt nähdyille leikkaustoimenpiteille.

Lisäksi koristekirsikoilla ei ole samalla tavalla mm. hedelmäpuina juurikin tunnettujen omenapuiden suvun (Malus sp.) lajikkeiden tapaan ns. "vesiversoja" eli pystykasvuisia ja voimakkaasti kasvavia kukkia tekemättömiä versoja, joiden poisto omenapuilla on osa oikeaa leikkaushoitoa: ei kuitenkaan siis tässä koristekirsikan tapauksessa ollenkaan.

Ja kuten on jo asiantuntevampien tahojen kautta tuotu ilmi, niin näillä koristekirsikoilla liian suuri määrä leikkausarpia voi altistaa niitä tavanomaista enemmän lahovioille ja muille sairauksille lähivuosina, joka sekä voi vähentää tulevinakin vuosina kukintaa omalta osaltaan että pahimmillaan voi siis johtaa jopa puiden kuolemiin...

Eli tämä arboristi on nyt käynyt avautumaan asiasta liian kärkevästi ja pätemään muka asiantuntevasti, mutta hänelläkin on puutteelliset ja väärät tiedot tällaisten ko. puiden erityisolemuksesta, kuten oli varmasti sillä ko. leikkaustoimenpiteen suorittaneella yrityksellä (YIT Road) ja arboristillaan.

Ei kannattaisi esittää näin mahtailevia näkemyksiä jo ensi keväällekin hänen tapaansa mm. "hienommasta Hanamista kuin koskaan", kun siinä on takana selvää ymmärtämättömyyttä, ja vaikka kuinka olisi muutoin kokemusta mm. hedelmäpuiden leikkaushoidoista; hän on soveltanut tietojaan siis väärin tämän puiston ja puulajin kohdalla, ja esiintyy nyt valeasiantuntijana.

Päivitys 4.2.2025 klo. 10:55: Nyt on käynyt ilmi, että tuo viimeksi mainittu arboristi tarkoitti ilmeisesti (ehkä) "ensi kesänä hienompi kuin koskaan" -ilmaisullaan ensi vuoden kukintaa eikä tämän tulevan kevään kukintaa -- silti pysyn kannassani siinä mielessä, että tuskin edes tuo ensi vuodenkaan kukinta tulee olemaan "parasta koskaan", kuten seurauksia olen jo tuossa yllä aivan oikein selittänyt.

Lisäksi nyt on tullut vastine (iltasanomien juttu) Helsingin kaupungilta tuon arboristin väitteeseen, ja siinä Helsingin kaupungin viherkunnossapitotiimin päällikkö Anna-Mari Tiitinen-Kairi selostaa asioita hyvin paljon minunkin kantani mukaisesti.

Merkittävä asia on kaiken lisäksi hänen esille edelleen tuomana juuri sekin, että miksi YIT Road meni omin päin ilman sovittua lupaa tekemään tuollaista radikaalia leikkaustoimenpidettä tuonne puistoon vastoin Helsingin kaupungin ohjeita ja urakkasopimusta, vaikka YIT Road oli varmasti saanut ohjeet haltuunsa oli heillä ko. yrityksessä henkilövaihdoksia tai ei?! >> Lainaus:

"Tiitinen-Kairi sanoo, etteivät he oikein vieläkään ymmärrä, miksi puistoon oli menty saksimaan omin luvin lisää.

– He sanoivat, että henkilöstövaihdoksen takia tuli tietokatkosta ja siksi sinne puistoon on menty. Meidän ohjeet ovat hyvät, selkeät ja kattavat. Myös kirjalliset ohjeet, joita urakoissa on. Siinä mielessä vaikka henkilöitä vaihtuu, ne pitäisi olla hallussa ja tiedossa. En tiedä selviääkö tämä perimmäinen syy koskaan.

Yhtiö oli kuitannut kaupungille, että työ on tehty. Tiitinen-Kairi kertoo, etteivät YIT Roadin arboristit tuoneet missään vaiheessa ilmi, että puita pitäisi heidän mielestään leikata reippaammin.

– Isoin asia tässä on se, ettemme ole tilanneet sitä työtä. Meiltä on painotettu monta kertaa, ettei sinne saa mennä leikkaamaan ja silti on menty.".

Eli sen lisäksi, että ko. puille on aiheutettu tarpeetonta haittaa ilmeisesti jopa useammaksi vuodeksikin, niin kaiken kukkuraksi näyttää tapahtuneen vakavaa laiminlyöntiä ko. YIT Road -yrityksen taholta, jossa kuultaa läpi jopa jonkinlaista tahallisuuttakin:

Olisiko sellaisessa tahallisuudessa ollut kyseessä ehkä jopa provokaatio, jossa tuon yrityksen arboristi tiimeineen olisi halunnut ikään kuin "näyttää miten puita leikataan kunnolla eikä olla varovaisia hymistelijöitä Helsingin kaupungin vaatimaan tapaan"; siis tuossa olisi taustalla jotain ideologista ja ehkä jopa myös henkilökohtaista taistelua ja vastakkainasettelua Helsingin kaupungin ja ko. yksityisen yrityksen väen / johdon kesken?...

Tuohon suuntaan viittaa myös tuon Tiitinen-Kairin toteamus, että "Mitä tarkoitat, ettei hän ole puolueeton? – En viitsi ehkä sanoa tässä sen enempää. Selkeästi on ilmennyt tällaisia... Jos mennään kysymään Staralta ollaan eri mieltä. Kun kysytään toiselta arboristilta, hän on eri mieltä. Ehkä voi olla koulukuntaeroja. Piirit ovat aika pienet, mutten lähde sen enempää...".

Varsin heikko esitys näyttää tämän myötä asia olevan myös sosiaalisesti ja se toisaalta kuvaa myös sitä, miten sairas tämä suomalainen yhteiskunta nykyään on myös kollektiivisesti ja sosiaalisesti niin monella tavalla, ja kuten olen minäkin sitä myös monissa muissa yhteyksissä korostanut vuosien mittaan -- saas nähdä miten tämäkin saaga vielä jatkuu, ja kun alkaa tarkalleen ilmenemään lähivuosina noiden ko. puiden vointien kehitys...

Vuodenkierron seurannan valokuvausprojektini kuulumisia marraskuussa 2024 -- sekä Espoon että Hämeenlinnan valokuvanottolenkkieni uudistuksista valokuvaamisen sujuvoittamiseksi ja helpottamiseksi yhä tehokkaammin

Tänään tiistaina 19.11.2024 sain viimein valmiiksi vuodenkierron seurannan valokuvausprojektini uudistuksen, jota olen rakennellut pari-kolme viime viikkoa ja jota havittelin valmiiksi juuri tähän marraskuun vaiheeseen mennessä; erityisesti halusin saada sen valmiiksi nyt juuri ennen kuin huomenna keskiviikkona tulee se sääennusteissa ennakoitu lumimyrsky Etelä-Suomeen(kin).

Tämän mukaan olen siis päättäväisesti olosuhteiden (sekä oma elämä että maailmantilanne) epävarmuuksista huolimatta haluamassa toteuttaa ko. projektiin kuvasarjojen valokuvaamista vielä ainakin ensi vuoden loppuun saakka sekä Espoossa että Hämeenlinnassa. 

Olen aikaisemminkin uudistellut tätä projektia joinakin aikaisempinakin vuosina juuri marraskuun ko. vaiheeseen mennessä, ja tarkoitus tällaisella aikatauluttamisella juuri tähän loppusyksyyn on ollut se, että uudistuneet valokuvauksen lenkit tulevat käyttöön kokonaisuudessaan valmiina ennen talven tuloa, jolloin esim. uusina kuvauslenkkeihin sijoitettavat kuvanottokohteet alkavat keräämään kuvasarjaa koko talven lumitilanteiden puitteissa alusta asti, ja jolloin samalla edeltänyt ruska on jo ohi.

Täten talvi ei siis tule edustetuksi kuvasarjoissa väärin kesken kaiken esim. vuoden alusta alkaen, jolloin edeltäneenä marras-joulukuuna on ehtinyt olemaan jo monia lumitilanteita. Lisäksi ruskan jälkeinen aika on tavallaan myös "puhtaalta pöydältä" uusien kuvasarjojen aloittamista, jolloin kasvillisuus on jo pysähtyneenä levossa eli se on alkanut olemaan visuaalisesti muuttumatonta.

Tässä tämän vuoden marraskuun vaiheen uudistussisällössä pätee siis edelleen tuo sama aikataulutusmetodi uudistukseen ja varmasti olen tästä aikaisemminkin maininnut, mutta tällä kertaa siihen kuuluu myös seuraavanlaista sisältö- ja kohdeuudistamista:

Ensinnäkin halusin saada aikaan kevennettyä valokuvien ottamista kullekin valokuvauslenkille niin Espoossa kuin Hämeenlinnassakin, jossa yhtäältä poistin nimen omaan juuri talvikauden lumitilanteiden puitteissa liian hankaliksi osoittautuneita kuvaottopaikkoja; tämä tarkoittaa siis sitä, että mm. lumenauraamisesta syntyneiden lumivallien ja muutenkin paksujen lumihankien takia niillä poistettavilla paikoilla on ollut liian vaikeaa hakeutua tarkkaan kuvanottopaikkaan ja -asentoon (kuvanottoasemointiin), koska kuvasarjojen on siis tarkoitus osua jokaisessa kohteessa mahdollisimman tarkkaan kuvarajauksiltaan yms. parametreiltaan joka kuvauskerta vuodenkierron aikana päällekkäin tai sisäkkäin mm. sujuvalta näyttäviä timelapse-videoita varten.

Toisekseen halusin tehostaa ja sujuvoittaa itse valokuvauslenkkejä reiteiltään, jossa on myös tavoitteena saada ne helpommiksi kiertää läpi joka kuvauskerta; tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen käytössä olevan kolmen lenkin osalta (Espoossa kaksi kahtena päivänä ja Hämeenlinnassa yksi yhtenä päivänä 1-2 viikon välein ja tarvittaessa tiheämminkin tehtäviksi) sain sain tehostamisen jälkeen tiivistettyä niihin ajankäyttöä ja kullakin lenkillä on nyt entistäkin nopeammin tehtävä lenkkireititys ja kohdevalikoima.

Tällainen tehostaminen on myös mahdollistanut nyt sen ja myös noiden em. liian hankalina poistettavien kohteiden kauttakin, että saatoin myös lisätä vielä sekä Espoossa että Hämeenlinnassa uusia kuvanottokohteita, joita olin katsellut puutteena jo 1-2 viime vuoden ajan sisällytettäviin kohteisiin, mutta joita en vielä aikaisemmin saanut mahdutettua mukaan.

Nimittäin mukaan mahduttamisen ongelma kohdevalikoimassa kuvauslenkeille on juuri siinäkin, että samalla tavalla ja samassa kuvanottojärjestyksessä ja -aikataulussa tehtävät kuvauslenkit on saatava mahtumaan vuoden pimeimpänäkin aikana joulukuussa riittävän paljon valoa sisältävään päivänvaloaikaan, eli käytännössä siis normaaliajassa (talviajassa) n. klo. 9:00 ja 15:00 välille.

Tähän uudiskohdevalikoimaan tavallaan liittyy myös se, miten joitakin ennestään mukana olleita kohteita halusin alkaa valokuvaamaan eri vuorokauden aikana uudistuksessa, ja nämä muutokset tein myös: tähän liittyen valokuvasin välivaiheet niihin kohteisiin täyspilvisissä tilanteissa, jolloin kohteiden vuorokaudenajan muutoskohta ei tule jyrkästi esille, vaan tavallaan saumattomana illuusiona.

Muutoksia kuvanottopaikkoihin tein myös siksi, koska halusin seuraavalle vuodelle päästä eroon niistä paikoista, joissa olisin liian paljon tekemisissä mm. Hämeenlinnassa olevien "puistokemistien" eli siis juopottelijoiden ja narkomaanien kanssa -- heidän oleskelujoukkonsa ovat vuosi-vuodelta lisääntyneet kesäaikoina maastossa ja kaupunkitiloissa, ja joissakin yksittäisissä paikoissa he ovat olleet häiriöksi valokuvanottojeni tiellä; tämän sosiaalisen aspektin halusin siis nyt pois ensi vuodelle.

Lisäksi tähän kuvauslenkkien uudistukseen ovat pakottaneet sekä Espoossa että Hämeenlinnassa ko. kaupunkien ja muiden tahojen tekemät ja aloittamat / ensi vuonna alkamassa olevat infrastruktuuri- ja puistotyömaat isoine rakennushankkeineen:

Espoossahan on ollut menossa tämän vuoden alusta alkaen Leppävaarasta länteen kulkevan rautatien iso uudistushanke eli Kaupunkiratahanke, jonka takia jouduin jo viime vuoden marraskuussa ennakoimaan sitä näiden kuvauslenkkieni mukauttamisella siihen -- päätin mukauttaa ja siten sujuvoittaa tämän kertaisessa kuvauslenkkiuudistuksessa sitä vielä lisää tästä marraskuusta alkaen, ja koko ensi vuodelle.

Hämeenlinnassa puolestaan on alkamassa ensi vuoden kesällä / ehkä jo keväästä alkaen Hämeen linnan yhteydessä olevan Linnanpuiston ja sen vieressä Tampereentien länsipuolella olevan toisen viheralueen isot uudistus- / remonttityömaat, jotka kestävät valmistua sitten kevääseen 2026 saakka.

Tämän takia päätin ennakoida sitä muuttamalla kuvauslenkkiäni mukautumalla siihen jo tästä marraskuusta alkaen, koska melkeinpä kaikki ko. puistossa tähän saakka mukana olleet valokuvanottopaikkani tulevat kuitenkin poistumaan ko. työmaan takia kesken kaiken ensi vuonna; en siis päättänyt jatkaa enää niiden kuvien ottamista tätä nykykohtaa pidemmälle.

Näin ollen tämä Hämeenlinnan keskeisimpiin turistikohteisiin kuuluva ko. puisto jää nyt käytännössä pois tästä projektistani ilmeisesti lopullisesti, jos varsinkin teen näitä kuvauslenkkejä enää vain ensi vuoden loppuun saakka...

Sain kerättyä kuitenkin jopa n. 10 vuoden mittaiset kuvasarjat pisimpään mukana olleissa kohteissa siinä puistossa, ja niissä kuvasarjoissa on sitten jatkossa muistoina mm. ko. puiston näyttävät ja isot hopeasalavat (Salix alba "Sibirica"), jotka vanhoina ja jo osittain vaarallisenkin huonokuntoisina kaadetaan kokonaan pois tuossa puistouudistuksessa jo ensi vuonna.

Tämä viimeisin kuvauslenkkiuudistus oli tarkoitus tehdä myös niin, että sain jokaisen niiden parissa olevan kuvanottopaikan viimeisimmät (ja uusissa kohteissa myös ensimmäiset) valokuvat otettua viime viikosta alkaen siis tässä marraskuussa jatkuneissa lumettomissa olosuhteissa, ja tänään Espoossa sain tehtyä viimeiset valokuvaukset siihen onnistuneesti uuden kuvausreitin mukaisesti -- näin ollen siis jatkossa "puhtaalta pöydältä" uusien kuvauslenkkien parissa tehtävät kuvasarjat muodostuvat kokonaisuudessaan tuon huomenna keskiviikkona alkavan lumipyryn tuottamien lumitilanteiden mukaisesti yhtenäisenä jatkumona.

Lumitilanteista puheenollen tämän kuvauslenkkiuudistuksen yhteydessä tarkistin ja tapauskohtaisesti joko korjasin tai uusien kuvanottopaikkojen ollessa kyseessä myös lisäsin kuvanottopaikoilla oleviin kuvanottoasemointeihini vedenkestävällä tussilla kuvanottokorkeuden merkinnät -- siis mm. liikennemerkkitankoihin, valaisinpylväisiin, siltarakenteisiin jne.

Tätä talvikauden lumitilanteita varten olevaa metodiahan olen käyttänyt kuvauslenkeilläni apuna jo useamman vuoden ajan, jossa tarkoitus on siis varmistaa talvikauden paksujen lumihankien ja lumenaurausvallien tilanteisiin jokaisella kuvanottopaikalla aina oikeat kuvanottoasemoinnit myös korkeussuunnassa, jotta mm. ne timelapse-videot pysyvät ns. koossa kuvasarjoiltaan yhtenäisesti läpi talvenkin vaikeiden lumitilanteiden.

Tussausapu tarkoittaa käytännössä siis sitä, että laitan aina joka kuvauskerta käteni jonkin tietyn kohdan (yleensä olkavarteni puoliväli joko oikeasta tai vasemmasta kädestäni kuvauspaikasta riippuen, mutta myös esim. ranteeni ulkosyrjä tai kyynärpääni tietystä kädestä) samalla tavalla ko. tussimerkkiä vasten, jolloin kuvanottokorkeuskin valikoituu aina samaksi, vaikka olisi metrin verran lunta ko. kohdalla.

Ilokseni olen saanut todeta pitkin koko tätä vuotta tänne loppusyksyyn saakka, että viime vuoden marraskuussa tätä samaa merkkausta varten käyttämäni "Textmark 750"-merkkinen musta tussi on ollut erinomaisen kestävää lähes kaikilla pinnoilla, joihin olen sitä laittanut; parhaimmalla tavalla lähes koko ajan ennallaan musta tussaus on pysynyt kaikilla puupinnoilla, kuten puisissa valaisinpylväissä ja luonnon puiden rungoilla. 

Eniten olen havainnut ko. tussin poiskulumista sellaisissa metallisissa liikennemerkkitangoissa, joissa tussaus on ollut eniten suoraan paistavaa auringonvaloa vasten, eli ko. tankojen eteläpuoliskoissa aurinkoisilla paikoilla -- eli lähinnä vain tällaisissa liikennemerkkiä kuvanottoasemointinani käyttämissäni paikoissa jouduin lisäämään tussausta niihin nyt uudestaan.

Kuten tästä edellä olevasta kuvauksesta voitte päätellä myös, niin suhtaudun edelleen hyvin vakavasti ja ahkerasti tähän projektiini, ja vaikka esim. maailmantilanne on ollut pahenevasti taas uhkaava viime päivinä, kun länsieliitti yrittää saada Vladimir Putinia provosoitumaan käyttämään ydinasetta -- kuten olen todennut, niin näille maailman sotahulluille psykopaateille yksi sopivimmista vasta-asenteista on se, että jatkaa omaa elämäänsä niin normaalisti kuin kykenee, ja omille tavoilleen sopivimmin ahkerasti edelleen huolimatta kaikesta pelkopropagandasta ja uhkatehtailusta!...

Näin ollen aion olla tavallaan mm. tämän vuodenkierron valokuvausprojektini puitteissa pahimmassakin skenaariossa juuri se "Titanicin kannella viulua viihteeksi soittanut silinterihattuinen muusikko viimeiseen uppoamiseen saakka" kuin mikään ei voisi vaikuttaa terminaalisesti ja keskeyttää elämää! -- se manifestoi omalta osaltaan äärirakkautta myös jopa ydinarmageddonia vastaan...

Hämeenlinnan ja Espoon kaupungeille laittamani moitepalautteet viheralueiden / puistojen kunnossapidosta: hätiköity kausikasvien poisto, ruskan eliminoiva pensaiden alasleikkaus ja pensaiden muotoleikkaus kukintaa tuhoavana toimenpiteenä (Päivitetty!)

Palaanpa pitkästä aikaa tekemään koosteen sekä Hämeenlinnan että Espoon kaupungeille lähettämistäni palautteista koskien puistojen ja viheralueiden hoitoa / kunnossapitoa.

Kuten te jo tiedätte, niin olen jo monta vuotta tehnyt valokuvausprojektia vuodenkierron seurannasta, ja täten kierrän säännöllisesti ja paljon tiettyjä kuvauslenkkejä noissa em. kaupungeissa. Näiden lenkkien parissa maisemia tulee tietenkin seurattua paljon myös juuri ko. kaupunkien tekemien kunnossapitotöiden katsannoissa.

Niinpä olen tässä viime viikkoina elo-syyskuun aikana poiminut muutamia epäkohtia näiden kunnossapitotöiden tiimoilta, ja siksi tänään lähetin sekä Hämeenlinnan että Espoon kaupungeille moitepalautetta niistä.

Listaan nämä palautteeni sellaisenaan alle, missä ensimmäisenä on Hämeenlinnan kaupungille laittamani kaksi palautetta, ja sen jälkeen Espoon kaupungille laittamani kaksi palautetta.

Tätä koostekirjoitusta julkaistessani en ole vielä saanut palautteisiini vastauksia, mutta ne saatuani palaan vielä alle päivittämään vastauksista referaatit ja jatkokommentoin niitä sen lisäksi. Seuraavaksi suoraan lainattuna palautteeni >>

Hämeenlinnan kaupungille 23.9.2024 laittamani kaksi palautetta:

--- "Heissan Hämeenlinnan puistojen kunnossapito!

Haluan tietää syyn kausikukkien poistolle jo viime viikon aikana kahdessa kohteessa, jotka ovat Raatihuoneen kadun kukka-altaassa ja Verkatehtaan länsipuolisella rannalla kukkaryhmässä.

Molemmissa tapauksissa kausikukat olivat hyvässä kukassa, joten mielestäni niiden poisto oli liian aikaista ja hätiköityä. 

Lisäksi päättyneen viikonlopun kylmältä yöltä molemmat kohteet ovat olleet hallansuojaisia paikkoja pienilmastollisesti, joten ne kukat olisivat selvinneet edelleen hyvässä kukassa oman kasvi- ja sääseurantakokemukseni mukaan.

Niinpä nyt ko. paikat ovat tarpeettoman ankeita, kun ruskakaan ei ole vielä kunnolla käynnissä, joten niitä kukkia olisi kaivannut maiseman sulostuttajina edelleen. Varmasti lokakuun puolellekin saakka niillä olisi ollut mahdollisuuksia pysyä hyvinä, kun sääennusteiden mukaan tällä alkaneella viikolla on taas hyvin lämmintä.

Toivottavasti ette vielä poista yhtä hätiköidysti Laivarannan eteläpuoleisesta puistosta (eikä muualtakaan) kukkaryhmän vielä paikoilleen jätettyjä kausikukkia, ja varsinkin mikäli ne eivät ole ollenkaan vielä kärsineet päättyneen viikonlopun kylmästä yöstä.

Lisähuomio: havaitsin viime viikolla myös sen, että Raatihuoneenkadulta alkaen olette alkaneet poistamaan myös kukka-amppeleita, joten niidenkin näin aikainen poisto ihmetyttää ja harmittaa.".

--- "Hei Hämeenlinnan puistojen kunnossapito!

Haluan tietää syyn Eteläkadun ja Paasikiventien välisen pensasryhmän alasleikkuulle tässä syyskuun alun vaiheessa vuotta, kun leikkasitte paikalla tuolloin viitapihlaja-angervot ja sinikuusamat alas.

Mielestäni tämä on ollut kasviestetiikan kannalta väärä alasleikkuun aika, koska näin menetettiin etenkin kohteessa olevien viitapihlaja-angervojen ruska tältä syksyltä. Se on huomattava ympäristöä ankeuttava tapa toimia.

Eikö olisi parempi tehdä pensasryhmien alasleikkuut tämän takia vasta ruskan jälkeen esim. lokakuun lopussa tai marraskuun alussa, tai sitten seuraavana keväänä heti lumien sulettua ja ennen uutta kasvua?

Mielestäni teidän ammattilaisten olisi hyvä ottaa huomioon myös tällaisia visuaalisia seikkoja kasvillisuuden kunnossapidossa.".

Espoon kaupungille 23.9.2024 laittamani kaksi palautetta:

--- "Heissan Espoon puistojen kunnossapito!

Haluan ottaa esille moitekatsannossa viime vuosina havaitsemani lisääntyneen koristepensaiden muotoon leikkauksen buumin, jossa etenkin katu- ja liikennealueilla olette alkaneet harrastamaan tätä enenevässä määrin -- tällaista pensaiden muotoon leikkaamista olette tehneet mm. Leppävaaran keskustan alueella ja muutamissa muissa lähialueen paikoissa jo pari-kolme vuotta.

Ymmärrettävästi joissakin tapauksissa pensaita täytyykin leikata jotenkin esteettömyyden turvaamiseksi, mutta toisissa tapauksissa tällaiselle muotoleikkaushoidolle ei ole kunnollista syytä siksi, koska joillakin pensaslajeilla moinen leikkaus tuhoaa seuraavan kevään-kesän kukinnan pahasti.

Yhtenä esimerkkinä tällaisesta kukinnan tuhoavasta tarpeettomasta leikkaamisesta otan Kilonkalliolla Kilobrantsstigen-nimisen puistoväylän yläpään rinteessä viereisen rivitalotontin kohdalla norjanangervopensaat, joita on tässä loppukesällä-alkusyksyllä leikattu muotoon, vaikka siinä ei ole mitään esteettömyysvaatimusta moiselle leikkuulle.

En ole silti varma siitä, että onko tämä ko. pensasryhmä teidän vastuualuettanne, vai kuuluuko se ko. rivitalotonttiin, mutta samanlaista muotoon leikkaamista on tehty aivan näiden lähellä Kilobranten-väylän varrella oleville muille norjanangervoille, jotka todennäköisesti ovat juuri teidän katualuehoidossa.

Norjanangervohan on yksi niistä pensaslajeista, jonka kukinta tapahtuu edelliskesän versoilla, ja jos niitä mennään esim. tähän muotoon leikkaamisen tapaan typistämään paljon loppukesällä / alkusyksyllä, niin niiden kukinta epäonnistuu huomattavan pahasti seuraavan vuoden kasvukaudella -- tarpeeton leikkaaminen onkin siis kasviestetiikkaa ankeuttava toimi ja virhe.

Näin olen ko. lajin kukinnalle havainnut tapahtuneen viime vuosina joka kerta, ja norjanangervon kaltaisilla pensailla juuri kukinta on se esteettisesti merkittävin ominaisuus, jota tulisi pikemminkin säilyttää aina mahdollisimman paljon jättämällä tarpeettomat leikkaukset pois.

Siksi haluan teidän jatkossa ottavan huomioon tällaiset kasviestetiikka-asiat etenkin siellä, missä liikenneväylien esteettömyyden vaatimukset eivät ulotu käytännössä tällaisten pensaiden kohdille -- teidän ammattilaisten olisi hyvä huomioida myös tällaisia visuaalisia seikkoja kasvillisuuden kunnossapidossa.".

--- "Hei Espoon puistojen kunnossapito!

Otan esille moitteena kahdessa kohteessa pensasryhmien alasleikkuut, joita olette tehneet tässä syyskuussa mielestäni vääränä ajankohtana.

Ensimmäinen kohde on Karamalmintien varrella koivuangervopensaiden ryhmät, missä olette valikoiden alasleikanneet muutamat ko. ryhmät ilmeisesti pensaiden voinnin mukaan, joka onkin hyvä idea sinänsä. 

Toinen kohde on Pyölinmäen ja Ingågränden-väylän välissä, missä olette niittykasvillisuuden niiton yhteydessä leikanneet alas myös ko. paikalla olevan kevyenliikenteen väylän viereisen ruusupensasrivistön.

Mielestäni tämä on ollut kasviestetiikan kannalta väärä alasleikkuun aika molemmissa tapauksissa, koska näin menetettiin molemmissa kohteissa olevien ko. pensaiden ruskat tältä syksyltä. Se on huomattava ympäristöä ankeuttava tapa toimia.

Eikö olisi parempi tehdä pensasryhmien alasleikkuut ylipäätään tämän takia vasta ruskan jälkeen esim. lokakuun lopussa tai marraskuun alussa, tai sitten seuraavana keväänä heti lumien sulettua ja ennen uutta kasvua?

Mielestäni teidän ammattilaisten olisi hyvä ottaa huomioon myös tällaisia visuaalisia seikkoja kasvillisuuden kunnossapidossa.".

Päivitys 26.9.2024 klo. 15:10:

Olen nyt tätä päivitystä julkaistaessa odottanut jo monta päivää Hämeenlinnan kaupungilta vastausta palautteeseeni, mutta sitä ei ole edelleenkään tullut.

Sen sijaan Espoon kaupunki vastasi palautteeseeni jo kahden päivän sisällä kolmella eri viestillä.

Kommentoin nyt kuitenkin tuosta Hämeenlinnan puuttuvasta vastauksesta huolimatta Espoon vastauksien sisältöjä -- mahdollisesti päivitän tätä kirjoitusta vielä toisen kerran jossain vaiheessa myöhemmin, jos Hämeenlinnakin vielä suvaitsee vastata palautteeseeni...

Noista kolmesta Espoon vastauksestaan kävi referoiden ilmi seuraavanlaisia seikkoja:

--- Ensimmäisessä viestissä ylimalkaan kerrottiin, että yleensä pensaita (alas)leikataan niiden ollessa lehdettömiä, mutta siitä poikkeavasti leikkauksia voidaan tehdä vieraslajien torjunnan tai pahojen näkemäesteiden poiston takia.

--- Toisessa viestissä korostettiin hoitovastuiden jakautumista kaupungin oman julkisen tilan ja yksityisten tonttien kesken; säännöksi mainittiin, että katuviheralueilla alle 3 m:n levyiset viherkaistaleet kuuluvat kohdalla olevan kiinteistön kunnossapitovastuulle joka tapauksessa. Lisäksi viestissä mainittiin ylimalkaan, että kaupunki ei itse tee pensaiden muotoon leikkaamista (vain ensimmäisessä viestissä mainituissa tapauksissa leikataan), ja että viheralueiden monimuotoisuutta on lisätty aikaisempaa enemmän.

--- Kolmannessa viestissä pensaiden tätä em. mielestäni väärää alasleikkuuajankohtaa puolustettiin toisen vastaajan mukaan resurssipulalla; mainittiin, että ei voida mennä aina "estetiikka edellä", koska samat ihmiset eivät ehdi lehtien putoamisen alettua enää tekemään pensaiden alasleikkuuta heidän keskittyessä "olemaan lehtipuhaltimien varressa", ja lehtien poistamisen jälkeen alkaa kuulemma heti talven metsänhoitotyöt. Tähdennettiin täten, että tämä elo-syyskuun jakso ennen ruskan alkamista on ainoa mahdollinen aika tehdä pensaiden alasleikkuuta.

Omia kommenttejani näihin:

Tuo kuuluisa resurssipula huonojen / epäoptimaalisten toimintatapojen oikeuttajana / pakottajana tuli siis taas esille, ja siitä voidaan johtaa perimmäisenä syynä juonteet koko yhteiskunnan rappioittamiseen ja siten virallisen vallan jo vuosikymmeniä kestäneisiin ja ko. resurssipulaakin aiheuttaviin poliittisiin syihin globalismin ja länsieliitin intressipakkomielteiden ikeessä -- globalismi ja siihen osaltaan liittyvät taloususkonnolliset uskomukset siis aiheuttavat ankeampaa ympäristöä myös viheralueilla ja puistoissa tätäkin kautta.

Itselleni uusi tieto oli kuitenkin tuo 3 metrin sääntö hoitovastuiden jakautumisessa em. tavalla, joten sen mukaan onkin nyt paljastunut se, että näitä pensaiden kukintaa tuhoavia vääriä muotoonleikkaamisen tapoja toteuttavatkin monessa paikassa itse asiassa ko. kiinteistöjä huoltavat yksityiset huoltoyhtiöt, joilla on siis hoitopiireissään noita kapeita katuviheralueita, vaikka ne olisivat myös osittain tai kokonaan julkista tilaa eikä siten aina kulloisenkin tonttinsa omalla puolella.

Espoossa tällaisia kiinteistöjen viherhoitotöitä tekee mm. "Tapiolan lämpö" -niminen yhtiö, mutta joitakin muita voi olla myös siinä katraassa mukana, joten ei ole täysin varmaa osoittaa esim. tuossa em. esille otossani norjanangervopensaiden muotoonleikkaamisen väärää tapaa tietyn yhtiön vastuulle, koska en niistä tiedä jokaisella paikalla.

Se on kuitenkin selvää, että syystä tai toisesta näemmä tällaisten huoltoyhtiöiden piireissä olevilla viheralueiden kunnossapidoissa on harmillisesti yleistynyt viime vuosina tällainen yliampuva ja siten väärä pensaiden muotoonleikkaamisen vimma.

Kuten tuo em. norjanangervopensaiden muotoonleikkaamisen kohta osoittaa, niin monesti tuollaiselle ei ole kunnon näkemäestesyytäkään, ja siitä huolimatta moista pensaiden kukintaa huonontavaa "hoito"tapaa on alettu harjoittamaan aivan ylenmäärin ainakin Espoossa.

Miksi? -- En osaa varmasti sanoa, mutta luulen eräänä syynä olevan mm. hätävarjelun liioittelun jossain ihme vastuupelossa, jossa tuota näkemäesteongemaa yritetään minimoida täysin yliampuvasti myös sellaisilla paikoilla / kohdissa, missä se ei ole tarpeen ollenkaan. 

Toisaalta syynä voi olla myös tuo resurssipula tai pikemminkin toisin päin sanottuna taloudellisen ahneuden syyt yksityisen yrityksen ollessa kyseessä, ja siten mm. juuri tuon globalismin taloususkonnollisten harhojen tuottamat huonot toimintamallit: 

Eli toisin sanoen joku on jossain tietyssä huoltoyhtiössä saanut päähänsä esim. sellaista muutama vuosi sitten, että on halvempaa leikkailla pensaita muotoon 1-2 vuoden välein kuin alasleikata ne kokonaan 3-4 vuoden välein antaen niiden kuitenkin kasvaa pari-kolme vuotta rauhassa kukkien -- ja tämä tapa on sitten alkanut siksikin yleistymään viime vuosina...

Miksi sitten pensaita on etenkin viimeisten 10-20 vuoden sisällä istutettu sillä tavalla liian ahtaisiin ja pienialaisiin istutuspaikkoihin, että niiden kasvettua on jouduttu monin paikoin tällaiseen pensaiden aiheuttamiin näkemäesteongelmiin ja niissä piileviin vastuupelkojen eskaloitumiseen myös näihin turhiin ja yliampuviin hoitoleikkausmanioihin mukaan lukien myös nuo alasleikkuut näiden uusimpien muotoleikkausten lisäksi? -- kaikkia pensaitahan ei edes tarvitsisi alasleikatakaan niin tiheästi kuin sitäkin on tehty...

Tämän syyt juontavat juurensa hyvin todennäköisesti myös osaltaan globalismiin, jossa on 1980-luvulta saakka muhinut vuosikymmenestä toiseen yhä pahemmaksi eskaloitunut ja harhainen ilmastonmuutosalarmismi hiilidioksidipakkomielteineen: 

Se on aiheuttanut mm. kaupunkitilojen suunnitteluun asennetta, jossa pyritään "ilmastonmuutoksen torjunnan" nimissä minimoimaan rakentamisen vaatimaa tilaa ja pinta-alaa yhä voimakkaammin, jossa kaupunkitilat muuttuvat yhä ahtaammiksi myös viheralueille ja mm. juuri pensasistutuksille.

Käykin perimmäisesti ilmi, miten sen kautta on siis osaltaan jouduttu näihin pensaiden haitallisiin ja ympäristöä ankeuttaviin kunnossapitotoimiin "hoitoleikkauksina", jossa on alkanut eskaloitumaan mm. tuo pensaiden muotoonleikkausmania huoltoyhtiöillä, ja myös osaltaan koko alasleikkaamisen tavat muutenkin "pensaiden kunnossapitona".

Niinpä perimmäisinä syinä voidaan ihan hyvin osoittaa näissä viheralueiden kunnossapito-ongelmissa länsirappiota kokonaisuudessaankin globalismin ja myös siis osaltaan woke-ideologiankin (se ilmastoalarmismi) ikeessä, ja sitä aiheuttanutta eliittiä voidaan pitää perimmäisesti vastuussa olevana tahona tässäkin!

Mutta vastuunsa huonoista hoitotavoista viheralueilla on pienemmilläkin toimijoilla: esim. juuri näiden huoltoyhtiöiden pitäisi ymmärtää se, että he tekevät monissa paikoissa ympäristölle pikemminkin hallaa tekemällä mm. noita vääriä hoitoleikkaustapoja, kun niille ei ole useinkaan kunnon tarvetta.

Esim. tuo norjanangervopensaan tapauskin osoittaa sen, että ilman mitään näkemäesteongelmaa ko. muotoonleikkaamisesta ei koidu ollenkaan hyötyä, ja sen sijaan siitä koituu turhaa ankeuttamista visuaalisesti.

Lisäksi noiden kaupunkien omissa pensaiden alasleikkuuajankohtien valinnoissa hieman epäilyttää tuon resurssipulan tuottama ehdottomuutensa...

Esim. noissa Espoon vastauksissa ei käynyt ilmi se, että olisiko ajankohtana mahdollista ajatella sitä kevättä lumien sulamisen jälkeen; tästä ei mainittu palautevastauksissa mitään, mutta ilmeisesti sitäkin ajankohtaa sitten tyrmättäisiin sillä syyllä, ettei olisi aikaa keväälläkään tehdä pensaiden alasleikkuuta ennen uutta kasvua, koska juuri silloin olisi meneillään liukkaudentorjuntasepeleiden poisto yms. eikä työntekijöitä riittäisi...

Tässä vaiheessa en kommentoi enempää, mutta odottelen vielä ensi viikon alkuun saakka, josko tuo Hämeenlinnan kaupunki vielä vastaisi omalta osaltaan minulle, ja sitten voisin vielä mahdollisesti päivittää kommenttejani lisää alle...

Päivitys 27.9.2024 klo. 12:45:

Nyt on myös Hämeenlinnan kaupunki vastannut palautteeseeni, mutta hyvin lyhyesti; siinä he toteavat vain samanlaisen resurssipulan kuin tuossa em. Espoon tilanteessakin, ja puolustavat vääriä kunnossapidon ajankohtia sillä.

Näin ollen näyttää siltä, että tämänlainen resurssipula on koko Suomeakin kattava ongelma julkisten viheralueiden hoidossa, ja todellakin suurelta osin "kiitos" siitä kuuluu perimmiltään huonolle politiikalle länsirappion ikeessä.

Osittain tähän resurssipulaan liittyen Hämeenlinnan kaupungin puistojen ja viheralueiden kunnossapidossahan oli tämän vuoden kesän aikana isona julkisena puheenaiheena joidenkin viheralueiden jättäminen "hallitun hoitamattomuuden" tilaan, jossa kaupungin viheralueiden kunnossapito ilmoitti julkisesti jättävänsä mm. joitakin nurmikkoja aikaisempaa vähemmälle leikkuulle ja siten muuttavat niitä niittymäisemmiksi; yksi tällainen paikka onkin ollut esim. Hämeen linnan itäpuolella oleva laaja nurmikkoalue tämän kuluvan kasvukauden aikana.

Itse asiassa tämänlainen niittyjen lisääminen huoliteltujen nurmikoiden sijaan on minusta hyvä idea sinänsä joillekin paikoille (kuten vaikkapa juuri Hämeen linnan yhteyteen), vaikka nyt on paljastumassa osittain tämän resurssipulan ilmentämänä se, että tuollainen niittyjen lisääminen onkin myös "vain" kätevä tekosyy hankkia julkisessa rahapulassa viheralueiden hoidon säästöjä ja työntekijöiden uudelleen resurssointia sen mukaisesti.

Tähän päättyvät päivitykset ja voin lopettaa kirjoituksen.

Hämeenlinnan kaupungille laittamani moitepalaute viheralueiden kunnossapitoon / hoitoon liittyen: peltokanankaalin kukinnan menetys virheellisen niiton seurauksena (Päivitetty!)

Tässä välissä palaan tuomaan esille virallisessa viheralueiden hoidossa tai kunnossapidossa ilmaantuneita virheitä tai puutteita, joka on samanlaista jatkoa tässä Fb-julkaisussani viime kesäkuussa antamaani viheralueiden hoidon kritiikkiini Espoon kaupungille.

Tällä kertaa olen antanut tänään 22.5.2023 melko samalla tavalla niittyjen niittoa koskevan moitepalautteen ja kritiikin Hämeenlinnan kaupungille, joka koskee ko. kaupungin keskustan alueella viime viikolla tehtyä niittotyötä linja-autoaseman lähellä olevilla rinneniityillä ko. paikalla olevan kevyen liikenteen alikulkutunnelin yhteydessä Paasikiventien vieressä molemmin puolin.

Palautteeni löytyy käsittelyn jälkeen julkisena Hämeenlinnan kaupungin palautepalvelusta, mutta jaan tässä alla kokonaisena antamani palautteen myös blogijulkaisuna oheen laittamieni kahden valokuvan kera.

Hämeenlinnan kaupungille antamani moitepalaute viheralueiden hoitoon ja kunnossapitoon liittyen:

Hei, haluan antaa moitepalautteen viheralueiden kunnossapidosta / hoidosta Hämeenlinnan keskustassa linja-autoaseman lounaispuolella olevilla viherrinteillä Paasikiventien alittavan kevyen liikenteen tunnelin ympäristössä (kartassa merkityt alueet).  

Havaitsin päättyneen viikon 20 viikonloppuna tällä alueella tehdyn ko. viherrinteiden niiton, jossa niittoon mennessä oli alkanut kukkimaan peltokanankaali (Barbarea vulgaris) niillä paikoilla, joista poistitte viime vuoden puolella kurtturuusupensaat.  Minun mielestäni tämä kukkivien peltokanankaalien poisniitto oli virhe, koska yhtäältä siinä menetettiin nyt luonnon ilmaiseksi tarjoama kasviestetiikka poistettujen kurtturuusujen yhtenä tämän vuodenajan hyvänä korvikkeena.  

Toisaalta tälle niitolle ei ole ollut mielestäni hyvää syytä, vaikka oletettavasti syyksi niitolle ilmeisesti olitte ehkä luulleet vieraan invaasiolajin torjunnan; eli tämä peltokanankaali olisi siinä sekoitettu idänukonpalkoon (Bunias orientalis), joka toki jossain määrin muistuttaa peltokanankaalia?  

Minun kasvituntemukseni mukaan tämä tässä vaiheessa kukkinut ja niitetty laji oli kuitenkin peltokanankaali, koska mm. idänukonpalko on paljon isompi ja rotevampi ja se kukkii peltokanankaalin tämän hetken kukinnan sijaan aina paljon myöhemmin kesäkuussa, joten näiden erojen mukaan lajimääritys peltokanankaaliksi ei olisi ollut edes vaikeaa: peltokanankaali ko. paikalla on täten aivan tavallinen suomalainen luonnonkasvi eikä uhkaava vieraslaji.  

Niinpä sen mukaan tämä niittonne oli turha tai toisin sanoen väärin ajoitettu, ja ko. paikoilla nyt visuaalista ankeutta paljon lisäävä, jonka pääsette havaitsemaan ottamistani ja tämän oheen laittamistani kahdesta valokuvasta verrantona ennen ja jälkeen niiton (ennen niittoa otettu kuva on 15.5. ja niiton jälkeen 21.5. tänä vuonna) - teen Hämeenlinnassa vuodenkierron seurantaa valokuvaamalla, joten siksi sattumalta tämän kohteen mukana olo siinä toi tämän niittotilanteen esille näihin valokuviinikin.  

Olisi joka tapauksessa tärkeää osata tunnistaa teidän ammattipiireissäkin kasveja oikein mm. tuollaisen niiton ajoittamisessa ja kohdentamisessa luonnonkasvien kukinnan suhteen oikein, jossa pelisilmää ympäristön kasviestetiikallekin olisi teidän hoitotoimissa paremmin kuin nyt oli tilanne.  

Oletan, että nämä rinteet ovat ilmeisesti tänä kesänä harvakseltaan tehtävän niiton piirissä viheraluehoidossanne eikä ko. paikoille ole tulossa uusia pensasistutuksia, vielä? - ja vaikka myöhemmin kesällä pensasistutuksia olisi tulossa, niin olisihan se ollut hyvä säilyttää luonnon ilmaiseksi tarjoamaa omaa kukintaansa siihen mennessä tätä tekemäänne tilannetta paremmin.   

Siksi toivon jatkossa sitä, että mikäli nämä rinteet pysyvät niittyinä ja niitto-ohjelmanne jatkuu tänä kesänä ko. paikoilla, niin tuon peltokanankaalin mahdollisesti tuottamaa vielä hyvää uusintakukintaa tai muutenkin kesän mittaan myöhemmin jonkin toisen lajinkin näyttävää kukintaa voisitte säilyttää kunnolla loppuun saakka ennen seuraavaa niittokertaa - ei kaikkiin luonnonkukkiin tarvitse suhtautua kuin "pian eroon päästäviin rikkaruohoihin" eikä kaikkia niitettäviä alueita tarvitse pitää liian säntillisesti ns. kynittyinä nurmikkoina.  

Jos teillä oli joku tietty muu syy ko. niitolle kuin tuo oletettu "idänukonpalon poisniitto", niin mielelläni kuulen siitä ja voitte ottaa minuun yhteyttä.

Moitepalautteen oheen laittamani valokuvat yllä esiteltyä tilannetta havainnollistamaan:

Paasikiventien alikulkutunnelin suuaukon sivuilla olevien rinteiden tilanne ennen niittoa 15.5.2023: rinteillä oli alkanut kukkimaan peltokanankaali (Barbarea vulgaris).

Paasikiventien alikulkutunnelin suuaukon sivuilla olevien rinteiden tilanne niiton jälkeen 21.5.2023: rinteet näyttivät paljon ankeammilta peltokanankaalin kukinnan poiston jälkeen.

Päivitys 23.5.2023 klo. 10:15:

Nyt olen saanut vastauksen palautteeseeni Hämeenlinnan puistotyön johtajalta Pekka Luotoselta, ja referoin sitä tässä lyhyesti ja kommentoin sitä oman näkemykseni mukaan.

Hänen mukaansa niitto tehtiin siksi, koska kuulemma maasta nousee noiden em. poistettujen kurtturuusujen versoja edelleen, joita pitää hänen mukaansa tällaisella niitolla tyrehdyttää mahdollisimman nopeasti. Lisäksi hän mainitsi, että samalla muitakin kasveja pitää tällaisella niitolla torjua, kuten karhunköynnöstä ja "joitakin muita"; eli hän ei sitten niitä "muita" erikseen tarkentanut lajikohtaisesti ja se jäikin pimentoon mitä ne muut ovat hänen mukaansa. Hän totesi myös, että kukkaniittyideaa ("tätä") voisi tarkastella myöhemmin, mutta nyt toistaiseksi on tärkeämpi tämä niitolla tapahtuva torjuntatyö.

Oma jatkokommenttini tähän: havaitsin viime vuonna noiden kurtturuusujen poiston tehdyn kaivamalla ne kaivinkoneella pois, joten varmasti äärimmäisen vähän on jäänyt jäljelle uusia versoja tuottavia juurakoita. Lisäksi viime vuonna ei enää ollut kurtturuusujen siementuotantoa ko. paikoilla, joten hyvin mitätöntä uusien kurtturuusuversojen maasta nousu on siksikin, ja näin olen tänä keväänä havainnut itse; melko vähäistä on ollut tuollainen "ruusujen maasta nousu".

Niinpä kuulostaa hätävarjelun liioittelulta tuollainen ko. alueen kokonainen niitto, ja lisäksi jos on tarpeen tuollaista kurtturuusun jatkotorjuntaa tehdä, niin miksei siihen voisi soveltaa valikoivaa poistamista sen sijaan, että vain niittää yksitotisen tylsästi kaiken niitossa pois aiheuttaen visuaalisesti ankeaa maisemaa? - tämänlainen yksioikoisuuden liiallinen toteuttaminenhan on muutenkin yksi suomalaisen ajattelun ja asenteen ilmentymä; kuutioidaan asioita, jotta niitä olisi "tehokasta" ja "halpaa" laittaa toteutukseen...

Lisäksi tässä karhunköynnöksen ja "muiden torjuttavien" kasvien kohdalla mieleeni tulee taas se, että haluan kyseenalaistaa koko "invaasiokasvien / vieraslajien" määrittelynkin: esim. mitä pahaa roolia muka karhunköynnös (Calystegia sepium) tällä paikalla omaa, koska näiltä paikoilta se ei kuitenkaan pääse muualle kaupunkiin niin vain leviämään, se myös kukkii kauniisti ja on tavallaan tavoitteena hyvä maanpeitekasvi?...

Mitä ne "muut torjuttavat lajit" sitten muka ovat, koska en itse ole havainnut mitään muuta hälyttävää ko. paikoilla, kun tuo valtalaji heinien ja karhunköynnöksen lisäksi on tuo peltokanankaali?

Kuulostaa tuo "muut" jotenkin hatusta vedetyltä ja perusteettomasti lisätyltä tekosyyltä, jolla oikeutetaan yhä vahvemmin muka tällainen kokonainen ja totaalinen niittotyyli ko. paikoilla -- tai sitten ei myönnetä tuota em. palautteeni aihetta, että on väärin luultu peltokanankaalia idänukonpaloksi, ja tämä peitetään termin "muut torjuttavat kasvit" alle...

Näiden perusteella vaikuttaa myös siltä, että tuollaista kaikkien mainittujen ja lisäksi "muiden kasvien" niitolla tapahtuvaa torjuntatyötä jouduttaisiin tekemään ikuisesti ja loputtomasti, koska aina tulee joka kesä "muita kasveja", joita joutuu torjumaan aina kerta toisensa jälkeen eikä moisesta kierteestä päästä siksi koskaan kunnolla eroon tuollaisen niittostrategian ja "invaasiolaji"-pakkomielteen takia.

Tämänlainen maisemien ankeuttaminen onkin oikeastaan osaltaan merkki juuri siitä, miten tuo koko "invaasiolajien torjunta" on jo lähtökohtaisen määritelmällisesti ja ylipäätäänkin toiminnallisesti kestämätön, ylimitoitettu ja jopa vainoharhaisuutta lähestyvä konsepti, jonka puitteissa toteutetaan nyt tällä paikalla ja varmasti ympäri koko Suomea muutenkin jopa ihan turhia ja monin paikoin liian mahdottomia puiston ja ympäristön hoidon töitä.

Tämän hoitotoimikokonaisuuden premisseissä on siis jo lähtökohtaisesti vikaa, ja pitäisikin alkaa tarkastelemaan siinä koko periaatepohjan muuttamista, koska ei tämänlaisen torjuntatyön jatko ole toiminnallisesti ja kasviestetiikan kannalta hyvältä tuntuvaa!

Liian "kätevästi" tämänlainen periaatevika myös aiheuttaa ankean ympäristöestetiikan kautta osaltaan ko. ympäristössä kulkeville ihmisille psyykkisesti huonoa ympäristöön orientoitumista ja vuorovaikutuspuutteita luonnon ja kasvien kanssa siihen nähden, miten paljon paremmin asiat voisivat olla ilman tällaisia niitto- ja torjuntastrategioita...

Päivitys 25.5.2023 klo. 20:10:

Malmin lento­kentän niitty ajettiin matalaksi kesken pesimisajan – lintujen jäänteitä maassa, emot etsivät pesiään >>  Tällaistakin vikaa ja haittaa liittyy aikamme puistojen ja ympäristön hoidossa niittyjen / nurmikoiden leikkaamiseen ja niittämiseen - jotenkin on siis tällaisen pohjalla sekä vieraannuttu luonnon ja vuodenkierron prosesseista että nojaudutaan liikaa kahlitseviin ja vääristäviin sääntöihin, joita ei ole miettitty loppuun saakka tai ei ole ajateltu niissä kaikkia merkityksellisiä aspekteja riittävästi. Tämä on siis osaltaan samanlaisen aihepiirin jatkoa tässä yllä tekemälleni kritiikilleni Hämeenlinnan kaupungin suhteen.

Vappu 2020 - Koronavirustilanteesta huolimatta vapputervehdys ja Etelä-Suomen kasvukauden kehitysasteen havainnollistusta valokuvieni kera

Blogini onkin ollut pitkällä tauolla taas, koska niinhän siinä kävi, että koronaviruksen aiheuttama yhteiskunnallinen ja poliittinen poikkeustilanne on aiheuttanut minullekin poikkeuksellisia aikoja - Itselleni ei ko. viruksesta ole aiheutunut kuitenkaan toistaiseksi mainittavaa tai isoa haittaa enkä ole ollut sairaana edelleenkään...

Olen kuitenkin keskittynyt someaktiviteetin parissa hyvin intensiivisesti Facebook-seinälläni koronavirustilanteen kaikenlaisten aspektien tutkimiseen ja analysoimiseen, joka on vienyt aikaani ja vaivaani hyvin paljon maaliskuun alkupuoliskolta saakka lähes koko ajan - näin ollen en ole viitsinyt kiinnittää mitään huomiota tänne blogiini, jolloin myös tämä viime talven säätilanteita analysoiva projektini on jäänyt tekemättä, enkä toistaiseksi tiedä löytyykö minulta innostusta edes enää ollenkaan sen tekemiseen jatkossakaan >> Syksyn 2019 ruska-analyysin ja kuluneen talven 2019-2020 sääseurantaraporttien jälkikäteinen valmiiksiteko päivittyvin linkein...

Noiden Facebook-seinäni koronavirusmateriaalien osalta olen sen sijaan miettinyt jossakin vaiheessa (ehkä alkavan toukokuun aikana) koostaa tänne blogiini analyysisarjaa, mutta palaan siihen aikanaan.....

Tämän blogipostauksen teemana on kuitenkin katkaista luonto- ja sääaiheilla bloggaustauko ja toivottaa samalla niihin aiheisiin sopivan valokuvieni kavalkadin myötä näin poikkeusoloissakin hyvää vappua! - tämänlainen luonto- ja sääkuvien sarja on ollut blogissani joinakin aikaisempinakin vuosina ko. ajankohdan luontovaiheiden sopivana tarkastelukohtana, missä mm. Etelä-Suomen kasvukauden kehitysasteet ovat tulleet hyvin ilmi, ja nyt sama jatkuu tässä.

Tällä kertaa ajankohdan kasvukauden kehitysasteen luonteeseen on ollut vieläkin hieman vaikuttamassa mennyt ennätysleuto talvi (koko marraskuun ja maaliskuun välinen jakso), mutta tämä päättyvä huhtikuu on ollut sääolosuhteiltaan pitkästä aikaa jo selvästi normaalimpi.

Lyhyesti huhtikuun säiden koosteena voidaan todeta, että kuun aikana oli kaksi muutaman päivän mittaista lämpöaaltoa, jolloin Etelä-Suomessa saavutettiin +15 asteen ylityksiä päivälämpötiloissa. Toisaalta niiden välissä yhdessä jaksossa ja viimeksi tällä viikolla oli myös kylmän ilman purkaukset yöpakkasineen ja takatalvisine lumisateineen: näin ollen kuukauden lämpötilaoloista on muodostunut melko tavanomainen kokonaisuutena eikä enää ole voinut puhua poikkeuksellisista säätilanteista.

Viimeksi takatalvista lumisadetta Etelä-Suomessa saatiin vasta eilen lumi-, räntä- ja lumiraekuuroina kylmässä koillisvirtauksessa. Tänään vappuaattona tuo kylmä koillisvirtaus on tyyntynyt korkeapaineen selänteessä, mutta päivälämpötiloissa on silti jääty selvästi alle +10 asteen melko runsaspilvisessä kumpukerrospilvien tilanteessa, ja viime yönäkin minimilämpötilat olivat asteen pari pakkasella eteläisimmässäkin Suomessa.

Jatkossa sää alkaa lämmetä selvästi uudestaan tavanomaisempiin ajankohdan lämpötiloihin ja toukokuun ensimmäiselle kokonaiselle viikolle (4. - 10.5.) on näkyvissä enimmäkseen normaalilämmintä säätä edelleen, mutta melko epävakaisena. 

Ensin huomenna Vappupäivänä lounaasta lähestyvä matalapaine alkaa syöttää itäpuoleltaan eteläkaakosta lämpimämpää ilmaa Suomeen ja länsiosiin saapuu viimeistään iltapäivällä vesisateita; vappuyönä voi olla vielä yöpakkasia, mutta iltapäivällä poutapaikoilla lämpötilat nousevat taas usean päivän tauon jälkeen yli +10 asteen Etelä-Suomessa itäpainotteisesti.

Sitten viikonloppuna matalapaine jää laajana Fennoskandian ylle siten, että Suomi näyttää jäävän sen lämpimämmälle sivulle: näin ollen Etelä-Suomeen on tulossa vaihtelevapilvistä ja kuurosateisen epävakaista säätä, mutta lämpötilat nousevat siten, että yöpakkaset ja hallat poistuvat minimilämpötilojen jäädessä jo laajasti yli +5 asteenkin. Päivälämpötiloissa puolestaan +15 asteen paikkeille on taas mahdollisuus poutahetkillä. 

Ilmamassojen lämpeneminen tietää myös sitä, että tällaisessa epävakaisessa ja kosteassa vaiheessa saattavat alkaa esiintymään vuoden ensimmäiset ukkosetkin rankimmissa kuurosateissa ainakin hajanaisina / yksittäisinä salamoina ja jyrinöinä.

Sitten tuo matalapaine siirtynee sen verran Suomen itäpuolelle, että ensi viikon alkupuolella voi olla tulossa vähän viileämmän sään vaihe lännen ja pohjoisen välisten virtausten myötä, mutta sitten taas olisi melko pian lämpimämmän sään vuoro - kuitenkin selvästi kesäisten ilmamassojen saapumista ei kannata odotella vielä silloinkaan Suomeen, koska näillä näkymin matalapaineiden asemat ja muodot näyttävät pitävän ne yhtäältä kauempana manner-Euroopassa ja toisaalta kesäinen sää valtaa alaa kauempana Venäjällä etelästä käsin...

Lapissahan on edelleen sulamatta melkein kaikki / suurin osa viime talven ennätyspaksuista lumihangista, mikä on tarkoittanut edelleen laajalla alueella jopa yli metrin paksuisia lumensyvyyksiä siellä - jatkossa myös Lapissa lämpenee sen verran, että lumien pääsulaminen alkaa vähitellen ja mukaan voi tulla myös vesisateitakin: näin ollen pahat suurtulvat voivat olla jossakin vaiheessa myöhemmin toukokuussa mahdollisia Lapissa!...

Kasvukauden etenemisen aste Etelä-Suomessa on ollut menneen ennätysleudon talven ja vielä hyvin leudon maaliskuunkin ansiosta eräillä tavoilla erikoinen, vaikka nyt vappuna ei ollakaan enää kovin paljoa edellä tämän ajankohdan tavanomaisesta kehitysasteesta - nimittäin vielä maalis-huhtikuun vaihteessa talven huippuleutous tarkoitti maaperän suhteen roudattomia / lähes roudattomia olosuhteita jo silloin, ja se edesauttoi varhaisten ruohovartisten kasvien kasvun ja kukinnan alkamista jo siitä paikkeilta vähitellen, mitä nuo huhtikuun kaksi eri lämpöaaltoa katkonaisesti kiihdyttivät aluksi hyvin varhaisestikin tavanomaiseen nähden.

Näin ollen monet ruohovartiset kasvit ovat olleet kasvussa Etelä-Suomessa jo jopa lähes koko huhtikuun ajan ja puistoissa-puutarhoissa jotkut varhaiset sipulikasvit (kuten kevättähti ja krookukset) alkoivat kukkimaan jo maaliskuun puolellakin selvästi. Luonnossa puolestaan esim. valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kukintaa on ollut jo yli kahden viikon ajan ja nyttemmin puistojen ja puutarhojen nurmikot ovat monin paikoin hyvinkin vihreitä ja narsissit (Narcissus sp.) ovat kukintahuipussaan.

Puuvartisten kasvien kohdalla menneen ennätysleudon talven ja roudattomien olojen vaikutus ei ole ollut yhtä selvää kuin ruohovartisilla kasveilla - poikkeuksia siinäkin silti on ollut, mistä esimerkkeinä ovat olleet ainavihantien kasvien selviämiset poikkeuksellisen elinvoimaisina ja vaurioitumattomina talvesta tänne saakka kevääseen koko ajan; esim. alppiruusut (Rhododendron sp.) ja monet aratkin havupuut ovat olleet ajankohtaan nähden poikkeuksellisenkin terveesti ja vahvasti vihreitä talvesta saakka tähän päivään. 

Toisaalta esim. tuiviolla (Microbiota decussata) on tapana olla keväällä myös roudattomissakin oloissa aluksi varsin ruskea havuiltaan talven kuin talven jäljiltä, mikä nyt kävi näissä ennätysleudoissakin oloissa ilmi; nyttemmin tuiviokin on alkanut vihertymään selvästi havuiltaan.

Erikoisina poikkeuksina puuvartisten kasvien osalta olivat myös lepät (Alnus sp.) ja varsinkin pähkinäpensas (Corylus avellana), joiden kukinnat virittyivät ennätysleudon talven aikana jo tammikuun lopulta alkaen käyntiin, ja pähkinäpensaan osalta kukintahuippunsa asettui pitkänä ja vähitellen kehittyneenä vaiheena helmikuun alun ja maaliskuun alun väliselle jaksolle. Myös leppien kukinta tapahtui pääosin jo helmi- ja maaliskuun aikana - etenkin pähkinäpensas oli siksi tällä kertaa ns. talvikukkija Etelä-Suomessa!

Talven ennätysleutous aiheutti myös varhaisimmilla puu- ja pensaslajeilla silmujensa turpoamista ja osittaista avautumistakin vähitellen jo helmikuulta alkaen, mutta varsinaisesti ne puhkesivat kunnolla hiirenkorvalle vasta noiden kahden huhtikuun lämpöaallon ansiosta: nämä lajit ovatkin jo isolla hiirenkorvalla tällä hetkellä ja niitä ovat mm. tuomi (Prunus padus), terttuselja (Sambucus racemosa), kuusamat (Lonicera sp.), pensasangervot (Spiraea sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.) ja viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia).

Tällä hetkellä koivut (Betula sp.) ovat etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa jo pieneltä osin hiirenkorvalla ja kukinnan alussa, mutta sisämaassa siinä on hieman viivettä, kun esim. verrataan em. alueita vaikkapa Hämeenlinnan seutuun - viime viikon alun (20. - 23.4.) viimeisin lämpöaalto sai ne jo lähes tähän kuvattuun vaiheeseen, mutta sen jälkeen kasvun kehitys on ollut hyvin hidasta / lähes pysähtynyt.

Koivujen noissa vaiheissa vastaavasti tähän mennessä joillakin metsävaahteroilla (Acer platanoides) on jo alkanut kukintaa jonkin verran ja eteläisimmässä Suomessa rusokirsikka (Prunus sargentii) on myös jo paikoin kukkimassa.

Jatkossa kasvien kasvu palautuu ajankohtaan nähden melko normaalisti eteneväksi heti Vapun jälkeen sään lemmetessä, ja näin ollen viimeistään toukokuun ensimmäisen kokonaisen viikon (4. - 10.5.) aikana koivut tulevat yleisesti koko Etelä-Suomessa hiirenkorvalle ja samalla myös mm. metsävaahteroiden kukinta alkaa saavuttaa vähitellen täyttä vaihettaan.

Maaseudun peltoviljelyssä puolestaan menneen talven roudattomien olojen ansiosta viljojen kylvöjä on saatu tehtyä jo poikkeuksellisen aikaisin tämän huhtikuun loppupuoliskon aikana etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, ja ensi viikolla kylvö- ja muut kasviviljelyolosuhteet jatkuvat hyvinä myös sopivien sateiden ansiosta koko Etelä-Suomessa.

Alla on koostettuna 10 valokuvani sarja havainnollistamaan tämän hetken kasvukauden kehitysastetta Etelä-Suomessa, ja tarkemmin sanottuna Hämeenlinnassa, koska kaikki nuo kuvat on otettu siellä tänään 30.4.2020. Pidemmittä tarinoitta alla on seuraavaksi ne kuvat pienine selostuksineen:


Kasvukauden kehitysastetta Hämeenlinnassa 30.4.2020 >>

Rauduskoivun (Betula pendula) lähes kukkimaan alkaneita hedenorkkoja kuvattuna Hämeenlinnassa 30.4.2020 keskustan itäreunalla.

Balkaninhevoskastajan (Aesculus hippocastanum) osittain avautuneita isoja silmuja kuvattuna Sibeliuksenpuistossa Hämeenlinnassa 30.4.2020 - taustalla on Hämeenlinnan lyseo.

Äskettäin istutettuja orvokkeja (Viola sp.) Hämeenlinnan kirkon viereisellä muistomerkillä kuvattuna 30.4.2020 - oikeanpuoleisin taustapuu on metsävaahtera (Acer platanoides), joka on esimerkki myöhäisemmästä kukkimaan alkajasta, sillä toisaalla tässäkin kaupungissa yksittäisiä toisia metsävaahteroita on jo vähän kukkimassa.

Hämeenlinnan torin laidalla suihkulähteen kanssa vappua koristavat runsaat mininarsissit (Narcissus "Tête-à-tête") kuvattuna 30.4.2020 - huomatkaa koronapandemiatilanteen aiheuttama ihmisten puuttuminen, kun normaalisti jo tähän aikaan vappuaatosta tämä paikka olisi lähes tungokseen saakka täynnä ihmisiä tällä kuvan kellonlyömällä (15:55).

Näkymää Vanajavedelle Hämeenlinnan keskustan itäreunalla kuvattuna 30.4.2020 - maiseman koivuista (Betula sp.) nähdään, ettei tällä alueella ole ihan vielä niiden hiirenkorvavaihe, vaikka melkein se on ollut jo tuloillaan viime viikolta alkaen. Samalla kuvassa on hyvin esillä tämän iltapäivän aikana vallinneet kumpukerrospilvet (Stratocumulus).

Hämeenlinnan keskustan itäpuolella Vanajaveden rannassa pienten pensaiden hiirenkorvia kuvattuna 30.4.2020 - oikealla on terttuselja (Sambucus racemosa) ja muut oksat ovat viitapihlaja-angervoa (Sorbaria sorbifolia): näillä lajeilla on normaalistikin värikkäät nuoret lehdet, mutta alla on esitelty viimeaikaisten yöpakkasten takia tavanomaista "ruskaisempia" lehtiä tuottaneita lajeja tässä vaiheessa >>

Hämeen linnan puistossa kuusaman (Lonicera sp.) hiirenkorvia kuvattuna 30.4.2020 - muutamien edeltäneiden öiden yöpakkaset ovat pitäneet lehtivihreää kehittymästä lehtiin niin, että ne ovat ruskaisen keltaisia; vihreys palautuu hyvin pian säiden lämmetessä.

Hämeen linnan puistossa kiiltotuhkapensaan (Cotoneaster lucidus) hiirenkorvia kuvattuna 30.4.2020 - muutamien edeltäneiden öiden yöpakkaset ovat pitäneet lehtivihreää kehittymästä lehtiin niin, että ne ovat ruskaisen punertavia; vihreys palautuu hyvin pian säiden lämmetessä.

Hämeenlinnan keskustassa Itsenäisyydenpuiston leikattua pensasaitaa hiirenkorvalla kuvattuna 30.4.2020 - näissä pensasangervoissa (Spiraea sp.) ilmenee em. lehtivihreäpako yöpakkasten takia hyvin vaihtelevasti eri yksilöiden väleillä ja siitä johtuu värien kirjavuus; se on esimerkki siitä, miten samallakin lajilla yksilöiden geneettiset vaihtelut vaikuttavat myös kasvilajin sisäisestikin visuaalisen luonteen vaihteluun.

Hämeenlinnan Ystävyydenpuiston perennaryhmää kuvattuna 30.4.2020 - kellertävät lehdistöt ovat kahta eri lajia päivänliljaa (Hemerocallis sp.) ja niiden väleissä on tulppaanien (Tulipa sp.) alkuja; myös tässä edeltäneiden öiden pakkaset ovat pitäneet lehtivihreää jonkin verran kehittymättä toistaiseksi; ensi viikolla kehittynee nopeasti.