Viikon 21 kasvivalokuva: Kiinanmagnolialajike (Magnolia denudata "Yellow River")

Kukinnan alussa ollutta kiinanmagnolian kermankeltakukkaista lajiketta (Magnolia denudata "Yellow River") kuvattuna torstaina 22.5.2014 Helsingin Meilahden arboretumissa.


Tätä esittelyä varten jouduin salapoliisillisesti määrittämään tämän magnolialajikkeen selailemalla nettiä, koska tuolla Meilahden kasvupaikalla ko. pikkupuulle ei ole laitettu vielä nimilappua (Kyseessä on parisen vuotta sitten tehty istutus); selvitykseni tuloksena päädyin siihen, että kyseessä on kiinanmagnoliasta (Magnolia denudata) puutarhalajike nimeltä "Yellow River", jolla on kermankeltaiset hyvin isot kukat lehtiensä puhkeamisen ja kasvamisen kanssa samaan aikaan. 

Luonnonmuoto kasvaa valkokukkaisena Keski- ja Pohjois-Kiinassa. Sekä luonnonmuoto että tämä lajike ovat koristekasveina tuttuja Kiinan lisäksi lähinnä vain Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa sille sopivilla ilmastollisilla alueilla. Kiinassa puuta on kasvatettu temppelipuutarhoissa jo 600-luvulta saakka ja sen kukkia pidettiin puhtauden symboleina tang-dynastian aikoina. Shanghaissa kiinanmagnolia on nykyään kaupungin virallinen tunnuskukka. 

Täällä Suomessa tämä puu sekä luonnonmuotonsa että lajikkeensa puolesta ovat hyvin uusia ja harvinaisia tuttavuuksia, jolloin niille ei ole saatu vielä selville tarkkoja menestymisvyöhyketietoja; todennäköisesti menestyminen onnistuu kohtuullisesti - hyvin vyöhykkeillä I ja II sekä parhailla paikoilla ehkä vielä vyöhykkeellä III. Talvenarkuus voi olla tällä puulla kuitenkin vaikeutena monen muun magnolian tapaan, mutta esim. tällä Meilahden kasvupaikalla menestyminen on ollut parin - kolmen viime talven jälkeen erinomaista, kun mm. kaikki kukkasilmut ovat avautuneet kunakin keväänä terveesti.

Tämän lajikkeen kukinta on selvästi myöhemmin kuin aikaisemmin tässä sarjassa esittelemälläni japaninmagnolialla (Viikon 19 kasvivalokuva: Japaninmagnolia (Magnolia kobus) ); luonnonmuoto saattaa kukkia aikaisemmin, mutta siitä minulla ei ole tietoa. Tämä lajike kukkii silti Etelä-Suomen normaalioloissa toukokuun lopusta selvästi kesäkuun puolelle. Kukinta-aika on suhteellisen pitkä, koska kukkanuput avautuvat hieman eri aikoina ja yksittäiset kukat selviävät monta päivää viriileinä varsinkin, jos ei ole hellettä kukinta-aikana. Lajikkeen kukintaa riittää siis toisin sanoen Suomen luontoon verrattuna noin tuomen (Prunus padus) kukinnasta pihasyreenin (Syringa vulgaris) kukinnan lopulle. Tällä kertaa viikon 21 helteiden takia kasvun etuaikaisuutta kehittyi n. 2 viikkoa.

Lajikkeen n. 15 cm:n läpimittaiset pallomaiset kukat ovat aluksi huomiota herättävimmät elementit oksillaan, mutta kukinnan kuluessa myös lehdet kasvavat koko ajan yhä isommiksi ja kukinnan loppuvaiheissa ne ovat jo yli puolikoossa - lähes täysikoossa. Lehtien puhkeamisväri on vaaleanvihreä, joten ne ovat melko lähellä kukkien väriä. Täysikoossa ledet ovat kesäkuun loppuun mennessä ja silloin pitkänsoikeina pituudeltaan jopa n. 15 cm. Täysikesäinen sävy on himmeänvihreä, mutta lehvästön suuri koko tekee siitä myös kukinnan jälkeen näyttävän kasvin. Ruska ilmenee osittain jo syyskuun lopussa, mutta huipentuu vasta vähitellen lokakuun mittaan keltaisen ja vaaleanruskean kirjavana. Varhaiset yöpakkaset lisäävät lehtiin ruskeita vauriosävyjä.

Muiden magnolioiden tapaan tämäkin laji ja lajikkeensa viihtyvät happamassa ja runsaasti orgaanista maatuvaa ainesta sisältävässä maassa. Niinpä ne sopivat kasvatettaviksi suomalaiseen maaperään, mutta kasvupaikan on oltava riittävän ravinteikas ja kostea. Savi ja liikamärkyys ovat haitta ja toisaalta pinnalla kasvavat juuret ovat vaurio- ja kuivuusherkkiä. Kasvualustaksi kelpaa esim. sama kuin isoille alppiruusuille (Rhododendron sp.). Lisäksi talvenarkuuden takia etenkin menestymisen äärirajoilla istuttamista kokeiltaessa on suosittava aurinkoisen lämpimiä ja suojaisia paikkoja, kuten eteläseinustoja. Etelärannikon tuntumassa myös monenlaiset muut kasvupaikat ovat hyviä.

Kiinanmagnolia on puumainen kasvutavaltaan ja voi saavuttaa parhailla paikoilla jopa n. 10 metrin korkeuden; aluksi se ja tämä lajikkeensa kasvavat kapean kartiomaisena, mutta vanhemmiten latvus leviää sivusuunnassa selvästi. Täten istutuspaikoilla on huomioitava riittävä kasvutila leveyssuunnassa; tätä puuta voidaan käsitellä suunnilleen omenapuun kokoisena elementtinä, jolloin aivan pienimpiin pihoihin se saattaa olla liian iso, mutta muutoin kaikenlaisiin yksityisiin ja julkisiin paikkoihin toivottava kaunistus.

Estetiikkakatsannossa tällä lajilla ja lajikkeellaan saadaan oivallisesti jatkettua varhaisimmin kukkivien magnolialajien kukkakauneutta toukokuussa, kuten yllä mainitsin japaninmagnolian kohdalla; tämäkin puu on kukinta-aikanaan hyvin pikantti korostus- ja katseenvangitsijaelementti puistojen ja puutarhojen parhaille - edustuspaikoille. 

Kukintansa sopii tietenkin omillaan esille yksittäispuuna / -ryhmänä, mutta sitä voidaan sommitella parina puu- ja pensasryhmiin muiden samaan aikaan kukkivien lajien kanssa, jolloin kontrastiherkutteluita voidaan hakea mm. lähiväriharmoniana valkokukkaisista lajeista tai rajuina kontrasteina punakukkaisten tai myös punalehtisten lajien / lajikkeiden kautta - Esim. purppuratuomi (Prunus padus "Colorata") sekä samaan aikaan kukkivat atsaleat ja alppiruusut (Rhododendron sp.) ovat oivallisia siinä. Toisaalta hyvin tummien havukasvien seurassa tai tummien rakennusten seinustoilla kiinanmagnolia lajikkeensa kera ovat kumpikin erittäin erottuvia kukinta-aikoinaan.

Kesällä ja syksyllä tämä puu on visuaalisesti vähäisemmässä roolissa, mutta yhtäältä sen lehvästö on himmeänä sopiva tasoittamaan räikeämpien / vihreästä poikkeavien lehvästöjen värejä. Toisaalta kiinanmagnolia ja lajikkeensa suurikokoisten lehtiensä ansiosta muodostavat voimakasta tekstuurillista kontrastia pieni- / sirolehtisten lajien kanssa, joka voi olla dynaamisesti elävöittävää estetiikkaa. Laillansa isoja lehtiä tekevien lajien seurassa puolestaan saadaan aikaan tasapainoista harmoniaa - Tässäkin alppiruusut ovat hyviä. Syksyn ruskansa ei ole kovin kirkasta, mutta se sopii pariksi mm. kirkkaille yksivärisille ruskasävyille, kuten vain punaista ruskaa tekeville pensaille. Talvella puolestaan tämän puun melko jykevät oksat ja paljaina talvehtivat isot ja karvaiset kukkasilmut erottuvat hyvin.

Suomessa magnoliat ovat olleet koristekasveina hyvin harvinaisia niiden omattua talvenarkuuden takia huonoa mainetta, mutta viime vuosina niiden kasvattamisesta ja kokeilusta on innostuttu enemmän kuin kenties koskaan ennen ja monia lajeja ja lajikkeita on tullut myyntiin; suosittelen kokeilemaan kaikkia niitä edelleen yhä enemmän ja rohkeammin! 

>> Tässä on lopuksi pari listausta magnolialajeista ja -lajikkeista Suomen oloihin: Magnolia – kukkivien puiden kuningatar, Magnolia on keväinen kaunotar ja Muurilan koe- ja esittelypuutarhan listaus.

Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2013

Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2012.

Viikon 19 kasvivalokuva: Japaninmagnolia (Magnolia kobus)

Täyteen kukkaan puhjennutta japaninmagnoliaa (Magnolia kobus) kuvattuna keskiviikkona 9.5.2012 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.


Tällä viikolla kasvukauden eteneminen oli edelleen hieman hitaanlaista huolimatta muutamista lämpimähköistä päivistä. Viikon loppuun mennessä kasvukauden etenemisen aste oli kuitenkin suunnilleen ajankohtaan nähden normaalia. Sitä ilmensivät tämän kuvan magnolialajin erittäin upean kukinnan lisäksi mm. metsävaahteran (Acer platanoides) ja rusokirsikan (Prunus sargentii) alkaneet kukinnat.

Kuvan japaninmagnolia on Etelä-Suomessa menestyvistä magnolialajeista yksi kestävimmistä ja siten erittäin suositeltava yhä yleisempään koristeviljelyyn niin yksityispihoissa kuin julkisissakin istutuksissa. Tämä kuvan kukinta nimittäin osoittaa selvästi, kuinka viime talven ankaruudesta huolimatta laji selvisi ihan moitteettomasti tähän kevään näytökseensä; tosin tarkkaan katsottuna noissa kukissa näkyy siellä täällä pieniä ruskeita vauriolaikkuja, mutta ne jäävät kuitenkin varsin epäoleellisiksi. 

Mustilan arboretumista lajista on löydetty lisäykseen kantaa, jonka hyvää kestävyyttä on arvioitu jopa menestymisvyöhykkeille I - IV (V) saakka (Puutarha Tahvosten listauksesta), mutta itse Mustilan arboretumin lajikuvauksessa ollaan hillitympiä japaninmagnolian menestymisen rajoittuessa heidän mielestään vyöhykkeille I - II. Viljelykantojen alkuperissä on tosin vaihtelua menestymisen suhteen. 

Nimensä mukaisesti laji on kotoisin Japanista ja Suomea eteläisemmillä eli lämpimämmillä seuduilla se kasvaa melko isoksikin puuksi; kotiseudullaan Japanissa puu voi olla jopa n. 25 m korkea, mutta viljeltynä laji jää usein vajaaseen 10 metriin. Suomessa magnolioita on ollut tapana käsitellä lähinnä pensaina niiden kasvaessa täällä kuitenkin menestymisensä äärirajoilla, vaikka ko. suku sisältää luontaisilla kasvualueillaan enimmäkseen puita. Voi tämä japaninmagnoliakin silti hyvällä paikalla kasvaa suunnilleen ison omenapuun kokoiseksi puuksi täälläkin. Laji on kuitenkin suht hidaskasvuinen ja alkaa kukkia vasta usean vuoden ikäisenä ja aluksi hillitysti.

Magnoliat jaotellaan kukinnan ajankohdan mukaan keväällä lehdettöminä kukkiviin ja kesällä lehdellisinä kukkiviin. Lisäksi osa kesällä kukkivista lajeista on ainavihantia; ne ovat Suomessa menestymättömiä eteläisimpiä suvun edustajia. Ensin mainitut muodostavat kukkasilmut erikseen edelliskesänä talvehtimista varten ja ne ovat isoja, pulleita ja karvaisia lehtisilmujen ollessa pienempiä, yleensä kapeampia ja karvattomia. Kesällä kukkivat magnolialajit tuottavat kukkansa vasta kuluvan kasvukauden uusilla versoilla eli niiden kukinnan runsaus paljastuu vasta kevään lehtisilmujen avauduttua.

Tällä lajilla kukat ovat siis puhtaan valkoiset, mutta monenlaisia kukiltaan vaaleanpunaisia, keltaisia - kellertäviä ja kirjavanvärisiä lajeja ja lajikkeita on saatavilla. Japaninmagnolian kukinta sattuu siis samaan aikaan mm. metsävaahteran kukinnan kanssa ja pian sen jälkeen lajin kiiltävän upea ja rehevä lehdistö puhkeaa vaaleanvihreänä - lievästi punaruskeana saavuttaen melko nopeasti täysikesäisen asteen kesäkuun alussa. 

Hedelmä on tähkämäinen ja tiivis tuppilo, joka loppukesällä - alkusyksyllä kypsyessään muuttuu koristeellisen punaiseksi sisältäen mustia isohkoja siemeniä; myöhemmin syksyllä siemenet paljastuvat avautuvista tuppiloista. 

Kesävihannilla magnolioilla on syyskuun lopulta alkaen kirjava ja hitaahkosti etenevä ruska, missä värit vaihtelevat keltaisesta erilaisiin ruskeiden sävyihin. Yöpakkaset lisäävät ruskeutta ja leutoina syksyinä lehdet voivat säilyä osaksi jopa loka-marraskuun vaihteeseenkin.

Japaninmagnoliaa voidaan käyttää parhaimpiin katseenvangitsijalajeihin lukeutuvana näytös- ja huomiokasvina puistojen ja pihojen näkyvillä paraati- ja edustuspaikoilla. Pelkästään yksittäispuuna se on jo näyttävä, mutta voidaan sitä useammankin yksilön ryhmiksi suunnitella etenkin isoilla pihoilla ja laajoissa maisemakokonaisuuksissa. 

Nuo em. samaan aikaan kukkivat lajit muodostavat tietenkin erittäin näyttäviä pareja tämän lajin kukinnan kanssa. Lisäksi sen kanssa samaan aikaan erivärisiä lehtienpuhkeamistyyppejä luovat lajit ovat sille hienoja pareja kukka vs. lehti -kontrasteina ja tummia havukasveja vasten ko. valkoinen kukinta suorastaan kirkuu näyttävyyttä. Myöhemmin kasvukaudella japaninmagnolia on neutraalimpi, mutta pelkät kiiltävät lehtensä ovat siis myös melkoisen koristeellisia ja hienoja pareja vaikkapa havukasveillekin.

Viikon 45 tunnelmakuvat vuonna 2009 - Osa 2

Hämeenlinnassa perjantaina 6.11.2009 kuvattua kurtturuusua (Rosa rugosa) ruskaisena parhallaan sataneen märän lumen koristamana. Tämä yleinen pensas on tyypillinen myöhäisimpiin lehtienvaristajiin kuuluva ja ensimmäiset lumisateet monesti sattuvat tällaisten lajien kuorrutekoristajiksi. Liian runsas suojalumi voi aiheuttaa näille lajeille toisaalta repeämisvaurioitakin.




Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa maanantaina 2.11.2009 kuvattua niverävaahteraa (Acer campestre) ruskan alkusävyissä. Melko arka eurooppalainen pieni - keskikokoinen puu, jolla keltainen ruska leutoina syksyinä loka - marraskuussa. Pakkaset usein keskeyttävät ruskan lehtien tuhoon. Vaaleanvihreä lehteenpuhkeaminen toukokuun puoliväliltä ja kellertävä kukinta jo lehdellisenä pian perään. Eräs hieno ruskakauden päättäjä.




Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa maanantaina 2.11.2009 kuvattua idänplataania (Platanus orientalis) pakkasvaurioruskan sävyttämänä. Toinen tunnetumpaa puistoplataania (P. X hybrida) kestävämpi suvun puu mielenkiintoiseen ja lupaavaan kokeiluun. Keltainen loka - marraskuun ruska keskeytyy usein näihin ruskeisiin sävyihin. Puhkeaa lehteen hitaasti toukokuussa vaaleanvihreänä. Plataaneilla on hauskat pallomaiset kukinnot ja hedelmät; eivät muodostune Suomen oloissa...




Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa maanantaina 2.11.2009 kuvattua japanintaikapähkinää (Hamamelis japonica) pakkasvaurioruskan sävyttämänä. Tämän kuvasarjan aloitusmerkinnässä ollut keskikokoinen pensas; silloinen kukinta kuuluu kevään varhaisimpiin jo maalis - huhtikuussa. Vaaleanvihreä lehteenpuhkeaminen toukokuun alusta ja loka-marraskuun ruskassa keltainen vaihe ennen ruskeaa pakkasvauriovaihetta. Osa lehdistä jää kiinni kevääseen saakka talvikoristeiksi!




Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa maanantaina 2.11.2009 kuvattua poppelimagnoliaa (Magnolia acuminata) pakkasvaurioruskan sävyttämänä. Isolehtinen magnolialaji, josta kasvaa isohko puu. Kestävimpiä suvun lajeja Suomessa. Kukinta lehdellisenä kesä - heinäkuussa; kukat suvun vaatimattomimmat (keltavihreitä). Hedelmä punainen kotarypäs. Loka-marraskuun ruskassa keltainen alkuvaihe ennen pakkasvaurioruskeutta.

Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa maanantaina 2.11.2009 kuvattua jaloangervokasvustoa (Astilbe arendsii -lajikkeet). Tässä vaiheessa versojen keltainen lehtiruska on päättynyt ja hedelmätähkien erinomainen talventörröttäjyys on jäljellä. Kevääseen saakka tämä koristeellisuus on erinomaista mm. sopivan matalan lumihangen tilanteessa. Keräävät myös kuuraa hienosti etenkin avoimella paikalla. Ym. pätee jokaiseen lajin lajikkeeseen.

Viikon 41 tunnelmakuvat vuonna 2009 - Osa 2

Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 10.10.2009 kuvattua mantsurianvaahteran (Acer mandschuricum) ruskaa taivasta vasten. Vaahteroista upeimpiin kuuluvaa ruskaa tekevä, mutta tällä kertaa seuraavan yön pakkanen päätti jo ruskahuipennuksen lehtien varisemiseen. Toukokuussa lehtien puhkeaminen punertavaa pitkiksi kasvavista punaisista silmutötteröistä. Samalla keltainen kukinta. Lohkohedelmät säilyvät pitkälle talveen. Yksi monista kolmilehdykkäisistä vaahteroista.




Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 10.10.2009 kuvattua katsuran (Cercidiphyllum japonicum) ruskaa. Yksi parhaimmista ruskalajeista, jos yöpakkaset eivät päätä sitä kesken (Kuten kävi seuraavana yönä). Tämä vaalea keltainen on vain yksi sävy monien punaisten, oranssien, violettien ja kermanvalkoisten joukossa. Toukokuun alussa lehtien puhkeaminen räikeän punaruskean oransseina. Keskikokoinen puu suositeltavaksi yleiseen kevät- ja syysvärikäyttöön.




Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 10.10.2009 kuvattua japaninperhosvaahteran (Acer tschonoskii) ruskaa. Vaahteroista lähinnä vain keltaista ruskaa tekevä. Lehtien puhkeaminen vaaleanvihreinä toukokuussa punertavan tötterömäisiksi kasvavista silmuista. Vaaleankeltainen voimakastuoksuinen kukinta lehdellisenä kesäkuussa; houkuttaa perhosia. Lohkohedelmät säilyvät talveen.




Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 10.10.2009 kuvattua pikkunietospensaan (Deutzia amurensis) ruskaa. Pensaan ruskan pääväri on keltainen, mutta hienostuneita oransseja sävyjä on myös seassa. Erittäin runsaasti valkoista kesäkuun kukintaa tekevä. Aikainen lehteentulo huhti - toukokuusta lähtien vaaleanvihreänä.




Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa maanantaina 5.10.2009 kuvattua ruosteviinin (Vitis coignetiae) ruskaa. Viiniköynnöksistä poikkeuksellisen oransseja ja punaruskeita ruskasävyjä tekevä, jos yöpakkaset eivät keskeytä (Kuten sunnuntaiyönä) ruskaa tuhoamalla lehdet. Hidas lehteentulo toukokuussa, tuoksuva kukinta kesä - heinäkuussa ja tyypilliset sinimustat marjat kypsyvät syys - lokakuussa.




Espoon Tapiolassa sunnuntaina 11.10.2009 kuvattua imukärhivilliviiniä (Parthenocissus quinquefolia) osittaisessa ruskassa osittain yöpakkasen vaurioittamana. Tällä yleisellä köynnöslajilla punainen ruska ehtii yleensä etenemään kunnolla syys - lokakuussa, mutta poikkeuksellisesti vihreänä pitkään säilyvät osat paleltuvat herkästi kuvan tapaan yöpakkasissa. Hidas lehteentulo toukokuussa, oranssinkellertävä kukinta elo - syyskuussa ja sinimustat marjat syyskuusta eteenpäin; kaikki eivät ehdi monesti valmistua.




Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 10.10.2009 kuvattua kesäkamelian (Stewartia pseudocamellia) osittain edennyttä ruskaa. Melko arka ja tuntematon pensas, mutta ehtii tehdä hienoa punaisen, oranssin ja keltaisen kirjavaa ruskaa lokakuussa, jos yöpakkaset eivät ehdi tuhota lehtiä (Kuten seuraavana yönä). Puhkeaa lehteen hieman punaruskeana toukokuun lopulta. Valkoista kukintaa saattaa kehittyä hyvillä paikoilla loppukesällä.




Helsingin Meilahden arboretumissa sunnuntaina 11.10.2009 kuvattua pakkasen vioittamaa pensasmagnolian (Magnolia sieboldii) osittain ruskaista lehdistoä. Keltaista ruskaa tekevä, jos yöpakkaset eivät ehdi väliin, kuten kuvassa. Täysin vihreät lehdet vioittuvat pakkasessa tummanruskeiksi ja ruskaan ehtineet lehdet vaaleanruskeiksi: Syntyy mielenkiintoisen kirjava ruskeiden sävyjen kimara. Kesä - heinäkuussa n. kuukauden kestävä valkoinen kukinta. Hidas lehteenpuhkeaminen toukokuussa.




Hämeenlinnassa tiistaina 6.10.2009 kuvattua yöpakkasten vioittamaa jättibalsamikasvustoa (Impatiens glandulifera) koivujen luona. Jo edellisellä viikolla sisämaassa oli sen verran hallaa ja yöpakkasta, että etelärannikkoon nähden nämä arat lajit kärsivät huomattavasti jo silloin. Etelärannikolla vastaava tuho tuli viimein vasta tämän viikon sunnuntaina niillekin paikoille, joissa hallavaurioilta oli säästytty.

Viikon 26 tunnelmakuvat vuonna 2009

Pensasmagnolian (Magnolia sieboldii) kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 24.6.2009. Tämä isohkoksi pensaaksi kasvava laji on magnolioista kestävin Suomessa; voi kasvattaa etelän sisämaassakin. Sen kukinta on n. kuukauden mittainen kesä -heinäkuussa, jolloin kukkia aukeaa eri tahtiin ja ajoittain niitä on runsaasti. Suositeltava laji kukkien voimakkaan ja erikoisen tuoksunkin takia; pihkaisen hajuvesimäinen.

Gentinatsalealajike (Rhododendron Ghent -ryhmä "Dr. Christian Bauman") kukintaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa torstaina 25.6.2009. Alppiruusu- ja atsaleasesonki on päättymässä ja viimeisiä kukkijoita ovat mm. tämän Ghent -ryhmän atsalealajikkeet erittäin näyttävällä tavalla.




Rakkopensaan (Colutea arborescens) kukintaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa torstaina 25.6.2009. Tämä isohko pensas aloittaa kukinnan kesäkuussa ja jatkaa sitä läpi heinäkuun. Samalla heinäkuun aikana ilmestyvät ensimmäiset pulleat ja vaaleanpunaisen vihreät palkohedelmät ja näin pensaassa on vähän aikaa sekä kukkia että hedelmiä samalla kertaa. Pulleat palot säilyvät koristeena jopa läpi talven. Ruska on keltaisehko.




Kiinalaisen jasmikelajin (Philadelphus subcanus) kukintaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa torstaina 25.6.2009. Tämä tuntematon laji aloittaa jasmikesesongin, jota jatkavat monet eri lajit n. kuukauden ajan vuorotellen ja limittäin. Kaikilla jasmikkeilla kukkien tuoksu on erittäin voimakasta ja hajuvesimäistä. Monilla lajeilla vasta loka-marraskuussa tuleva ruska on yleensä keltainen, mutta myös oranssia esiintyy lajista riippuen.




Kiinanlaikkuköynnöksen (Actinidia kolomikta) värittyneitä lehtiä kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa torstaina 25.6.2009. Tämän köynnöksen erikoisuus ovat lehtien alla piilossa olevat kukat ja kukinta-ajaksi (hyönteisille merkiksi kukista) valkolaikkuiseksi värittyvät lehdet. Tässä kukinta on juuri päättymässä ja sen jälkeen lehtien valkoinen väri muuttuu vaaleanpunaiseksi loppukesän ajaksi ennen kelta-oranssia ruskaa. Hieno ja runsaskasvuinen köynnös.




Sinikuusaman (Lonicera caerulea) kypsyneitä marjoja kuvattuna Hämeenlinnassa perjantaina 26.6.2009. Ensimmäisten marjojen joukossa kypsyvät nämä tunnetun ja yleisen pensaan marjat; pieni osa oli vielä puoliraakoja. Kuvassa nähdään myös uusien vuosikasvainten tyypillisesti tähän aikaan alkanut puutuminen ja laji lajilta tapahtumaa jatkuu koko loppukesän. Tässä alkuvaiheessa noita versoja sanotaan puolipuutuneiksi.




Töyhtöangervon (Aruncus dioicus) täyttä kukintaa Hämeenlinnan Vanajaveden rannalla perjantaina 26.6.2009. Tämän viikon lähes joka päivä (Paitsi ma ja paikoin la) ollut lämmin ja aurinkoinen kesäsää on saanut ihmiset liikkeelle veneillään järvillä; huom. edellisen veneen jättämät aallot etualalla. Tuo perenna kukkii vielä ilmentäen suunnilleen normaalia kasvukauden etenemisastetta.

Yksinäinen kalalokki (Larus canus) Hämeenlinnassa Vanajaveden rannassa perjantaina 26.6.2009. Lokkien pesimäpuuhat huomaa tähän aikaan vuodesta erittäin hyvin kaupunki- ja taajama-alueilla, koska lokit puolustavat pesimispaikkojaan hyökkäilemällä välillä ihmistenkin kimppuun; tekevät ilmasyöksyjä ja kirkuvat voimakkaasti.

Magnolioita uuden ajan kasvienkäyttöä varten - Magnolias for the new era's plant use

PlantenTuin Esveld -taimiston sivuilta löysin tähän seuraavaan kasviesittelyyni (valitettavasti tässäkin kaikista sivuston lajeista ei löydy kuvia) magnoliat; suurimmaksi osaksi pieniä puita ja pensaita, jotkut ovat isoja puita, kuten poppelimagnolia (Magnolia acuminata) ja campbellinmagnolia (Magnolia campbellii). Magnoliat ovat maailmalla tunnettuja ja tärkeitä kukkakasveja. Lähes joka lajilla on erittäin isot ja värikkäät kukat. Niitä on yleensä myös hyvin runsaasti kerrallaan, mutta kukinta-aika ei ole kovin pitkä.

Magnoliat voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin kukinnan ajankohdan mukaan. Yksi ryhmä ovat keväällä ennen lehtien puhkeamista tai samaan aikaan lehtien puhjetessa kukkivat magnoliat. Niiden kukkasilmut talvehtivat karvaisina ja isoina paljailla oksilla ja silmut muodostuvat jo edellisenä kesänä. Toinen ryhmä ovat kesällä täyden lehvästön kanssa kukkivat magnoliat. Niiden kukkasilmut tulevat esiin vasta kuluvan kesän uusien versojen mukana. Kesällä kukkivat magnoliat jaetaan myös ainavihantiin ja kesävihantiin lajeihin.

Magnolioiden kukinta-aikaa riittää siis lajista riipuen aivan kasvukauden alusta monta kuukautta keskelle kesää ja joillakin jopa kesän lopulle. Kukinta-aikojen tarkka tietäminen olisi tässäkin oleellista lajien sommitteluratkaisujen löytämiseksi. Magnolioilla on kukinnan lisäksi kuitenkin myös muita esteettisesti merkittäviä ominaisuuksia. Monet muodostavat erittäin kauniita pieniä puita koko olemukseltaan mutkaisine oksineen; talviestetiikka. Monilla myös rungon kaarna on erityisen kaunis; hopeinen - sileä - halkeileva.

Lehdet ovat kukinnan ohella näyttävintä antia kasvukaudella; jotkut lajit kasvattavat jopa trooppisen isoja lehtiä ja syksyllä ruska voi olla mielenkiintoinen sekoitus keltaista ja ruskeaa etenkin pakkasten auttamana. Monesti pakkanen kuitenkin varistaa lehdet nopeasti kesken ruskan. Lehtien kevätväri on melkein aina vaaleanvihreä ja harvoin lievästi ruskehtava.

Kotahedelmät ovat kolmas ihastelun aihe, sillä ne muodostavat erikoisia tähkiä, joiden värit ovat usein huomiota herättävän punaisia - oransseja - ruskeita. Hedelmät saattavat kaunistaa oksia pitkälle talveen - seuraavaan kevääseen ja itse siemenet ovat paljastuessaan yleensä joko punaisia tai mustia.

Tässä esittelyssä on mukana myös yksittäisiä jo kasvivalokuvausprojektissani olevia lajeja. Magnoliat ovat olleet Suomessa niin tuntemattomia niiden talvenarkuuden vuoksi, että nyt ilmastonmuutoksen edetessä niiden esittelyä ja käyttöä on toistettava ja tähdennettävä. Jopa virallisten suomenkielisten nimien löytäminen kaikille ei vielä onnistu; ilmastonmuutos lisää kasvien nimeämisen tarvetta huomattavasti. Ainavihannat lajit jätin tässä vaiheessa pois esittelystä, koska niiden talvenkesto on täällä sen verran huono tulevaisuudessakin.

Tämä kasvisuku on niin loistava runsaudensarvi näyttäviin kukka- ja lehtipohjaisiin sommitelmiin ja yksittäisiksi katseenvangitsijoiksi istutuksissa, että näiden lajien ja lajikkeiden ottaminen tästä lähtien laajamittaisiin kokeiluihin on hyvin suositeltavaa Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessakin ainakin suojaisilla paikoilla (Sisämaassa Jyväskylän taso ja länsirannikolla Oulu). Näiden esiteltyjen lajien talvenkesto vaihtelee jonkin verran, mutta uusien olosuhteiden koko ajan muotoutuessa ainoa tapa saada tästäkin kasviestetiikasta kaikki hyöty irti, on olla harkitsevan kokeileva ennakkoluulottomasti.

Lajit ja lajikkeet: Tässä ensimmäisenä on ilmeisesti risteymiä ym. vain viljelystä tunnettuja lajikkeita, joista käytetään vain lajikenimeä; Magnolia 'Ann', Magnolia 'Betty', Magnolia 'Big Dude', Magnolia 'Big Pink', Magnolia 'Caerhays Belle', Magnolia 'Charles Coates', Magnolia 'Daybreak', Magnolia 'Elizabeth', Magnolia 'Galaxy', Magnolia 'Gold Star', Magnolia 'Heaven Scent', Magnolia 'Jane', Magnolia 'Judy', Magnolia 'Leda', Magnolia 'Limelight', Magnolia 'Manchu Fan', Magnolia 'Norman Gould', Magnolia 'Peppermint Stick', Magnolia 'Pickard's Ruby', Magnolia 'Pinkie', Magnolia 'Randy', Magnolia 'Ricki', Magnolia 'Royal Crown', Magnolia 'Spectrum', Magnolia 'Star Wars', Magnolia 'Sundance', Magnolia 'Susan', Magnolia 'Ultimate Yellow', Magnolia 'Vulcan', Magnolia 'Yellow Lantern', Magnolia 'Yellow River', "brooklyninmagnolia"; Magnolia brooklynensis 'Woodsman', Magnolia brooklynensis 'Yellow Bird', Magnolia brooklynensis 'Yellow Fever', campbellinmagnolia; Magnolia campbellii var. mollicomata, magnolialaji; Magnolia denudata, Magnolia denudata 'Dan Xin', magnolialaji; Magnolia globosa, hopeamagnolia; Magnolia hypoleuca, "kewnmagnolia"; Magnolia kewensis 'Wada's Memory', japaninmagnolia; Magnolia kobus, magnolialaji; Magnolia liliiflora 'Nigra', "löbnerinmagnolia"; Magnolia loebneri 'Ballerina', Magnolia loebneri 'Leonard Messel', Magnolia loebneri 'Merrill', "isolehtimagnolia"; Magnolia macrophylla, magnolialaji; Magnolia officinalis var. biloba, magnoliaristeymä; Magnolia X proctoriana, "pajumagnolia"; Magnolia salicifolia, pensasmagnolia; Magnolia sieboldii, "kiinanmagnolia"; Magnolia sinensis, loistomagnolia; Magnolia soulangeana; 'Alba Superba', 'Alexandrina', 'Lennei', 'Rustica Rubra', 'Speciosa', 'Sundew', "sprengerinmagnolia"; Magnolia sprengeri var. diva, tähtimagnolia; Magnolia stellata, Magnolia stellata 'Chrysanthemiflora', Magnolia stellata 'George Henry Kern', Magnolia stellata 'Rosea', sateenvarjomagnolia; Magnolia tripetala, "veitchinmagnolia"; Magnolia X veitchii, magnoliaristeymä; Magnolia X wieseneri, "wilsoninmagnolia"; Magnolia wilsonii.



I found Magnolias for this next introduction (unfortunatelly here as well there aren't found photos of all species in the pages) from the pages of PlantenTuin Esveld nursery; mostly small trees and shrubs, some are big trees, like Cucumber-tree (Magnolia acuminata) and Campbell's Magnolia (Magnolia campbellii). Magnolias are wellknown and important flower plants around the world. Almost every species have very big and colourfull flowers. They are displayed generally also in very profuse amounts at once, but the blooming time isn't that long.

Magnolias can be divided roughly into two types according to the blooming time. One group is the ones flowering in spring before or at the same time with the unfolding leaves. Their flowerbuds are overwintering as hairy and big on the naked twigs and the buds form already during the previous summer. The second group are Magnolias flowering in summer with full foliage. Their flowerbuds are emerging only with the new shoots of the ongoing summer. Summer flowering Magnolias are divided also into evergreen and deciduous species.

So, depending on the species there are Magnolia flowering right from the start of the growing season several months to the middle of summer and in some cases even into summer's end. Knowing the precise flowering times would be cruicial here as well in order to find solutions for the fitting the species together. However, in addition to flowering Magnolias have also other esthetically significant properties. Many form very beautifull small trees in their whole appearance with their tortuous shoots; winter esthetics. In many cases the bark of the trunk is also especially beautifull; being silvery - smooth - having cracks.

Leaves are among the most showy displays along with the flowering during the growing season; some species are growing even tropically big leaves and in autumn fall colours can be an interesting mixture of yellow and brown especially as helped by frosts. However, many times frost can cause the leaves to shed quickly interrupting the fall colour formation. The spring leaf colour is almost always light green and rarely slightly brownish.

Capsule fruits are the third object of admiration, because they form special spikes, which have often conspicuous red - orange - brown colours. The fruits might embellish the shoots far into winter - next spring and the seeds themselves are usually either red or black when revealed.

This introduction includes also those single species, which are already in my plant photography project. Magnolias have been so unknown in Finland due to their sensitivity to cold winters, that now as the climate change is proceeding their introduction and use must be repeated and pointed out. Even finding official finnish names to all isn't coming out well yet; the climate change will increase the need for naming plants significantly. I left the evergreen species out of this introduction, because their winter hardiness is so bad here in the future as well.

This plant genus is so brilliant horn of plenty for showy flower and leaf based fittings together and for single eye catchers in plantings, that taking these species and cultivars from now on into wide experimentations is very much recommended in southern Finland and also in central Finland at least on sheltered places (At the level of Jyväskylä in inland areas and by the western coast at Oulu). The winter hardiness of these introduced species is variable in some degree, but as new circumstances are all the time forming, the only way to get all benefit out of this plant esthetics as well, is to be deliberately experimental without prejudice.

Species and cultivars: Here at first are apparently hybrids and other such cultivars known only from cultivation, which have only cultivar name being used; Magnolia 'Ann', Magnolia 'Betty', Magnolia 'Big Dude', Magnolia 'Big Pink', Magnolia 'Caerhays Belle', Magnolia 'Charles Coates', Magnolia 'Daybreak', Magnolia 'Elizabeth', Magnolia 'Galaxy', Magnolia 'Gold Star', Magnolia 'Heaven Scent', Magnolia 'Jane', Magnolia 'Judy', Magnolia 'Leda', Magnolia 'Limelight', Magnolia 'Manchu Fan', Magnolia 'Norman Gould', Magnolia 'Peppermint Stick', Magnolia 'Pickard's Ruby', Magnolia 'Pinkie', Magnolia 'Randy', Magnolia 'Ricki', Magnolia 'Royal Crown', Magnolia 'Spectrum', Magnolia 'Star Wars', Magnolia 'Sundance', Magnolia 'Susan', Magnolia 'Ultimate Yellow', Magnolia 'Vulcan', Magnolia 'Yellow Lantern', Magnolia 'Yellow River', Brooklyn Magnolia; Magnolia brooklynensis 'Woodsman', Magnolia brooklynensis 'Yellow Bird', Magnolia brooklynensis 'Yellow Fever', Campbell's Magnolia; Magnolia campbellii var. mollicomata, Yulan Magnolia; Magnolia denudata, Magnolia denudata 'Dan Xin', Globe Magnolia; Magnolia globosa, Whitebark Magnolia; Magnolia hypoleuca, Kew's Willow-leaved Magnolia; Magnolia kewensis 'Wada's Memory', Kobus Magnolia; Magnolia kobus, Mulan Magnolia; Magnolia liliiflora 'Nigra', Loebner Magnolia; Magnolia loebneri 'Ballerina', Magnolia loebneri 'Leonard Messel', Magnolia loebneri 'Merrill', Big-leaf Magnolia; Magnolia macrophylla, Houpu Magnolia; Magnolia officinalis var. biloba, a Magnolia hybrid Magnolia X proctoriana, Willow-leafed Magnolia; Magnolia salicifolia, Siebold's Magnolia; Magnolia sieboldii, Chinese Magnolia; Magnolia sinensis, Saucer Magnolia; Magnolia soulangeana; 'Alba Superba', 'Alexandrina', 'Lennei', 'Rustica Rubra', 'Speciosa', 'Sundew', Sprenger's Magnolia; Magnolia sprengeri var. diva, Star Magnolia; Magnolia stellata, Magnolia stellata 'Chrysanthemiflora', Magnolia stellata 'George Henry Kern', Magnolia stellata 'Rosea', Umbrella-tree; Magnolia tripetala, Veitch Magnolia; Magnolia X veitchii, a Magnolia hybrid; Magnolia X wieseneri, Wilson's Magnolia; Magnolia wilsonii.