Syyskuun 2024 ennätyshelle ilmasto- ja sääkeskustelua eskaloivana tieteen, sosiaalisuuden ja henkisyyden dilemmana: Esittelyssä kolme ryhmää, joiden piireihin äärisäät lisäävät ääriajattelua ja rappiota

Olemme siis täällä Suomessa parhaillaan keskellä ennätyksellistä syyskuun helleaaltoa, joka on aiheuttamassa kolmelle erilaiselle ilmastosta ja säästä keskustelevalle taholle äärimmäisiä mielikuva- ja ajatteluhaasteita maailmankuvallisessa, empiirisessä ja henkisessä katsannossa -- katsotaanpa tätä aspektia tässä hieman tarkemmin.

Kesää siis jatkaa täällä Suomessa edelleen helleaalto, jossa tänään on mitattu jo 5. syyskuun hellepäivä ja koko kesän mitalta se on jo 68. hellepäivä! -- ennusteiden mukaan hyvinkin todennäköisesti ainakin ensi viikon ti-ke saakka on todennäköistä, että jokaisena päivänä voidaan Etelä-Suomessa mitata yhä uusia hellelukemia paikoin, jolloin nuo ennätykset todellakin uusiutuvat vielä kolmena-neljänä seuraavana päivänä jatkuvasti!...

Huomenna tehdään jo syyskuun hellepäivien lukumäärässä uusi mittaushistorian / tunnetun historian ennätys 6 kpl:n määrällään, ja tietenkin edelleen tämän koko kesän hellepäivälukumäärissä uusi päivä lisää on aina uusi ennätys vanhan tilalle, kun jo muutama päivä sitten jäi taakse vuodelta 2002 peräisin ollut vanha tunnetun historian hellepäivien lukumääräennätys...

Tällainen äärilämpö on täten ko. kolmenlaiselle ajattelu- ja maailmankuvataholle äärimmäisen vaikea asia ilmastosta ja säästä keskusteltaessa ja niitä kokiessa, ja siksi paradoksaalisesti luiskahtamisen tilanne heillä erilaisiin luulo- ja aivopesualhoihin näissä sisällöissä on erittäin helppoa:

Nämä kolme ryhmää ovat seuraavat:

1. Ilmastoalarmistit hiilidioksidipakkomielteineen, ja sen johdannaisena Elokapina.

2. Kemikaalivanafanaatikot ja laajemmin säänmuokkauksesta ylenmäärin ja väärin perustein kohkaavat.

3. Ilmastonmuutoksen olemassaoloon ylikriittisesti suhtautuvat "denialistit", jotka kaikin keinoin pyrkivät mitätöimään kaikki (ääri)lämmöt mahdollisimman vähäpätöisiksi, ja asettumaan 1. ryhmän kanssa mahdollisimman jyrkkään vastakkainasetteluun.

---- Kaikille näille kolmelle ryhmälle on nyt tosiaan yhteistä se, että heille kaikille sukeutuu tällaisesta äärilämmön tilanteesta railakkaasti vettä oman maailmankatsomuksensa ja uskomuksiensa myllyyn, jolloin kaikkien kolmen mukaiset uskomukset ja näkemykset tahoillansa äärevöityvät ehkä radikaalistikin lisää.

Eikä sillä näytä olevan kulloisellakaan taholla väliä uskomuksiinsa-näkemyksiinsä, vaikka noiden kolmen kesken ne äärevöityvät teemat ja sisällöt joutuvat tällaisessa eskalaatiotilanteessa yhä jyrkempiin ristiriitoihin keskenään, ja sulkevat siten toinen toisiaan pois yhä skitsofreenisemmin mm. empiiristen seikkojen valossa...

Kuten yhteiskuntatilanteestamme muutenkin voidaan joka tapauksessa todeta ihan yleisestikin, niin mm. näkemyksien äärevöitymiset eri ryhmien kesken ja sen aiheuttamat yhä jyrkemmät vastakkainasettelut ovat tietenkin vaarallinen ja tuhoisa kokonaistilanne sosiaalisen-psyykkisen koheesion ja ihmisten toimintamallien suhteen!...

Niinpä onkin tavallaan mielenkiintoista ja merkillistä, miten "Universumi" nyt omalla viekkaalla tavallaan manifestoi meille mm. juuri tätä ennätyslämpöä sää- ja ilmastoaspektinsa kautta, jolloin nämä kolme ryhmää tavallaan "pakotetaan" yhä jyrkemmän vastakkainasettelutilanteen kautta yhä haasteellisempiin itsetietoisuuksiensa itsereflektioon, ja siinä omaa itseään ja maailmanmallejaan yhä kyseenalaistavampiin tunne- ja havaintotiloihin...

Henkisissä piireissähän usein kuullaan käytettävän tuota termiä "manifestaatio", joka on tavallaan tässä tilanteessa siis olemassa olevassa ryhmäkäyttäytymisten, maailmankuvallisten ja uskomuksellisten seikkojen yhteisödilemmassa jopa lahja ja kriittinen kulminaatiopiste kasvuun ja kehitykseen.

Ensin sellainen kasvun ja kehityksen piste ryhmiensä kera saapuu haasteenaan tilanteeseen (kuten nyt tässä sääeskalaatiossa), jossa aiheutuu ylenmääräistä painetta, kipua ja projisointeja aktiivisesti ja radikaalisti sille itselleen itsetutkiskelupakotteena ja se johtaa ensin defenssimekanismin voimistumiseen, mutta jossain vaiheessa se johtaa lopulta tiedolliseen, kokemukselliseen ja tunnetason purkautumiseen pois tuosta paineen, kivun ja projisoinnin tilasta, ja sen myötä tapahtuu sitten hyppy laajempaan ja valistuneempaan tietoisuuteen ja ymmärrykseen -- jos niin käy...

Miten sitten tässä ko. tilanteessa noiden kolmen ryhmän omilla kontoilla voisi tällainen tietoisuushyppy tapahtua? -- Katsotaanpa! >>

Ryhmä 1: Ilmastoalarmistinen hiilidioksidipakkomielle tulee siinä hypyssä haastetuksi ja kyseenalaistetuksi, koska ilmaston ja sään käyttäytymisessä tässä ryhmässä tähän mennessä olemassa ollut yksisilmäinen uskomus hiilidioksidin väärin tajuttuun kaikkivoipaisuuteen on kulttityylinen ajatusvirhe -- uusi ymmärrys heille tarkoittaa täten sitä, että syntyy monitahoisempaa empiiristä ymmärrystä sellaisen kulttityylisen ajattelumallin sijalle ilmaston ja sään käyttäytymisestä.

Ryhmä 2: Kemikaalivanafanaattisuus ja laajemmin säänmuokkauksesta ylenmäärin ja väärin perustein kohkaaminen tulee siinä hypyssä haastetuksi ja kyseenalaistetuksi, koska ilmaston ja sään käyttäytymisessä tässä ryhmässä tähän mennessä olemassa ollut yksisilmäinen uskomus säänmuokkauksen kaikkivoipaisuuteen on kulttityylinen ajatusvirhe -- uusi ymmärrys heille tarkoittaa täten sitä, että syntyy monitahoisempaa empiiristä ymmärrystä sellaisen kulttityylisen ajattelumallin sijalle ilmaston ja sään käyttäytymisestä.

Ryhmä 3: Ilmastonmuutoksen olemassaoloon ylikriittisesti suhtautuvat (ilmastonmuutosdenialistit) omaavat liian tarkoitushakuista ja agenda-ajettua havaintotapaa ilmaston ja sään käyttäytymisestä, ja siinä hypyssä he saavat laajempaa näkökulmaa tuollaiselle käänteiselle vastakkainasetelmalleen hiilidioksidiperusteisia ilmastoalarmisteja kohtaan; havainnot saavat lisää monipuolisuutta ja syvempää ymmärrystä empiiristä analyysiä varten eikä analyysi ole enää liian jyrkästi tarkoitushakuisen yksisilmäistä "anti-ilmastoalarmismina" -- uusi ymmärrys heille tarkoittaa täten sitä, että havaintojen ja analyysien rehellisyys korostuu, vaikka ilmasto muuttuisikin myös paljon lämpimämpään suuntaan näennäisesti "ilmastoalarmismin" osoittamalla tavalla.

---- Kaikkien näiden kolmen kesken kollektiivisesti tapahtuu siis sitä, että keskinäisesti saavutetaan parempaa yhteisymmärrystä ilmaston ja sään käyttäytymisen ymmärtämisessä, jossa kustakin eri ryhmästä käsin voidaan nähdä toinen toistensa näkökulmia entistä paremmin, ja ymmärtää niitä sekä ajattelun tasoa nostavilla että sosiaalista koheesiota synnyttävillä hedelmällisillä tavoilla...

Eli esim. ilmastoalarmistit voivat oppia ilmastonmuutokseen ylikriittisesti suhtautuvilta "denialisteilta" hiilidioksidipakkomielteensä ulkopuolisia asioita ilmastosta...

Kemikaalivanafanaattinen ilmastonmuokkaususkomus saa puolestaan tarpeellista empiiristä analyysikyvyn parantamista ilmastonmuutokseen ylikriittisesti suhtautuvilta "denialisteilta", joilla on antaa empiiristä tietotaitoa perehdyttyään ilmastoalarmismin ja hiilidioksidipakkomielteen kyseenalaistamiseen...

Ilmastonmuutokseen ylikriittisesti suhtautuvat "denialistit" puolestaan voivat löytää uudenlaista metodihallintaa ilmastoalarmistien tavasta olla uskomuksissaan pedantteja ja tarkkoja -- vaikka siis se pedanttius ja tarkkuus on kulttityylistä ja agenda-ajettua, mutta juuri siksi se pedanttius ja tarkkuus tulisikin ottaa metodisiirtona alarmisteilta "pois" uutta ymmärrystä laajentavaan käyttöön.

Tietenkin laajasti sanottuna metodisiirto parempaan käyttöön tapahtuu siinä optimaalisesti sekä ilman hiilidioksidipakkomiellettä että kemikaalivanafanaattisuutta ja laajemmin säänmuokkauksesta ylenmäärin ja väärin perustein kohkaamista.

Täten voitaisiin saavuttaa parempaa yhteiskunnallista ajattelun ja toiminnan mallia esimerkiksi myös muiden toisenlaistenkin yhteisödilemmojen ratkaisemisiin...

---- Mutta ongelmat ovat yleisesti todella vaikeat ja moninaiset Länsimaissa(kin), jotta tuollaisia optimitavoitteita kohti edes päästäisiin lähtemään liikkeelle kunnolla!

Valitettavasti joudumme miettimään tämän aihepiirin ulkopuolisiakin ääridilemmoja, kuten sitä miten ääripahasti geopolitiikan pattitilanne on manifestoitunut mm. Ukrainan ja Venäjän välisenä sotana, joten ihmisten mieliä pitää pihdeissään todella valtava määrä erilaisia ongelmia ja pahuutta, ja nämä sää- ja ilmastoasiat ovat vain yksi "pieni" osa sitä...

Lisäksi on valitettava tosiasia se, että noiden mainittujen ryhmien piireissä etenkin juuri nuo kulttityyliset uskomukset ovat erittäin pontevia pysymään ennallaan ja pikemminkin saamaan lisää vahvistusta itselleen sekä vallitsevista sää- ja ilmasto-olosuhteista että ulkoistuksina "viholliskuvallisesta projisoinnista".

Se on tosi valitettavaa, kun paremminkin sellaisen tosiaan pitäisi purkautua rikki tuohon em. "tietoisuushyppyyn".

Kulttityyliset uskomukset ovat myös herkästi sellaisia, mitkä kumoavat empiirisen tiedon metodeja ja sisältöjä liian yksioikoisesti ja vastakkainasetelmallisesti, jolloin sekä hiilidioksidipakkomielle että kemikaalivanafanaattisuus voivat pikemminkin vahvistua vallitsevista sää- ja ilmasto-olosuhteista, vaikka muutoksiin siinä olisi mitä tahansa muita syitä kuin heidän uskomuksiensa mukaiset luulosyyt, ja kontoilleen tulevista kyseenalaistuksista voi heillä tapahtua herkästi lisää sisään päin kääntyvää vahvistautumista.

Kyllä! -- ilmasto tosiaan muuttuu ja on aina muuttunut ihmisistä riippumatta(kin), eikä ole mikään "ilmastokatastrofi", vaikka se muutos voikin sisältää mm. tätä nykyisen kaltaista ennätyslämpöä jatkossakin vielä paljon lisää ja paljon ankarampanakin; eikä se ole mikään aihe ihmisen syyllistämiselle siitä "hiilidioksidiasetta" käyttäen!

Ilmaston lämpeneminen ei ole välttämättä sama kuin hiilidioksidilähtöinen ja muka ihmisen aiheuttama "ilmastonmuutos" -- varsinaisesti tapahtuu ilmastonmuutosta siitäkin huolimatta ja kokonaan ilman sitä, ja se voi olla yhtenä skenaariona monista käytännössä myös paljon pahempi ilmaston lämpeneminen kuin ilmastoalarmismin "ilmastonmuutoksessa" on varoitettu... 

Ei ole takeita kuitenkaan siitä, miten jatkossa ilmastossamme käy, koska ihminen ei hallitse säätä, ei hiilidioksidin määrillä eikä säänmuokkauksella!...

Ja siksi tässä nykyisessä ilmastonmuutostilanteessa onkin äärimmäinen haaste yrittää saada perille etenkin juuri noille eniten kulttiajattelua sisältäville ko. ryhmille sitä, ettei ilmastossamme tämän nykymuutoksen ainoina / merkittävinä syinä ole joko "vain hiilidioksidi" tai "säänmuokkaus".

Ja lopulta näiden kaikkien kolmen ryhmän puitteissa on äärimmäinen haaste saada ymmärrystä läpi niin, etteivät nuo kolme äärevää / vastakkainasetelmallistavaa ajattelun muotoa hinaisi ymmärrystä kollektiivisesti liian hakoteille niistä ilmastonmuutoksen syistä, ja aiheuttaisi "harhautuksessaan" jatko-ongelmia mm. totalitarismiin tai muihin rappioilmiöihin...

Mutta ilmastoalarmismin hiilidioksidipakkomielteen suhteen toki se liiallinen vahinko on jo käynyt virallisen vallan ja Elokapinan omaksuttua sen ajatusvirheen jo niin pahasti, ja sitä eliitti on jo pitkään käyttänyt hyväkseen teknokraattista, neofeodaalista ja malthusilaista diktatuuria juntatessaan muka "ongelman ratkaisuna"!...

Ihminen-ihmisyhteisö kriisiytyessään ja rappioituessaan on kuitenkin joka tapauksessa ja valitettavasti sellainen yhteisöolento (eli juuri nyt!), joka liian herkästi näyttää poimivan siinä "oloaan helpottavaksi" maailmanselityksekseen liian yksikertaisia ja liian idioottimaisesti kohdennettuja käsitys- ja toimintatapoja, joissa mm. uskomukselliset ja kulttityyliset sisällöt ottavat ylimääräävää asemaa sen sijaan, että esim. sekä empiiriset että henkiset olevaisen käsitykset kehittyisivät rintarinnan harmoniassa tietoisuutta laajentaen eikä nykytapaisesti kaventaen.

Nyt joudumme yhtäältä ilmastoalarmismissa katsomaan sitäkin, miten empiirinen metodi on siinä vääristynyt uskonnon ja vääränlaisen "henkisyyden" puolelle, ja siinä on muodostunut virallisen tieteen sisälle kulttisairaus objektinaan hiilidioksidin muka oletettu "pahuus" kaikkine vääristyneine hulluuksineen.

Toisaalta kemikaalivanafanaattisuudessa vääränlainen "henkisyys" on osasyyllinen siinäkin empiirisen havainnointi- ja analyysikyvyn menettämiselle, vaikka nämä kaksi em. ryhmää usein esiintyvät toinen toisilleen vastakkainasetelmallisesti, kun ilmastoalarmismi on "virallinen pahuus" ja kemikaalivanafanaattisuus esiintyy "virallisen pahuuden vastaisena".

Ns. uushenkisyys on "virallisen pahuuden vastaisena" usein käsikädessä käyvä ominaisuus ns. valveutumisessa monien asioiden kanssa, missä esiintyy myös tuota kemikaalivanafanaattisuutta osaksi juuri sen kautta, mutta uushenkisyyskin voi tosiaan olla myös vääristynyttä ja pahaa; esim. väärää henkisyyttä voi olla käytännön maailman unohtaminen liikaa, jossa siirrytään harhaisiin utopioihin...

Optimitilanteessa henkisyys ja empirismi olisivat toinen toisiaan tukevia laajemman ymmärryksen välineitä käytännön maailman parantamiseksi, minkä myös uushenkisyyden pitäisi ottaa huomioon! -- ei ole mieltä käsittää siksi esim. ilmasto- ja sääasioissa "virallisen pahuuden vastaisuutta" yhtäläisesti empirismin vastaisuutena!

Mutta kun uushenkisyyden nousua tapahtuu virallisen vallan rappiota vastaan siten, että se henkisyys joko on ylikorostunutta "virallisen tieteen" empirismin kustannuksella tai se on sitä väärää "henkisyyttä" ylipäätään, niin samalla siinä piilee tosiaan katala sudenkuoppa: 

Henkisyys vääränä asenteena niin ylikorostuneena kuin vääristyneenä saattaa se silloin ottaa liiallista-huonoa valtaa ajattelussa, ja siten sumentaa mm. empiirisen metodin käsittämistä vääristyneeksi tai poiskin ymmärryksestä, jossa pääsevät siksikin muhimaan "rikkaruohoina" mm. kemikaalivanapakkomielteet.

Olen usein havainnut somea seuraamalla, että tuonlainen väärä "henkisyys" voi olla em. huonon uushenkisyyden lisäksi myös sekä perua jostain uskonnollisesta epävirallisesta lahkosta tai virallisen vallan kirkkopiireistä lahkoineen / uskontoineen, josta virallisen vallan kyseenalaistamiseen herääminen on sitten kääntänyt sen vanhaperuisen henkisyyden tuoksi huonolaatuiseksi "uushenkisyydeksi", jota jotkut käsittävät väärin "heräämiseksi"...

Ja tosiaan on olemassa sellainen kokonaisvaltainen yhteiskuntarappion tilanne, missä ilmeisesti länsimaisen ihmisen kollektiivinen käsityskyky on yleisestikin alenemassa syystä tai toisesta (tätä on analysoinut ainakin Seppo Oikkonen blogissaan Alkon kassalla), missä monien yksilöiden ymmärrys ajan hallinnasta, visuaalisista ajatushahmoista ja kolmiulotteisista sisällöistä huononee hälyttävästi... 

---- Tämänlainen valveutumisen ja rappion dilemma on siis mielestäni selvästi olemassa myös näissä ilmasto- ja sääasioissa, joka on osaltaan vakava ongelma nyky-yhteiskunnassamme ja ns. länsirappiossa kokonaisuutena.

Minun kontolle taitaa siis edelleen sälyttyä näistä ongelmista yhä selostaminen ja analysoiminen tämän aihepiirin ollessa parhaiten hallitsemieni asiakokonaisuuksien piirissä, joten tulevissa kirjoituksissani palaan asiaan!...

Esim. minulla on edelleen tekemättä viime keväänä Fb-seinälläni käymieni kemikaalivanakyseenalaistuksieni tänne blogiini siirto, josta jo tein tämän alustusbloggauksen kesäkuussa; yritän jossain vaiheessa tässä loppuvuonna viimein saada tätäkin tehtyä, kun nyt olen saanut uutta intoa olla aktiivisempi somessa...

Mutta nyt näemme joka tapauksessa sen, miten "Universumi" kurmoottaa tätä sää- ja ilmasto-ongelmavyyhtiä saapumaan kohti jotakin ratkaisua: 

Niin kauan kuin tuollainen em. kolmitahoinen tiedon, sosiaalisuuden ja ymmärryksen dilemma on olemassa ilmasto- ja sääasioissa, niin voidaan "manifestaationa" sille odottaa ilmaston ja sään muuttuvan yhä enemmän sellaiseksi, joka luo kaikille noille kolmelle ryhmälle sisäistä muutospakotetta yhä enemmän -- kussakin ryhmässä vallitsevat virhekäsitykset eivät voi elää loputtomasti muuttumattomina, vaan viime kädessä taitaa siis ilmasto itse "puuttua peliin", jos ei muutoin ratkaisu "ilmaannu"...

Muutokset sosiaalisissa, kulttuurillisissa ja kulttityylisissä ajattelun ja tietoisuuden sisällöissä tapahtuvat kuitenkin yleensä tosi hitaasti, joten hedelmällisiä tuloksia ko. uudessa "tietoisuushypyssä" joudumme todennäköisesti odottelemaan vähintään monta vuotta, ja ehkä useita vuosikymmeniä?

Ilmasto muuttuu siinä ajassa koko ajan, ja "Universumi" odottaa sen kautta, josko ihminen viimein alkaisi ymmärtää paremmin myös ilmastoa ja säätä, saati itseään ja koko maailmaa -- ihmisyyden on tosiaan aika jo alkaa herätä kymmentuhatvuotisesta unestaan, jota ovat leimanneet kaikki menneet totalitarismit, keskiajan feodalismit, hullut tyranniat, sodat jne.!...

Sää- ja ilmastoasioidenkin uudenlainen haltuunotto sen heräämisen yhtenä manifestaationa parempaan on oleellista tietenkin: mutta noiden kuvattujen kolmen ryhmän puitteissa kullakaan ei ole tällä hetkellä saavutettuna vielä parasta ymmärrystään ko. asiavyyhdeistä lähimainkaan!

Kasvukausi 2024 valokuvin havainnollistettuna -- Kesäkuun viimeisen viikon 26 kasvu- ja kukintavaiheita Etelä-Suomessa; lisäpohdinnassa ilmastoalarmismin kahtiajakavat eskalaatiot huippulämpimän tämän kesän takia...

Kasvukausi 2024 on lähtenyt etenemään toukokuun loppupuoliskon ennätyskuuman helleaallon takia poikkeuksellisen ja hetkittäin jopa ennätyksellisen aikaisessa etuajassa normaaliin nähden!

Tässä valokuvallisessa blogijulkaisussa tarkoitukseni on ottamieni valokuvien avulla havainnollistaa tätä hyvin erikoista tilannetta, ja tälle saattaa myös tulla jatko-osia myöhemmin tämän kesän mittaan, mikäli tämänlainen erittäin etuaikainen kasvukauden etenemisen aste pysyy tai jopa entisestään eskaloituu heinä- ja elokuun aikana.

On olemassa merkkejä siitä, että näin voisi käydäkin, koska sääennusteissa on taas esillä erittäin kuuma hellejakso ensi viikosta 28 alkaen, joka näin ollen pitäisi kasvukauden kehitystä äärietuaikaisena Etelä-Suomessa jatkossakin -- tässä viime sääaiheisen julkaisuni päivityksessä tätä uutta kesän kolmatta helleaaltoa jo pohdiskelin ennustemallien perusteella...

Alla on kuusi Hämeenlinnassa ja Espoossa ottamaani valokuvaa tuolta päättyneeltä kesäkuun viimeiseltä viikolta 26; kussakin kuvassa on mukana tarkka kuvauspäivämäärä, -paikka ja selitykset ko. kasvien kehitys- ja kukintavaiheista, sekä niiden eroista normaalikehitykseen nähden.

Suunnilleen samanlaista äärietuaikaista kasvukauden kehitystä on omana elinaikanani (olen syntynyt vuonna 1971) esiintynyt kahtena vuonna aikaisemmin: ensimmäisen kerran kesällä 2011 ja toisen kerran kesällä 2018; molemmat sisälsivät voimakkaita ja useita / pitkäkestoisia helteitä toukokuusta elokuuhun. 

Myös kesällä 2006 oli melkein samanlaista meininkiä, mutta sinä kesänä huomionarvoisinta oli äärikuivuus monin paikoin Etelä-Suomessa -- tänä kuluvana kesänä toistaiseksi on se hyvä piirre, ettei kuivuutta ole päässyt vielä kehittymään merkittävästi, ja monin paikoin on yhä jopa hyvä kosteustilanne kasvillisuuden kannalta varsinkin tämän alkaneen viikon tulevien sateiden ansiosta...

Tuosta kesän 2011 kasvukaudesta tein vastaavaa valokuvallista havainnollistusta, ja löydätte sen julkaisusarjani tunnisteella Kasvukausi 2011 -- nyt siis näyttää syntyvän samanlainen seurantasarja tältä kuluvalta vuodelta, ja nähtäväksi jää meneekö tällä kertaa luonnon kasvukehitykset noita mainittuja vuosia jopa äärimmäisemmäksi etuaikaisuudessaan...

Kasvukauden 2024 kasvien kukinta- ja kehitysvaiheita valokuvin: tilannetta kesäkuun viimeisellä viikolla 26 >>

Kukkivaa loistojasmiketta (Philadelphus lewisii) ja taustalla hopeasalavaa (Salix alba "Sibirica") kuvattuna Hämeenlinnassa Viipurintien terveysaseman järvenpuoleisella rantareitillä maanantaina 24.6.2024 -- Jasmikkeiden pääosan normaaliaikainen kukinta tapahtuu selvästi heinäkuun puolella, ja myöhäisimmillä lajikkeilla jopa heinäkuun lopussa ja elokuun puolellekin pitkittyen; tätä julkaistaessa tuo loistojasmike on jo lähes kokonaan lopettanut kukinnan ja myöhäisimmätkin lajikkeet ovat jo kukintahuipussa.

Vasemmalla täydessä kukassa oleva puistolehmus (Tilia X vulgaris) ja sen oikealla puolella metsävaahteroita (Acer platanoides) ja balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) kuvattuna Hämeenlinnassa Sibeliuksenpuiston lounaiskulmalla perjantaina 28.6.2024 -- puistolehmusten normaaliaikainen kukintahuippuvaihe on noin heinäkuun kolmannen viikon paikkeilla, mutta tätä julkaistaessa tänään 1.7.2024 osa puistolehmuksista on jo peräti osaksi lopettanut kukintansa.

Vasemmalla täydessä kukassa oleva puistolehmus (Tilia X vulgaris), lähes keskellä kukkiva likusterisyreeni (Syringa reticulata) ja perennaryhmässä mm. kukkivaa nukkapähkämöä (Stachys byzantina) kuvattuna Hämeenlinnassa Kaurialan Liikennepuistossa perjantaina 28.6.2024 -- Myös likusterisyreeni tunnetaan normaalisti heinäkuun loppupuoliskon ja syreeneistä aina viimeisenä kukkijana, mutta tällä kertaa senkin kukintahuipentuma sattui jo kesäkuun puolelle, ja sama on nyt koskenut myös joitakin perennoja, kuten kuvassa.

Kukkivina niittykasveina mm. saunakukkaa (Tripleurospermum inodorum), huopaohdaketta (Cirsium heterophyllum) ja kukinnan hiipumisvaiheessa jo olevaa paimenmataraa (Galium album) kuvattuna Espoon Leppävaaran luoteispuolella olevalla peltoalueella tiistaina 25.6.2024 -- Saunakukka on tyypillinen heinäkuun kukkija, ja tänä erikoiskesänä tämäkin valkoinen kukkameri on syntynyt erittäin epätyypillisesti jo kesäkuun puolella; saunakukalla on kuitenkin tyypillisesti hyvin pitkä kukinta-aika, joten nämä kukkivat vielä edelleen heinäkuun puolellakin joka tapauksessa.

Kukkivina niittykasveina mm. maitohorsmaa (Chamaenerion angustifolium) sekä taustalla mm. saunakukkaa (Tripleurospermum inodorum) ja ohdakkeita (Cirsium sp.) kuvattuna Espoon Leppävaaran luoteispuolella olevalla peltoalueella tiistaina 25.6.2024 -- Maitohorsman kukintovarret olivat kehityksessään tätä osaksi varjoista kasvupaikkaa (Vanhan Turuntien pohjoispuolinen pohjoiseen viettävä rinne) pidemmälläkin tätä lämpimämmillä kasvupaikoilla, ja tällä hetkellä monissa kukintovarsissaan näkyy alaosissaan jo paljon hedelmäkotia kukinnan edettyä äärietuajassa tässäkin.

Tienvarsiniityllä kukinnan loppuvaiheeseen kääntynyttä vuohenputkea (Aegopodium podagraria) kuvattuna Espoon Leppävaaran länsi-lounaispuolella olevan Friisinmäentien varrella tiistaina 25.6.2024 -- Vuohenputken paras kukinta on normaalisti heinäkuun alkupuoliskon asiaa, mutta nyt se sattui Juhannuksen tienooksi, ja tätä julkaistaessa sen kukinta on paikoin jo lähes lopussa.

--- Näin ollen Etelä-Suomessa tässä kesä-heinäkuun vaihteen kohdalla tuon kesäkuun viimeisen viikon helteen myötä kasvukauden etuaikaisuuden astetta voidaan arvioida jopa 3-4 viikon mittaiseksi normaaliin aikatauluun nähden, ja paikoin lämpimimmillä alueilla jopa reilun kuukauden veroinen etuaikaisuuskin on mahdollisesti tapahtunut, ja se on jo tuota vuoden 2011 tilannettakin erikoisempaa!...

Jos pitää paikkansa tuo heinäkuun toiselta viikolta alkava kesän kolmas ankara helleaalto, niin loppukesälle ja aina syksyynkin saakka voidaan ennustaa jo sen perusteella ikään kuin yhtä kokonaista tai jopa reilua lisäkuukautta kasvuun ja kehitykseen koko kasvukauden piirissä Etelä-Suomessa...

Tällainen menossa oleva erikoisuus voi siis toistaa tuon vuoden 2011 kasvukauden kaltaisia ilmiöitä möhemmin kesällä myös hedelmien kypsymisessä, mistä jo tällä hetkelläkin on merkkinä kokonaan kypsyneet terttuseljan (Sambucus racemosa) marjat, jo oranssin suuntaan puolikypsymässä olevat kotipihlajan (Sorbus aucuparia) marjat, mustikkasatojen (Vaccinium myrtillus) kypsymiset jo kesäkuun puolellakin jne.

Lisäksi tietenkin eteläisten hedelmä- ja marjakasvien sadot voivat nyt saada ennen näkemätöntäkin etua tästä kesästä -- esim. viinirypälesadoista (Vitis sp.) voi olla tulossa ennätyshyviä ja kokonaan kypsyviä niitä harvinaisesti viljelevien puutarhojen parissa...

----- Koska tuon kesän 2011 jälkeen tähän kuluvaan kesään mennessä ilmastoalarmismi on kasvanut entistäkin jyrkempään ja fanaattisempaan muotoon myös Suomessa, niin sen ilmiön parissa tämä kuluva kesä ja kasvukausi on osoittautunut tässä ko. erikoisuudessaan yhä vaikeammaksi sosiaaliseksi ja psyykkiseksi palaksi kaikkien osapuoliensa suhteen.

Otan tässä viimeiseksi ainakin alustavasti tämän aspektin nyt myös esille, koska tämä kesä ko. erikoisvaikutuksellaan ilmeisesti ei hellitä tilannetta jatkossakaan tämän yhteiskunnallisen aspektin kohdalla...

Nimittäin sekä ilmastoalarmismia uskomuksenaan pitävät että ko. alarmismia kyseenalaistavat ovat kohdanneet omia eskaloituvia käsityksiään vs. vastakäsityksiään, ja niihin kuuluvia vaikeuksia tässä erikoistilanteessa.

Yhtäältä ko. alarmistit ovat mm. Elokapina-ilmiön parissa entisestäänkin fanatisoituneet tämän kesän takia panikoimaan "ilmastonmuutoksesta" (siis heillä "varsinaisesti" ihmisen tuottamasta hiilidioksidista, mutta ilmasto muuttuu aina ilman ihmistäkin), ja toisaalta ko. alarmismia kyseenalaistavien parissa on alkanut olemaan vastaavasti entistäkin ylikorostuneempaa ja ylilyövempää alarmismikohtien ja -käsitysten mitätöimistä -- siis jopa tieteen ja reaalimaailman havaintojen häviöksi siinäkin omalla tavallaan vastakkaisesti.

Tämä on johtanut mm. somesta havainnoituna sellaiseen ilmiöön, missä ilmastoalarmismia kyseenalaistetaan entistä virheellisemmillä ja asiaan kuulumattomammilla kommenteilla ja käsityksillä: vastakkainasettelu on siis kärjistymässä, missä ilmastoalarmismi saa yhä lisää vettä myllyynsä ja toisaalta ko. alarmismia vastustavien joukossa yritetään yhä vääristyneemmin vähätellä tai jopa kokonaankin mitätöidä tämän kesän lämpöä ja erikoisuutta...

Omasta mielestäni siis! >> Hiilidioksidiperusteiseen ilmastoalarmismiin ei ole kunnollisia syitä eikä perusteita, koska se kokonaisuus on mm. yksi kaikkien aikojen suurimmista petoksista ja virallisen tieteen harha-askelista, muttei tätä alarmismia pidä toisaalta kyseenalaistaa kieltämällä olemassa olevia ilmiöitä ja havaintoja nykysäästä ja tästä kasvukaudesta luoden vääriä käsityksiä havainnoista ja niiden johtopäätöksistä...

Kyllä tosiaan näyttää siltä, että ilmastossamme on tavalla taikka toisella lämpenemisen merkkejä edelleenkin myös kaikista ko. alarmismiin liitetyistä petosilmiöistä (mm. lämpömittareita globaalisti liikaa ja yhä enemmän kuumilla-paahteisilla lentokentillä) huolimatta.

Mutta tällaisen lämpenemisen syitä pitää etsiä kunnollisen tieteen tavoin ja hiilidioksidipaniikin sijaan esim. olemassa olevien ilmastosyklien nykyisistä etenemistilanteista lähtien eikä mitätöidä liian sokeasti ja virheellisesti ihan oikeasti olemassa olevia lämpenemisilmiöitä vain ko. alarmismin yksioikoisen vastustamisen takia.

Ko. alarmismin vastustamisen näitä heikkoja kohtia näet paljastaa juurkin kasvillisuuden kehitystavat kasvukaudellaan täällä Pohjolassa: se nimittäin on jopa totaalisen lahjomaton ja selkeän yksioikoinen indikaattori sen suhteen, miten paljon se kertoo omissa kehitysvaiheissaan lämpöä olleen kussakin kohdassa kasvukautta -- esim. tietty kukinta-aika jollain lajilla on aina indikaattori ko. kukintaan johtaneesta lämpömäärästä ja sen ajoittumisesta.

Nimittäin täällä kasvillisuuden jokaista kehitysastetta vastaa aina tietty lähes sama määrä (kuivuus- vs. kosteuserot voivat poikkeuttaa sitä, mutta vain vähän) lämpöä kumuloituvasti (ns. tehoisa lämpösumma) ja sen mukaista säätä, ja niinpä kasvillisuutemme tiettyjen kehitysvaiheiden osumiset kalenteriin nähden tiettyihin kohtiin paljastavat suoraan sen, miten paljon säässä on ollut lämpöä niissä kussakin tarkastelukohdissa; siis mm. normaalia enemmän vai vähemmän eli etuaikaisemmin vai jälkijättöisemmin, ja ylläkin sen nyt näemme tämänkertaisena tilanteena mm. noista kuvista.

Tosiaan tänä kesänä ainakin tähän mennessä lämpöä on ollut tämän tarkastelun perusteella ääripaljon tavanomaiseen verrattuna etenkin Etelä-Suomessa, ja varsin merkillisesti sellainen erikoispoikkeama on toistumassa tällä vuosisadalla nyt jo kolmatta kertaa ko. alueella, kun vastaavaa oli mittaushistoriassamme aikaisemmin todennäköisesti vain 1930-luvulla...

Tuokin aihepiiri vaatinee jatkokäsittelyä varmasti lisää, mutta tämän sosiaalisen ja yhteiskunnallisen havainnon kera päätän tämän osan kasvukauden 2024 havainnollistamisen sarjasta...

Elämme merkillisiä aikoja joka tapauksessa, joten eipä siinä kritiikki-, havainto- ja analyysiaiheet ja -tarpeet lopu, ja pikemminkin ne taitavat lähinnä vain lisääntyä kaikkiallisesti kaikissa aihepiireissä koko ajan alkaen ihmisestä itsestään ja päätyen kaikenlaisiin ympäristöihin vuorovaikutuksineen kaikkineen!...

David Icken videocast-analyysi ilmastoalarmismin ja monikulttuurillisen väestönsiirron keskeisistä rooleista osana globaalin teknokraattisen totalitarismin luomista - omaa analyysiäni lisähöysteenä

David Icken videocast-analyysi ilmastoalarmismin ja monikulttuurillisen väestönsiirron keskeisistä rooleista osana globaalin teknokraattisen totalitarismin luomista >>

--- Climate ‘Crisis’ And Migrant Crisis – Two Dots On The Same Agenda – David Icke Videocast.

Kerroin edellisessä blogijulkaisussani (Jatkon sometuotantoni ja aktivismini kalibroimista kohdilleen: mukana sen tueksi poliittista, sosiaalista ja psykologista analyysiä Suomen ja länsimaiden nykytilanteesta) aikeeni jatkon sometuotannostani ja sen luonteesta, ja koska siinä on kyseessä melko paljon sää- ja ilmastosisältöihin keskittyvää antia, niin tämä yllä oleva David Icken video sopii sen kanssa täydentäväksi sisällöksi ottaa nyt esille erinomaisesti.

Tällä videolla Icke siis käy seikkaperäisesti läpi sitä, miten sekä ilmastoalarmismi että monikulttuurillinen väestönsiirto ovat saman globaalin agendan kaksi juonnetta suunniteltuna tuottamaan saman päämäärän teknokraattiseksi totalitarismiksi globaalina fasismina ja "uuskommunismina".

Pelkästään tuo ilmastoalarmismia käsittelevä osuus Icken analyysissä (videon alkuosa) on yksi parhaimmista aiheen koosteista mitä olen nähnyt, joten kannattaa katsoa ihan vain senkin takia tämä video.

Olen katsonut koko videon läpi, ja voin määritellä sen siksi katsomisen arvoiseksi kenelle tahansa ja myös vasta-alkajina näihin vaihtoehtomedian ja salaliittotutkimusten sisältöihin tutustumaan ryhtyneillekin, kun siinä on oleellista ja hyvää sisältöä aivan realistisesti ja ihan jopa puhtaan tieteellisesti ilman David Ickeen herkästi liitettyjä "yliampuvia" salaliittosisältöjä.

Videolla ei ole ollenkaan edes niitä hyvin spekulatiivisia, kiistanalaisia ja suurelta osin ihan valheellisiakin "sääase- ja kemikaalivanakultin" sisältöjä, joiden suhteen olen itse kriittinen ja kyseenalaistava - Hienoa!

David käy videolla läpi ilmastoalarmismista hyvin mm. sen sisältöjä, toimintatapoja ja julkisesti lausuttujen propagandajulistustensa takaisia varsinaisia katalia ja valheellisia tavoitteita. Hän myös tuo esille tämän agendan parissa ko. kataluuksia promotoivia henkilöitä, kuten jälleen myös Greta Thunbergin.

Huomion arvoinen seikka hänen analyysissään on myös se esilleotto, miten juurikin mm. Greta Thunberg ns. "Elokapinan" ohella julistaa uusimmissa propagandasisällöissään "koko kapitalistisen systeemin alasajoa globaalisti".

Icke tunnistaa tässä julistuksessa aivan oikein myös katalan sudenkuopan ja käänteispsykologisen silmänkääntötempun:

Thunbergin / Elokapinan tuollaisessa agendapromotoinnissa ei näet ole ollenkaan kyse mistään hyväntahtoisesta eikä mistään yhteishyvällisestä uuden yhteiskuntasisällön luomisesta edistyksellisesti, vaan sellainen julistaminen toimii päin vastoin ko. WEF-sidonnaisen teknokraattisen ja fasistisen totalitarismin hyväksi käyttäen ilmastoalarmismia sen peitetarinana.

WEF ja muut länsieliitin globaalin tyrannian hyväksi toimivat tahot ovat nimittäin heidän "Great Reset"-missiossaan yksi yhteen Thunbergin julistuksen mukaisesti toivomassa ja tekemässä juuri tämän nykyisen systeemin korvaamista kokonaan omalla seinähullulla ja yhteishyvän vastaisella globaalin diktatuurin systeemillä.

Thunbergin / Elokapinan muka "ruohonjuuritason systeemiä vastustava kapina" onkin siis oikeasti juurikin systeemiä äärimmäisesti tukevaa valekapinaa, ja siis varsinaisesti kyseessä on systeemin itsensä itselleen palkkaama "WEF-jugend" pelkästään omia intressejään varten toimivana lakeija-armeijana, uusina "ruskeapaitoina".

Thunbergin suulla sellaista WEF-sidonnaista "neljättä teollista vallankumousta" yritetään täten sokerikuorruttaa yhtäältä muka "ratkaisuna ilmastokriisiin" ja toisaalta sitä WEF-sidonnaista systeemivaihtoa samalla yritetään saada kuulostamaan sille aivopestävien väestöjen mielissä hyvältä liittämällä siihen viimeaikoina jo monien korvissa likaantuneen "kapitalismi"-mielteen suggestiiviset keinottelutavoitteet ko. aivopesun hyväksi.

Tietenkin kapitalismi on oikeastikin viimeaikoina toiminut erittäin huonosti ja katalasti, mutta WEF-porukoiden ja kätyrinään toimivan Thunbergin / Elokapinan missiossa ei oikeasti ole kyse kapitalismin vaihtamisesta "aaahhh, niin ihanaan ja edistykselliseen uuteen systeemiin", vaan itse asiassa siinä tavoitellaan päin vastoin entisen sijalle yhä äärimmäisempää kapitalismia lujitettuna 1900-luvun totalitarismeista saaduilla opeilla globaalidiktatuuriksi.

Eli WEF- ja Thunberg-mission tavoitesisältö on oikeasti eräänlainen fasismin ja kommunismin sekasikiö, joka monokulttuurillistaa ja alistaa kaikki väestöt yhden keskusjohtoisen diktatuurin alle orwellilaiseen helvettiin, ja sitä juuri tukee myös tuo monikulttuurillinen väestönsiirto, josta Icke tekee osuvan analyysin tuon videonsa loppuosassa.

Mitä sitten olisi tehtävä näiden WEF- ja Thunberg-mission sisältöjen sijalle?

Ensinnäkin pitäisi siirtyä talousjärjestelmän suhteen päin vastaiseen suuntaan; eli kapitalismin fasistisoimisesta terveempään ja yhteishyvälliseen sekä siksi juuri teollista hyvinvointia ja reaalitaloutta tukevaan markkinatalouden suuntaan, ja edelleen kehittää niitä tukevia ideoita ilman ismillistä ja totalitaristista taakkaa: ei "fasismia" eikä "kommunismia".

Ilmastoalarmismin itsensä suhteen tapahtuneissa tilanteissa moni toivottomasti sen pauloihin aivopesty voisi edelleen kysyä tämänlaisen kyseenalaistuksen edessä, että "mitä sitten ilmastokriisin parantamiseksi pitäisi muka tehdä, jos ei teille kelpaa edes Thunbergin promotoima maailmanpelastussisältö"?

Tähän on erittäin helppoa vastata: "ilmastokriisille" ei pidä tehdä yhtään mitään, ja koko ilmastoalarmismi muutenkin pitää hylätä kokonaan aivan kaikista yhteiskuntasisällöistä!

Kuten siis tässäkin Icken videosisällössä käy ilmi, niin ilmastoalarmismin hiilidioksidiperusteista sisältöä ei ole oikeasti olemassa minkäänlaisena vaarana saati kriisinä: se kaikki sekä WEF-porukoiden ja lakeijoidensa että Thunbergin / Elokapinan promotoimissa mielteissä on pelkästään puhdasta uuslysenkolaista valetiedettä ja taikauskoa, joka on korruptoinut nykytiedettä ennen näkemättömästi.

Siksi jos aikoo säilyttää länsimaissa(kin) yhteishyvälliset ja muut oikeasti hyvällä ja edistyksellisellä tavalla merkitsevät yhteiskuntaperiaatteet, niin silloin ilmastoalarmismin kaikille sisällöille on sanottava totaalisesti EI!

Mitkään filosofiset ja periaatteelliset pohdinnat eivät myöskään voi perustella ilmastoalarmistisia sisältöjä "oikeasti oleviksi", kun ne eivät siis kuulu ollenkaan osaksi sivistystä; ne ovat vain rappion ja ihmismielen vakavan taantumisen merkkejä sekä yksilö- että kollektiivitasoilla.

Sama koskee tuota monikulttuurillista väestönsiirtoa, kuten Icken videosta hyvin käy ilmi: on siis siirryttävä senkin pauloista pois, ja on ryhdyttävä promotoimaan kansallisvaltioperiaatteita ja terveitä maahanmuuttopolitiikan sisältöjä hyvällä kansainvälisen yhteistyön asenteella...

Mutta minkäs teet toistaiseksi, kun virallinen tietoisuus ja monet sekä rahvaan että akatemisten piirien massat on saatu niin totaalisesti uitettua myös tuohon ilmastoalarmistiseen hypnoosiin, josta ei toistaiseksi ole kunnollisen irtipääsyn mahdollisuutta näkyvissä: tämänkin katsannossa yhteiskuntatilanne on Suomessakin toistaiseksi aivan liian toivoton...

Yhteiskunnallispoliittisen aktivismin ja ajattelun kehittämisen tavoitteista uudelle vuosikymmenelle - Alustusapuna Teal Swanin analyysi: "Forecast For 2020"

Tässä tulee näin vuosikymmenen vaihteen puitteisiin länsimaiden nykyisen aikakauden ja tulevaisuudenkin luonnetta pohtiva kirjoitus, ja siten sen sisältö toimii myös tavallaan Uudenvuoden 2020 sisään toivottavana yhteiskunnallispoliittisena alkuanalyysinä.

Olen pohtinut tämän kirjoituksen rakennetta ja sisältöä jo monta päivää, ja usein olen tuntenut siitä muodostuvan aivan liian pitkän ja sisällöllisesti liian vaativan - eli sen konkreettista tekemistä on ollut vaikeaa jopa aloittaa...

Yhtenä syynä tälle hankaluudelle on ollut se, että kirjoitussisällön pääinspiraatioksi olen ottanut ns. henkisenä opettajana tunnetuksi tulleen Teal Swanin (blogi ja Youtube-kanava) hyvin pitkän Uudenvuoden analyysin: "Forecast For 2020". 

Siinä olisi ollut itselleni vain tässä yhdessä kirjoituksessa aivan liikaa läpianalysoitavaa omien kommenttieni kera kohta kohdalta koko mitaltaan. Siksi varmasti tästä kirjoituksestani olisi tullut liian vaivalloinen luettava teille muillekin... 

Päätän nyt sen takia "vain" seuraavaa: otan kyllä esille tämän Tealin kirjoituksen, mutten käy sitä vielä joka kohdaltaan kummemmin itse tässä läpi >> Kuitenkin se on teille muillekin jo nyt silti hyvää pohjustavaa luettavaa, koska sekä teidän omakohtaisille pohdinnoillenne että tässä blogissa minun omakohtaisille kirjoituksilleni siitä tulee olemaan hyötyä. 

Niinpä todennäköisesti jatkossa saatan poimia tätä Tealin analyysiä tarkempaankin ruodintaan uusissa blogikirjoituksissa... Se myös senkin takia, koska tuon analyysinsä luonne on olla "ennustuksensa" puitteissa ajankohtainen vielä pitkään: jopa siis osittain myös tämän vuoden 2020 tuolle puolelle tulevaisuuteen koko tämän alkaneen vuosikymmenen koko mittaan saakka vähintään...

Yksi tämän oman kirjoitukseni rooleista onkin tässä pohtia ja teille paljastaa sitä, miten tulen jatkossa toimimaan omakohtaisessa edelleen valveutumisessani ja yhteiskunnallispoliittisessa aktivismissani - näyttää siltä, että yksi punainen lanka siinä on olla edelleen sopivan omaehtoisesti itsenäinen ajattelija, ja siinä nimen omaan kirjoittajana, josta päättyneen viime vuoden erittäin runsas aktiviteettini omalla Facebook-seinälläni on jo ollut yksi hyvä esimerkki.

Toisaalta pyrin huomioimaan myös erilaisten ihmisryhmien olemassa oloja ja ominaisuuksia niin, että ymmärrän itsekin entistä paremmin ihmisen / ihmisyyden perustavaa laatua olevan sosiaalisen luonteen monine ilmenemismuotoineen, mutta samalla tähdennän yhä edelleen ismillisten ja itse asiassa kaikenlaisten tunnustuksellisten ryhmien sudenkuoppia ja ajatusvirheitä tässä nykyisessä länsimaiden rappiossa ja ajattelun kriisissä...

Tämä esille otettava Tealin analyysi itse asiassa osaltaan antaa materiaalia pohdintaan myös noiden kaikkien em. teemojen puitteissa, ja siinä sekä yksilökohtaisesti että ryhmien ja sosiaalisuuden monissa puitteissa. 

Samalla oikeastaan eniten myös sitä tulee hänen analyysistään ilmi, miten tämä nykyinen aikakautemme on oleellisesti tietynlainen siirtymäjakson ja muutoksen vaihe, jossa tapahtuu ja tulee tapahtumaan hyvin paljon voimakkaita ja radikaaleja asioita niin hajottavassa kuin rakentavassakin katsannossa - poimin tässä välissä kaksi oleellista kiteytystä Tealin ko. kirjoituksesta tähdentämään tätä tilannetta:

--- Teal Swan: "Fear is a central theme that all people on earth will grapple with in 2020",

ja "As you already know, a major evolutionary shift in humanity has been well underway for many years.  But shifts and transformations are not an overnight thing and they are not the “warm, expansive, fuzzy-feeling” things that many people imagine when they hear the word shift or transformation.  A shift is change.  Change is something that usually implies resistance.  In 2020, this resistance rises to a head or a peak".

Huomaamme siis tässä vaiheessa sen, miten länsimaat(kin) ovat käymässä läpi yhä radikaalimmaksi ja vaativammaksi käyvää muutosta kohti jotain vielä tuntematonta, jossa sattumoisin tämä vuosikymmenen vaihde ja koko alkanut vuosikymmen itsessäänkin toimii eräänä symbolisena rajakohtana vanhan tuhoutuvan ja uuden rakentuvan välissä - tässä katsannossa onkin oleellisen sopivaa pohtia myös omaa aktivismiani ja ajatteluani.

Eräällä tavalla sopivaa jatkokirjoitteluni ja ajatteluni kehittämisen muotoa pohdittaessa onkin se, että alan käyttämään täällä blogin puolella hyväkseni parin viime vuoden aikaista runsasta Facebook-kirjoitteluani, ja mitä ei siis ole sieltä vielä päätynyt tänne blogin puolelle. 

Itse asiassa minulla on ollut jo koko ajan noina viime vuosina mielessäni se, että Facebook-aktiviteettini on ollut eräänlaista luonnostelulehtiöön ajatusten merkitsemistä, josta tulen poimimaan niitä jatkokäsittelyyn jossain uudessa muodossa toisaalla. Eli siis nyt ainakin täällä blogissa, mutta poissuljettua ei joskus myöhemmin ole sekään mahdollisuus, että alkaisin tekemään näistä aktivistiasioista myös tietokirjoja...

Joka tapauksessa tällaisena prosessina tämä aktivismini tavallaan myös muodollisesti tulee jatkossa toteuttamaan tätä länsimaiden muutosprosessia yhtenä sen osamanifestaationa. 

Näin ollen käytännössä on luontevaa poimia noita Facebook-luonnoksia tänne blogiini tämän uuden vuoden aikana uudelleen käsiteltäviksi ja jalostettaviksi, ja niitä voin sitten liittää tulevaisuudessa esiin tulevien uusien maailman ja Suomen yhteiskunnallispoliittisten tilanteiden pirtaan ja jatkumoihin sekä filosofisempiin analyyseihin...

Sisällöllisesti länsimaiden(kin) muutoksessa Teal ennustaa siis mm. vastakkainasettelujen ja muutosvastarinnan voimistumista monilla eri tavoilla, ja tästä voin olla samaa mieltä omienkin havaintojeni ja analyysieni mukaan. 

Yksi syy tälle yhteiskunnallisesti hankalalle ja vaarallisellekin prosessille on se, miten tässä muutosvaiheessa eri ihmisillä muutoksen yhtäältä edellyttämät ja toisaalta vielä tukahduttamat itsetuntemuksen ja valveutumisen vaiheet ja sisällöt ovat niin erilaisia keskenään, ja siinä osaltaan jopa radikaaleissakin ristiriidoissa monien asioiden ja katsomusten suhteen.

Itse asiassa juuri tästä epäsymmetrisestä sosiaalisesta dilemmasta ja sen "todennäköisestä pahenemisesta jatkossa" varoitin itse jo lähes 10 vuotta sitten täällä blogissani, kun huomasin oman aktivistikauteni alussa sen, miten tämä kollektiivinen epäsymmetria vaikutti omaan elämääni kanssaihmisten tahoilta kohtaamissani suhtautumiseroissa minuun itseeni ja tähän aktivistirooliini.

Huomasin jo silloin hyvin vahvasti sen, miten voimakkaasti kahtiajakautunutta ja ristiriitaista se suhtautuminen oli eri asioissa paljastaen esille näitä eri ihmisten välisiä valveutumisen ja ajattelemisen laatueroja ja sisältövaihteluita - voidaan sanoa, että dualismien eskaloituminen on yksi länsimaiden sairaudentilan diagnoosi tässä ilmiössä.

Tämäkin on siis oleva yksi jatkodilemma edelleen tässä yhä voimistuvassa länsimaiden(kin) muutosprosessissa, joka siis tulee aiheuttamaan mitä ilmeisimmin osaltaan myös rappion ja yhteisösairauden edelleen pahenemista: vielä on tietenkin hyvin epäselvää se, miten pitkälle saakka rappio / sairaus eri asioissa tulee etenemään, mutta joissakin katsannoissa se saattaa edetä vielä pitkällekin...!?

Tealin analyysistä voidaan siis päätellä sekin, että tämä kokonaisvaltainen pakote muutokseen on itse asiassa tavallaan kollektiivisen yhteisösairauden aiheuttama akuutti tila, ja parantumisprosessi on se muutos vanhasta uuteen, jonka jälkeen ko. sairaudesta poispääsy oireiden helpottamisena koetaan mm. tuon dualismin vähenemisenä, ja se onkin ollut tavallaan yksi tämän sairauden "kivuista" -- Mutta voiko tällaisesta sairaudesta parantua kokonaan tai jopa ensinkään??...

Kuten huomaatte, niin yhteiskunnallispoliittinen saati monenlainen muukaan ajattelu ylipäätään ei tule helpottumaan jatkossa, vaan oikeastaan asiassa kuin asiassa itse kultakin tullaan vaatimaan yhä pontevampaa ja syvempää asioihin paneutumista ja ajattelussaan rikkaammin kehittymistä: mikäli nimittäin aikoo olla yhä ns. ajassa kiinni ja osaavansa tulkita tapahtumia ja prosesseja edes suunnilleen "sinne päin" osuvasti ja realistisesti.

Tässä on myös se dilemma, että länsimaissa edelleen / vasta vain aniharva itse asiassa ajattelee todella! - Reaktiivisesti asioihin ilman analyysiä ja prosessointia suhtautuminen ei ole ajattelua, eikä ajattelua ole sekään, että omaksuu kritiikittä virallisen vallan tarjoamaa tietoa, tai että kuvittelee tietomäärän liian itseisarvoisen lisäämisen sinällään olevan hyvää "ajattelemista" ilman tietojen syvää ja monipuolista prosessointia.

Itse asiassa nyt ja jatkossa analyysikyvyttömyys ja virallisen vallan tietojen prosessoimaton / välinpitämätön / kyseenalaistamaton käyttö tulee olemaan tässä länsimaiden muutoksessa yhä vaarallisempaa ja itsepetoksellisempaa, kun se voi johtaa yhä pahempiin tietojen ja sosiaalisten ryhmien vastakkainasetteluihin ja haitallisen sumeaan-vinoutuneeseen maailmankuvaan!...

Toisaalta ei sen helpompaa tule olemaan ns. vaihtoehtomedian tietojenkaan kanssa, missä on myös osattava soveltaa yhä monimutkaisempaa analyysin ja prosessoinnin taitoa jatkossa: tämä tosiaan vaatii sitä, että on alettava oikeasti ajattelemaan, ja koska virallinen valta ei automaattisesti tarjoa siihen oikeimpia tai sopivimpia työkaluja, niin sitäkin on alettava harjoittamaan paljolti itsenäisesti ja omalla vaivallaan itsetuntemustaan parantaen.

Tämän yhteiskunnallisen muutosprosessin dilemmana onkin myös se, jos laajat kansanosat eivät osaakaan alkaa ajatella em. tavalla hedelmällisesti ja luovasti, vaan pysyvät liian itsepintaisesti taantuneina vanhassa totunnaisessa ja hajoamaan jäävässä maailmankuvassa, sekä luottavat liikaa valmiiksi pureskellulta näyttävään (valheelliseen) ja petolliseen tietoon. 

Olen havainnut, että suomalaisessa yhteiskunnassa tällainen jämähtämisen ongelma on erityisen suuri vaara, koska olemme kansakuntana / kollektiivisesti sen verran pahasti hitaita, jääräpäisiä ja historiallisesti traumatisoituneita. 

Siksikin siitä vanhasta totunnaisesta ja hajoamaan jäävästä maailmankuvasta tai ns. yleisestä konsensuksesta / populaariajattelusta poikkeavia uudistajia ja toisinajattelijoita katsotaan erityisen paljon kieroon ja vihamielisesti tässä yhteiskunnassa, ja josta siis yksi versio on ollut se em. dualismien voimistuminen eri ihmisten välisissä sosiaalisissa suhteissa suhtautumiseroina ja ristiriitoina.

Mutta tässä voimistuvassa muutosprosessissa nimen omaan tarvitaan juuri virallisen vallan totunnaisuudesta, konsensuksesta ja yleensäkin populaariajattelusta poikkeavia uudistajia ja toisinajattelijoita! 

Noissa Tealin kuvaamissa eri skenaarioissa ja itse jatkopohdittuna käy kuitenkin ilmi sekin, että ei ole itsestään selvää sekään, minkälainen toisinajattelijuus / uudistajuus on hyväksi ja minkälainen puolestaan pahaksi: tässäkin vallitsee vastakkainasetelmallista ja ristiriitaista sumeutta vaihtelevilla tavoilla muutosprosessin edetessä...

Siksi myös on erityisen tärkeää oppia oikeasti ajattelemaan! - omalta osaltani olen toivottavasti pystynyt vuodesta 2008 alkaen näyttämään siinä koko ajan kehittyvää esimerkkiä, ja tässä uuden vuosikymmenen katsannossa pyrin edelleen parantamaan mm. tänne someen tuottamaani sisältöäni sitäkin varten.

Mainittakoon vielä, että tuo "oppia oikeasti ajattelemaan" ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kaikkien ihmisten ajattelu alkaisi lopulta olemaan yhtä ja samaa sekä muodollisesti että sisällöllisesti - sehän on tietenkin totalitarismin merkki äärimmäisenä rappiona! 

Sen sijaan parantuvana renessanssi-skenaariona se ajattelun oppiminen tarkoittaa paremminkin sitä, että ajattelu saa yhä moniarvoisempia ja runsaampia muotoja yleisesti sallittuna kasvualustana, jonka puitteista traumojen ja pelkojen vähentyessä sukeutuu yhä parempaa materiaalia ymmärtää yhteiskuntaelämää, ja tehdä sille yhä parempia puitteistuksia ja käytännön ratkaisuja sekä ihmiselämää että ympäristömme olosuhteita varten...

Kuten tästä nyt huomaatte, niin työ tämänlaisen ymmärryksen saavuttamiseksi on vielä todella pahasti kesken ja vaatii todellakin myös noita Tealin tähdentämiä muutoksen ja itsetuntemuksen parantamisen vaiheita vielä todella kauan aikaa...

Sitten mainitsen ainakin yhden asian, jossa olen huomannut olevani Tealin kanssa eri mieltä, ja olkoon se osoituksena siitä, miten tämä kuvattu muutosprosessi sisältää myös esim. tälläkin tavalla niitä vastakkainasetelmallisiakin vaiheita ajattelussa ja maailmankuvien uudelleen muotoiluissa. 

Samalla tämä on huomio myös siitä, miten en pidä Tealia erehtymättömänä guruna, vaan ihan tavallisena kuolevaisena, joka on "vain" oppinut ajattelemaan erityisen hyvin, ja jolla siksi osa tarjoamistaan tiedoista on varmasti hyödyllisiä ja itse kunkin ajattelua parantavia elementtejä. 

Silti toiselta osaltaan on syytä kiinnittää hänenkin tietoihin kriittistä ja kyseenalaistavaa huomiota tarpeen mukaan.

Tämä minua ja Tealia erottava ko. asia on ilmastoalarmismi, jossa Tealista poiketen minä en pidä hiilidioksidiperusteista ilmastonmuutosta minkäänlaisena uhkana enkä edes oikeastaan olemassa olevana ilmiönä sinälläänkään - tämä erottava seikka paljastui minulle viimeistään tästä viime elokuun Tealin kirjoituksesta "The Earth's Lungs On Fire".

Tämä suhtautuminen ilmastoalarmismiin ja ylipäätään tietoni "ilmastonmuutoksesta" tulee siis olemaan yksi keskeinen teema jatkon uusissa kirjoituksissani täällä blogissa(kin), ja viime vuonna se jo oli runsaassa ruodinnassani niissä Facebookin "luonnoksissani".

Varmasti voidaan todeta siksi myös se, että tämän ilmastoalarmismin petollisuuden esille ruotiminen tulee olemaan yksi tärkeimmistä asioista tässä Tealinkin sormella osoittamassa muutosprosessissa, mutta paradoksaalisesti siis Tealin omaan näkemykseen nähden ko. asiassa tavallaan ylösalaisesti...

Muita keskeisiä teemoja minulla tulee olemaan jatkokirjoittelussani mm. seuraavatkin aiheet: 

-- Politiikassa "oikeisto vs. vasemmisto" -jaottelun kyseenalaistaminen ja "kolmannen vaihtoehdon" pohtiminen sen tilalle, 

-- Sosiologiassa sekä ihmissuhteiden että "yksilö vs. kollektiivi" -dilemman olemuksista paremmin perille pääseminen sekä omassa elämässäni että yhteiskunnan katsannoissa, 

-- Aktivismissa ja vaihtoehtomedioissa validin ja epävalidin tiedon vertailut ja paremman tietoisuuden kehittämisen suunnat, 

-- Psykologiassa politiikkaa ja ymmärrystä haittaavien mekanismien tutkiminen, kuten projektiot, torjunnat ja pelot, 

-- Monet maailman ja Suomen tapahtumien analyysit yhdistettyinä mm. noihin edellä mainittuihin asiakokonaisuuksiin, 

-- Sekä tietenkin omassa itsetutkiskelussani esille tulevat asiat...

Lisäksi tässä muutoksen aikajaksossa on nyt mielenkiintoista pohtia asioita myös akselilla "menneisyys vs. tulevaisuus", joka mm. tarkoittaa siis jo em. aikomustani ottaa menneisyyden kirjoituksiani uudelleen työstöön, jossa tavallaan menneisyys ja tulevaisuus vuoropuhelevat keskenään kunkin meneillään olevan hetken / prosessin tilanteiden kiteyttämiseksi näitä uuden vuosikymmenen paremman ajattelun ja aktivismin tavoitteita varten...

Tästä onkin varmasti hyvin herkulliset ja mielenkiintoiset puitteet lähteä jatkamaan blogini päivittämistä aikaisempaa tiheämmin ja runsaammin - palaamisiin taas seuraavalla kerralla!

PS.: toki täällä blogissani tulee jatkossa olemaan myös muita aiheita em. lisäksi: eli kiinnostuksen kohteitani sää- ja luontoilmiöistä sinänsäkin, musiikista, kasveista, valokuvaamisesta yms., joita on jo ennestäänkin ollut täällä esillä.

Sää- ja ilmastokatsaus: Pohjois-Amerikan ennätyksellisen ankara ja aikainen talventulo - pohdintaa ilmastollisten syiden vaikutuksesta tilanteeseen

Säästä vaihteeksi asiaa - Yhdysvalloissa on ollut taas menossa ennätyksellisen kylmä arktisen ilmamassan episodi! Nyt se on aiheuttanut mittaushistorian pakkasennätyksiä tähän ajankohtaan nähden monin paikoin.

Viime vuosien kylmiltä vuodenajoilta on ollut usein toistuva tilanne pohjoisella pallonpuoliskolla se, miten erityisen kylmät arktisen ilmamassan purkaukset ovat löytäneet tiensä etenkin Pohjois-Amerikkaan, kuten viime talvenakin.

Euroopassa sen sijaan näitä erityisen ankarien talvipakkasten jaksoja on ollut vähemmän säännöllisesti toistaiseksi, ja pikemminkin erityisen leutoja jaksoja on ollut silmiin pistävämmin etenkin alkutalvisin...

Mistä moinen johtuu? - Ilmastoalarmismin syytämien lämpenemiskatastrofitietojen vastaisesti nythän olemme olleet menossa kohti hiljaisempaa Auringon aktiivisuutta, joka on säännöllisessä syklissään valmistelemassa ilmastoamme kohti viileämpää kautta.

Yhtenä sen merkkinä taitaa olla ns. hidastunut suihkuvirtaus, jonka takia se on alkanut mutkittelemaan aikaisempaa voimakkaammin ja talvisin sen mutkittelussa on ilmeisesti eniten potentiaalia jostain syystä nimen omaan Pohjois-Amerikan kohdalla, jolloin suihkuvirtauksen etelään dippaavan mutkan kohdalla arktinen kylmyys pääsee helposti ja vahvasti hyvin etelään.

Euroopan kohdalla ilmeisesti vaikuttaa Pohjois-Amerikkaan nähden enemmän talviaikaan ns. polaaripyörre, jonka vahvana oleminen Pohjoisnavan ympäristössä pitää matalapainetoimintaa aktiivisena Atlantilta itään. Se ylläpitää Eurooppaan yhtäältä leutoja länsi-lounaisvirtauksia ja toisaalta pidättelee Venäjän arktista kylmyyttä tulemasta lännemmäksi.

Polaaripyörteen käyttäytymisessä oleellinen seikka talviaikana on ns. SSW-ilmiö (Sudden Stratospheric Warming), joka voi ajoittain hajottaa polaaripyörteen, ja sen ansiosta Atlantin matalapainetoiminta alkaa "oikuttelemaan" ja siksi arktisten ilmamassojen tulo Eurooppaankin voimistuu yhtäältä Jäämereltä etelämmäksi ja toisaalta myös Venäjältä lännemmäksi, jos siihen liittyy pakkaskorkeapaineen työntyminen Venäjältä länteen.

Nyt onkin jännää odotella alkavan talven luonnetta, koska ilmeisesti näille arktisille purkauksille on yhä voimakkaampaa potentiaalia, kun jo näin lokakuun lopuksi on ollut Pohjois-Amerikassa noin radikaalia talvimeininkiä!....

Arctic Cold Smashes October Records in the West; Spreads to the Plains, Mississippi Valley | The Weather Channel.

Climate shock: 90 percent of the world's glaciers are GROWING | PSI Intl.

Linkki ko. Fb-julkaisuuni (materiaalisiirto blogiin 4.11.2022).

Länsiajattelun sekasorto ja rappio globalismi-intressien pakkomielteissä ja ajatusvirheissä sekä Rinteen hallituksen roolista niiden ikeessä

Kaivellaanpas välillä viisauksia esille Käymälästä, ja tehdään sen perusteella analyysiä kohta Rinteen hallituksen alle joutuvasta maamme tilasta!

Tässä kirjoituksessaan on erinomainen kiteytys äärimmäisen valitettavasta tietoisuuden tilanteesta länsimaissa ja erityisesti Suomessa >> DENVER THE FIRST DOMINOSAUR.

Lainaus: "Poliittisessa toiminnassa ja erityisesti demokratiassa ei ole mitään mieltä, jos ihmiset eivät jaa samaa maailmaa ja puhu samoista asioista kuin ns. erimieltä olevat.

Tietoisuuden kalibrointi ja siihen tarvittavien työkalujen kehittäminen on tärkeämpää kuin poliittinen jankkaus tietoisuudeltaan eri perspektiivissä olevien välillä. Niin kauan kuin ihmiset eivät jaa yhteistä kieltä eivätkä tiedä mistä toinen puhuu käyttäessään tiettyjä sanoja, puhumattakaan siitä että kykenisivät jakamaan tietoisuutensa ja näkemään asiat toisesta tietoisuudesta käsin, ei päätöksentekokaan voi olla kovin demokraattista.Tuskin monikulttuurisuutta ei voi olla, ellei tietoisuuden kalibrointiin käytettävät keinot ole haasteen edellyttämän perspektiiviinasettumisen tasolla.".

Miten tähän käsitteiden ja perspektiivien rappiolliseen ja perikatoa enteilevään kaaostumiseen sekä ylösalaisin ja vinksinvonksin sekoittumiseen on päädytty? - tätähän olen itsekin pohtinut ja seurannut käytännössä koko aktivistikauteni ajan hyvin tarkkaan, eli jo yli 10 vuotta.

Jukka Ojala on tähän liittyen kirjoittanut osaltaan valaisevan kirjoituksen: Sananvapautta oikeusvaltiossa.

Itse lisään seuraavaa >>

Länsieliitin tahdon ja intressien maailmanvaltatoteutuksessa (imperialismi / globalismi) on tarvittu yhtäältä tiettyjen kansallisvaltioperiaatteiden mitätöintiä heidän fasismiansa (äärimoraaliton elämänkatsomus ja pankkiirivallan yhteenliittyminen poliittisen vallan kanssa äärikorruptioksi ja "globalisaatioksi") varten,

ja toisaalta samassa tarkoituksessa he ovat yrittäneet kontrolloimansa valtamedian avustuksella vakuuttaa (eli aivopestä) väestöjä uskomaan tiettyjen manipulaatioiden ja taktiikoiden kera sitä, että heidän "globalisminsa" onkin muka ihan hyvä ja tavoiteltava juttu, ja että "nationalismi" eli ne tietyt mitätöitävät kansallisvaltioperiaatteet olisivat muka kauheita paholaisen keksintöjä, joista on päästävä muka eroon...

Noiden kahden eri tavoitteensa takia valtamedian ja jopa koululaitosten kautta on tietoisuuteen "virallisena ajatteluna" päässyt pesiytymään ennen näkemättömällä tavalla ajatusvirheitä ja kaoottista käsitesekaannusta mm. oikean ja väärän ylösalasin kääntämisenä.

Samalla tämän petosvyyhdin ymmärtävää ja havaitsevaa valveutumista on tapahtumassa oleellisena vastavoimana osassa väestöstä, joka sekoittaa tietoisuuden pakkaa äärimmäisen ristiriitaisesti kokonaisuutena näihin liittyvien eri valveutumisen asteiden väleillä.

Näiden prosessien takia länsimaisen tietoisuuden tilassa esiintyy tuota Käymälän kirjoituksenkin mainitsemaa äärimmäistä epäjatkuvuutta ja vastakkainasetelmaa tyystin eri perspektiivien kesken jankkaavassa käsitekaaoksessa, missä monella ymmärrys länsimaiden tilanteesta on aivan sekaisin ja tietyiltä osin ulkona reaalitodellisuuden puitteista.

Tilalla ymmärryksen sijaan ovat liian monella ismilliset käsiterealismin valheet ja niihin kuuluva kultillinen ryhmävahvistautuminen ulkoaohjaavana petoksena.

Hyvin paljastavaa on se, miten nämä "sopivat" eli tyypillisesti valevasemmistolaiset ryhmävahvistautumiset ovat olleet vähintään hiljaa virallisen vallan eli juuri globalistieliitin intressien ohjaamina hyväksyttyjä, ja välillä varsin suoraankin promotoimia.

Tyypillisiä esimerkkejä ajatusvirheistä siinä ovat olleet mm. ilmastoalarmismi ja monikultturismi. Sekä toisaalta rahataloususkonnossa (siinä fasismissa eli globalismin päägeneraattorissa) esiintyvät "taloudelliset realiteetit", joita mm. Kokoomus aina muistaa tähdentää.

Jotta esim. ne kansallisvaltioperiaatteet on saatu näyttämään "kauheilta", on sitä varten pitänyt luoda tuo ns. valevasemmistolainen maailmankuva korvaavaksi "ihanteeksi" (kts. äskettäiset analyysini valevasemmistolaisuudesta: Miksi ns. valevasemmistolaisuus on globalismissa erittäin haitallinen ajatusvirhevyyhti? - Analyysiä Ahti Valkeapään kirjoituksen pohjalta ja Valevasemmiston radikalisoituminen - esimerkkinä Extinction Rebellion (Elokapina) -liike ja sen hyötykäyttö globalismin ajamisessa).

Ja samalla siihen sopivan viholliskuvapaketin avulla on voitu "globalismin" vastainen "nationalismi" - eli ihmisyyden tähän mennessä kehittyneimmän ajattelun mukaiset kansallisvaltioperiaatteet - saada mustamaalattua; mikäpä "oivallisinta" siinä tarkoituksessa onkaan ollut kuin käyttää mantramaisesti "niitä toisia pahoiksi" leimaavia käsitteitä, kuten "rasisti", "natsi", "vihapuhuja" yms..

Olenkin usein havainnut, miten juuri valevasemmistolaisen maailmankuvan omaksuneiden puheissa automaattisen helposti esiintyy hyvin yksioikoista, umpimielistä ja kritiikitöntä ulkoa opittujen mantrojen toistoa tyyliin: "nationalismia ei tule suvaita ollenkaan".

Toinen hyvin tyypillinen ajatusvirhe ja dogmimantra samassa asiassa on heiltä se, miten muka EU on suunniteltu juuri sitä varten, "ettei muka sotia aiheuttavaa nationalismia enää koskaan syntyisi".

Heh, ihan kuin muka historian ja nykyisyyden sodat olisivat johtuneet kansallisvaltioperiaatteista: asiahan on juuri päin vastoin tässäkin, eli sodat ovat imperialismin ja ylikansallisen eliittivallan aikaansaannosta hyvin järjestelmällisesti ja aina ovat olleet! Valtioiden roolit ovat olleet yleensä "vain" pelinappulallisia siinä kaikessa.

Tuo EU-huijaus onkin siis hyvin tyypillinen asiat ylösalaisin kääntävä globalistivalhe imperialismia varten, jossa käytetään hyväksi 1900-luvun globalistieliitin junailemaa petosta terveiden kansallisvaltioperiaatteiden mustamaalaamiseksi "pahan nationalismin mukana" - se tapahtui promotoimalla yhtäältä "oikealla" valtaan natsi-Saksa ja toisaalta "vasemmalla" Neuvostoliitto niiksi sotien pelinappuloiksi osaltaan.

Oikeastihan nuo kaksi olivat lisäksi käytännössä varsin samanlaista totalitarismia keskenään...

Näiden itse junailemiensa tekosyiden avulla globalistieliitti saattoi sittemmin eli nykyään muka osoittaa väestöille propagandana, että maailma "tarvitsee globalismin unioneita" (eli ko. valheen varsinaisella kääntöpuolella siis imperialismia valkopestynä "ihanteeksi"), ja että enää se "ei tarvitse nationalismia".

Jokuhan tuollaiset dogmit on valevasemmistolaisille opettanut, mutta kuka / mikä taho, ja mistähän ne "ideat" johtavat alunperin juurensa? Miten ne ovat joutuneet viralliseen ajatteluun jopa yliopistoja myöten?

Yksi paljastus valevasemmistolaisen maailmankuvan tarkoituksellisesta luomisesta metodeineen esitettiin jo 80-luvulla venäläisen (tai silloin vielä neuvostoliittolaisen) salaisen agentin Yuri Bezmenovin toimesta - tässä on siihen liittyvä luentonsa tuolta ajalta, mitä olen aikaisemminkin ottanut usein esille: Yuri Bezmenov: Psychological Warfare Subversion & Control of Western Society (Complete).

Hyvin paljastavaa on myös se, miten leimallisesti oikeistolaisena tunnettu Kokoomus on oikeastaan aina antanut vähintään hiljaisen hyväksyntänsä keskeisille valevasemmistolaisille "ideoille", kuten ilmastoalarmismille, monikultturismille ja jopa ns. intersektionaaliselle feminismille.

Samalla hyvin kuvaavaa on sekin, miten valevasemmistolaiset ovat aina promotoineet viime vuosina samoja imperialistisia globalistieliitin intresseihinsä tarvitsemia sotia Libyassa, Syyriassa ja Ukrainassa kuin mitä ns. oikeistolaisetkin Kokoomuksen johdolla. He kaikki jopa jakavat samaa russofobiaa globalismin ko. imperialistista aggressiota varten.

Näin ollen tässäkin havainnollistuu se, miten "oikeisto vs. vasemmisto" -jako on menettänyt merkityksensä ja sillä on enää lähinnä vain väestönkontrollinen ja aivopesevä propagandavaikutus, jolla mm. niitä em. asioiden ylösalaisin kääntämisiä sopivaa valtamedianarratiivia varten voidaan rakentaa - ja massat ovat siksikin sekaisin käsitteiden merkityksistä ja rooleista.

Monet eivät itse asiassa ymmärrä sitäkään, miten tämä "globalismi" vs. "kansallisvaltioperiaatteet" -taistelu on ollut historiallisesti voimassa jo vuosisatojen ajan, ja aina "globalistieliitti" (eri historiallisina aikoina heillä vain on ollut eri nimityksiä näennäisesti) on pyrkinyt tuhoamaan ko. vastustajaansa hyvin monenlaisin erilaisin metodein historian eri vaiheissa.

Ihmislajille tyypillistä on ollut silti se, miten edistys ja kehitys ajattelussa ja toiminnassa on aina pyrkinyt ko. eliitin ylivoimaisistakin resursseista huolimatta voitolle ja eteen päin tuhansien vuosienkin ajan, ja vaikka välillä on ollut perikadollinen tilanne käsillä hyvin vakavastikin - pahin vaihe taisi olla tuhatvuotinen keskiaika...

Sellaisen ihmisyyteen lajiominaisuutena kuuluvan kehityksen korkeimpia manifestaatioita ovat olleet historiassa mm. Yhdysvaltain perustuslaki, pohjoismaiset hyvinvointivaltion periaatteet, teollisen hyvinvoinnin teknologiset ja tieteelliset luomukset sekä taiteen kauneutta lisäävät saavutukset.

Keskeinen asia niissä tai niitä mahdollistavina on ollut se, miten subjektivoituvan minuuden piiristä käsin yksilön oikeuksien ja tasa-arvon paras ja tärkein yhteisöprojektio on ollut aina kansallisvaltio, joka terveeltä pohjalta on onnistunut rakentamaan vallan kolmijaon, teollisen hyvinvoinnin, sananvapauden ja oikeusperiaatteet ko. projektion kumpaakin päätä hedelmällisesti kehittävillä tavoilla.

On syytä muistaa, että vain 1900-luvun lopussa tämänlaiset kansallisvaltioperiaatteet elivät hetken kukoistuksensa huippukautta mm. pohjoismaisen hyvinvointivaltiokonseptin piirissä.

Nyt sekin on ollut globalismissa tuhottavana! - Globalistieliitti ei näet tykkää liiasta edistyksestä, koska se on vallastansa pois.

Onkin syytä ymmärtää, miten globalismissa nämä kansallisvaltioperiaatteet ovat sille hidaste, este ja "väärinajattelua", koska sen piirissä vaikutusvaltaisin eliitti ei perusta toimintaansa niille, vaan status- ja narsismipakkomielteilleen, ahneudelle, imperialistiselle aggressiolle ja taloususkontonsa "realiteeteille", eli käytännössä siis numeroiden magialle ja diktatuurille.

Kansallisvaltioperiaatteiden yksi tärkeimmistä rooleista oikein toteutettuna on olla nimenomaan sellaista rappiota vastaan palomuurina! Vaikka globalistieliitti yrittää kaikilla näillä mainituilla tavoilla huijata moisen "intressinsä" olevan muka "hyvyyttä", niin se on sitä varsinaista vastustettavaa pahuutta!

Rahvaan intressit ovat siksi ristiriidassa moisen eliitin intressien kanssa, koska rahvaan yhteishyvälliset olosuhteet perustuvat noille kansallisvaltioperiaatteille - EU on yksi osoitus siitä, miten se eliitin intressejä palvelevana elementtinä on ko. periaatteita tuhoava. Samassa tihutyöroolissa ovat siis myös ilmastoalarmismi ja monikultturismi...

LaRouche-liikkeellä on tästä maailmankuvien kahtiajaosta eliitin intressien ja rahvaan intressien välillä paras historiallinen ymmärrys aina antiikin ajoista saakka, koska se asetelma on ollut ns. "ikuinen" tila ihmisyydessä ainakin länsimaisen historian ajan ja siten jäljitettävissä esille kustakin historiallisesta aikakaudesta tiettyinä jatkumoina ja manipulointitaktiikkoina.

Sen ei tarvitse kuitenkaan olla lopullinen tila, ja LaRouche-liike osoittaa, miten tämän asetelman punaisia lankoja voidaan uutteralla ja innovatiivisella työllä poimia esille kaukaa historiasta saakka ruodittavaksi haitallisen yhteiskuntatoiminnan pois kitkemiseksi ja hedelmällisen promotoimiseksi tilalle.

Laitan aiheeseen liittyen heiltä tähän pari n. 10 vuoden takaista dokumenttiaan - kannattaa silti tutustua myös heidän koko valtavaan tietopankkiinsa >> Firewall: In Defense of the Nation State ja 1932, A True History of the United States.

Näin ollen havaitaan, ettei nykyihmisellä lännessä (Suomessa) ole mahdollisuutta ymmärtää maailmantilaa oikein, jos hän pitäytyy globalistien kontrolloiman valtamedian piirissä tiedon hankinnassaan, ja mikäli hän ei itse aktivoidu kyseenalaistamaan ja analysoimaan sen valheen mukaista totunnaista maailmankuvaansa perinpohjin.

Samalla käy selkeästi ilmi se, miten tämän totunnaisen "globalismi"-petoksen piirissä pysyvillä on hyvin vääristynyt ja ristiriitainen käsitys siitä, mikä on haitallista yhteiskuntatoimintaa ja mikä ei.

Esim. siinä ilmastoalarmismin ajatusvirheet johtavat juurikin sekä kansallisvaltioperiaatteiden alasajoon että toisaalta globalistien fasistisen maailmanvallan edesauttamiseen - tähänkin palaan vielä monesti jatkossa.

Ja monessa muussakin tapauksessa musta ja valkoinen, "hyvä" ja "paha" on yhtäältä niin mahdottomasti sekaisin ja toisaalta niin kulttimaisesti ja petoksellisesti ulkoaohjattu vastakkainasetelmiksi keskenään monien mielissä, että toimintatavat liian usein johtavat aivan virheellisiin ja tuhoisiin suuntiin koko virallisessa ajattelussa!

Tässä kiteytyy myös se, miksi "globalismi" kaikkine sisältöineen tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa tässä nykyisessäkin rynnimisyrityksessään ja kansallisvaltioperiaatteiden taas jo ties monennenko kerran uudistetussa kaatamisvimmassaan, ja miksi sellainen voi olla erittäin vaarallista!

Toisaalta siinä voi piillä myös uuden renessanssin alkumahdollisuus, mikäli käy erittäin hyvin ja olisimme ns. onnellisten tähtien alla valveutumisen ja hedelmällisen yhteiskuntatoiminnan tiellä...?

Lopuksi katsokaapa sitä, miten parhaillaan Rinteen hallituksen rakentamisessa ilmenevät nämä globalismimanipulaation taktiikat! - heti valtamediassa on rakennettu tästä hallituksesta mielikuvaa muka "väestön intresseihin vastaavana" nimittämällä sitä muka "kansanrintamaksi", eli luomalla mielikuvaa muka jostain "oikeasta vasemmistosta".

Samalla tietenkin vedotaan siihen, miten "ilmastonmuutoksen" vakavuus on otettava huomioon ja se "kansanrintama" on siksi ns. "vihertävä". Näin ollen jo siinä se on vakavassa ristiriidassa oikean vasemmistolaisuuden eli em. kansallisvaltioperiaatteiden vaalimisen kanssa - Niin! Oikea vasemmistolaisuus ymmärtää kansallisvaltioperiaatteiden äärimmäisen kallisarvoisen roolin humaanin kehityksen hyväksi ja saastuneita ylikansallisen vallan aggressioita vastaan.

Siksi Rinteen hallitus ei ole mikään "kansanrintama"! - on syytä havaita, miten Vihreät ovat itse asiassa myös valevasemmistoa toiminnallisesti tässäkin.

Oppositioon joutuneen Kokoomuksen ja tämän "vihertävän kansanrintaman" talousnäkemykset ovat lähinnä kosmeettisesti eriävät; Rinne on lupaillut mm. aktiivimallin kumoamista ja verouudistuksia, missä saattaa toki olla osaksi jotain hyvää...

Samalla kuitenkin Rinteen hallitus alkaa toteuttamaan globalismi-ismejään aggressiivisesti mm. ilmastoalarmismin kautta! - Agendallaan myös oleva "köyhyyden torjunta" on siinä ristiriidassa ko. alarmismin kanssa, koska moisen "hiilidioksidimörön torjunta" vaatii teollisen hyvinvoinnin alasajoa, eli köyhyyden lisäämistä välillisesti.

Näinhän se peli myös meneekin: tarjotaan julkisesti yksi tai kaksi "ihan kivaa porkkanaa", mutta niiden keralla ujutetaan takaportin kautta / vaivihkaisesti myös tuplasti kauheuksia petoksina ja manipulointeina.

Niinpä tässäkin virallisuudessa taustalla on yhteenkoostavana pelinä taas seuraavatkin neljä vuotta tuo globalismi, missä sekä oppositio-Kokoomus että Rinteen hallitus ovat saman agendan toteuttajia länsieliitin imperialismia varten, ja nyt vain taas väestön silmille syydetään näennäistä hallintoteatteria valedemokratiassamme...

Joku on sattuvasti leukaillutkin, että koko eduskuntamme muodostuu vain yhdestä varsinaisesta puolueesta, eli Kokoomuksesta - Kaikilla on taustalla saman agendan pakkomielteet, mutta vain Kokoomus on siinä "rehellisen" avoin. Muut tarvitsevat siinä julkisuudessa "vielä" monenlaisia kiertoilmauksia ja näitä mainittuja tekosyyviritelmiä "hyvyydeksi", "edistykseksi" ja "vasemmistolaisuudeksi" puettuina harhautuksina.

Monet globalistitoimijat tietenkin uskovat näihin ulkoasyötettyihin valheisiinsa oikeasti mm. "tutkittuna tietona" ja "valemedian vastaisena totuutena", ja ovat siksi "täydellisiä" pelinappuloita moisessa systeemissä.