Aluksi tällä viikolla 17 viileää ja lievästi epävakaista, mutta viikonvaihteesta lämpenee ja vappuviikolle odotettavissa taas kesäisenkin lämmintä, ja kasvukauden etenemistä äärietuajassa (Päivitetty: vappuviikon lämpö vaisumpaa ja myös epävakaisuutta sateineen)

Pääsiäinen ja viime viikon hurja lämpöaalto ovat siis jääneet taakse ja tänään on jo alkaneen viikon 17 keskiviikko, kun minun piti jo viimeistään eilen tiistaina tehdä uusi sääennuste- ja luontoseurantakirjoitus. 

Tässä kuitenkin sellainen nyt tulee illan päätteeksi ja uusimpien sääennusteiden valossa sisältönä siinä on aluksi tällä viikolla viileää ja jopa tavanomaistakin viileämpää säätä Etelä-Suomeen, mutta ennustemalleissa on kuitenkin näkyvissä jo tulevan viikonvaihteen tienoilta alkaen lämpenevää säätä ja sitten ensi vappuviikolla säässä on näkyvissä jo jopa seuraavan kesäisen lämpöaallon merkkejä -- katsotaan tässä siis, miten nämä kylmät ja lämpimät jakautuvat tällä ja ensi viikolla, ja alustavasti siinä esille tulee jo myös Vapun tienoon sää; olisiko silloin jo hyvinkin lämmintä?...

Kasvukausihan pääsi Etelä-Suomessa viime viikon lämpöaallossa erityisen / ennätyksellisen etuaikaiseen vauhtiin, mutta Pääsiäisenä alkanut viileämpi sääjakso pitää kasvun kehitystä tietenkin vielä muutaman lähipäivän ajan aikaisempaa selvästi hitaampana ja osaksi jopa jumissa päivän tai kaksi, mutta ensi viikon seuraavan lämpöaallon turvin kasvukauden etenemisessä tulee pysymään erittäin poikkeava etuaikaisuus normaaliin nähden edelleenkin, kun kasvu vappuviikolla taas kiihtyy paljon -- tarkastellaan kasvukauden näitä vaiheita ja muita luontoilmiöitä myös tarkemmin tässä kirjoituksessa tutusti Etelä-Suomen osalta.

Seuraavaksi vielä kertauksena viime viikosta ja Pääsiäisestä sään suhteen: 

Maanantai oli sen viikon aluksi runsaspilvinen ja vähän epävakainenkin aamun ja varhaisiltapäivän sadekuuroineen, kun etelän ja lännen välisessä kohtalaisessa virtauksessa säärintama kulki maamme yli koilliseen Lappia ylittäneen matalapaineen kera. Ilmamassa oli kuitenkin jo lämpenemässä hyvin, missä yön +5 asteen vaiheilta päivälämpötilat pääsivät iltapäivällä nousemaan jo +15 asteen vaiheille ja monin paikoin sen ylikin sään seljettyä loppupäiväksi sopivasti.

Tiistaina korkeapaineen selännettä työntyi kaakosta Etelä-Suomeen, mikä edelsi Itä-Euroopasta Suomeen kurottunutta kaikkein lämpimintä kesä- ja helleilmamassaa; tällöin koko päivä oli heikkotuulinen ja vähäistä iltapäivän kumpupilvisyyttä lukuun ottamatta oli selkeää; illalla yhä lämpimämmän ilman virtauksen kera oli yläpilvilauttailua etelästä käsin. Yölämpötila vaihteli vähän +5 asteen molemmin puolin ja sisämaassa oli paikoin hallaa. Päivälämpötila kohosi jo laajemmin +15 ja +19 asteen välille.

Keskiviikkona kaikkein lämpimin ilma pääsi yleisesti perille Etelä-Suomeen etelä-kaakkoisvirtauksen myötä, jolloin päivän aikana oli vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttailua, mutta sään yleiskuva oli pääasiassa poutainen ja aurinkoinen. Ilmamassan utu toisaalta lisääntyi ja etelärannikolla lämpimän ilman virtaukseen liittyi sumupilviä ja sumuakin kostean ja lämpimän ilman virrattua vielä kylmän Suomenlahden yli. Yölämpötila oli jo selvemmin +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila kohosi laajasti +20 asteen tienoille siten, että lämpimin ilma pakkaantui länsirannikolle, jolloin mm. Raumalla päästiin lähes +23 asteeseen. Etelärannikolla sumu ja sumupilvet haittasivat päivän lämpenemistä, jolloin siellä päivälämpötilat jäivät paikoin "vain" +15 asteen vaiheille.

Torstaina lämpimimmän ilman virtaus alkoi heikentyä ja tyrehtyä eteläkaakosta Suomeen, mutta se pääsi tässä vaiheessa parhaiten perille Etelä-Lappiin saakka, missä mitattiin sikäläisittäin erityisen korkeita +15 ja +19 asteen välisiä päivälämpötiloja ja Pohjois-Lapissakin oli useita plusasteita. Etelä-Suomessa koitti kuitenkin tuulten heikennyttyä ja ilmamassan yhä kostuttua aamuksi ja alkuiltapäiväksi runsaasti sumupilviä ja sumuja, jotka jäivät taas iltapäivälläkin haittaamaan etelärannikon päivälämpötilojen nousua em. syystä; yö oli hyvin leuto +6 ja +10 asteen välisine lukemineen, ja parhaiten +20 asteen lähelle päästiin sisämaassa iltapäivällä eniten rakoilleen pilvipeitteen alueella ja etelärannikolla jäätiin taas lähinnä +15 asteen vaiheille, ja paikoin jopa sen allekin sumuisimmilla paikoilla.

Perjantaina Keski-Euroopasta Baltian länsireunalle siirtyi pieni matalapaine ja toisaalta Lapin yli alkoi siirtyä uusi matalapaine lounaasta käsin tuoden jälkipuolellaan Lappiin jo kylmempää ilmaa; tällöin Baltiaan saapui tuon ensin mainitun matalapaineen itäpuolella ennätyshellettä (tässä siihenkin liittynyt Fb-julkaisuni), josta alkoi ulottumaan Uudellemaalle ja kaakkoon uutta lämpöä, mutta kuitenkin yhä kosteuden kera runsaan pilvisyyden ja utuisuuden oltua koko etelän alueella pääosassa. Paikoin esiintyi myös kuurosateita. Yölämpötila oli yhä korkea +6 ja +10 asteen välillä ja paikoin jopa +10 asteen vaiheilla. Päivälämpötila jäi runsaan pilvisyyden takia "vain" +15 ja +20 asteen välille, ja yli +20 asteen lukemia ei esiintynyt. Tässä on ko. päivältä tuo em. Fb-julkaisuni, jossa on Forecan sääjutun kera lisää tietoa myös ko. viilentäneistä sumuista edeltäneinä ja ko. päivänä.

Lauantaina Lappiin päässyt kylmempi ilmamassa alkoi hivuttautua etelämmäksi saavuttaen Etelä-Suomen sisämaata Keski-Suomesta käsin, mutta hieman yllättäen kontrastiksi Baltian ennätyshelteestä kerkesi ulottumaan Uudellemaalle ja kaakkoon kapealla alueella hyvin lämmintä ilmaa alkuiltapäivään saakka; yö oli vielä koko alueella hyvin lämmin vähän +10 asteen molemmin puolin vaihdelleiden minimilämpötilojen kera. Baltian länsireunalle edellispäivänä tullut pieni matalapaine kiertyi ja venyi lounaasta päivän mittaan Etelä-Suomen päälle itä-länsisuunnassa pitkulaiseksi systeemiksi pohjoisen kylmää ja etelän lämmintä erilleen jakaneen rintaman kera; tässä yhteydessä Etelä-Suomi oli muutoin koko ajan runsaspilvinen, mutta em. eteläisimmän alueen kohdalla alkuiltapäivällä oli hetken vähäpilvistä ja n. +20 asteen lämpötiloja, jolloin tämä oli etelärannikolla koko viikon lämpimin päivä. Sisämaassa vaikutti kuitenkin jo viileämpi sää rintaman kylmemmällä puolella vähän voimistuneen itätuulen kera, jolloin päivälämpötila jäi +10 ja +14 asteen välille. Rintamasysteemi synnytti jo yöllä ja aamulla runsaasti kuurottaista sadetta etelän sisämaassa ja aamulla Itä-Uudeltamaalta Kymenlaaksoon kesäkauden ensimmäisiä ukkoskuuroja; Baltiassa ukkosti iltapäivällä jopa erityisen rajusti! Loppupäivällä matalapaineen voimistuminen lounaasta käsin alkoi tuottamaan mukanaan etelään runsasta tasaista sadetta ja ilmamassa alkoi viilentyä etelärannikollakin itätuulten voimistuessa.

Sunnuntaina ja toissapäivänä maanantaina eli Pääsiäisenä säätilanne oli etelässä koko ajan suunnilleen sama, eli tuo em. matalapaine- ja rintamavyöhyke jäi eteläisimmän Suomen päälle siten, että koko ajan runsaassa pilvisyydessä kahdessa eri annoksessa saatiin etenkin "Tampere-Savonlinna" -tasan eteläpuolella runsasta jatkuvaa vesisadetta; ensimmäinen annos siirtyi sunnuntain aikana pohjoisimmillaan jopa Keski-Suomen eteläosiin saakka ja toinen annos maanantaina yöllä ja aamulla ensin mainittua vähän eteläisemmille sijoille. Näistä saatiin noina päivinä yhteensä etenkin Varsinais-Suomessa, Satakunnan eteläosissa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa jopa 20 - 40 mm:n sadekertymä! Molempina päivinä vallitsivat myös aikaisempaa viileämmät itätuulet, missä lähes ilman vuorokausivaihtelua lämpötilat asettuivat pääasiassa +5 ja +10 asteen välille tasaisesti, joten kasvukausi jatkui ja edistyi silti. Maanantain illalla sää alkoi poutaantumaan lännestä alkaen -- Erittäin kesäinen ilma jäi vallitsemaan laajasti Keski-Euroopan itäosista Venäjälle ulottuvalle alueelle koko Pääsiäiseksi.

Eilen tiistaina lännestä ulottui Lappiin uutta pientä korkeapainetta siellä takatalvisten yöpakkasten kera, ja se siirtyi melko nopeasti pois Suomen itäpuolelle; ja tässä vaiheessa Etelä-Suomen alueelle jäi vallitsemaan runsasta pilvisyyttä viileähkön ilmamassan ja itä-kaakkoistuulien kera joskin aluksi ilman sateita. Matalapainetta jäi edelleen pitkulaisena Baltiaan; myöhemmin iltapäivällä ja illalla myös Skandinaviassa kehittyi pientä uutta matalapainetta, ja nämä yhdessä alkoivat muodostaa illalla Etelä-Suomea vähitellen ylittänyttä hajanaista ja kuurottaista sadetta synnyttänyttä säärintamasysteemiä; eli kuurosateet yleistyivät illan mittaan ja heikot-kohtalaiset tuulet alkoivat kääntyä etelään rintaman edellä. Lämpötila pysyi edelleen pääasiassa +5 ja +10 asteen välillä koko ajan, mutta päivällä poutaisimmilla paikoilla käytiin yli +10 asteessa.

Tänään keskiviikkona tuo säärintamasysteemi on siirtynyt kuurosateineen ja runsaan pilvisyyden kera vähitellen Etelä-Suomenkin yli itään, ja heikot etelätuulet ovat kääntyneet rintaman ylityksen myötä lännen ja pohjoisen välille. Illalla sää on alkanut poutaantumaan ja selkenemään luoteesta alkaen, kun samalla uutta korkeapainetta kurottuu lännestä kohti Suomea. Lämpötilat ovat olleet yhä uskollisesti koko etelän alueella +5 ja +10 asteen välillä ympärivuorokautisesti; kaakossa paikoin yli +10 asteessa iltapäivällä.

Katsotaan sitten suursäätilakatsauksen kera, miten sää kehittyy tämän viikon loppuosan aikana ja edelleen vappuviikolla: 

Aluksi to-la aikana tuo em. läntinen korkeapaine pysyy pääasiassa sijoillaan Suomen länsipuolella, mutta se yrittää to-pe aikana pullistella sen verran Fennoskandian päälle, että sen ja Suomen itäpuolella vallitsevan matalapaineen välissä kylmä pohjoisvirtaus jääkin siinä vaiheessa heikoksi ja epämääräiseksi Suomen kohdalla; sää kuitenkin viilenee vielä vähän lisää ja poutaantuva, kuivuva ja osaksi selkenevä sää mahdollistaa hallat ja heikot yöpakkaset Etelä-Suomessakin.

Nyt näyttää siltä, että kuitenkin viimeisenä pohjoisvirtauksen vaiheena ko. pohjoistuuli voimistuukin juuri lauantaina vielä sen verran, että siitä päivästä on tulossa Suomessa kylmin ja seuraavasta la-su välisestä selkeästä ja heikkotuulisesta yöstä eniten yöpakkasta ja hallaa sisältävä -- Samalla kylmää ilmaa virtaa siinä vaiheessa viimein kunnollisemmin myös em. Itä-Euroopan ja Venäjän alueellekin, missä pitkään jatkunut äärikesäinen sää ainakin tilapäisesti keskeytyy. Länsi-Euroopassa puolestaan tuon korkeapaineen lounaispuolella muhii jo uusi kesäinen lämpöaalto samaan aikaan.

Sunnuntaina suursäätila alkaa sitten muotoutumaan näillä näkymin niin, että tuo korkeapaine siirtyy vallitsemaan Suomen eteläpuolelle ja saattaa muodostaa ensi viikon alkupuolella Vappuun saakka itä-länsisuunnassa pitkulaisen selännevyöhykkeen Britteinsaarilta Venäjälle; tällöin matalapaineet siirtyisivät yhtäältä Atlantilta pohjoiselle reitille lähinnä vain Lapin yli itään ja toisaalta Välimerelle jäisi pyörimään parikin matalapainetta. 

Tämä mahdollistaisi hyvin kesäisen lämpöaallon muodostumisen ensinnäkin koko manner-Euroopan alueelle Britteinsaarilta Keski-Euroopan kautta taas Itä-Eurooppaan ja Venäjälle, ja siitä ulottuisi kunnolla lämpöä taas myös Fennoskandian etelä- ja keskiosiin länsi-lounaistuulilla, eli vähintään Etelä-Suomeenkin jo ensi maanantaista alkaen. Takatalvinen sää kaikkoaa siinä enää lähinnä vain Uralin seudulle.

Vappu olisi siis tässä skenaariossa hyvinkin lämmin ainakin Etelä-Suomessa ja mahdollisesti pohjoisempanakin, mutta Vapun jälkeen suursäätilan skenaarioissa on vielä paljon epäselvyyttä ja siten koko Suomen säässä -- tarkennusta tähän tulee joko päivityksessä tässä kirjoituksessa tai jo pian vielä ennen Vappua uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa...

Joka tapauksessa tarkemmin määriteltynä Etelä-Suomeen lähipäiviksi ja Vappuun saakka sää toteutunee seuraavasti:

Huomenna torstaina vallitsee heikko pohjoisvirtaus ja ilmamassan kuivuessa ja hieman kylmentyessä sää on laajasti selkeää (ja selkenee kaakossakin yöstä lähtien) ja lähinnä pientä iltapäivän kumpupilvisyyttä voi olla. Yölämpötila laskee sään seljetessä 0 ja +4 asteen välille, joten ainakin sisämaassa hallaa voi olla ja ehkä jo paikoin heikkoa yöpakkastakin. Päivälämpötila jää aurinkoisessakin säässä lähinnä +6 ja +10 asteen välille.

Perjantaina ja lauantaina pohjoisvirtaus siis on etenkin lauantaina voimakkaampaa, mutta myös heikkotuulisia vaiheita voi esiintyä. Molempina päivinä iltapäivien kumpupilvisyys on huomista torstaita runsaampaa ja to-pe välisenä yönä länsiosissa voi olla heikkoja / paikallisia lumi-räntäkuuroja yölläkin. Selvemmin kuurosateita syntyy molempina päivinä iltapäivän aikaan, jolloin sateen olomuoto vaihtelee vedestä räntään ja rakeisiin. Sademäärät eivät ole kuitenkaan suuria ja poutahetkiä mahtuu kuurojen väliin etenkin länsiosissa. Yölämpötilat ovat nollan vaiheilla, joten hallaa ja heikkoa yöpakkasta esiintyy etenkin selkeimmillä alueilla. Päivälämpötilat ovat enimmäkseen +6 ja +10 asteen välillä, mutta kuurosateisimmilla alueilla voidaan jäädä myös vain +5 asteen vaiheille.

Sunnuntaina yö ja aamu ovat selkeitä ja pohjoistuuli on tyyntymässä, joten hallaa ja yöpakkasta voi olla etenkin sisämaassa enemmänkin kuin edeltäneinä öinä; kuitenkin minimilämpötilat käväisevät korkeintaan 1-3 astetta pakkasella. Päivällä pilvisyys voi vähän lisääntyä lännestä pyrkivän lämpimämmän ilman kera eli ylä- ja keskipilvilauttailua voi olla, ja päivälämpötila voi jo kohota +10 asteen vaiheille ja lounaassa sen ylikin.

Sitten ensi viikon alkupuolella vallitsisi suunnilleen samanlainen länsi-lounaisvirtauksen vaihe, jossa vaihtelevapilvinen ja ajoittain myös aurinkoinen sää olisi pääosassa, joskin hetkittäin saderiskiäkin voisi olla. Ilmamassa lämpenisi siten, että yölämpötilat kohoavat jo su-ma yöstä lähtien plusasteille ja sitten yhä enemmän seuraavina öinä ainakin +5 ja +10 asteen välille. Vastaavasti päivälämpötilat kohoaisivat jo maanantaina paikoin +15 asteen vaiheille ja sitten seuraaviksi päiviksi jo laajemmin ainakin +15 ja +20 asteen välille -- näistä "seuraavista päivistä" olisi kyse siis myös vappuaattona ja Vappupäivänä, mutta tarkennetaan vielä myöhemmin em. tapaan sekä Vapun että etenkin sen jälkeisen sään kuvioita...

Siirrytään sitten taas Etelä-Suomen luontoseurantaosioon, missä jätänkin nyt talven jälkeen ensimmäisen kerran lähes kokonaan jo pois talviset aiheet eli lumipeitteet, roudan ja vesistöjäät; sen verran voin näistä vielä mainita, että tuon em. sääennusteen mukaan jos tuo ensi to-pe välinen yö sisältää lumikuuroja ja niistä jotain paikoin maahan jäisi pe aamuksi, niin sellainen vähäinen lumipeite sulaa toki ko. päivän lämpöasteissa hyvin nopeasti pois.

Lisäksi jos vielä jotain vanhojen lumipeite-, routa- ja järvijäärippeiden jäänteitä vielä olisi Etelä-Suomen alueella, niin lähinnä enää vain hyvin vähän itäkolkan sisämaassa eli käytännössä Etelä-Savossa ja siitä enemmän Keski-Suomen puolelle -- mutta joka tapauksessa koko Etelä-Suomi voidaan julistaa tästä lähtien kokonaan lumipeite-, routa- ja järvijäävapaaksi, kun se sellaiseksi jo tuli suunnilleen kaikkialla em. jäänteitä lukuun ottamatta viime viikon lämpöaallon myötä.

Viime viikon lämpöaalto sai maaperänkin jo lämpenemään roudattomissa oloissa tavanomaista selvästi lämpimämmäksi ajankohtaan nähden, joka on osaltaan edesauttamassa etuaikaisen kevään ja kasvukauden etenemistä jatkuvasti etuaikaisena jatkossakin; näin etenkin pisimpään ja jo pitkin talveakin usein lumettomana olleella Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan alueella.

Lisäksi kasvukauden etenemiselle pääasiassa erittäinkin hyvää teki tuo em. Pääsiäisen ajan runsassateinen vaihe, jolloin juurikin myös tuolla pisimpään lumettomana olleella em. alueella maaperästä jo pitkään puuttuneet kunnon lumisulamisvedet tavallaan korvautuivat hyvinkin kunnollisesti näillä runsailla sadevesillä -- se on oikein hyvää puskuria mahdollisesti myöhemmin kesällä kehittyvää kuivuutta vastaan...

Sateet olivat toisaalta kuitenkin sen verran runsaita, että se on vähän haitannut muutoin myös erittäin etuaikaisena alkanutta peltoviljelyä kylvöineen; nimittäin osa pelloista tuli kylvötyökoneille liikamäriksi. 

Tuo ensi viikon uusi poutainen lämpöaalto kuitenkin korjaa sitä tilannetta todennäköisesti oikein hyvin, joten aikaisemmin mainitsemani "suurin osa kylvötöistä jo ennen Vappua valmiiksi" -mahdollisuus voi toteutua laajasti Etelä-Suomen alueella -- ensimmäisenä jo kylvettyjen peltojen piirissä ensi viikolla voinee odottaa jo ensimmäisiä itäviä oraitakin... Joka tapauksessa syysviljojen (ruis ja syysvehnä) oraat ovatkin olleet jo viime viikolta alkaen erittäin rehevässä kasvussa ajankohtaan nähden.

Tuo viime viikon lämpö ja Pääsiäisen ajan runsassateinen vaihe ovat saaneet myös puistoissa ja puutarhoissa nurmikot kasvamaan erityisen rehevinä ja voimakkaan vihreinä ajankohtaan nähden, jonka takia ensimmäiset ruohonleikkuutarpeet voivat tulla jo ennen Vappua lähipäivinä / ensi viikolla moninkin paikoin...

Kasvukauden eteneminen joka tapauksessa toteutui viime kerralla mainitsemaani tapaan hyvin osuvasti erittäin etuaikaiseksi jo Pääsiäiseksi, joten voidaankin kerrata saavutettuja vaiheitaan tässä ja lisään niiden mukaan täydenyksiä uusilla kasvilajikuvauksilla tämä hetken kehitysvaiheineen, ja arvioin alustavasti jonkin verran ensi viikon uuden lämmön mahdollistamia seuraavia kehitysvaiheita kasvussa ja kukinnassa.

Jo hyvinkin isolle hiirenkorvalle lehdiltään kasvoivat viime viikolla jo mm. terttuselja (Sambucus racemosa), pikku- eli lamoherukka (Ribes glandulosum), taikinamarja (Ribes alpinum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet kuusamat (Lonicera sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.) ja tuomet (Prunus padus) -- myös lehtikuuset (Larix sp.) ovat tulleet näiden kanssa samaan tahtiin jo voimakkaan heleänvihreiksi.

Näillä voinee odottaa Vapuksi jopa jo puolilehtisyyttä, mikäli tuo ensi viikon alkupuoli on jo uudestaan em. tavalla lämmin!

Leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinnat ovat jo ohi ja niilläkin kasvavat jo selvät hiirenkorvat viimeistään ensi viikon alussa. Vielä selvemmin hiirenkorvalle tulivat jo Pääsiäiseksi monet koivut (Betula sp.), ja ne ovat Vappuun mennessä jo yleisesti heleänvihreitä isolla hiirenkorvalla -- koivun kukintahuippu ja tavanomaista runsaamman siitepölyvaiheensa pahin kohta voi olla juuri Vapun tienoilla!...

Koivujen kanssa samassa tahdissa hiirenkorvalle ovat tulleet ja ovat ensi viikolla yleisesti tulemassa isosti monet koristekasvit, kuten pihlajat (Sorbus sp.), orapihlajat (Crataegus sp.), aroniat (Aronia sp.), tuomipihlajat (Amelanchier sp.) ja katsura (Cercidiphyllum japonicum) -- noista varhaisimmat tuomipihlajat saattavat edetä Vappuun mennessä jopa kukinnan alkuun saakka!...

Haapa (Populus tremula) monet pajut (Salix sp.) ja raita (S. caprea) olivat kukintahuipussa viime viikon lämpöaallon alkuvaiheissa, mutta nyttemmin suurin osa niistä on jo lopettanut kukintansa; viimeiset myöhäisetkin lopettavat ensi viikolla vielä ennen Vappua -- haapaa lukuun ottamatta näillä lehtien kasvukin pääsee ensi viikolla jo myös hyvään vauhtiin ja emihaavoilla hedelmänorkkovaihe etenee jo näyttävästi kohti siemennysvaihetta.

Rusokirsikka (Prunus sargentii) ja metsävaahtera (Acer platanoides) ehtivät myös jo aloittaa monin paikoin kukintansa Pääsiäiseen mennessä, mutta nyt niillä on vielä muutaman lähipäivän ajan viileässä säässä hitaasti etenevää kukintaa; kuitenkin ensi viikon todennäköinen lämpö saa niillä kukintahuipun tulemaan jo Vapuksi!...

Balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on jo monin paikoin oikoillut esille jättilehtiään isoista silmuistaan ja Vappuun mennessä nämäkin puut ovat vihertymässä hyvin etuaikaiseen tapaan...

Puista ja pensaista myöhään lehtensä puhkaisevilla lajeilla ovat useimmat jo tehneet ajankohtaan nähden erikoista silmuturpoamista Pääsiäiseen mennessä; näin mm. tammilla (Quercus sp.), lehmuksilla (Tilia sp.), lehtosaarnella (Fraxinus excelsior) ja em. haavoilla. Sitten Vappuun mennessä ainakin tammilla ja lehmuksilla saattaa olla ensimmäisiä lehtiä tulossa jo esille...

Vuorijalavalla (Ulmus glabra) ja kynäjalavalla (U. laevis) kukintahuippu jäi viime viikon lämpöaallon piiriin, ja tällä hetkellä niiden kukinnot ovat alkaneet kehittymään jo vaaleanvihreälle hedelmäasteelle, ja lehtensä ovat tulossa hiirenkorvalle; ensi viikolla jo selvästi.

Koristepensaista koreanonnenpensas (Forsythia ovata) ensimmäisenä ja vähän viiveellä komeaonnenpensas (F. X intermedia) ovat jo myös aloittaneet kukintansa, ja Vappuun mennessä ensin mainitun kukinta alkaa jo hiipumaan, mutta jälkimmäinen kestää kukintahuipussa paljon pidempään ja siten Vapun ylikin pitkälti.

Ruohovartisen kasvillisuuden parissa luonnossa leskenlehdet (Tussilago farfara) ja sinivuokot (Hepatica nobilis) ovat jo lopettamassa / jo lopettaneetkin kukintansa, mutta valkovuokot (Anemone nemorosa) jatkavat Pääsiäiseksi saavuttamaansa kukintahuippuaan Vappuun saakka ainakin.

Kaikkein lämpimimmillä kasvupaikoilla jopa voikukkien (Taraxacum officinale) ensikukintaa tuli esille Pääsiäiseen mennessä, ja ensi viikolla niiden kukintaa voi alkaa esiintymään jo monin paikoin muuallakin, kuten nurmikoilla...

Puistoissa ja puutarhoissa mm. sinililjat (Scilla siberica), varhaiset narsissit (Narcissus sp.), posliinihyasintit (Puschkinia scilloides) ja kevättähdet (Chionodoxa luciliae / Scilla luciliae) ovat olleet jo ennen Pääsiäistäkin kukintahuipussa ja tällä hetkellä osa niistä on jo alkanut taantumaan; ensi viikolla monien kukinta päättyy ja viimeisinä sipulikasveina kukinnan alkuun alkavat tulemaan mm. monet tulppaanit (Tulipa sp.).

Muutoinkin sekä luonnossa että puistoissa ja puutarhoissa monet ruohovartiset kasvit ja perennat ovat jo hyvinkin rehevässä kasvussa ajankohtaan nähden, joten tämänkin ansiosta nähdään Vappuun mennessä erityisen vihreitä ja kukkivia maisemia!...

Itse asiassa minua alkoikin kiinnostamaan paljon se, että onko Etelä-Suomessa tulossa tämän vuoden Vapuksi jopa kaikkien aikojen (tunnetun historian) vihreimmät ja rehevimmät maisemat kasvillisuuden kehityksen suhteen!? -- nimittäin edellinen ennätys lienee vuodelta 1921, jolloin huhtikuu oli erityisen lämmin ja se sisälsi sen vieläkin voimassa olevan huhtikuun lämpöennätyksen +25,5 astetta mitattuna 27.4.1921 Jyväskylässä.

Ajattelin tehdä tämän asian ratkaisemiseksi keskilämpötilavertailun Helsingin Kaisaniemestä, jossa vertailen noiden vuosien 1921 ja 2025 +5 asteen ylittäneitä vuorokausikeskilämpötiloja, mikä paljastaa kasvillisuuden kehitysasteet noilta vuosilta varsin tarkasti; otan tarkasteluun maalis- ja huhtikuut molemmilta vuosilta ja tehoisan lämpösumman laskeminen yhteen niiden puitteissa yli +5 asteen kertyminä 30.4. mennessä kertovat sitten sen, että kumpi vuosi pääsi ykköseksi kasvillisuuden pisimmälle kehittyneinä kasvu- ja kukintavaiheina -- tämä 2025 saattaisi olla viimeinkin uusi ennätys, jos tuo ensi viikon lämpö kovasti keulisi...

Palaan kertomaan laskutoimitukseni tuloksen Vappupäivänä päivityksessä ja se voi siis olla kokonaan uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjotuksessa...

Vielä tähän loppuun mainintaa vesistöjen pintavesilämpötiloista: viime viikon lämpöaallossa monissa järvissä mitattiin lopulta ainakin +10 asteen vaiheille päässeitä pintavesilämpötiloja, ja näin etenkin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan järvissä, missä myös paikoin selviä +10 asteen ylityksiä saavutettiin.

Nyttemmin viileämmissä säissä järvien pintavesilämpötilat ovat asettuneet maltillisemmin +5 ja +10 asteen välille, mutta nekin ovat olleet yhä 1 - 4 astetta ajankohdan normaaleita lämpimämpiä -- ensi viikolla voidaan sitten odottaa tähän mennessä reippaimpia +10 asteen ylityksiä ehkäpä jo Vappuun mennessä, jos lämpöaalto voimistuu sopivasti...

Merialueillakin pintavesilämpötilat ainakin Suomenlahden sisälahdissa ovat käyttäytyneet ja tulevat käyttäytymään lähes em. järvien tapaan, mutta mm. juuri Suomenlahden ulapalla +5 asteen ylittäminen on ollut vielä tiukassa; ehkä jo ensi viikolla selvemmin sitten -- jäätä on vielä Perämerellä pohjois-koillisosissaan paljonkin, mutta jo monin paikoin haurastuneena ja sohjoontuneena, ja ensi viikolla voi olla odotettavissa sielläkin jäiden sulamista yhä etuaikaisemmin...

Päivitys 26.4.2025 klo. 22:30:

Nyt tämän lauantain illalla palaan päivittämään sittenkin vielä tähän kirjoitukseen uusia sääennustetietoja ensi viikosta (ja siten Vapunkin säästä), koska siinä on tullut jonkin verran muutoksia em. ennusteisiin nähden. Tähän mennessä tosin tämä kuluva viikko on mennyt hyvin em. ennusteiden mukaan ja vielä huomenna sunnuntainakin sää kehittyy niiden mukaisesti varsin hyvin.

Ensi viikon säässä merkittävä muutos on suursäätilallisesti Euroopan mittakaavassa se, että Suomen eteläpuolelle lännestä siirtyvä ko. korkeapaine on aikaisempia arvioita heikompi ja Atlantin matalapaineet ottavat siksi eteläisempää reittiä lännestä Fennoskandian yli itään: tämän takia myös Etelä-Suomen sää on jo maanantaista alkaen aikaisempia arvioita epävakaisempaa ja osin sateistakin. Siitä huolimatta ilmamassa on kuitenkin lämpenemässä tuosta tulevasta viikonvaihteesta alkaen selvästi länsi-lounaisvirtausten kera, joten mm. kasvukauden eteneminen palautuu taas nopeampaan moodiin ensi viikolle; ei kuitenkaan em. tapaan niin nopeaksi...

Maanantaina länsi-lounaisvirtaus on jo päällä Etelä-Suomeen ja matalapaine ylittää Fennoskandian keskiosia itään jonomaisesti; sen mukana kuurottaisen sateen alueita kulkee etenkin Baltian yli itään ja sen vaikutuksesta Etelä-Suomessa on vaihtelevapilvistä, ja etenkin eteläisin osa voi saada kuurosateita. Lämpötila on jo yöllä selvästi plusasteilla ja päivälämpötila nousee sateisimmilla alueilla +10 asteen vaiheille ja poutaisimmilla paikoilla on mahdollisuuksia jopa +15 asteen vaiheille.

Tiistaina tuon Fennoskandian keskiosien yli liikkuneen matalapaineen jälkipuolelta yrittää pyrkiä annos kylmempää ilmaa Etelä-Suomeenkin, mutta samalla Länsi-Euroopasta yrittää työntyä erittäin kesäistä lämpöaaltoa lounaasta ja Lapissa jää vaikuttamaan tältä kuluvalta viikolta tuttua takatalvista ilmamassaa vieläkin. Näillä näkymin luoteesta pääsee vain vähän tuota kylmempää ilmaa etelään, ja poutaantuvassa säässä on yhä kuurosaderiskiä paikoin. Yölämpötila on aluksi korkea +5 ja +10 asteen välisine lukemineen ja päivälämpötila nousee osaksi aurinkoisessa säässä ainakin +10 asteen vaiheille ja etenkin lounaassa-eteläisimmissä osissa on yhä mahdollisuus +15 asteen paikkeillekin saakka, jos tuo em. lounaan lämpöaalto pääsee tai jää kurottumaan tänne...

Keskiviikkona eli vappuaattona on sitten mielenkiintoisen hankalasti ennustettava tilanne: nimittäin tuo Länsi- ja Keski-Euroopan kesäinen lämpöaalto ulottuu Etelä-Ruotsiin saakka, mutta sen ja Lapin kylmemmän ilmamassan raja-alue velloo juuri Etelä-Suomen päällä; siksi sää voi olla etelässä yllättävästi epävakaista eli ainakin kuurosaderiskiä on ja pilvisyys voi vaihdella monipuolisesti, ja jopa pieni rankkasateinen matalapaine voisi liittyä siihen (menisi näillä näkymin länsiluoteesta lähinnä Baltian yli)!?... Lämpötiloissa voi olla em. tapaan siksi jyrkkää eroa lounaan-eteläisimmän osan ja vähän pohjoisempien Etelä-Suomen osien välillä; eli parhaimmillaan päivälämpötila voi olla yhä +15 asteen vaiheillakin osassa aluetta, ja yölämpötila pysyy pääasiassa nollan yläpuolella.

Torstaina eli Vappupäivänä on sitten tulossa tuosta manner-Euroopan kesäisestä lämpöaallosta kunnollisempi annos lounaasta käsin Etelä-Suomeen, kun lännestä Fennoskandiaa lähestyvä voimistuva matalapaine pullauttaa edellään sitä perille; yöllä ja alkupäivällä on siis vähäpilvisenkin poutaista ja vappuyön lämpötila vaihtelee vähän +5 asteen molemmin puolin heikoissa tuulissa. Päivälämpötila voi kohota +15 ja +20 asteen välille voimistuvassa lounaistuulessa -- näillä näkymin kuitenkin jo illalla tuon lännen matalapaineen runsas sadealue saapuisi lännestä alueelle...

Sitten heti Vapun jälkeen on valitettavasti näkyvissä tuon matalapaineen voimakasta ja sateista vaikutusta koko Fennoskandiankin säähän, joten Etelä-Suomessakin voisi tulla vappuviikon lopuksi hyvinkin epävakaista, sateista ja taas ainakin jonkin verran viileämpiä ilmamassoja -- palataan kuitenkin vasta seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa tarkastelemaan niitä lisää, ja todennäköisesti teen sen kirjoituksen juuri ennen Vappua, joten yhä tarkempi vappusääkin tulee siinä samalla vielä esille...

Tähän päivityksen loppuun otan esille vielä Yhdysvaltojen säätilanteen, koska siellä on odotettavissa ensi viikon alkuun laajasti Keskilännen ja osin itäosienkin alueille sekä maanantaille että tiistaille erittäin merkittävä ja paha rajuilmojen ja tornadosarjojen episodi! -- YouTube-meteorologi Ryan Hall kertoo tässä viimeisimmässä ennustevideossaan tuosta tulevasta tilanteesta.

Tuosta kiinnostuneet voitte sitten mm. sekä hänen YouTube-kanavaltaan että Reed Timmerin YouTube-kanavalta poimia katseluun kumpanakin ko. päivänä heidän pitkät livestriimiseurannat ko. myrskyvaiheista: Ryan Hall keskittyy tuttuun tapaansa studiostaan käsin analysoimaan ja varoittamaan meneillään olevia tilanteita, ja Reed Timmerin kanavalla on luvassa hänen ja tiiminsä kanssa myrsky- ja siis etenkin tornadobongausta heidän "Dominator"-nimisen ja erikoisvalmisteisen myrskybongausautonsa kera!...

Syyskuun alun ennätyslämpimien säiden vaikutuksia Etelä-Suomen kasvillisuudessa mm. ruskan suhteen tarkasteltuna -- sääennusteissa kesää näkyvissä vielä ensi viikon alkuun, ja sitten syksy tekisi selvempää tuloa (Päivitetty!)

Syyskuu lähestyy nyt jo puolivälin kohtaa, ja säässä olemme tässä kuun alkupuoliskon aikana eläneet jopa koko Suomessa äärimmäisen lämmintä aikaa ajankohtaan nähden, joten termisen syksyn alkaminen on äärimmäisesti viivästynyt / korvautunut kesän jatkumisella -- näin oli ennusteissa jo elokuun lopussa odotettavissa, kuten tässä blogijulkaisussani jo seurailin.

Tuloksena tästä huippulämpimästä säästä on ollut jatkuvasti uusiin ennätyksiin päivittyviä tilanteita, jossa tähän mennessä koko kuluneen kesän viimeisin hellepäivien lukumääräennätys koko Suomeen on nyt 71 kpl., ja samalla kuluvan syyskuun hellepäivien lukumääräennätys on nyt 8 kpl. -- nämä kaikki siis ovat jo useina päivinä yhä uudestaan korottuneita koko tunnetun historiamme ennätyksiä!

Tässä kirjoituksessa keskityn eniten analysoimaan ja havainnoimaan tämän ennätyslämpimän sään aiheuttamia tilanteita luonnossa ja siinä erityisesti kasvillisuuden parissa, ja tarkastelualueenani sille on tyypillisesti etenkin Etelä-Suomi elinpiirini kattaessa Uuttamaata ja Kanta-Hämettä -- toki teen huomioita myös esim. Lapin tilanteistakin koskien ruskaa, koska myös Lappiin saakka ulottunut ennätyslämmin sää on aiheuttanut sielläkin ruskaan erityisiä muutoksia normaaliin nähden.

Tähän alkuun koostan kuitenkin vielä jatkonkin säästä huomioita ja ennustetta, joten katsotaanpa jatkuuko poikkeuksellisen lämmin sää vielä ensi viikollakin:

Parina-kolmena viime päivänähän noita helle-ennätyksiä tuottaneeseen tilanteeseen on tullut sellainen muutos, että lännestä on saapunut etelä-pohjoissuuntainen rintamasysteemi etenkin Länsi-Suomesta Lappiin ulottuvana vyöhykkeenä ja se on asettunut sille sijoilleen pysyvämmin; se on jakanut ilmamassoja idän edelleen huippulämpimään ilmaan ja lännen hieman viileämpään ja silti edelleen normaalia lämpimämpään ilmaan.

Muutamat viime päivät osoittivat myös sen, että aikaisemmissa arvioissani Lappiin Jäämereltä tulossa ollut syyskylmä peruuntuikin tältä viikolta, koska ilmavirtaus kävi erittäin lämpimästi etelästä Lappiin yhä edelleen; tosin tällä hetkellä suuri osa Lapista on viilentynyt jonkin verran ja siellä termisen syksyn alkaminen ainakin "käsivarressa" eli Enontekiöllä saattaa olla viimein lämpötilojen osalta käsillä, mutta normaalia lämpimämpää sää sielläkin silti yhä on edelleen.

Samalla tuo em. säärintama on alkanut tuottamaan etelästä pohjoiseen liikkuvia runsaita sadealueita Suomeen nyttemmin, missä esim. tänään hyvin runsaita sateita (ja Itä-Suomessa myös ukkosia) on siirtynyt Uudenmaan itäosista Keski-Suomeen.

Näyttää siltä, että tämä etelä-pohjoissuuntainen säärintama jatkaa tätä em. säätilannetta ennallaan ylihuomiseen sunnuntaihin saakka, jolloin idässä-kaakossa jatkuu äärilämmin sää, ja yhä on mahdollista siellä rikkoa jopa helle-ennätyksiä, mutta samalla länsiosista pohjoiseen ja koilliseen jatkuu rankkojenkin sateiden aika; osassa näiden sateiden aluetta on mahdollista puolestaan saada poikkeuksellisen suuria sademääriä su mennessä eli jopa yli 50 mm:n veroisesti monin paikoin, ja näin ollen tulvavaaraa voi aiheutua siitä.

Koko Euroopan mittakaavassa on syntynyt viime päivinä lämpötiloissa jyrkkä kahtiajako, koska yhtäältä Islannin suunnasta Britteinsaarten yli Länsi- ja Keski-Eurooppaan on virrannut pohjoisesta ensimmäinen syksyinen annos viileää ilmaa, mutta se Länsi-Venäjän erittäin vahva korkeapaine on pitänyt äärimmäisen kesäisen ilmamassansa kera vielä pintansa niin, että Itä-Euroopasta ja Venäjältä Suomeen on ulottunut yhä tuota äärilämmintä säätä.

Merkille pantavaa on tälle viikonlopulle myös se, miten näiden ilmamassojen rajalla Suomen lisäksi paljon pahemminkin etelämpänä Keski-Euroopan itäosissa aiheutuu äärirankkoja sateita mm. Itävallan, Slovakian, Puolan ja Unkarin alueille, missä siksi voi olla odotettavissa lähipäivinä hyvinkin vakavia ja tuhoisia tulvia!

Jatkossa näyttää siltä Euroopan suursäätilan kautta katsottuna, että tämän viikonlopun jälkeen Länsi-Eurooppaan muodostunut korkeapaine yhdistyy em. Länsi-Venäjän korkeapaineeseen siten, että ensi viikon alkupuolella nämä muodostavat noin Britteinsaarilta Etelä-Skandinavian, Baltian ja Etelä-Suomen kautta pitkän korkeapaineen selänteen Venäjälle, jonka myötä yhtäältä idästä käsin huippulämmin kesäsää palaa koko manner-Eurooppaan ja Britteinsaarille saakka.

Samalla Suomen osalta sää poutaantuu ja muuttuu aurinkoisemmaksi, ja etenkin Etelä-Suomessa päästään vielä nauttimaan hyvin kesäisestä säästä päivälämpötilojen saavuttaessa vielä paikoin yli +20 asteen lukemia; helteet taitavat kuitenkin olla jo ohi siinä vaiheessa. 

Normaalia lämpimämpi sää jatkuu silti ko. korkepaineen selänteen pohjoispuolellakin Lapissa saakka, mutta siellä kesäinen lämpö ei ole enää niin selvää syksyn painaessa jo kuitenkin sen verran siellä päälle; termisen syksyn alkaminen viivästynee kuitenkin lähes koko Lapissa vielä jonkin aikaa (ensi viikon lopulle)...

Näillä näkymin onkin sitten ensi viikon lopussa tapahtumassa sellainen suursäätilan muutos, joka voi tuoda Jäämereltä käsin syksyä ja koleaa ilmaa koko Suomeenkin: nimittäin tuo em. korkeapaineen selänne alkaisi muotoutumaan silloin enemmän Fennoskandian länsipuolelle, jolloin yhtäältä sen etelä-länsipuolella manner-Euroopassa ja Britteinsaarilla hyvin kesäiset lämpötilat jatkuvat, mutta tosiaan Suomeen alkaisi muodostua aikaisempaa selvästi kylmempi luoteis-pohjoisvirtaus...

Tuossa luoteis-pohjoisvirtauksessa sää olisi radikaaleimmin kylmää, voimakastuulisinta ja epävakaisinta juuri Lapissa, jonne voidaan saada sen myötä jo yleisiä yöpakkasia ja pohjoisosan tuntureilla ehkä jopa ensimmäisiä räntä-lumisateitakin, mutta koleus ei vielä ulottuisi Etelä-Suomeen kovin pahasti ja sääkin pysyisi enimmäkseen poutaisena ja heikkotuulisena etelässä. 

Kuitenkin ensi viikon lopussa päivälämpötilat voivat jäädä etelässäkin jo vain +10 ja +15 asteen välille auringonpaisteesta huolimatta, ja ainakin sisämaan hallanaroilla paikoilla kannattaa varautua ensimmäisiin hallanvaaratilanteisiinkin öisin -- meren äärellä ja suurten järvien alueilla huippulämpimät pintavedet voivat vielä ehkäistä hallojakin hyvin tehokkaasti...

Seuraavaksi teen havaintoja ja analyysejä etenkin Etelä-Suomen kasvillisuuden ja luonnon vaiheista ja tilanteista viime päiviltä ensi viikolle saakka, ja tarkastelussa on mm. ruskan alkamisen ja etenemisen luonteita:

Ensin voidaan todeta Lapin ruskasta juuri se ennalta jo uumoiltu tilanne, että tämä syyskuun alkupuoliskon huippulämpimyys on aiheuttanut ja aiheuttamassa siellä ruskan jäämistä erittäin vaisuksi ja himmeäksi tavanomaiseen nähden; syynä on mm. se käytännössä, että lämmin ja kostea sää on edesauttanut normaalia runsaammin ruostesienivaltaista lehtien ruskaantumista, mikä on ruskeavoittoista ja varsinaista ruskaa himmeämpää, ja tätä on siis ollut nyt mm. Enontekiön tunturikoivikoissa hyvin paljon.

Lisäksi Lapin ruskan etenemistä on nyt himmentänyt sellainen seikka, että osin tuon ruostesienikellastumisen takia lehtiä on paradoksaalisesti varissut paljon ja nopeasti sekä jopa osin ennenaikaisestikin pois syyskuun alkupuoliskolla, ja toisaalta osa lehdistä on viivästyttänyt ruskaansa ja sen myötä kokonaisruskaan on muodostunut normaalia enemmän eriaikaisuutta ja pidemmälle myöhästymistä toisin osin -- normaalimminhan Lapin ruska on enemmän yhtäaikaista ja kokonaisuutena nopeammin alusta loppuun etenevää, jolloin ruskahuipentuman kirkkaus on voimakkaampaa siksikin.

Lapin ruskan etenemistä olen seurannut näistä Kelikamerakuvista.

Täällä Etelä-Suomessa puolestaan on ollut seuraavanlaista viime aikoina ruskan etenemisen / alkamisen suhteen:

Varsinaista ruskaa ei itse asiassa ole ollut vieläkään melkein ollenkaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, ja selvin sellainen poikkeus on ollut viljeltyjen puulajien parissa pohjoisamerikkalainen punasaarni (Fraxinus pennsylvanica); tämä puulaji näyttääkin noudattavan ruskansa tekemisessä muita paljon enemmän valon määrän vähenemisen trendiä, eikä se siksi reagoi niin paljon äärilämpimään säähän ruskaansa viivästyttämällä. 

Siksi monet punasaarnit ovatkin tehneet jo paljon kirkasta keltaista ruskaansa tässä syyskuun alkupuoliskolla ihan normaaliin aikaansa, ja paikoin ne puut ovat jo tällä hetkellä varistaneet lehtiään poiskin paljon.

Muutoin siis lähes kaikilla sekä luonnonvaraisilla että viljellyillä puilla ja pensailla ruskan alkaminen / eteneminen on ollut äärilämpimän sään takia puolestaan jo selvästi viivästynyttä Etelä-Suomessa -- suurin osa luonnosta ja taajamien puistoista ja pihoista näyttää siksi olevan edelleenkin lähes täysin kesäasuisia, ja vasta vain häilyvää ja lievää ruskan alkua on ollut näkyvissä paikoin.

Häilyvää ja pientä kirkasta ruskan alkua on ollut esim. joillakin metsävaahteroilla (Acer platanoides), vuorijalavilla (Ulmus glabra), haavoilla (Populus tremula), tuomilla (Prunus padus), pilvikirsikoilla (Prunus pennsylvanica) ja joillakin pensasangervoilla (Spiraea sp.) -- siis niillä puilla ja pensailla, jotka aina ensimmäisenä ruskaantuvat, mutta nekin ovat nyt selvästi myöhässä ruskansa tekemisessä, vaikka loppukesän aikana niiden ruskaa edeltäneet kasvu- ja kehitystilanteet ovat olleet täysin valmiita jo poikkeuksellisen pitkään ja vain enää ruskaa sen ajan odotellen.

Luonnossa koivikoissa (Betula sp.) on esiintynyt sitä ennakoitua ruostesienikellastumista monin paikoin, ja nimen omaan maaseudun piirissä -- jatkossa ruostesienikellastuminen lisääntyy todennäköisesti eniten etenkin em. rankkasateisimmilla alueilla ko. sateiden jälkeen ensi viikolla.

Ruostesienikellastumista on ollut jo elokuun lopulta alkaen tyypillisesti myös monilla pajulajeilla (Salix sp.), missä jotkut pajupensaikot ovat jopa lähes tyystin tulleet alastomiksi tässä syyskuun alun aikana -- tätä ennenaikaista lehtien varisemista on siis ainakin välillisesti edesauttanut tämä huippulämpimyys jo koko kesän mitaltakin saakka, kun nämä pajupensaikot ovat olleet odottamassa ruskaansa jo kauan elokuussakin erittäin etuaikaisen kasvukauden etenemisen takia, ja ruostesienikellastuminen on ollut nyt niille hyvä "tekosyy" tehdä talveen valmistautumisensa kokonaan loppuun jo paljon etuajassa.

Ensi viikolla noiden em. ensimmäisenä ruskaantuvien puu- ja pensaslajien ruskan alkaminen ja eteneminen lähtee selvemmin käyntiin, mutta vasta tuo ensi viikon lopun kylmempi sää voi sitten triggeröidä ruskaa yleisemminkin lähtemään käyntiin ja etenemään nopeammin -- silti voi olla niin, että jopa pitkälle lokakuun puolelle saakka ruskan etenemiseen jää selvää viivettä normaaliin aikatauluun nähden kokonaisuutena...

Viime vuoden 2023 syksystähän muistetaan äärierikoiset vaiheet, missä syyskuu oli myös äärilämmin ja keskilämpötiloiltaan osin jopa ennätyslämmin, ja lokakuun alusta puolestaan alkoi silloin äkkijyrkästi äärikylmät säät -- sellainen aiheutti silloin Etelä-Suomen ruskaan äärierikoisia asioita, missä syyskuun aikana ruska viivästyi paljon normaaliin nähden, mutta sitten lokakuun äärikylmillä säillä ruska ei päässytkään muodostumaan enää kunnolla, vaan monilla puilla tapahtui osittain jopa vain lehtien suoraan tai osaksi suoraan vihreästä pakkasiin paleltumista ilman kunnollisia syysvärejä, ja vain harvat puut osasivat tehdä siinä kirkastakin ruskaa.

Tämän vuoden syyskuu näyttää noudattavan taas tuollaista äärilämpimän sään aiheuttamaa ruskan myöhästymistä, mutta vielä ei kannata sanoa mitään tarkkaa lokakuun säästä ja sen aikaisesta ruskasta; melko epätodennäköiseltä kuitenkin vaikuttaa se, että samanlainen yhtäkkinen äärikylmään romahtaminen tapahtuisi tänäkin syksynä tai lokakuussa -- Todennäköisempää olisi nyt leudompi lokakuu kuin viime vuonna, kun Jäämerelläkin jäätilanne on niin paljon normaalia vähäisempi tällä hetkellä...

Mitäpä ruskan lisäksi muuta voidaan kasvillisuudesta sanoa tämän syyskuun alkupuoliskon äärilämpimän sään aiheuttamana? >>

Suomen luonnonvarainen puusto ja viljellyistä puu- ja pensaslajeista täkäläiseen ilmastoon eniten sopeutuneet lajit olivat saaneet siis elokuulle tullessa normaalia paljon aikaisemmin valmiiksi kaikki keskeiset kehitysvaiheensa ennen ruskaa, joten niille tästä syyskuun äärikesästä ei enää ole ollut niinkään hyötyä.

Sen sijaan viljellyt eteläiset puu- ja pensaslajit ja siinä mm. talvenarat erikoisuudet ovat saaneet näistä loppukesän ja syyskuun äärilämpimistä olosuhteista Etelä-Suomessa jopa ennen näkemätöntä hyötyä, kun normaalitilanteissa niillä on yleensä uhkana jäädä keskenvaiheisiksi talveen valmistautumisissaan; nyt tässä äärilämpimässä säässä ne ovatkin saaneet valmiiksi poikkeuksellisen hyvin oksiensa loppuunkasvut, kuoriensa puutumiset ja talvisilmujensa täydellisen valmistumisen.

Näitä lajeja ovat mm. seuraavanlaiset puut ja pensaat, joita kuitenkin tapaa lähinnä vain kasvitieteellisissä puutarhoissa, arboretumeissa ja erikoisuuksia harrastavien puutarhojen parissa: neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), jumaltenpuu (Ailanthus altissima), trumpettipuut eli katalpat (Catalpa sp.), monet arat magnoliat (Magnolia sp.), valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos), tupelo (Nyssa sylvatica), sassafras (Sassafras albidum) tulppaanipuu (Liriodendron tulipifera), kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides), saksanpähkinä (Juglans regia) ja kentuckynkahvipuu (Gymnocladus dioica).

Ainoa vaaranpaikka ennen talvea näillä saattaa olla myöhemmin lokakuussa se, jos siellä iskee taas viime vuotiseen tapaan hyvin kylmät säät, ja silloin niillä ruska jäisi tulematta lehtiensä pakkasissa paleltumisen takia.

Nyt siis näillä jännätään sitä, miten pitkälle lokakuulle näillä ruska viivästyy, ja ehtiikö ruska sitten vielä riittävän leudon lokakuun turvin edetä riittävästi loppuun saakka; ruskan kokonaan väliin jääminen voi hieman heikentää talvenkestoa ja seuraavan vuoden kasvua, muttei se yleensä silti ole vielä kohtalokkaan tuhoisaa, ja tuhovaara riippuu sitten myös tulevan talven ankaruudesta... 

Kuitenkin vielä tässä vaiheessa aroilla eteläisillä puu- ja pensaslajeilla on erinomaiset ja suorastaan keskieurooppalaiset olosuhteet ja tilanteet ennen talvea, ja talveen valmistautuminen on niillä siksi erinomaista näin pohjoisilla kasvupaikoillaan...

Tämä syyskuun alkupuoliskon äärilämpö on aiheuttanut ruohovartisen kasvillisuuden parissa tietenkin monin paikoin normaalia paljon rehevämpää ja nopeampaa kasvua ajankohtaan nähden poislukien sellaiset lajit, joiden maan päälliset osat ovat jo aikaa sitten kuihtuneet -- esim. puistojen ja puutarhojen nurmikot ovat kasvaneet edelleen hyvin rehevästi ja nopeasti, kun pitkien öiden ja runsaiden aamukasteiden ansiosta syyskuun alun poutajaksollakaan kuivuus ei enää alkanut vaivaamaan.

Myös ns. uusintakukintaa on ollut viime aikoina poikkeuksellisen runsaasti monin paikoin ko. äärilämmön ansiosta mm. niityillä ja harvoin kesän aikana niitetyillä nurmilla sekä myös viljojen puintien jälkeen myös viljellyillä pelloilla; näitä lajeja ovat olleet mm. saunakukka eli peltosaunio (Tripleurospermum inodorum), puna-apila (Trifolium pratense), keltakannusruoho (Linaria vulgaris), pietaryrtti (Tanacetum vulgare), lupiinit (Lupinus polyphyllus) ja jopa paimenmatara (Galium album).

Puuvartisilla kasveillakin on ilmaantunut paikoin uusintakukintaa, mutta se on ollut ruohovartisia lajeja paljon harvinaisempaa ja vain lähinnä yksittäistä; syyskuisia kukkia on silti havaittu mm. alppiruusuilla (Rhododendron sp.), mustikoilla (Vaccinium myrtillus) ja omenapuilla (Malus domestica).

Siitepölytilanteissakin on ollut tässä syyskuun alkupuoliskolla erikoisia vaiheita näiden äärierikoisten sääolosuhteiden takia -- heinien ja pujon (Artemisia vulgaris) siitepölykaudet ovat olleet tyypillisesti lähes päättymässä Etelä-Suomessakin, kuten niiden kuuluukin näihin aikoihin.

Silti erikoisena poikkeamana on Suomeen kulkeutunut viime viikkoina erityisen paljon etelämpää Euroopasta tuoksukkien (Ambrosia sp.) siitepölyä näissä sääoloissa vallinneiden jatkuvien etelä-kaakkoisvirtausten takia; tämä ruohovartinen kasvisuku on pujolle sukua, ja vielä tänä viikonloppuna kaakkoiseen Suomeen voi tulla ennätyksellisiä runsaita määriä tuoksukin siitepölyä -- Suomessa ei tuoksukkeja tiettävästi kuitenkaan ole (vielä) kasvamassa missään.

Siitepölytiedotteita on voinut seurata pitkin kasvukautta tuttuun tapaan tästä "Norkko"-sivustolta.

Viljapelloilla on jo saatu oikeastaan kaikkialla tehtyä loppujenkin viljojen puinnit, mutta vielä on jäljellä peltojen talveen kunnostamisia, kuten maan kääntöä kyntämällä tai äestämällä, sekä syysviljojen kylvöjä. Suuri osa niistäkin taitaa olla jo silti tehtyjä tällä hetkellä, jolloin syysviljat (ruis ja syysvehnä) ovat itämässä näissä lämpimissä oloissa edelleen hyvin ja nopeasti oraalle.

Vaaran paikkana tässä vaiheessa on kuitenkin noilla em. rankkasateisimmilla alueilla lähipäivinä se, että pellot voivat muuttua siellä monin paikoin liikamäriksi, jolloin syysviljojen itäminen ja kasvaminen oraalle voi paikoin häiriintyä, ja toisaalta liikamärille pelloille ei enää voi mennä raskailla koneilla tekemään viimeisiä töitä ennen talvea liettymisen ja upottavuuden takia -- jatkossa liikaveden haihtuminen myös hidastuu hidastumistaan syksyn edetessä, vaikka olisi vielä tulossa poutajaksoja lokakuussakin; onneksi ensi viikolla on tulossa vielä lämmintä poutaa, joka kuivattaa vielä peltojakin kohtalaisesti...

Mainitaan vielä sienistä, koska niidenkin kohtalo on kiinnostanut ihmisiä näissä hyvin erikoisissa sääolosuhteissa -- sieniä eli niiden itiöemiä on toki esiintynyt luonnossamme jo pitkin loppukesää varsin hyvin ennen näitä syyskuun helteitäkin, koska maaperä on ollut vähintään kohtalaisen kostea pitkin kesää. 

Ja vaikka viimeaikoina on ollut äärilämmintä, niin viimeistään tämän viikonlopun ko. hyvin runsaat sateet etenkin niitä eniten saavilla alueilla turvaavat lopulle syksylle sienten esiintymistä edelleen ja ehkä jopa normaalia runsaamminkin paikoin...

Viimeisenä mainitsen vielä vesistöjen pintavesilämpötiloista: koko syyskuun alkupuoliskon ajan äärilämpimien säiden ansiosta pintavesilämpötilat ovat olleet koko maassa normaalin yläpuolella useitakin asteita, ja täällä Etelä-Suomessa se on merkinnyt jopa monin paikoin +20 asteen vaiheilla pyörineitä lämpötiloja järvissä ja osin mm. Suomenlahdellakin -- näin ollen ihan kesäisen oloinen uintikausi on jatkunut poikkeuksellisella tavalla vieläkin. 

Tällä hetkellä pintavesilämpötilat kaikkialla etelässäkin ovat kuitenkin jääneet jo pysyvästi alle +20 asteen, mutta ne pysyvät vielä ensi viikon alkupuolen lämpimän sääjakson aikaan saakka silti ajankohtaan nähden hyvin korkeina +15 ja +19 asteen välillä Etelä-Suomen järvissä ja Suomenlahdella.

Tuo mahdollinen ensi viikon lopun kylmeneminen voi sitten aloittaa selvemmin vesistöissäkin pintavesilämpötilojen laskun, ja ensin etenkin pienistä vesistöistä alkaen...

Järvien pintavesilämpötiloja voi seurata mm. tästä ympäristö.fi:n sivulta.

--- Nyt ei muuta tässä vaiheessa, mutta mahdollisesti tähän alle saattaa vielä tulla yksi tai kaksi päivitystä, jos sattuu ilmaantumaan mm. ensi viikon säätilanteissa ennusteiden mukaan radikaaleja muutoksia...

Päivitys sunnuntaina 15.9.2024 klo. 14:15:

Tein Facebook-seinälläni kolmen viime päivän (pe-su) ennustetusta rankkasade-episodista seurannan, jossa tarkkailin sadetilanteiden lisäksi myös ukkosia, joita esiintyikin ajankohtaan nähden paljon ja rajusti, ja etenkin itäpainotteisesti.

Tarkkailupaikkani oli koko ajan Hämeenlinna, ja siellä uskomattomasti jäin paitsi ukkoskokemuksesta, vaikka noina päivinä ukkoskuuroja oli liikkeellä ympäri Etelä-Suomea montakin kertaa, ja ajoittain melko lähelläkin Hämeenlinnaa; jotenkin vain Hämeenlinna jäi sen verran sivuun niistä, ettei kohdalleni sattunut edes selviä elosalamoita yöaikaan. Pääkaupunkiseudulla (ja siten kotonani Espoossa) olisi ollut mahdollista nähdä salamoita ja kuulla jyrinää, mutta tällaista tällä kertaa, taas.

Tuossa seurannassani tuli joka tapauksessa selväksi se, miten nämä kolme sadepäivää tuottivat poikkeuksellisen suuria sademääriä Hämeenlinnan lisäksi ympäri Etelä-Suomeakin, ja monin paikoin saavutettiin 50-100 mm:n suuruisia sadekertymiä, kuten oli odotettavissakin. Muutenkin yleisesti länsirannikon seutuja ja monia itäosia lukuun ottamatta saatiin 20-50 mm:n sadekertymiä.

Ilmatieteen laitoksen sademääräkartasta nähdään nyt, miten sadekertymät ovat sijoittuneet mm. Etelä- ja Keski-Suomen alueella tähän sunnuntain aamuun mennessä 10. - 15.9. välisenä aikana eli 5 vrk:n sademäärinä: 

Kaikkein suurin eli yli 60 mm:n sadekertymäalue sijaitsee juuri Kanta-Hämeestä Pirkanmaan itäosien kautta Keski-Suomeen Jyväskylän seudulle ja siitä edelleen koilliseen Kainuun seudulle. Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla satoi myös paljon 40-60 mm:n veroisina sademäärinä.

Onneksi kuitenkin pahoilta tulvatilanteilta on vältytty, koska sateet satoivat pääosin sen verran "vähitellen" kolmena päivänä ja maaperä oli vielä sen verran "kuivana" vastaanottavainen ylenmääräiselle vedelle, ja näin maa imi vettä tehokkaasti itseensä eikä ylisuuria pintavalumia tullut pahasti.

Näiden sateiden jälkeen etenkin noilla runsassateisimmilla alueilla maaperä on kuitenkin nyt monin paikoin hyvin märkä ja jokien virtaamatkin ovat selvästi kasvaneet, joten tulevaisuuden rankkasateissa myöhemmin syksyllä voi piillä tavanomaista enemmän tulvaherkkyyttä... 

Nämä suurimmat sademäärät vaikuttavat jo järvivesien korkeuksiinkin, ja etenkin runsaimmin sataneilla alueilla järvien vedenpinnat ovat lähteneet jo nousuun, ja muullakin kesälle tyypillinen veden pintojen lasku monissa järvissä on pysähtynyt / pysähtymässä.

Tietenkin runsassateisimmilla alueilla maaseudun peltoviljelyssä on nyt monilla alavimpien peltojen kohdilla syntynyt sitä em. liikamärkyyttä, joten viimeiset peltotyöt voivat olla hankaloituneita niillä paikoilla -- mutta tosiaan ensi viikko on ennusteiden mukaan sateeton Etelä-Suomessa, joten vielä tapahtuu jonkin verran kuivumistakin.

Tällä rankkasade-episodilla saattaa olla myös etenkin tuolla runsassateisimmalla alueella vaikutuksia ruskaankin Etelä-Suomessa; ehkä se voi joillakin puulajeilla viivästyttää ruskan tuloa entisestään, ja toisaalta myös ruskan värien haalistumista himmeämmiksi ja kelta-ruskeavoittoisemmiksi tavanomaisiin kirkkaisiin väreihin nähden voi siksi tapahtua myöhemmin syys-lokakuussa...

Lisäksi ruostesienien esiintymistä lehdissä mm. koivujen (Betula sp.) kohdilla voi tulla ennakoitua enemmänkin näiden sateiden myötä, joka toisaalta paradoksaalisesti saa maisemissa esille silloin ruskan tuntua ns. valeruskana, ja se puolestaan saattaisi kiihdyttää paradoksaalisesti lehtien pois varisemistakin ennakoitua aikaisemmin ja nopeammin osassa puustoja myöhemmin syys-lokakuussa...

Miten sääennusteissa on uusimmat mallit ja tilanteet kehittyneet em. ennusteisiin nähden? -- katsotaanpa sitä vielä lopuksi tässä päivityksessä:

Itse asiassa ainoa selvempi muutos on tämä sunnuntai, joka on näiden em. rankkasateiden jälkeen ennakoitua viileämpi, missä Etelä-Suomessakin päivälämpötilat voivat jäädä vain +15 asteen vaiheille tai korkeintaan vähän sen yläpuolelle. Lisäksi ensi yö voi olla sen mukaisesti yllättävänkin kylmä sisämaassa vähäpilvisimmillä alueilla, missä hallanaroilla paikoilla voi olla hallanvaaraakin ja muutenkin vain +5 asteen tienoilla olevia minimilämpötiloja -- Lapin luoteisosissahan (Enontekiö ja Muonio) on ollut kahtena viime yönä jo yöpakkasiakin.

Jatkossa ensi viikon aikana pätee kuitenkin edelleen hyvinkin samalla tavalla em. ennusteet, missä siis kesälämpö palaa Etelä-Suomeen +20 asteen ylittävine päivälämpötiloineen, ja se mainittu korkeapaineen selänne pitkänä alueena Suomen eteläpuolella pitää sitten ensi viikon puolivälin ylitse saakka Pohjois-Suomessakin normaalia lämpimämpää säätä yllä länsi-lounaisvirtauksessa.

Ja em. ennusteeseen nähden edelleen näyttää siltä myös uusimpien mallien mukaan, että tuo korkeapaine alkaa muotoutumaan ensi viikonloppuna seuraavaksi Fennoskandian länsipuolelle, jolloin Jäämerellä liikkuvan voimakkaan matalapaineen jälkeen Suomeen pääsee aikaisempaa paljon syksyisempää ja koleaa ilmaa luoteesta-pohjoisesta ihan eteläisintä Suomea myöten, ja kylmyys on sitten rajuinta Lapissa.

Niinpä ensi viikonloppuna ja viikonvaihteessa on odotettavissa ns. tavanomaista syksyä myös Etelä-Suomeen -- toisaalta uusimpien ennustemallien mukaan seuraavalle viikolle saattaisi olla tulossa ainakin etelään uudestaan lämpöä etelästä-lounaasta, jos ennustemalleissa näkyvää korkeapaineen uudestaan muotoutumista Suomen kaakkois-itäpuolelle tapahtuisi, ja lännen matalapainetoiminta aiheuttaisi samalla virtauksia Länsi- ja Keski-Euroopan vielä silloin melko kesäisestä ilmamassasta kohti Suomea...

Näillä näkymin jätän tämän päivityksen nyt viimeiseksi ja lopetan tämän koko kirjoituksen tähän; muuta asiaa teen sitten muissa kirjoituksissa myöhemmin...

Sääennustetta sekä luonto- ja kasvihavaintoja-analyysejä hyvin lämpimän kesän jäljiltä elokuun 2024 lopussa, ja sääennusteissa näkyvän syyskuun ennätyshelteen tiimoilta (Päivitetty!)

Jatkan nyt sää- ja luontoasioilla blogijulkaisujani, koska sääennusteissa on näkyvissä todella poikkeuksellinen kesän voimistuminen syyskuun alkamisesta huolimatta koko Suomeen, ja aivan erityisesti Etelä- ja Keski-Suomeen, missä mahdollisesti syyskuun kahdesta ensimmäisestä viikosta saattaisi tulla jopa ennen näkemättömän lämmin jakso, ja etelässä useita hellepäiviä sisältävä sellainen.

Katsotaanpa tässä ennustemalleja vähän tarkemmin, ja luodaan myös katsausta luonto- ja kasvi-ilmiöihin etenkin Etelä-Suomen osalta, koska tämänlaisen aivan poikkeuksellisen sääerikoisuuden tullessa tietenkin myös kasvimaailma voi reagoida hyvin poikkeuksellisesti jatkossa...

Eilen tästä kirjoituksestani jo vihjasin Facebook-julkaisussani, mutta siinä vihjaamani kuluvan kesän yhteenvedon taidankin jättää tarkempana myöhemmäksi, koska kesähän siis näyttää vielä jatkuvan erittäin vahvana jonkin aikaa syyskuussakin.

Sen verran voin alustuksena sanoa tästä kesästä koskien elinpiiriäni pääkaupunkiseudun ja Hämeenlinnan välillä, että tästä kesästä näyttää tulevan kolmijakoinen: 

Toukokuussa ja parisen päivää kesäkuun alussa vallitsi ensin ennätysmäinen helleputki yli 15 hellepäivän kera. Sitten kesä-, heinä- ja elokuussa oli lähes jatkuvasti epävakaista, mutta lämpötiloiltaan kallistuen normaalia lämpimämpään suuntaan keskimäärin, ja siinä erityisesti yöt olivat runsaiden pilvien ja kosteiden ilmamassojen kera hyvin lämpimiä usein. 

Mainittakoon myös, että heinäkuussa vuorostaan Lappi sai ennätysmäisen helleputken, jossa mm. Utsjoella oli monta hellepäivää putkeen. 

Nyt sitten odotellaan sitä kesän kolmatta vaihetta, eli syyskuun alkupuolen mahdollisesti jopa ennätyslämmintä jaksoa, jolloin tämän kesän alku ja loppu olisivat lopulta molemmat ennätyslämpimiä Etelä-Suomessa(kin)...

Mistä tällainen ennätyslämpö on johtunut ja johtuu nyt parin seuraavan viikonkin aikana? -- "Ilmastonmuutos" on ollut virallisesti jatkuvasti yhtenä syyllisenä esillä hiilidioksidiperusteisena uskomuksena, mutta minusta näyttää tässä olevan sen sijaan monenlaisiakin ilmastosyklillisiä syyllisiä.

En nyt paneudu niihin "syyllisiin" tässä: Huomautan silti, että pohjoisella pallonpuoliskolla tällainen poikkeava lämpö on ollut globaalia luonteeltaan tänä kuluvana kesänä, koska se näkyy nyt mm. Jäämeren jääpeitteen lähes ennätyksellisenä vähyytenä; seuratkaapa vaikkapa tätä "Global Cryosphere Watch" -sivustoa, niin sieltä se käy ilmi.

Globaalista syyllisestä tällaiseen lämpöön on ollut havaittavissa myös parin vuoden takainen Hunga Tongan tulivuorenpurkaus, joka syöksi stratosfääriin saakka ennen näkemättömän runsaan vesihöyryannoksen, ja sen leviäminen vähitellen globaalisti on todennäköisesti myös yksi tämän nykylämmön aiheuttaja, koska vesihöyryhän on hyvin tehokas "kasvihuonekaasu"...

Siirrytäänpä sitten Euroopan suursäätilan mittakaavaan ja analysoidaan siinä tätä tulevaa parin viikon lämpöä: syyllinen siinä on tuttuun tyyliin sopivasti asemoituva erittäin vahva sulkukorkeapaine, ja sen sijoittuminen keskukseltaan Suomen itäpuolelle mahdollistaa etelästä ja kaakosta kuumimpien mahdollisten ilmamassojen virtaamisen Suomeen.

Itä-Euroopassa ja Lounais-Venäjällähän on jo ollut ennestäänkin erittäin kuumaa elokuussa ja tämä kuumuus näyttää vellovan lähemmäksi Suomea ja ensi viikolla siitä voi tosiaan tulla kunnon annos hellettä tännekin...

Tästä sulkukorkeapaineesta jo tänään ja huomenna on tavallaan esimakua, kun itäisen korkeapaineen länsireunalla virtaa hyvin lämmintä ilmaa etelästä Suomeen; huomenna perjantaina virtaus on voimakkaimmillaan, jolloin taas saadaan Etelä-Suomeen yksi hellepäivä lisää; ainakin Uudellamaalla voidaan mitata yli +25 asteen päivälämpötiloja.

Samalla kuitenkin lännestä lähestyy säärintama sateineen ja jopa ukkosineenkin, ja jo läntisin osa Etelä-Suomesta saa aamupäivällä ja puolen päivän jälkeen runsaitakin sateita ja rintamasateet siirtyvät sitten iltaan mennessä laajemmin Etelä-Suomen ylle. 

Hyvinkin runsaita sateita saattaa tulla sitten monin paikoin pe-la välisen yön ja seuraavan aamun aikana ja ukkonen kesäiseen tyyliin on myös edelleen mahdollinen; tilanteessa kehittyy sitten Etelä- ja Keski-Suomen päälle lauantain ja tiistain väliseksi ajaksi lähes paikoillaan pyörivä pieni matalapaine, joka pyörittää kuurottaisia sateita ko. alueella jatkuvasti.

Tuo matalapaine sijaitsee tuossa vaiheessa siten, että sekä sen itä- että länsipuolilla vallitsevat voimakkaat ja laajat korkeapaineet; itäinen on hyvin lämmin ja sisältää tuota Itä-Euroopan hellettä tyrkyllä Suomeen ja läntinen korkeapaine on hieman viileämpi.

Joka tapauksessa siis perjantain illasta tiistaille saakka vallitseekin Etelä-Suomessa ensin epävakainen ja monin paikoin jopa runsassateinen vaihe, ennen kuin tuo mahdollinen ennätyshelle tekee entreen tänne -- ilmamassa on kuitenkin edelleen tuon epävakaisen jaksonkin aikana varsin kesäistä ja lämmintä, joten pienilläkin poutahetkillä +20 asteen päivälämpötiloja esiintyy ja runsaspilvisinä hetkinä yöt ovat yli +10 asteisia.

Sitten ti-ke aikana odotellaan ennustemallien mukaan tuon pienen matalapaineen surkastumista pois ja se taantuisi etelään tai lounaaseen samalla siten, että nuo em. korkeapaineet yhdistyisivätkin juuri sopivalla tavalla; ensin korkeapaine olisi enemmän Fennoskandian päällä, mutta sitten ensi viikon eli syyskuun ensimmäisen viikon lopulla se vallitsisi erittäin vahvana Suomen itäpuolella päästäen tuota erityisen kuumaa helleilmaa kaakosta ja etelästä Suomeen länsi-lounaisreunallaan...

Näillä näkymin kuumin skenaario näyttäisi siltä, että viimeistään torstaista alkaen Etelä- ja osin Keski-Suomessa mitattaisiin päivittäin jopa seuraavan viikon puolelle saakka yli +25 asteen päivälämpötiloja ja yölämpötilatkin olisivat huippulämpimiä minimilämpötilojen pyöriessä +15 asteen vaiheilla. 

Samalla myös Lappiinkin saataisiin ajankohtaan nähden erittäin kesäistä lämpöä, jossa +20 asteen ylityksiä voi tapahtua ajoittain jopa Pohjois-Lapissa, ja missään siellä ei ole hallanvaaraakaan öiden ollessa koko Lapissa myös erittäin leutoja...

Tässä kuumimmassa skenaariossa on myös vaarassa syyskuun koko mittaushistorian lämpöennätys, joka on toistaiseksi Raumalla 6. syyskuuta 1968 mitattu 28,8 astetta.

Joissakin ennustemalleissa on esiintynyt jatkoskenaarioita siitä, että tämä korkeapaine vahvistuisi välillä lännemmäksi Fennoskandian päälle seuraavan viikon eli syyskuun toisen viikon aikana, ja taas vetäytyisi uudestaan Suomen itäpuolelle myöhemmin, jolloin ennätyslämpimien säiden jatkumiselle ja ennätysmäiselle putkelle hellepäiväkertymiä jopa syyskuun puoliväliin saakka saattaisi olla mahdollisuuksia!...

Mutta tuo kaikki em. ei siis ole vielä täysin varmaa, joskin kesäistä ja normaalia paljon lämpimämpää säätä pitkäksi aikaa näyttää joka tapauksessa olevan tulossa koko Suomeen syyskuussa -- ja sää näyttää olevan sitten tuon tämän viikonlopun ja ensi viikon alun sadejakson jälkeen myös koko ajan poutaista ja vähäpilvistä pitkään, joskin helleilmamassojenkin kosteus voi luoda tähän vuodenaikaan helposti myös sumuja öisin ja varhaisaamuisin, kuten itse asiassa tänäänkin saatiin kokea osassa Etelä-Suomea.

Mitä sitten tällainen huikea lämpö aiheuttaa luonnossa ja kasvimaailman parissa jatkossa?

Tässä täytyy ensin huomioida koko kasvukauden ja kuluvan kesän aiheuttamat olosuhteet ja vaiheet: tuo toukokuun ennätyshellehän aiheutti jo lähtökohtaisesti sen, että kesäkuun alkuun mennessä Etelä-Suomen (ja omilla tavoillaan koko Suomessakin) kasvukauden eteneminen pongahti erittäin paljon etuaikaan normaaliin aikatauluun nähden.

Sitten kesän mittaan ainakin hivenen ja osassa maata myös paljonkin normaalia lämpimämmät säät parista lyhyestä viileästä jaksosta huolimatta aiheuttivat sen, että tuo kasvukauden etuaikaisuus säilyi koko ajan kesän mittaan ja näin ollen edelleen tällä hetkelläkin kasvukauden etenemisen aste ja siten ns. tehoisan lämpösumman kertyminen kasvien käyttöön on erittäin etuaikaista ja runsasta.

Tuo etuaikaisuus on ollut arviolta ainakin 2-3 viikon veroista ja lämpimimmillä alueilla jopa 3-4 viikon mittaista -- tuo syyskuun alkupuolen todennäköinen huippulämpö sitten kirittää vielä tässä kasvun viimevaiheissa tuota etuaikaisuutta entistäkin hurjempaan etuaikaan ajankohtaan nähden.

Miten sitten tällainen näkyy kasvillisuuden parissa nyt, kun tästä huippulämpimyydestä huolimatta eletään jo ruskan alkamisen kynnyksellä olevaa aikaa?

Tässä on monenlaisia ilmiöitä ja reagointeja esim. pelkästään puuvartisten kasvien parissa; ensinnäkin etenkin Suomen luonnonvaraisiin ja havumetsäkasvistoon kuuluvilla lehtipuilla ja -pensailla on sellainen erikoinen tilanne, että oikeastaan jo lähes koko elokuun ajan niiden kasvun kehitysvaiheet ovat olleet jo loppuun saakka valmiita, ja se on ollut korostunutta tuon kasvun etuaikaisuuden takia.

Niillä siis menee tavallaan tuo syyskuun lämpö jatkossa hukkaan, koska niillä ei ole enää lisää oksien kasvua, ei hedelmien lisää kypsymistä eikä muutakaan kehitystä enää jäljellä ennen talvea.

Näiden lajien parissa onkin ollut jo tässä elokuun lopussa nähtävissä näihin kesän lämpimiin vaiheisiin nähden paradoksaalisesti ruskan jopa hieman etuaikaista alkamista; esim. joillakin tuomilla (Prunus padus) on ollut jo osittaista ruskaa alkaneena, ja tätä samaa ainakin vähän ja häilyvästi on jo nähty jopa myös jaloista lehtipuista metsävaahteralla (Acer platanoides) ja viljeillyistä lajeista punasaarnella (Fraxinus pennsylvanica).

Tästä kasvun hurjasta etuaikaisuudesta johtuen on ollut myös nähtävissä tässä elokuun loppupuolella myös sellainen ilmiö, missä monilla lehtipuilla ja -pensailla lehtensä ovat olleet paikoin tavanomaista herkempiä kasvitaudeille ja muille "vanhuuden vioituksille" normaalia vanhempina kasvun etuaikaisuuden takia: eli on ollut mm. ruostesienien aiheuttamaa lehtien ruskeentumista ja ennenaikaista kellastumista paikoin.

Esim. lehtiensä ruskeaksi osittain muuttumista on ollut huomattavankin näkyvästi joillakin metsävaahteroilla ja lehmuksilla (Tilia sp.).

Tuo syyskuun huippulämpö saattaa edesauttaa näitä erilaisia kasvitauteja ilmaantumaan entistä runsaampina, ja varsinkin kun ensin tuo mainittu sadejakso tuo paljon lisää kosteutta lämmön mukaan maaperään...

Niinpä esim. ruostesienien runsastuminen saattaa Etelä-Suomessa olla tulevaa ruskaa osaksi vesittävä tilanne myöhemmin syys- ja lokakuussakin, ja tästä on Kelikameroita seuraamalla voinut nähdä osviittaa myös Lapissa, jossa yleensä juurikin syyskuun alkupuolella tapahtuva ruskan huipentuminen saattaa siellä olla tällä kerralla paljonkin normaalia vaisumpi, koska on sekä paljon himmeää ja ruskeaa ruostesienikellastumista että liian lämmintä säätä...

Ruska voi myös monilla lajeilla alkaa viivästymään huomattavastikin tämän lämmön takia koko maassa, ja Etelä-Suomessa mm. jotkut eteläiset viljellyt lajit saattavat kokea kesän vain jatkuvan ja ruskan alku saattaa niillä myöhästyä erittäinkin paljon myöhemmin syys- ja lokakuussa... 

Toisaalta juurkin eteläiset viljellyt lajit myös saavat vielä loppuja hyötyjä tuosta jatkon huippulämmöstä, jolloin mm. hedelmäkypsymisessä viinirypäleet (Vitis cv.) kypsyvät jo parhaillaan takuuvarmasti kokonaan ja erittäin etuaikaisesti nekin.

Hedelmäkypsymisestä puheenollen tätä kasvukauden etuaikaisuutta voidaan havaita nyt mm. yleensä myöhään hedelmänsä kypsyttävistä lajeista; esim. jo tässä elokuun aikana kokonaan kypsiksi ovat marjansa tehneet mm. suomenpihlajat (Sorbus hybrida), kun ne normaalisti kypsyvät vasta syyskuun mittaan.

Kotipihlajillahan (Sorbus aucuparia) on ollut kypsät marjat osittain jopa jo heinäkuun lopulta alkaen, ja nyt ne ovat olleet elokuun lopulla jopa jo ylikypsiä, jolloin ne ovat yhtäältä muuttuneet tummanpunaisen pehmeiksi ja toisaalta marjoja on myös varissut paljon maahan.

Omenasato on ollut myös yleinen iso puheenaihe Etelä-Suomessa, sillä monin paikoin ja osaltaan juuri toukokuun erinomaisten pölytyssäiden ansiosta omenasadot ovat olleet jopa ennätysrunsaita -- ja tietenkin nekin erittäin etuaikaisia, kun ensimmäisiä satoja alettiin saamaan jo heinäkuun lopulta alkaen ja omenasatojen kypsymisen kiivain vaihe on ollut tässä elokuun lopulla ja vielä syyskuussa saadaan sitten myöhäisten lajikkeiden satoja ja tuon huippulämmön ansiosta myös niitäkin nopeasti huippuetuajassa.

Maanviljelyssä kasvun etuaikaisuus on ollut muita kasveja vaihtelevampaa, koska viljojen kehitykset ovat riippuneet äärevästi kylvöajankohdista ja säistä koko kesän mittaan: kosteusolot ja lämpömäärät ovat olleet enimmäkseen hyviä koko kesän, mutta huonompaan suuntaan viljojen satoja ovat muuttaneet paikoin mm. toukokuun helteiden aikaiset kuivuustilanteet ja kesän mittaan paikoin liian rankat ukkossateet liikamärkyystilanteidensa ja rakeidensa takia.

Tällä hetkellä viljojen puinnit on saatu kuitenkin jo lähes tehtyä, ja vain muutamia viimeisiä lajeja on vielä puimatta siellä täällä Etelä-Suomessa, kuten rypsiä ja kauraa: niillekin koittavat erinomaiset puintiolosuhteet vielä tuon syyskuun poutaisen huippulämmön ansiosta.

Jo puiduilla pelloilla on toisaalta tämän tulevan huippulämmön takia sellainen erikoinen tilanne, että niillä jatkavat kasvuaan poikkeuksellisen voimakkaasti ja rehevästi monet ns. rikkaruohot -- muutenkin monilla joutomailla ja niityillä mm. monien ruohovartisten lajien normaalia runsaampaa uusintakukintaa nähdään tämän takia, ja esim. saunakukka eli peltosaunio (Tripleurospermum inodorum) on jo aloittanut monin paikoin runsaan uusintakukinnan.

Tämä syyskuun huippulämpö voi tarkoittaa myös sitä, että vesistöissä jatkuu uintikausi erittäin poikkeuksellisesti -- järvissä ja merissähän on koko kesän lämpimien säiden ansiosta nyt paljon ylimäärästä lämpövarastoa, jolloin mm. edelleen tällä hetkelläkin pintavesien lämpötilat ovat Etelä-Suomessa ja Suomenlahdella +17 ja +20 asteen välillä, ja tuon syyskuun huippulämmön toteutuessa etenkin kuumimman skenaarion mukaan on mahdollista saavuttaa yli +20 asteen uintikelpoisia pintavesilämpötiloja edelleenkin!...

Tässä vaiheessa ei sitten muuta, mutta saatan mahdollisesti vielä päivittää tähän loppuun uusia tietoja sääennusteista myöhemmin ehkä ensi viikon alussa viimeistään, jos tulee merkittäviä muutoksia tuonne ensi viikon lopulle, jolloin olisi tulossa tuo ennätyslämpö...

Päivitys lauantaina 31.8.2024 klo. 23:50: Teen nyt jo päivityksen, jossa otan esille eilisen perjantain historiallisen ukkostilanteen ja teen pientä lisäkatsausta tuohon em. syyskuun helteeseen uusien sääennusteiden perusteella.

Eilen tosiaan oli Etelä-Suomessa taas kunnon hellepäivä, kun päivälämpötila kohosi monin paikoin jopa +27 asteen tienoille, ja helleilmamassaa siirsi samalla itään lännestä hitaasti tullut kylmä rintama, jossa ukkosti ajankohtaan nähden poikkeuksellisen rajusti.

Ukkostavin alue oli ensin aamulla ja puoliltapäivin lounaissaaristosta ja länsirannikolta Pohjanmaalle, mutta iltapäivästä myöhään iltaan koko päivän rajuimmat ukkoset saatiin noin linjalla Varsinais-Suomi--Pirkanmaa--Keski-Suomi; tein tästä tilanteesta Fb-seinälläni seurantaa tässä julkaisussani.

Suurimmat vahingot ukkosmyrsky sai aikaan Jyväskylän seudulla eilen illalla, missä muutamassa tunnissa sataneet 30-60 mm:n veroiset sademäärät aiheuttivat pahoja taajamatulvia ja vesien tulvimista kappakeskuksiin.

Lisääkin ukkosia voi tulla edelleen Etelä-Suomessa ma-ti saakka jatkuvassa epävakaisessa vaiheessa, ja etenkin juuri ensi viikon alussa, kun kaakosta-etelästä alkaa tuon uuden helleilmamassan työntyminen Suomeen.

Tällä hetkellä uusimpien säämalliennusteiden mukaan helle alkaisi ensi viikolla jo keskiviikkona, ja edelleen näyttäisi huippulämmöllä olevan potentiaalia jatkua sulkukorkeapainetilanteessa sitten pitkälle seuraavan viikon puolelle saakka!...

Näkyvissä voisi olla täten parhaimmillaan jopa n. 5 hellepäivää yhä lisää tämän kesän helletilastosaldoon koko Suomen mittakaavassa: tämä voi olla erittäin historiallinen tilanne siksikin, koska tämän kesän hellepäiväsaldossa ollaan jo nyt lähellä rikkoa koko mittaushistorian hellepäivälukumäärä!

Eniten hellepäiviä yhden kesän aikana oli vuonna 2002, jolloin mitattiin koko Suomessa 65 kpl. hellepäiviä -- tällä hetkellä tämä elokuun viimeinen päivä mukaan luettuna (itäisimmissä osissa maatamme oli tänään yli +25 asteen päivälämpötiloja) kuluvan kesän hellepäiväsaldo on jo 63 kpl., joten tuossa syyskuun helleaallossa tarjoutuu ilmeisesti jopa hyvät mahdollisuudet rikkoa tuo 65 kpl:n raja...

Tässä on Ilmatieteen laitoksen hellepäivätilasto kuluvalta kesältä, jossa on listattuna kaikki tämän kesän hellepäivät ko. päivien korkeimpine lämpötiloineen: kuten siitä nähdään, niin onpa hellettä riittänyt eri puolilla maatamme myös tuon toukokuun ennätyshellevaiheen jälkeenkin pitkin kesää aika runsaasti, ja hellekertyminen siis jatkuu yhä syyskuussakin...

Jäämme seuraamaan erittäin mielenkiintoista sääkehitystä, ja palaan päivittämään lisää vielä ensi ma-ti aikana tähän alle uusien sääennusteiden mukaisia tietoja...

Päivitys tiistaina 3.9.2024 klo. 23:55: Nyt on sitten vakiintunut ennustemalleissa suursäätilan asetelma Euroopassa siten, että sitä voidaan luonnehtia jopa koko tämän alkaneen syyskuun ensimmäisen viikon ajan sunnuntaihin saakka samanlaisena pysyväksi.

Erittäin vahva sulkukorkeapaine on siis alkanut / alkamassa vaikuttaa pysyvästi koko loppuviikon ajan Länsi-Venäjän ja Fennoskandian yllä, jossa korkeapaineen keskus pysyy hyvin sijoillaan Suomen kaakkois-itäpuolella, ja siitä ulottuu heikkotuulinen alue eniten Etelä-Suomen ylle viikon mittaan, ja toisinaan etelä-kaakkoistuuli voi olla vähän voimakkaampaa.

Matalpaineet pysyvät kaukana yhtäältä Länsi- ja Keski-Euroopassa ukkosineen, ja toisaalta matalapaineiden sarja liikkuu Islannin ja Grönlannin välistä Jäämerelle.

Tämän myötä mahdollistuu virtaamaan koko ajan Suomeen ja koko Fennoskandiaan etelästä ja kaakosta poikkeuksellisen helteistä / ennätyslämmintä ilmamassaa, jossa ilman kosteus on myös suurta. 

Tämä kosteus toisaalta heikkotuulisimpina öinä ja aamuina voi manifestoitua etenkin sisämaassa sumuina. Iltapäivien aikana Etelä- ja Keski-Suomessa sää on mahdollisten aamusumujen jälkeen ainakin osittain aurinkoista, ja joinakin päivinä lähes kokonaan selkeääkin, mutta ilma on utuisen kosteaa silloinkin koko ajan.

Lappi on sellainen poikkeus, että Norjanmereltä-Jäämereltä voi sinne ulottua ainakin pohjoisimpiin osiinsa ajoittain runsaampaa pilvisyyttä ja kuurosateita, mutta ajankohtaan nähden erittäin lämmin ilmamassa vaikuttaa sielläkin jatkuvasti.

Lämpötilat ovat ennusteiden mukaan seuraavanlaisia koko viikon ajan Etelä-Suomessa: yölämpötilat pysyvät enimmäkseen +10 ja +15 asteen välillä, mutta etenkin suurten vesistöjen ja meren äärellä minimilämpötilat saattavat pysyä joinakin öinä jopa +15 asteen yläpuolella. Samoin tuulen voimistuminen yöllä voi nostaa / pitää minimilämpötiloja yli +15 asteessa.

Päivälämpötilat ovat Etelä-Suomessa keskiviikosta alkaen joka päivä koko viikon ajan +25 asteen tienoilla siten, että parhaimmat mahdollisuudet helteelle eli yli +25 asteen maksimilämpötiloille on ke-pe jaksolla; la-su päivälämpötilat saattavat hieman laskea, mutta edelleen yksittäisillä paikoilla helle voi olla mahdollista, jos on riittävän selkeää päivällä.

Näin ollen hellepäiväkertymät jatkuvat koko Suomen mittakaavassa, ja melkoisen varmasti koko mittaushistorian yhden kesän aikana kertyvän hellepäivälukumäärän ennätys rikotaan sen ansiosta!

Ke-pe välillä saattaa olla mahdollista päästä myös lähelle syyskuun korkeimman lämpötilan koko mittaushistorian ennätystä, mutta se on hieman epävarmempaa kuin tuo hellepäivälukumäärän ennätyksen rikkominen -- ei kuitenkaan ole mahdotonta tässä huippuhellejaksossa rikkoa nyt jopa nämä kaksi ennätystä samalla kertaa; nähtäväksi jää...

Lapissakin voi olla monin paikoin hyvinkin kesäisiä yli +20 asteen päivälämpötiloja jopa pohjoisosissaan, ja yötkin pysyvät myös siellä yleisesti niin huippuleutoina, ettei syksyistä hallanvaaraa ole oikeastaan ollenkaan koko viikon aikana.

Sitten näillä näkymin seuraavan viikon eli syyskuun toisen viikon puolella huippulämmön ulottuminen Etelä- ja Keski-Suomeen näyttäisi yhä jatkuvan kaakosta-etelästä käsin, kun tuo itäinen-kaakkoinen korkeapaine näyttäisi sinnittelevän vielä jollakin tavalla.

Toisaalta Lappiin näyttäisi kuitenkin siirtyvän jo Jäämereltä selvästi kylmempää ilmaa Norjanmereltä Jäämerelle aktivoituvan matalapainetoiminnan takia tuon viikon puoliväliin mennessä, joten etenkin pohjoisin Lappi kylmenisi hyvinkin koleaksi (päivälämpötilat voivat romahtaa reilusti alle +10 asteen) ja yöpakkaset alkaisivat siellä vähäpilvisinä hetkinä -- näin ollen sillä viikolla vallitsisi sitten jonkin aikaa jyrkkä lämpötila- ja vuodenaikakontrasti pohjoisimman Lapin ja vielä etelässä vaikuttavan ennätysmäisen kesälämmön välillä...

Sitten on vielä epäselvää se, kuinka kauan tuo etelän huippulämpö vielä jaksaisi sinnitellä syyskuun tuolla toisella viikolla, ja miten kunnon viilenemistä sitten lopulta tapahtuisi; yksi skenaario sille voisi olla Pohjois-Atlantin matalapainetoiminnan voimistuminen ja sen ulottuminen lännestä Fennoskandiaan, joka viimein voisi tuoda sateiden ja säärintamien kera viileämpiä ja syksyisempiä ilmamassoja koko Suomeenkin, ja viilenemisen yhteydessä voisi olla vielä kesän viimeisten ukkosmyrskyjen mahdollisuuttakin...

Tämä on nyt viimeinen päivitys tähän kirjoitukseen, ja toivotan nyt hyvää loppukesäistä huippulämmön aikaa kaikille! -- nauttikaa tästä erityisestä säästä nyt, kun vielä voitte ennen talvikylmiä sitä kesäisesti tehdä.

Aivan lopuksi poimin Fb-seinältäni sääaiheisen julkaisun viime päiviltä, kun mm. ukkosia on ollut edelleen poikkeavankin rankkoina, ja jopa tornadojen kera! -- mutta keskiviikosta eteen päin on sitten ukkosettoman poutaista.

Tajunnanvirtavuodatus loppukesältä 2024: sisältäen kuulumisiani ja maailman tilanteen katsausta moniaiheisesti, ja kokonaistilanteen huonoutta-pahuutta surkutellen

Somelakkoni on kestänyt nyt melkein kuukauden ajan, mutta päätin nyt palata tässä kirjoituksessa kertomaan kuulumisiani ja jonkin verran kommentoimaan maailman tilannetta ja tapahtumia: tästä taitaa tulla moniaiheinen tajunnanvirtavuodatus...

Heinäkuussa maailmalla sattuikin yhtä jos toista merkittävää ja kauheaa, ja valitettavasti monesta asiasta niissä merkeissä ei ole juuri ollenkaan hyvää sanottavaa; siksi osaltaan olen ollut yhä masentunut koko maailman takia, ja toisaalta oli oikeastaan aika ennakoivaa tunnelmaa siinä heinäkuun alun postauksessani tämän lakkonikin ilmoittamisen suhteen, kun maailma on osoittanut rappionsa sittemmin yhä pahemmin ja moninaisemmin, eli ns. aivan odotettuunkin tapaan...

Siksi en ole oikeastaan vieläkään motivoitunut kunnolla someaktiivin roolissa uuteen nousuun ja kirjoitusinto on ollut koko ajan minimissään, kun tämä maailma näyttää vain kulkevan vääjäämättä kohti "loogista" rappion eskalaatiota ja lopputulemaa...

Henkilökohtaisestikin elämäni ei ole parasta mahdollista edelleenkään eikä toistaiseksi ole tiedossa parantumisen mahdollisuuksia sillekään -- toki asiat oman äitini omaishoitajana ovat asettuneet vakaalle ja ns. normalisoituneelle pohjalle, mitä on jatkunut keväästä saakka samaan tapaan edelleen. Siinä ei siis ole tullut mitään traagista tai huonompaa uutta käännettä onneksi.

Toisaalta omassa elämässäni mietityttää ja harmittaa edelleen moni asia:

Kevyemmästä päästä aloittaen -- Kesäkuun lopusta alkaen merkittävimmässä omassa projektissani eli siinä vuodenkierron valokuvausprojektissani on ollut isoja haasteita ja ongelmia.

Tuo valokuvausprojekti on ollut siksi hankalaa, koska sään jatkuvan epävakaisuuden ja siinä mm. huonojen pilvitilanteiden takia on ollut erityisen vaikeaa löytää säältään kunnollisia päiviä ko. projektin valokuvauslenkkien tekemiseen Espoossa ja Hämeenlinnassa.

Liian usein on ollut joko liian tuulista ja vesisateista säätä tai toisaalta useina poutapäivinäkin on ollut puolestaan liikaa niitä maisemavalokuvaajan inhoamia kumpupilviköntyksiä, missä vallitsee liian huonoja valo-olosuhteita valokuvaamiseen -- nyt jo monta vuotta tätä valokuvaamishommaa tehneenä joudunkin toteamaan, että tämä pilvi- ja sääongelma näyttää olevan melkein joka kesä iso ongelma...

Tämän takia olen joutunut kesäkuun lopulta alkaen tinkimään paljonkin valokuvauslenkkien kuvausvälien ylläpitämisestä; tavoitteena ollutta noin viikon välein tapahtuvaa kuvausintervallia ei ole voinut toteuttaa, ja sen sijaan osaksi olen joutunut monissa kuvauskohteissa venyttämään kuvausvälejä jopa 2-3 viikon mittaisiksi heinäkuun aikana löytääkseni tarpeeksi hyviä kuvanottosäitä, ja tämä näyttää edelleen jatkuvan myös tässä elokuussa, kun sääennustemalleja tarkastelee...

Onneksi tämä keski- ja loppukesä etenkin tänä vuonna on ollut kuitenkin sellaista vuodenaikaa, missä kasvillisuudessa ei nyttemmin enää tapahdu niin nopeita ja isoja muuutoksia visuaalisesti kuin mikä alkukesällä on tyypillisesti tilanne, koska kasvillisuuden parissa etenkin puuvartiset lajit ovat jo kehittyneet sen verran loppuun kasvuvaiheissaan, ja myös monet nopeavaiheiset kukintatilanteet ovat jo olleet ohi heinäkuun alusta saakka.

Koska tänä kesänä Etelä-Suomessa kasvukausi on ollut toukokuun ennätyshelteiden ansiosta erityisen paljon edellä tavanomaisesta aikataulusta edelleenkin, niin tämä loppukasvun visuaalisesti pysähtyneeltä / hidastuneelta näyttävä vuodenaikavaihe näyttääkin olevan myös jatkossa erityisen korostunutta ennen syyskuussa alkavaa ruskaa -- ei siis ole ko. valokuvausprojektissa niin suuri vahinko sittenkään kuvanottovälien pidentyminen tänä kasvukautena.

Ja toki tämä epävakainen sää on ollut nyt kasvillisuuden kannalta ihan hyvää pääosin, kun maaperässä kosteus on pysynyt ainakin kohtalaisena ja osin runsaanakin koko ajan, ja lämpöäkin on ollut niin hyvin epävakaisuudesta huolimatta, että tuo em. kasvien kasvun ja kehityksen eteneminen on pysynyt hyvälaatuisena ja hyvin etuaikaisena jatkuvasti.

Helteitä ei ole ollut kuitenkaan normaalista poikkeavalla tavalla tuon toukokuun ennätysvaiheen jälkeen ainakaan Etelä-Suomessa; heinäkuun lopulla tosin oli koko maassa hellejakso, mutta erityisen helteiseksi se vaihe kehittyikin erikoisesti Lapissa, ja etenkin mm. Utsjoen seudulla oli jopa poikkeuksellisen helteistä pitkään -- sehän toki oli varmasti ihan "ansaittuakin" lämpöä siellä, koska juuri tuolla Pohjois-Lapissa viime talvi oli puolestaan niin ankara ja pitkä tavanomaiseen verrattuna.

Tämä alkanut elokuu tarjoaa ilmeisesti paljon samanlaista kesäsäätä kuin mitä heinäkuussakin oli; ennustemalleissa esim. Etelä-Suomeen on luvassa lähipäiville ensin kuurosateisen epävakaista edelleen ja normaalilämpöistä, ja sitten ensi viikolla voi olla tulossa muutama hieman poutaisempi päivä ja todennäköisesti ainakin pieni hellejakso sen kera -- eikä mitään merkkejä syksystä ole vielä näkyvissä Lapissakaan sen jälkeenkään; yöt tietysti jo pitenevät selvästi tyypilliseen tapaansa...

Sääasioista lopuksi sanottuna ainoa itse sään suhteen harmillinen asia on ollut kaltaiselleni ukkos- ja myrskybongarille se, kun täällä Etelä-Suomessa ei ole ollut kunnollista ukkostilannetta ainakaan omalle kohdalleni sattuneena sen toukokuun ja kesäkuun alun helteiden aiheuttaman lupaavan ukkosvaiheen jälkeen.

Ukkoskuuroja on toki ollut liikkeellä monena päivänä ja monin paikoin ympäri Suomea kesä- ja heinäkuussakin, mutta jännästi taas omassa elinpiirissäni Espoon ja Hämeenlinnan välillä on ollut jo monta viikkoa putkeen melkoisen ukkosköyhää, missä useat ukkoset ovat menneet täpärästi olinpaikkojeni sivuitse ohareina, tai ne ovat juuri ennen paikalle saapumistaan hiipuneet heikoiksi ja pois -- toisaalta mm. säävalokuvaamisen suhteen onhan toki etäältäkin havaitut ukkospilvet omalla tavallaan myös hienon ja omalaatuisen näköisiä sykähdyttävinä kokemuksina sinällään...

Sitten voisin ruotia niitä oman elämäni muita harmistuksia tässä: viitaten tuohon omaishoitajan rooliini siinä piilee myös sellainen huono puoli, että olen tavallaan nyt lukittuna sen pariiin, koska ei siitä niin vain lähdetä muuttamaan omaa elämää radikaalisti toisenlaiseksi, koska homma on sidottua ja vaatii sen verran säännöllistä elämäntapaakin; mutta minähän tietenkin haluan olla äidilleni avuksi, joten valinta on lopulta omani ihan luonnollisesti.

Mutta osaltaan tämänkin tilanteen takia minua on mietityttänyt juuri se, ettei tämä tietynlaiseksi iskostettu ja pysäytetty elämänmallini pysty esim. sallimaan omaan sosiaaliseen elämääni juuri mitään uusia muutoksia -- kaikki etenkin sosiaalisesti tuntuu pysähtyneen, kivettyneen ja olotilani nykyvaihe tuntuu tavallaan ikuiselta sen takia.

Lisäksi tätä eskaloi jo omaishoitajan rooliani edeltänyt elämäntilanteeni: Kun tämän ikäiselle (53-vuotias) miehelle ja kaltaiselleni persoonatyypille (mm. INFJ-piirteitä) on ollut muutenkin viime vuosina erityisen hankalaa esim. parisuhteen löytäminen saati muodostaminen, niin tämä vuosi 2024 on tehnyt siitä mahdollisuudesta entisestään mahdottomampaa -- vieläpä siihen lisättynä nykydeittailun absurditeetit kaikkineen tulee sosiaalisesta muutoksesta itselläni samanlaista kuin hellekesän odottelusta Antarktiksella kesäfanille...

Kun kaiken kukkuraksi mietin jo ennestään yksinäisen suden kaltaista ja taloudellisesti köyhää elämääni koko aikuiselämäni mitalta, niin selväähän se taitaa olla, että minut on kohtalonomaisesti pysäytetty elämään sosiaalisesti vain yhdenlaista eli tätä nykyäänkin jo monta monta vuotta samana jatkunutta elämäntapaa -- vain jokin radikaali ja normaalista poikkeava ellei jopa epäortodoksimainen käänne voisi sen dilemman ehkä ratkaista, mitä olen miettinytkin jonkin verran...

Sosiaalinen elämäni on ollut myös tuon parisuhde- ja seksielämäsisällön ulkopuolellakin harmillista ja sekin on tänä vuonna eskaloitunut huonommaksi: etenkin tämä somen aktivistiroolini ja sosiaaliset kontaktini sen puitteissa ovat kärsineet, koska olen ollut niin paljon ja niin jyrkästi eri mieltä tietyistä asioista tässä ns. vaihtoehtopiirissä -- tietenkin mm. se vääntö kemikaalivanoista ja ylipäätään säänmuokkausaiheista, jne. ovat olleet keskiössä siinä.

Minulla ei ole siihenkään juuri mitään ratkaisuja käsissäni, ja koska tuo muukin elämäntilanne on osaltaan haitallista, niin minun on vain ilmeisesti tyytyminen siihen, että en voi löytää ns. omaa sosiaalista viiteryhmääni kunnolla edes tässä vaihtoehtoajattelun ja somen puitteissakaan.

Muistan kuinka joskus 15 vuotta sitten koin vielä olevani tavallani ns. etujoukkojen piirissä näissä vaihtoehtosisältöjen merkeissä täällä Suomessa, mutta silloinkin oli vielä vaikeaa olla kunnolla sosiaalinen tämän rakenteen puitteissa, koska yhtäältä silloin oli vielä sen verran harvat ihmiset näistä asioista kiinnostuneita, ja toisaalta tätä vaihtoehtoajattelun sisältöä kokonaisuudessaan katsottiin silloin vielä valtaväestön piiristä käsin niin paljon huonolla silmällä ja tuomitsevalla asenteella; vähänkin ns. normaalista poikkeava ajattelu oli silloin heti ja suoraan vain "hörhöilyä" massojen mielestä.

Optimistisimmillani taisin olla tämän vaihtoehtoajattelun sosiaalisen konstruktion suhteen n. 5 - 10 vuotta sitten, koska siinä vaiheessa oli jo paljon enemmän tästä ja siihen muilla tavoilla liittyneestä ajattelusisällöstä kiinnostuneita ihmisiä ja myös aikaisempaa moniäänisemminkin, ja siksikin oli jo mahdollista verkottua entistä paremmin somessa ihmisten ja ryhmien kanssa, ja jopa tavata ihmisiä livenäkin mm. miekkareissa.

Samanlainen pieni ja nopea sosiaalisen elämän parantumisen hyppy oli sen koronaepisodin alkuvaiheessa ja sen takia vuosina 2020-2022, kun somessa verkottuminen ryöpsähti vielä yhden hypyn runsaammaksi ja intensiivisemmäksi, ja osaltaan koko yhteiskuntatilanteenkin myötä silloin.

Mutta nyttemmin omalle kohdalleni on koitunut iso nyrjähdys sosiaalisesti alaspäin tässä vaihtoehtopiirinkin sosiaalisessa rakenteessa; olen joutunut katkerasti pettymään sekä vaihtoehtopiirien joihinkin ilmiöihin itsessään että ihan kokonaisuutenakin siihen, miten en ole onnistunut luomaan tuosta 5 - 10 vuotta sitten olleesta lupaavasta vaiheesta huolimatta kunnolla tyydyttävää ja hedelmällistä uutta sosiaalista elämää itselleni, vaikka minulla oli tuolloin viime vuosikymmenellä paljonkin odotuksia ja toiveita sen suhteen.

Nyt onkin sitten alkanut parin viime vuoden aikana tavallaan "varmistumaan" myös oman persoonatyyppini ominaisuuksien kautta paremmin se, että minua ei ilmeisesti ole tarkoitettu olemaan sosiaalisesti aktiivinen ja runsas -- kohtaloni on olla juuri se "yksinäinen susi", joka toisaalta voi olla sen roolimallin turvin hyvin itsenäinen ja riippumaton ajattelija ja toimijakin.

Ja niitä INFJ-persoonatyypin ominaisuuksia omaavana sellainen roolimalli onkin ollut vääjäämättä kuin minulle tehty, vaikka en ollut tajunnut sitä aivan viime vuosiin saakka; elämää on mennyt siksi osaltaan paljon hukkaan, ja olisin voinut ehkä tehdä jo jopa 20 - 30 vuotta sitten parempia ratkaisuja ja suunnitelmia elämälleni, jos olisin ollut tietoinen oman persoonani ko. ominaisuuksista ja tietenkin myös traumoistani sen taustoilla...

Ja siksi nyttemmin mitä ilmeisimmin esim. parisuhteen kannalta on alkanut olla myös entistä selvempää se, ettei sellainen ns. "normaali parisuhde" itse asiassa edes ole se tapa tai alusta, jossa parhaiten voisin omaa tunne- ja seksielämääni harjoittaa tois(t)en ihmis(t)en kanssa -- toisaalta eihän kokonaan yksinään vain nettiporno apuna sekään ole mitään optimaalista elämää tässä kokonaisuudessa, vaikka siihen on ollut minun tyytyminen myös jo monta monta vuotta...

Joka tapauksessa minun on edelleen äärivaikeaa kuvitella itseäni sellaisen "normaalin parisuhdemallin" mukaisesti esim. naimisissa, isänä, isäpuolena, ja en osaa kuvitella itseäni edes asumassa jonkun toisen ihmisen (naisen) kanssa.

Muistan kyllä jotenkin sen, miten joskus parikymppisenä minulla oli vielä tuollaisia "perushaaveita" ja kuvitelmia ns. parisuhteesta ja "oikeasta elämästä", mutta vuosikymmenten mittaan ne ovat tuhoutuneet ja / tai taantuneet oikeastaan jo kokonaan pois -- mutta mitään parempaakaan ei ole tullut tilalle haaveisiini eikä tietenkään käytännössä mitenkään, vaikka esim. seksuaalisuuteni olisi tarvitseva monipuolista toteutusta mm. INFJ-persoonatyypin ominaisuuksien mukaisesti...

Nykyään minusta tuntuu tässä nykyisessä woke-ideologian kyllästämässä länsirappion vaiheessa siltä, että jopa transsukupuolisilla yms. "sateenkaari-ihmisillä" on jo monilta osin ja monilla heistä paljon paremmat mahdollisuudet harjoittaa seksuaalisuuttaan ja ihmissuhteitaan kuin minulla, vaikka moni heistä olisi miten tahansa paljon "normaalista poikkeavia".

Minusta on tuntunut jo itse asiassa pitkään siltä, että kaltaiseni ihminen onkin nykytilanteessa juuri se kaikkein pahimmin ja toivottomimmin yksinäisyyteen tuomittu ihminen!

Olisi paljon parempaa olla vaikka joku "ei-binäärinen" miesnaispoikahomotransu kuin tällainen hyvin vahvasti tietynlainen ja ylpeästi omapäinen, mutta kaikkein huonoimmat sosiaaliset mahdollisuudet omaava hetero, jolla sekä sosiaalisessa historiassaan että tulevaisuuden toiveissa lähes kaikki on väärin ja ristiriidassa oman itsen nykyversionsa suhteen ja rinnastettuna ulkomaailmaan...

Tämä roolimallini kokonaisuudessaan onkin ollut täten koko ajan ja yhä pahenevasti ongelma itselleni, koska olen kuitenkin jollain tavalla sosiaalinen joka tapauksessa ihmisyyden perusominaisuutena, ja kaipuu edes jotenkin sosiaalisempaan tai paremmin sosiaaliseen elämään olisi terveempi ja onnellisempi tila kuin mitä etenkin parin viime vuoden aikana itselläni on ollut.

Mutta minkäs teet näissä kaikissa oman itsen ja ulkomaailman hankaluuksissa!? -- tilanne on täysin jäätynyt ja kivettynyt jo monen vuoden prosessin tuloksena, ja jossain mielessä jo lapsuudestani saakka kohtalo siihen on ollut sinetöity...

Mitä sitten loppuun voisin todeta niistä maailman tapahtumista ja tilanteista (politiikasta) viimeisen kuukauden ajalta?

Tämä etenkin on se aihepiiri (politiikka), jossa on paljon enemmän pahuutta, surkeutta ja rappiota kuin mitään hyvää sanottavaa, ja kuten heinäkuu sen osoitti; lähes kaikki on menossa vain huonompaan suuntaan, ja etenkin virallisen vallan "auttamana".

Itse asiassa minua on viime aikoina vahvasti mietityttänyt se, että mahdankohan vain tuhlata aikaani näistä aiheista kirjoittaessani, ja minun olisikin siksi syytä jättää nämä "aktivistityyliset" asiat ja toiminnat sikseen edelleen tai jopa ainiaaksi, ja keskittyisinkin sitten jatkossa vain itseeni siten kuin em. ongelmista huolimatta siihen pystyn...

Minulla kyllä olisi näistä heinäkuunkin tapahtumista tarkkoja ja analyyttisiä seikkoja sanottavana ja huomioitavana, joten menköön nyt vielä lopuksi lyhyesti:

-- Donald Trumpin murhayrityksessä on paljastunut selvästi luultua enemmän petollisia, lavastettuja ja muutenkin katalia piirteitä, ettei mihinkään siinä ja jatkeena Trumpin presidentinvaalien kampanjaan voi luottaa.

-- Donald Trumpin murhayrityksen myötä isot vaihtoehtomediat ja -ajattelun ryhmät ovat vastakkainasetelmallistuneet entistäkin pahemmin; mm. David Icken edustama yksi ryhmä ja Alex Jonesin edustama toinen ryhmä ovat yhä radikaalimmin toisiaan vastaan, vaikkei kumpaankaan voi enää luottaa kunnolla (yksi on yhä enemmän vain uusi radikaaliversio totunnaisesta oikeistosta ja toinenkin viljelee mm. täysin huuhaajuttuja, kuten kemikaalivanafanaattisuutta).

-- Kamala Harrisin tuleminen Joe Bidenin tilalle Yhdysvaltain presidentinvaaliin kertoo woke-agendan radikalisoitumisesta entisestään virallisen vallan piirissä, ja siitäkään ei voi sanoa mitään hyvää, kuten mm. Seppo Oikkosen kaikkien siihen liittyvien analyysien (Alkon kassalla) mukaan voidaan todeta.

-- Woke-agendan radikalisoituminen näkyi Pariisin olympialaisten avajais"messussa" entistäkin hurjempana länsimaisen sivistyksen rienaamisena, alistamisena ja tuhoamishaluna, ja siitä kritiikin esittäjien kaasuvalottamisena "äärioikeistoksi" ja "putinisteiksi".

-- Woke-agendan radikalisoituminen on näkynyt myös itse olympialaisten urheilutilanteissa, missä esim. naisena esiintyvä mies on hakannut naista nyrkkeilykehässä, ja sitä on kaasuvalotettu massoille virallisesti "olympialaisten nyrkkeilyotteluna".

-- Pariisin olympialaisten nuo avajaiset tarjoilivat vuoden 2012 Lontoon olympialaisten tapaan ennakoivaa ohjelmointia "messunsa" ohjelmanumeroissa massoille yhä radikaalimmin, ja sen mukaan lähivuosille Pariisin avajaiset ennakoivat (eliitti suunnittelee ja toteuttaa ne, kuten Lontoon jälkeen juurikin niissä avajaisissa ennakoitu korona- ja pandemiakriisi osoittaa) mm. seuraavia asioita:

Perinteisen länsimaisen sivistyksen tuhoamista woke-ideologian mukaisen globalismin tieltä pois,

Dekadentin ja perverssin maailmankuvan eskaloimista,

Pedofilian ujuttamista yhä hyväksytymmäksi,

Kuoleman kultin nostamista enemmän esille ja käytäntöön,

Ydinsodan ja maailmanpalon symboloimista ennakoivana ohjelmointina esoteerisesti myös olympiatulen sytyttämisen tyylissä ja rakenteessa,

Eliitin maailmankuvan nostamista yhä enemmän esille numerologioineen ja uskomuksineen kaikkineen, missä esim. 33. asteen vapaamuurarius oli keskeisessä asemassa myös olympiatulen sytyttämisessä, missä kaksi kolminkertaista olympiavoittajaa sytyttivät ko. tulen ja se symboloi em. mukaisesti esoteerisesti maailmanpalon sytyttämistä ko. eliitin (33. asteen vapaamuurarien) promotoimana, jne...

Itse asiassa tässä on vielä kolme analyysiä näistä avajaisista, joista pääsette kauhistelemaan tätä koko bakkanaalia: Lying About the Olympic Last Supper, The opening ceremony of the Olympic Games - A tribute to William Blake ja An In-Depth Look at the Depravity of the 2024 Paris Olympics Opening Ceremony.

-- Britannian uusi pääministeri Keir Starmer osoitti minkälainen tahtotila todella on globalistien ja virallisen vallan fasistien woke-agendan takana, kun hän "reagoi" äskettäiseen maahanmuuttajan tekemään lapsien massapuukotukseen ja siitä suuttuneisiin natiivi-britteihin >> kaasuvalotetaan tilanne hänen ohjauksessaan ylösalaisin niin, että tilanteesta suuttuneet normaalit natiivi-britit syyllistetään "äärioikeistoksi" ja ko. maahanmuuttajan omalla tavallaan edustama ihmisryhmä (maahanmuuttajat / muslimit) ylennetään parhaimman suojeluksen piiriin. 

Samalla perustetaan salainen poliisi ehkäisemään noiden "äärioikeistolaisten" toimintaa -- ja kas, uusi totalitarismi muodostuu tämänkin myötä yhä pahemmin ja juuri samalla tavalla kuin kaikki totalitarismit ovat aina syntyneet!

----------

Kuten nähdään kaikesta yllä mainitsemastani, niin juuri mitään hyvää ei ole länsimaissa menossa tällä erää, ja minusta on todella vaikeaa nähdä sitä, että millä tavalla tästä yhä radikaalimmaksi muuttuvasta rappiosta pystyttäisiin enää palaamaan Lännen pelastamisen ja tervehdyttämisen pariin!

Ja kun lisätään tähän koko soppaan edelleen sekin, miten parhaillaan menossa olevat sodat (etenkin Ukraina eli Länsi vs. Venäjä sekä Lähi-idän jo palava ruutitynnyri) vain jatkavat eskaloitumistaan, niin eihän tähän kaikkeen voi sanoa muuta kuin vain "Näkemiin".

En siis tiedä varmaksi ollenkaan sitä, miten tämä oma kirjoittelunikaan enää jatkuu ja kannattaa, kun voi olla niinkin, että ihan ulkoisten syiden takia tämä koko somemaailma lakkaa olemasta yhtäkkiä kokonaan jossain kohtaa lähivuosina -- onhan jopa virallisestikin toitotettu sitä, että maailmansota alkaa vuonna 2027, ja se olisikin aivan täysin linjassa tuon Pariisin olympialaisten avajaisten ennakoivan ohjelmoinnin kanssa: eliitti ja monet aivopestyt massat todella haluavat "totaalista sotaa" eikä uutta rauhanliikettä ole kuin vain minimaalisesti vaihtoehtopiirissä marginaalissa...??

Jatkon kirjoitteluni täällä(kin) on siis yhä epävarmaa ja somelakkoni saattaa yhä vain jatkua tämän tilapäisen kirjoituksen jälkeen... Ehkä korkeintaan vain tällaisia harvakseltaan tulevia tajunnanvirtavuodatuksia itseterapiana ja ns. höyryjen ulospäästöinä saattaisi vielä tulla...