Viikon 44 tunnelmakuvat vuonna 2009 - Osa 1

Puistonäkymää kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa torstaina 29.10.2009. Vasemmalla valtikkanauhuksen kuivuneet hedelmävarret (Ligularia przewalskii) ja oikealla yhä terveesti kukkinut tuoksuasteri (Aster novae-angliae). Hyvä esimerkki myöhäisestä "kuolema vs. elämä" -kontrastista, mikä on kasviestetiikassa liian vähän huomioitu tehoste ja kauneuden ilmentymä.




Pakkasen puremia purppurapunalatvoja (Eupatorium purpureum) kuvattuna perjantaina 30.10.2009 Espoon Tapiolassa. Yöpakkasten aiheuttama pakkasvaurioruska on mustimmasta päästä esim. tällä perennalajilla. Laji kukkii heinä - elokuussa purppuraisin latvahuiskiloin ja väriä riittää useaksi viikoksi. Syys - lokakuussa on valkovillaisen hedelmävaiheen vuoro. Koristeellinen lehdistö heti toukokuun hieman punertavasta maastanoususta alkaen. Varsinainen ruska kellertävä, jos ehtii tulla ennen pakkasia.




Vanajavesinäkymä kuvattuna sunnuntaina 1.11.2009 Hämeenlinnassa. Jäätymisestä huolimatta kaksi miestä kanootteineen halusi vielä löytää melomismahdollisuuksia muutoin hienona ulkoilupäivänä (Päivälämpötila parisen astetta plussalla). Sulia kohtia löytyi järven kapeimmalta alueelta, jossa on virtaavaa vettä.




Vanajavesinäkymä kuvattuna sunnuntaina 1.11.2009 Hämeenlinnassa. Iltapäivän vastavalo toi sekä pilviin että tuoreeseen jääriitteeseen oman talvisen säväyksensä. Jään paksuus kuitenkin riitti kantamaan tässä vaiheessa korkeintaan lokin painon.




Vanajavesinäkymä kuvattuna sunnuntaina 1.11.2009 Hämeenlinnassa. Edellisyönä reilun -5 asteen pakkasessa jäätynyt järvenselkä korkeapaineen heikkotuulisen alueen edelleen vaikuttaessa sekä ylä- että alapilvilauttojen kera; Cirrus- ja Stratocumulus-pilvet.




Vanajavesinäkymä kuvattuna lauantaina 31.10.2009 Hämeenlinnassa. Kuumailmapalloilulle muodostui vuoden viimeisiin kuulunut hyvä lentosää korkeapaineen heikkotuulisen alueen tultua päälle. Järvenselkä oli vielä sula ja taustan koivuvaltainen puusto ilmensi ruskan päättymäisillään olevaa kautta.




Puistonäkymää kuvattuna maanantaina 26.10.2009 Espoon Tapiolassa. Viikon leudoin jakso sattui alkuviikkoon, jolloin ma - ke lähenneltiin +10 astetta. Kuvan tilanteessa tihkusade ja heikko tuuli edesauttoivat nurmikolle kastepisaroita, jolloin eritavalla niitä kerryttäneet heinäkorret aiheuttivat tuon kuvioinnin nurmikon pintaan korsikasvustojen vaihteluiden mukaan.

Puistonäkymää kuvattuna maanantaina 26.10.2009 Espoon Tapiolassa. Luontaisten puiden ja kuvan metsävaahteran (Acer platanoides) ruskan huippu oli jo taittunut loppusuoralle ja viikon alussa nopean varisemisen ansiosta eriväriset lehtimatot koristivat maapintoja hitaasti ruskeaksi muuttuen.

Viikon 35 tunnelmakuvat vuonna 2009

Kesäbegonian (Begonia "Semperflorens" -ryhmä) yhä jatkuvaa runsasta kukintaa kuvattuna sunnuntaina 30.8.2009 Hämeenlinnassa. Kuten tästäkin nähdään, niin kausikasvien sesonki jatkuu edelleen huipussaan ja jo vähäisinä esiintymään alkaneet ensimmäiset ruskasävyt jäävät kukkaloistolle vielä kakkoseksi. Termisenkin määritelmän mukaan kesä jatkuu vielä vähän aikaa.

Mongolianvaahteran (Acer tataricum ssp. ginnala) alkavaa ruskaa ja punertuneita lohkohedelmiä kuvattuna sunnuntaina 30.8.2009 Hämeenlinnassa. Monet eri vaahterat ovat tyypillisiä ensimmäisten ruskasävyjen kantajia. Tässä yleisen lajin esimerkkiä. Osa tämän pienen puun yksilöistä tekee punertavia siementen lenninsiipiä ja osa taas ei.

Mantsurianonnenpensaan (Forsythia mandshurica) alkavaa ruskaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 29.8.2009. Ensimmäisten ruskasävyjen joukossa tämä violetti on hyvin harvinaista. Huhtikuun viimeisen viikon tunnelmakuvissa näytin tämän lajin keltaista kukintaa. Myös ruska tapahtuu tällä lajilla ensimmäisenä muihin onnenpensaisiin verrattuna; violetti punertuu syyskuussa lisää ja mukaan tulee myös keltainen. On lehdetön jo lokakuun alkuun mennessä.

Kultaherukan (Ribes aureum) alkavaa ruskaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 29.8.2009. Tämä keskikokoinen pensas on myös tyypillinen ensimmäinen ruskaantuja. Sävyjä ilmenee välillä jo elokuun alkupuolelta lähtien ja huipennus jatkuu pitkään syyskuussa - lokakuun alussa. Toukokuun lopulla on runsas keltainen kukinta ja pensas tulee lehteen jo huhtikuun lopulta alkaen.

Lähes kypsiä tulimarjan (Pyracantha coccinea) marjoja kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 29.8.2009. Tämä keskikokoinen ja talvenarka pensas on Euroopassa tunnettu pitkälle talveen asti säilyvistä kirkkaista marjoistaan. Laji on ainavihanta ja Suomen oloissa siten arka kevättalven paahdevaiheelle. Valkoinen kukinta on kesäkuun alussa. On alkanut viihtymään viime aikoina etelärannikolla.

Parisen viikkoa kypsinä olleita sulohelmipihlajan (Sorbus prattii) marjoja kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 29.8.2009. Valkomarjaisista pihlajista upeimpia. Tämä keskikokoinen - suurehko pensas ruskaantuu syys - lokakuussa kirkkaan oranssinpunaiseksi ja kontrastoi siten lumoavasti marjojen kanssa. Kukinta on valkoinen kesäkuussa ja lehdet puhkeavat lievästi punaruskeina.

Japaninruusukvittenin (Chaenomeles japonica) kypsyviä hedelmiä kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 29.8.2009. Nämä hajuvesimäisesti eteeriset hedelmät ovat tämän matalan lamoavan pensaan toinen erityispiirre; hedelmät säilyvät loppusyksyyn keltaisina. Ensimmäinen erityispiirre ovat runsaat punaoranssit kukat toukokuun lopulla. Vihertyy aikaisin huhtikuun lopulta lähtien.

Kurpitsan (Cucurbita maxima) kypsyvä hedelmä kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 29.8.2009. Yksivuotinen jopa 10 m pitkä köynnös, jonka hedelmät juuri ja juuri kypsyvät Suomessa esikasvatuksen ansiosta. Kypsyvien hedelmien määrää rajoittaa kasvin tuhoutuminen ensimmäiseen hallaan; suojaisa kasvupaikka lisää satoa.

Lähikuva valkoposkihanhesta (Branta leucopsis) kuvattuna Espoon Tapiolassa torstaina 27.8.2009. Näiden hanhien massalaidunnus jatkuu etelärannikolla edelleen kiivaasti ja lintuja nähdään nurmikoilla ja ilmassa suurina parvina.

Liikkuvasta bussista kuvattua näkymää kuumailmapallolentojen valmisteluista Helsingin Lauttasaaressa perjantaina 28.8.2009. Ko. illan sää suosi kuumailmapallolentoja leppeän lämpimän ja heikon lounaistuulen sekä poutasään asiosta. Päivä oli ma ja ti lisäksi viikon ainoa laajasti sateeton päivä Etelä-Suomessa.

Espoon Tapiolassa reilu puoli tuntia keskiyön jälkeen torstaina 27.8.2009 kuvattua maisemaa heti keskivoimakkaan ukkosen ja sen kaatosateen jälkeen. Kuvaussuunta on luoteeseen ja lännestä saapunut ukkosrintama oli juuri hetki sitten mennyt kuvassa takaoikealle. Salamointia näkyi yhä. Heijastuvat valot etualalla tulivat ukkossateen aiheuttamasta nurmikon notkon tulvajärvestä. Tämä ukkonen oli kesäkuun 13. päivän illan ukkostilanteen ohella kesän voimakkaimpia Etelä-Suomessa ja yllätti minut positiivisesti muutoin vaisun ukkoskesän (Viides peräkkäinen) keskellä.