Toukokuun 2024 ennätyksellinen helleaalto etenkin Etelä-Suomessa: sää- ja luontohavaintoja sekä kasvukauden analyysiä menneiden toukokuiden säämuistojen kera

Aikomukseni oli aloittaa siirtämään aikaisemmin keväällä tuotettuja Facebook-julkaisujeni sisältöjä tänne blogiini tässä toukokuussa, mutta päätinkin ottaa nyt ensin poikkeuksellisesti ajankohtaisia sää- ja luontoasioita käsittelyyn täältä Etelä-Suomen (yhä tarkastellen akselilta Espoo-Hämeenlinna) näkökulmasta koettuna.

Syynä tällaiseen on se, miten etenkin juuri Etelä-Suomessa viimeisten parin viikon aikana sää on muodostunut huippuerikoiseksi hellemoodin jäätyä päälle, ja miten tämä moodi eskaloituu nyt alkavalla viikolla 22 (27.5. - 2.6.) entisestään saavuttaen Suomen koko meteorologisen mittaushistorian puitteissa ennätystason!

Ennätyksiä on itse asiassa muodostumassa monessakin eri tarkastelukulmassa sekä sään että luonnonilmiöiden suhteen toukokuun viimeiseen päivään mennessä, joten tarkastelen näitä seikkoja tässä. Lisäksi muistelen muita vastaavia huippukuumia sääjaksoja elämäni aikaisilta muilta toukokuilta.

Olenkin jo todennut aikaisemmin, miten Suomen säässä parina viime vuonna on ollut usein toistuvaa ääripääsäiden esiintyminen -- tätä on ollut sekä kylmään että lämpimään suuntaan, ja myös sateisuuden vaihteluissa on ollut ääripäitä kuivuudesta erityisen runsaisiin sateisiin.

Viime aikoina on tosiaan jäänyt päälle poikkeuksellisen ja ensi viikolla siis jopa ennätyksellisen kuuma sääjakso, jonka syynä on ollut ns. sulkukorkeapaine; se on jäänyt vellomaan erikoisen pysyvästi ja vaihtelevasti Fennoskandian ja Länsi-Venäjän ylle siten, että välillä korkeapaineen keskus on ollut enemmän Suomen päällä, ja myös vähän länsipuolellakin sekä toisinaan myös Suomen itä- tai kaakkoispuolella.

Alkavalla viikolla tuon korkeapaineen keskuksen sijoittuminen juurikin enemmän maamme itä-kaakkoispuolelle suo mahdollisuuden kuumimmille mahdollisille ilmamassoille pääsyn etelästä ja kaakosta Suomeen, joten siksi jo ennestään hyvin lämmössä muhinut Etelä-Suomi (ja toki muukin Suomi saa hyvin pikantisti lämpöä) on lähipäivinä ennätyslämmön piirissä.

Ennätyslämpö tarkoittaa mm. sitä, että vuoden 1995 toukokuun kahtena viimeisenä päivänä Lapinjärven Ingermaninkylässä mitattu toistaiseksi voimassa oleva toukokuun lämpöennätys tasan +31 astetta on vaarassa ylittyä!... 

Alkavalla viikolla maanantaista keskiviikkoon on joka päivä mahdollisuus rikkoa tuo ennätys, koska jokaisena noina päivänä vuorokauden maksimilämpötilat kohoavat paikoin +30 asteen tienoille!

Toinen lämpötilaan liittyvä uusi ennätys näyttää jo varmalta: nimittäin hellepäivien lukumäärä toukokuussa on menossa selvästi rikki toukokuun viimeiseen päivään mennessä!

Toistaiseksi voimassa on vuoden 2018 toukokuulta hellepäivien ennätyslukumäärä 14 kpl., mutta koska erittäin todennäköisesti jokainen tämän toukokuun jäljellä oleva päivä on hellepäivä Suomessa, niin tämä lukumäärä rikotaan jo torstaina 30.5., jolloin lukumääräksi tälle toukokuulle tulee jo 15 kpl. hellepäiviä; ja seuraavana päivänä uudeksi ennätykseksi saadaan lopulta 16 kpl. hellepäiviä.

Tässä iltalehden jutussa mainitaan, miten viime perjantai oli jo 9. hellepäivä Suomessa tälle kuulle: Ennuste: Helleputki yltymässä historialliseksi.

Tällä hetkellä näyttää ennusteiden valossa siltä, että tämä nykyinen helleputki olisi jatkumassa keskeytyksettä selvästi kesäkuun eli jopa edelleen viikon 23 (3. - 9.6.) puolellekin saakka -- välillä tuon alkavan viikon 22 lopussa voi olla etelästä käsin sen verran epävakaistumista ukkosineen ja sitten ehkä viilenemistä lännestäkin päin, että helle hieman kyykkää siinä vaiheessa etenkin päivälämpötilojen osalta, mutta on merkkejä sen vielä uudesta voimistumisestakin pian tuon kyykkäämisen perään, tai ainakaan mitään merkittävää kylmenemistä ei ole toistaiseksi näkyvissä etenkään Etelä-Suomeen...

Vielä mainitsen yölämpötilat, koska nekin ovat alkavalla viikolla 22 lämpenemässä edelleen, ja tuo em. viikon lopun epävakaistuminen voi tarkoittaa helleilmamassassa runsaampaa pilvisyyttä ja runsaampaa kosteutta öisinkin, mikä voi nostaa yölämpötiloja entisestään, ja huippulämpimiksi tulevien vesistöjen alkaessa auttaa sitä myös paikoin: 

Näin ollen toukokuun viimeisille öille on tulossa myös ennätyksellistä lämpöä, kun etelässä monin paikoin öiden minimilämpötiloissa voidaan jäädä jopa +15 ja +20 asteen välille -- seurataan, josko tapahtuisi sellainen ennätys, että mitattaisiin ensimmäistä kertaa maamme historiassa toukokuinen trooppinen yö, missä minimilämpötila jäisi +20 asteen yläpuolelle jonakin yönä jossain!...

Tässä on wikipedia-artikkeli trooppisista öistä Suomessa.

Siirrytään sitten tarkastelemaan luonto- ja erityisesti kasviasioita, kun teen havainnollistusta tähän alle siitä, miten viimeaikainen huippulämpö on jo kiihdyttänyt Etelä-Suomen kasvukauden etenemisen astetta lähes ennätykselliseksi, ja tekee ennätyksen touko-kesäkuun vaihteeseen mennessä alkavan viikon ennätyslämmössä.

Tänään sunnuntaina 26.5. Etelä-Suomen kasvistossa jo erittäin paljon tavanomaisesta etuaikaan ajankohtaan nähden edennyt kasvukauden aste ilmenee mm. seuraavina kasvien kehitysvaiheina:

Tuomi (Prunus padus) on jo lopettanut kukinnan kokonaan, mutta parhaimmilleen ovat tulleet kukintaan jo pihasyreenit (Syringa vulgaris), balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum), kotipihlaja (Sorbus aucuparia) ja voikukkien (Taraxacum officinale) kukintahuippu on monin paikoin jo ohitettu -- alkavan viikon lopulla eli kesäkuun alkajaisiksi hevoskastanjaa lukuun ottamatta nuo kaikki muut kukinnat ovat jo selvästi hiipumassa loppuun ja varmasti osin ovat silloin jo lopettaneetkin kukinnan.

Omenapuiden (sekä hedelmäpuut että koristeomenat) kukintahuippu oli tämän päättyvän viikon aikana, ja näiden kukinta loppuu kokonaan alkavan viikon ennätyshelteessä.

Sitten samalla tuossa touko-kesäkuun vaihteen paikkeilla nähdään jo tyypillisiä Juhannuksen ajan kukkijoita erittäin etuaikaisessa ja oikeastaan siis jo ennätysvarhaisessa kukinnassa: jo nytkin nähdään niistä kukinnan alussa lupiineja (Lupinus polyphyllus) ja koiranputkia (Anthriscus sylvestris).

Niiden kera tuohon kuunvaihteen aikaan mennessä ovat alkaneet sitten kukkimaan myös mm. muut syreenit (Syringa sp.), juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia "Plena"), mongolianvaahtera (Acer ginnala), kultasade (Laburnum alpinum) ja myös luonnossa em. lisäksi niittyleinikit (Ranunculus acris).

Kasvukauden erityistä etuaikaisuutta kuvaa nyt myös se, miten jopa kaikkein myöhäisimmin lehteen puhkeavat puulajit ovat jo nyt lähes täysin kesäasuisessa lehtikoossaan Etelä-Suomessa: 

Näistä esim. kaikki tammet (Quercus sp.) ja lehtosaarni (Fraxinus excelsior) ovat jo tässä kasvuvaiheessa tällä hetkellä, ja niillä ehtii tulemaan alkavan viikon kuumuudessa ennen kesäkuun alkua ilmeisesti ensimmäistä kertaa tunnetussa historiassa täysin kesäasuiset latvukset!

Näin ollen kesäkuu saadaan alkuun Etelä-Suomessa jo ihan juhannukselta näyttävissä maisemissa kauttaaltaan, ja sitten jos lämpöä kesän edetessä edelleen riittää paljon, niin varsinaisena Juhannuksena maisemat saattavat näyttää heinäkuun loppupuolen maisemilta!...

Toki muuallakin Suomessa kesän etuaikaisuutta on lähes vastaavasti jopa Lappiakin myöten: tällä hetkellähän Lapissakin on ollut sen verran lämpöä, että jopa Kilpisjärveä myöten lumipeitteet ovat erittäin etuaikaisesti sulaneet pois.

Kelikameroista (linkkiä ei saa jostain syystä nyt lisättyä ko. sivustolle!...) tarkasteltuna nähdään tällä hetkellä mm. Saanatunturilla enää vain pieniä lumilaikkuja ja alempana maastossa ei lunta ole enää yhtään siellä, vaikka vielä toukokuun alussa siellä oli lähes 1 metrin verran lunta.

Lisäksi Lapin osalta vain ihan pohjoisimmissa osissaan tunturikoivikot eivät ole ihan vielä hiirenkorvalla kasvussa, mutta näillä näkymin ne ehtivät selvästi hiirenkorvalle vielä ennen kesäkuun alkua, joka on myös erittäin etuaikainen kehitysvaihe tavanomaiseen nähden (usein se vaihe on siellä vasta Juhannuksen tienoilla tai vähän sitä ennen).

Järvien ja meriveden pintavesilämpötilat ovat myös tulossa ennätyksellisiin lämpötiloihin alkavalla viikolla, kun jo aikaisemmassa viime viikkojen lämmössä esim. järvissä on viime päivinä jo monin paikoin ylitetty +20 asteen pintavesilämpötiloja Etelä-Suomessa.

Odotettavissa on, että kaikissa etelän järvissä päästään yleisesti alkavalla viikolla +20 ja +24 asteen välisiin pintavesilämpötiloihin (ns. järvihelle), joka on ainutlaatuinen (toistaiseksi) tilanne toukokuun lopussa!

Merivedenkin pintavesilämpötilat nousevat jopa ennen näkemättömästi, kun esim. jo nyt Suomenlahden ulapallakin ovat alkaneet lähestymään +15 asteen lukemat ja sisälahdissa on mitattu järvien tapaan jo jopa +20 asteen ylityksiä! -- tuulista ja meriveden virtauksista ja kumpuamisista sitten riippuu se, miten yleisesti Suomenlahden ulapalla päästään yli +15 asteen pintavesilämpötiloihin alkavalla viikolla...

Tällainen ainutlaatuinen vesistöjen huippulämpö jo tässä vaiheessa kesän alkua saattaa merkitä koko kesänkin jatkolle säähän normaalista paljonkin poikkeavia asioita:

Nimittäin hyvin etuaikaisesti ja voimakkaasti jo toukokuussa lämpenevät vesistöt edesauttavat pitkään jatkollekin tavanomaista lämpimämpiä pintavesilämpötiloja, ja varsinkin jos mitään rajua kylmenemistä säässä ei tapahdu kesän mittaan.

Jo kesän alusta saakka erittäin lämpimät vesistöt edesauttavat sen takia seuraavia sääasioita; yöt alkavat olemaan näiden vesistöjen äärellä erittäin etuaikaisesti ja normaalia voimakkaammin muuta ympäristöään lämpimämpiä.

Lisäksi vesistöjen jo alkukesällä muodostunut huippulämpö voi edesauttaa mm. juuri Suomenlahden osalta koko kesälle sellaista normaalia lämpimämpää jatkoa, missä ukkostilanteissa merivesi alkaa sekä normaalia aikaisemmin että normaalia voimakkaammin yhtäältä vähentämään ukkosta heikentävää (esim. Virosta Suomeen tulevissa ukkosryppäissä) vaikutusta, ja toisaalta etenkin öisin ukkosta edesauttavat ja voimistavat ominaisuudet Suomenlahden piirissä voivat olla huomattavan korostuneita ehkä jo kesäkuustakin alkaen, mutta varsinkin loppukesällä...

Tällä hetkellä on muuten vielä pieni lämpäre ajojäätä sulamatta Perämeren pohjoisosissa, mutta ilmeisesti se ehtii hyvin sulaa kokonaan pois vielä ennen kesäkuun alkamista -- tämä viimeinen merijäätilanne on ollut itse asiassa lähes ainoa normaali ilmiö tässä toukokuun lopulla koko Suomen luonnon mittakaavassa.

Muistellaanpa sitten vielä lopuksi muita huippulämpimiä toukokuun hellesäitä eri vuosilta:

Yllä tulikin jo mainituiksi vuosien 1995 ja 2018 toukokuut, mutta ne olivat keskenään hyvin erilaiset kuitenkin; tuo vuoden 1995 toukokuu oli itse asiassa suurimmalta alkuosaltaan hyvin viileä sisältäen myös sen kuuluisan Äitienpäivän lumipyryn Etelä-Suomessa. Sinä toukokuuna vasta aivan kuun viimeisellä viikolla iski sitten tuo helle, jonka puitteissa saavutettiin se em. +31 asteen helle-ennätys.

Vuoden 2018 toukokuu oli sen sijaan lähes kauttaaltaan hyvin lämmin, ja hellettä mitattiin jo ennen kuun puoltaväliäkin -- vuoden 2010 toukokuu oli tavallaan kuin noiden em. välinen risteytys, missä sen kuun alussa oli viileää, mutta sitten kuun puolivälin paikkeilla iski parin viikon mittainen erityisen kuuma sääjakso kuin taikaiskusta yhtäkkiä, mutta kuun lopussa oli taas viileää.

Näiden huippukuumien toukohelteiden lisäksi mieleeni muistuu vuoden 1993 toukokuu, jolloin erityisesti kuun alkupuolisko oli erityisen lämmin ja useana päivänä erittäin helteinenkin sisältäen kuun alkupuoliskoon nähden ennätysmäärän hellepäiviä.

Ko. lämpöjakson alkuun sattui myös ennätysrunsas koivujen kukinta, jolloin äärirunsas niiden siitepöly ilmassa aiheutti minulle elämäni ainoan kerran ajoittain jopa astmamaisia kohtauksia -- tuon toukokuun 1993 lopussa sää vaihtuikin sitten rajusti kylmemmäksi, ja koko sinä loppukesänä ei silloin enää mitattu tuota toukokuun alun kaltaista hellettä.

Lapsuudestani ja nuoruudestani muistan vielä vuoden 1984 toukokuun, jolloin sen kuun loppupuoliskolla oli myös erittäin pitkään ja kesäkuun puolellekin kestänyt lämmin sääjakso, jolloin oli myös useana päivänä hellettä; olin silloin päättämässä ala-asteen 6. luokkaa Mäntsälässä, ja muistan kuinka melkein jokaisena koulun viimeisen parin-kolmen viikon päivänä kouluun sai mennä helleasussa shortseissa ja ilman mitään takkia.

Tämän lisäksi muistan seuraavan vuoden 1985 toukokuulta sen, miten se oli kuin tuo vuoden 1995 toukokuu; lähes koko kuukausi melkein loppuun saakka oli erittäin viileä, mutta viimeinen viikko oli helleviikko, jolloin silloin koulun yläasteen 7. luokan päätös itselläni (ja yhä siis Mäntsälässä) oli yhtäkkisen kesäinen ikimuistettavasti.

Vielä aivan lopuksi kerron tavallaan päinvastaisen sää- ja luontomuiston vuodelta 1991, jolloin sen kesäkuun alussa astuin armeijan harmaisiin suorittamaan asepalvelusta Vekaranjärven varuskuntaan.

Tuolloin koko toukokuu ja kesäkuun alkupuolisko olivat niin viileitä lähes koko ajan, että vielä jopa kesäkuun alkupuoliskolla lehtipuusto oli edelleen selvästi tulematta täyteen kesäasuun, ja silloin vasta Juhannuksena muistan katselleeni juhannuslomalla kotipihassa Mäntsälässä kukkivaa kotipihlajaa; eli silloin Etelä-Suomessa oli sama kasvuvaihe vasta "jussina" kuin mikä on saavutettu tänä vuonna jo tänä päättyvänä viikkona toukokuussa!

No, sitten sen armeijakesäni edetessä kesäkuun lopulta lähtien alkoi tulla viimein helteitäkin, ja niitä riitti melko paljon heinä- ja elokuussa, missä vielä viimeinen helleaalto oli ihan elokuun lopussakin.

Tässä taas mielenkiintoista sää- ja luontojuttua riittävästi, joten lopetan tekstin tähän, ja todennäköisesti seuraavaksi palaan siihen Fb-materiaalieni siirtohommaan tänne blogiini...

Sääennuste- ja luontoseurantaraportti viikolle 22 (29.5. - 4.6.2023) - Viileää ja enimmäkseen epävakaista; kolein hetki heti viikon puolivälin jälkeen ja aivan lopussa alkanee uusi lämpeneminen

Päättyneen viikon 21 alussa Suomessa vallitsi vielä ajankohtaan nähden hyvin lämmin sää, joka huipentui maanantaina koko maassa. Kuitenkin jo ti-ke Lapissa viileni selvästi, vaikka etelässä saatiin nauttia vielä sinä aikana kesäisen lämpimästä säästä - viikon alkua sävyttivät silti ajoittain ja monin paikoin sade- ja ukkoskuurot.

Viikon lopulla sitten viileämpi länsivirtaus ajoittaisine sadealueineen ja iltapäivän kuuro- ja ukkossateineen oli vallitsevaa, ja ajoittain oli myös voimakastuulista. Lämpötilat laskivat niin, että etelässäkään ei enää ollut kovin kesäistä, ja selkeimpinä ja heikkotuulisimpina öinä sisämaassa oli hallavaaraa ja Lapissa-Kainuussa myös heikkoja yöpakkasia.

Tällä alkaneella viikolla 22 sää jatkuu viileänä ja voi jopa kylmentyä entisestäänkin, kun länsivirtausta ylläpitävät Norjanmeren-Jäämeren matalapaineet ottavat viikon puolivälin paikkeilla Suomeen nähden koillis-itäpuoleisen aseman, jolloin kylmemmät pohjoisen ja lännen väliset virtaukset Jäämereltä mahdollistuvat koko maahan - epävakaisinta ja sateisinta on lähes koko ajan Lapissa jopa räntä- ja lumisaderiskin kera, mutta etelässä on ajoittain poutaisempaa. Öisin vähäpilvisillä hetkillä voi yhä olla hallanvaaraa koko maassa, ja Lapissa-Kainuussa heikkojen yöpakkastenkin riskiä.

Aivan viikon lopussa saattaa alkaa jonkinlaista muutosta lämpimämpään ja kesäisempään suuntaan, kun tuo lännen ja pohjoisen välinen virtaus heikkenee ja toisenlainen suursäätilan vaihe alkaisi...

Lapissa etenkin Tornion- ja Muonionjoissa oli päättyneen viikon 21 alussa suorastaan ennätyksellisen pahoja tulvia jatkuneena edellisviikon puolelta, mutta tulvat ovat laskeneet viime päivinä jo hyvin ja pian virtaamat kaikkialla siellä normalisoituvat kokonaan.

Kerrataan vielä seuraavaksi päättyneen viikon 21 tilanteita: 

Viikon alussa maanantaina lämmin sää siis huipentui koko maassa, jolloin lähes kaikkialla Lappia myöten oli yli +20 asteen päivälämpötiloja, ja etelässä mitattiin paikoin vuoden ensimmäisiä n. +25 asteen saavuttaneita hellelukemia. Päivällä kaakosta tuli kuitenkin pienialaisia sade- ja ukkoskuuroja Etelä- ja osin Keski-Suomeen, ja kuuroriskiä säilyi seuraavaan yöhön saakka, joka oli koko maassa hyvin leuto minimilämpötilojen oltua vähän +10 asteen molemmin puolin.

Tiistaina sade- ja ukkoskuurojen esiintyminen iltapäivällä ja alkuillalla oli yleisintä keski- ja pohjoisosissa, kun etelässä kuurot jäivät vähiin ja illalla sää jo selkeni. Lapissa alkoi selvemmin jo viilenemään ja päivälämpötilat jäivät siellä voimistuneessa lounais-länsituulessa selvästi alle +20 asteen. Etelä- ja Keski-Suomessa mitattiin edelleen +20 asteen vaiheilla ja vähän ylikin olleita päivälämpötiloja.

Keskiviikkona etelässä tuli vielä eteläreunalle idästä vahvistuneen korkeapaineen selänteessä toinen lämpöhuippu vähäpilvisessä säässä, missä yölämpötilat olivat +10 asteen vaiheilla tai vähän yli ja päivälämpötila kohosi sisämaassa taas +25 asteen vaiheille. Lämpöä ulottui kesäisesti myös Keski-Suomen puolelle, mutta Pohjois-Lapissa oli jo viileää ja kuurosateisen epävakaista länsi-lounaistuulessa, jolloin käsivarren Lapissa päivälämpötilakin jäi jo +10 ja reilun +15 asteen välille; Lapin eteläosissa oli vielä päivälämpötiloja +15 ja +20 asteen välillä.

Ke-to välisestä yöstä alkaen kylmä rintama kulki Etelä- ja Keski-Suomen yli itään niin, että yöllä rankkojakin sateita saatiin Pohjanmaalla ja siitä saderintama kulki vähän heikkenevänä torstain aamulla ja alkuiltapäivällä muun alueen yli; rintaman jälkiosaan kehittyi jonona sade- ja ukkoskuuroja iltapäivällä ja alkuillalla, mutta loppuillalla poutaantui ja osaksi selkeni. Juuri ennen rintamaa kaakossa ehti olla vielä n. +20 asteen lämpötiloja hyvin leudon yön (minimilämpötilat reilusti yli +10 astetta) jälkeen, mutta muutoin jäätiin +15 asteen vaiheille. Lapissa oli viileässä länsivirtauksessa runsaspilvistä ja kuurosateista, jolloin yö- ja päivälämpötilojen erot olivat melko pieniä; pääosin jäätiin pohjoisosissaan jopa alle +10 asteen ja eteläosissaan maksimilämpötilatkin jäivät +10 ja +15 asteen välille.

Perjantai oli Etelä-Suomessa lähes torstain toisinto, kun tällä kertaa möykkymäinen sadealue kulki lännestä itään alueen ylitse; sade oli aamulla-alkuiltapäivällä monin paikoin yhtenäistä runsaassa pilvisyydessä, mutta sen jälkipuolella loppuiltapäivällä-alkuillalla syntyi taas rankkoja sade- ja ukkoskuuroja, joista voimakkain osui pääkaupunkiseudulle ja muutenkin Uudellemaalle. Ilmamassa oli kuitenkin aikaisempaa paljon viileämpää reippaassa länsi-luoteisvirtauksessa, joten etelä- ja hieman poutaisemmassa keskiosissa yölämpötila jäi +5 ja +10 asteen välille ja paikoin vähän alemmaksikin, ja päivälämpötilat olivat +10 ja +15 asteen välillä. Lapissa jatkui runsaspilvinen ja hyvin kolea kuurosateinen sää, jossa käsivarren Lapissa satoi osaksi räntääkin. Lämpötilat olivat Lapissa enimmäkseen +5 ja +10 asteen välillä ja käsivarressa 0 ja +5 asteen välillä.

Lauantaina koko maassa oli poutaisempi välipäivä sateista, mutta Etelä-Suomen itäosissa syntyi vielä iltapäivän kuurosateita ja muutenkin monin paikoin kumpupilvisyyttä oli kohtalaisesti-runsaasti iltapäivällä; muutoin yöllä oli vähäpilvistä ja siten hallanvaaraa etelää myöten ja Lapissa-Kainuussa heikkoja yöpakkasia. Päivälämpötilat olivat etelässä +15 asteen vaiheilla, keskiosissa +10 ja +15 asteen välillä ja Lapissa enimmäkseen vajaassa +10 asteessa; koleinta käsivarressa.

Sunnuntaina Norjanmereltä Lappiin siirtyneen matalapaineen kera säärintama ylitti koko Suomea lännestä itään, jolloin runsaimmat sateet saatiin keski- ja pohjoisosissa, mutta etelässä jäätiin paikoin vähille sateille tai lähes sateettomaksikin ja rintama näkyi lähinnä vahvoina ylä- ja kerrospilvivyöhykkeinä. Rintaman etupuolella lounaistuuli oli hyvin voimakasta koko maassa, mutta illalla länsi-luoteistuuli oli heikompaa. Jo yöllä tuo lounaistuuli oli voimistumassa, jolloin yölämpötilat olivat koko maassa enimmäkseen +5 ja +10 asteen välillä ja hallanvaaraa ei juuri ollut. Päivälämpötilat olivat etelässä +15 ja +19 asteen välillä ennen pilvisyyden runsastumista ja muutoin muualla maassa jäätiin +10 ja +15 asteen välille, ja pohjoisessa Lapissa taas vajaaseen +10 asteeseenkin.

Tänään viikon 22 aloittaneena maanantaina matalapaine on yhä vallinnut osittain Lapissa ja Jäämerellä, jonka eteläpuolella muualla Suomessa on vallinnut taas edellispäivää poutaisempi länsivirtaus; etelä- ja keskiosissa kumpupilvisyyttä iltapäivällä oli lähinnä idässä, jossa syntyi myös heikkoja kuurosateita. Lapissa oli runsaammin iltapäivän kuurosateita. Yölämpötilat olivat länsiosissa monin paikoin vajaassa +5 asteessa hallanvaaran kera ja muutoin etelä- ja keskiosissa +5 ja +9 asteen välillä. Lapissa oltiin laajasti 0 ja +5 asteen välillä ja käsivarressa oli heikkoa pakkasta. Päivälämpötilat olivat etelä- ja keskiosissa +15 asteen vaiheilla; lämpimintä Uudellamaalla ja kaakossa. Lapissa jäätiin +10 ja +15 asteen välille ja käsivarressa vajaaseen +10 asteeseen.

Nyt illalla lännestä on alkanut tulla taas hajanaisen kuurottaisen sateen aluetta Etelä- ja Keski-Suomeen pilvisyyden runsastuessa; tulevana ma-ti yönä tuo kuurottaisen sateen alue valtaa ko. aluetta ja keskittyy aamuun mennessä enemmän Etelä-Suomeen - jatketaan alla tarkemmin jatkon säävaiheiden arviointia sille kuuluvassa osiossa...

Katsotaan siten seuraavaksi Euroopan mittakaavassa suursäätilan kehitysvaiheita ennustemallien mukaan viikolle 22: 

Korkeapaine on viimeaikoina pysynyt vahvimmillaan Britteinsaarilla ja siitä vähän länteen, kun samalla matalapaineiden reitti on vallinnut Islannin tienoilta Norjanmeren ja Fennoskandian pohjoisosien (Lapin) yli itäkoilliseen; tällöin koko Fennoskandia on siis saanut viileää länsivirtausta, mutta etelämpänä manner-Euroopassa on ollut poutaisempaa ja kesäisen lämmintä sekä Ranskassa myös osin helteistä. Toisaalta Välimerellä  ja myös Mustallamerellä on edelleen jatkunut osittain epävakainen mutta hyvin lämmin ja osin helteinen sää, missä iltapäivisin siellä on syntynyt etenkin mantereiden yllä rajujakin ukkoskuuroja laajasti. 

Venäjällä on ollut myös eteläpohjoissuuntaista eroa, missä pohjoisessa on ollut epävakaista ja viileää ja eteläosissaan kesäisen lämmintä ja poutaisempaa; edellisviikon 21 jopa Uralin Jäämeren rannalle asti ulottuneet helteet ovat kuitenkin kaikonneet vähitellen idemmäksi-etelämmäksi siellä.

Jatkossa tuo Britteinsaarille osittain ulottuva korkeapaine vahvistuu niin, että se vallitsee ti-pe välillä enimmäkseen Britteinsaarten ja Islannin välimailla keskukseltaan. Samalla matalapaineen painopiste muotoutuu Lapin yli niin, että se on to-pe aikana Suomen itä-koillispuolella; tällöin Fennoskandiaan pääsee Jäämereltä luoteisvirtauksessa kylmää ilmaa ja Länsi-Venäjä epävakaistuu ja sateistuu yhä laajemmin.

Näyttäisi kuitenkin siltä, että tuo viileä ilma ei kunnolla pääse etenemään tuon korkeapaineen itäpuolella manner-Eurooppaan eikä Britteinsaarille, vaan siellä enimmäkseen kesäinen sää jatkuu, ja Välimerellä jatkuu yhä vain tuo iltapäivien sade- ja ukkoskuuroja synnyttävä kostea ja lämmin kesäsää, ja helteet voivat samalla monin paikoin edelleen voimistua siellä.

Viikonloppuna yhtenä skenaariona ja muutoksena näyttäisi syntyvän sellainen tilanne, jossa tuosta läntisestä korkeapaineesta voisi pullahtaa Fennoskandian eteläpuolelle ja Itä-Eurooppaan omaa korkeapainetta, jonka myötä yhtäältä Fennoskandiassa kesäisempi sää voisi palata tuon luoteisvirtauksen heikentyessä / kadotessa, mutta merkkejä on myös epävakaisemman alueen ja pienen matalapaineen muodostumisesta johonkin kohtaan Fennoskandiaa samalla... Manner-Euroopassa saattaa kesä vahvistua helteiksi ainakin osittain...

Tämä viikonlopun muutosvaihe näyttää tarvitsevan päivitystä myöhemmin viikolla, ja katsotaan siinä sääskenaarioita tarkemmin....

Sitten tarkemmin Suomen sään kehityksestä viikolla 22: 

Nyt tänä ma-ti välisenä yönä siis Etelä- ja osin Keski-Suomea ylittää lännestä itään kuurottaisia sateita, jolloin yölämpötila on enimmäkseen +5 ja +9 asteen välillä; selkeimmillä paikoilla voi olla taas hallanvaaraa etenkin keskiosissa. Tiistaina päivällä on poutaisempaa, mutta kumpupilvisyys voi olla taas monin paikoin runsasta ja idässä niistä voi syntyä heikkoja kuuroja. Päivälämpötila jää korkeintaan +15 asteen vaiheille ja keskiosissa vähän sen allekin. Lapissa on myös kuurosateista ajoittain, mutta eteläosissaan iltapäivällä poutaisempaa. Yölämpötila on 0 ja +5 asteen välillä ja pohjoisosissaan / käsivarressa voi taas olla heikon yöpakkasen vaaraakin. Päivälämpötila on +10 ja +15 asteen välillä; käsivarressa vajaa +10 astetta.

Keskiviikkona matalapaine siirtyy lännestä Lapin ylitse itään, jolloin tuulisinta ja epävakaisinta / sateisinta on juuri Lapissa, missä lämpötilat vaihtelevat +5 asteen vaiheilta +10 asteen vaiheille; kylmintä yöllä ja pohjoisosissaan. Käsivarren Lapissa kasvaa taas räntä- ja lumisateen riski. Etelä- ja Keski-Suomessa yöllä-aamulla lännestä itään kulkee taas rintamasysteemi pohjoispainotteisine sateineen voimakkaassa länsituulessa, jolloin yölämpötilat ovat enimmäkseen +5 ja +10 asteen välillä. Päivällä tuuli kääntyy luoteeseen ja iltapäivän-alkuillan aikana kumpupilvisyys ja niistä syntyvät kuurosateet ovat herkimmillään idässä. Lännessä voi olla myös vähäpilvistä. Kolea virtaus pitää päivälämpötilat etelässäkin vain +15 asteen vaiheilla ja idässä jopa +10 asteen vaiheilla.

To-pe aikana vallitseekin sitten lähes tuon keskiviikon iltapäivän toisinnot niin, että epävakaisinta ja sateisinta on Lapissa ja idässä, mutta länsi-eteläosissa voi olla myös osittain poutaa ja vähäpilvistäkin ajoittain: koko ajan vallitsee kuitenkin kolea luoteisvirtaus -- öisin pilvisyys on vähäisempää etenkin siis lännessä, missä hallanvaaraa on etelää myöten paikoin ankarastikin. Idässä ja pohjoisessa öisinkin voi olla ajoittain runsaspilvistä, paikoin sateista ja luoteistuuli voimakkaampaa niin, että paikoin hallaa ei ole minimilämpötilojen ollessa kuitenkin vain +5 asteen vaiheilla tai allekin; Lapissa vähäpilvisillä paikoilla voi olla yhä heikkoja yöpakkasia. Iltapäivisin siis syntyy kumpupilvisyyttä ja etenkin idässä ja Lapissa niistä myös kuurosateita; välillä kuuroja voi olla lännessäkin... Päivälämpötilat jäävät etelässä +10 ja +14 asteen välille, keskiosissa etenkin idässä +10 vaiheille, ja Lapissa vajaaseen +10 asteeseen; jopa alle +5 asteen päivälämpötiloja ja räntä-lumikuuroja voi yhä olla tulossa etenkin käsivarren pohjoisessa - muuallakin sateisimmilla hetkillä voidaan jäädä jopa 2 - 5 astetta em. lukemia alemmiksi, joten to-pe voi olla välillä todella koleaa ajankohtaan nähden.

Sitten tosiaan la-su aikana saattaa alkaa lämpenevä säävaihe koko Suomessa ja etenkin etelä- ja keskiosissa pian myös taas kesäiseksikin lämpenevänä, mutta tästä skenaariovaihtoehdosta täytyy myöhemmin viikolla tehdä päivitys ja tarkempi arvio...

Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa: 

Kasvukauden eteneminen hidastui selvästi päättyneen viikon 21 lopulla, mutta edeltäneen lämpöaallon ansiosta kasvukauden etenemisen asteessa on silti edelleen pysynyt noin viikon mittaista etuaikaisuutta tämän ajankohdan tavanomaiseen etenemiseen verrattuna. Katsotaan sen mukaan tämän hetken kasvillisuuden kehitys- ja kukintavaiheita sekä sitten myös jatkon kehityksen vaiheita;

Tuomen (Prunus padus), terttuseljan (Sambucus racemosa), pilvikirsikan (Prunus pennsylvanica), salavien (Salix alba cv.) sekä halavan (Salix pentandra) kukinnat ovat jo loppuneet kokonaan, mutta niiden sijalle ovat enimmäkseen täyteen kukintaan jo päässeet pihasyreenit (Syringa vulgaris), balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum), kotipihlaja (Sorbus aucuparia), sekä myös monet kuusamat (Lonicera sp.), pensasangervot (Spiraea sp.) ja villaheisi (Viburnum lantana).

Näillä jälkimmäisillä täysi kukinta saattaa tämän alkaneen viikon kolean sään takia pitkittyä jopa niin, että ne saattavat kukkia runsaana koko viikon ja ehkä osaksi jopa ensi viikon 23 puolellekin vielä...

Omenapuilla (Malus sp.) on kukinta jo pääosin päättynyt, mutta joillakin myöhäisimmillä lajikkeilla kukintaa on vielä muutaman päivän ajan tällä alkaneella viikolla.

Alppiruusujen ja atsaleojen (Rhododendron cv.) kukinta on päässyt myös hyvään vauhtiin, ja ensimmäiset lajikkeet ovat jo täydessäkin kukassa, mutta tästä tulevasta viileästä säästä johtuen toisilla lajikkeillaan kukinnan alkaminen viivästyy, ja niiden parasta kukintavaihetta tulee vasta ensi viikolla 23...

Luonnossa voikukkien (Taraxacum officinale) suhteen on ollut menossa viime päivinä yhtä aikaa sekä pitkittynyttä kukintaa että jo osittain hedelmävillavaihettaan; tämänlainen kaksivaiheisuus jatkuu vielä tälläkin viikolla, mutta vähitellen tuo hedelmävillavaihe tulee pääosaan ja sitten ensi viikolle tullessa viimeiseksi vaiheeksi kokonaan.

Päättyneen viikon lämpöaalto sai kuin saikin ennen tätä viileää säävaihetta aikaiseksi jo tyypillisten juhannuksen ajan kukkijoitakin lämpimillä paikoilla jo kukinnan alkuun; näitä ovat siis mm. lupiinit (Lupinus polyphyllus), koiranputki (Anthriscus sylvestris) ja niittyleinikki (Ranunculus acris).

Näiden kukkimisten runsastuminen on kuitenkin vielä tällä viikolla hidasta tuon viileän sään takia, joten näyttävämmiksi ja yleiseksi niiden kukinnat pääsevät vasta ensi viikolla 23...

Vuorijalavilla (Ulmus glabra) ja kynäjalavilla (Ulmus laevis) on jo paikoin alkanut ennätysrunsaiden hedelmäsatojensa kypsyminen, joka näkyy mm. ensin mainitulla niiden muuttumisena latvuksissaan vaaleanvihreästä vaaleanruskeaan sävyyn; vielä tällä viikolla niiden kunnollinen täyskypsyys ja variseminen ei pääse kunnolla vauhtiin, mutta ensi viikolla se sitten huipentuu...

Jo päättyneellä viikolla monet pajut (Salix sp.) ja myös haapa (Populus tremula) ennättivät sittenkin tuottaa hedelmävillavaiheitaan runsaastikin tuon edeltäneen lämpöaallon viime vaiheista alkaen, mutta hedelmävillavaihettaan jatkuu vielä osittain tällä alkaneellakin viikolla.

Lehtipuusto on jo tullut tällä hetkellä lähes kauttaaltaan täysikesäiseen asuunsa, mutta vielä siinä on hieman vajavaisuuksia, jotka ovat seuraavia; lehtosaarni (Fraxinus excelsior) on ollut vasta etenemässä puolilehteen, ja siitä se etenee vain hitaasti lähes täysilehtiseksi, ja vasta ensi viikolla 23 täysilehtisyys voi tulla.

Haavoilla lähes kaikki puunsa ovat jo joko lähes tai täysinkin kesäasussa, mutta pienellä osalla on yhä vain puolilehtisiä tai jopa yksittäisillä siitäkin hieman vajaampia lehtiä; tällä alkaneella viikolla nämä hitaimmat ja viimeisimmät eivät vielä ehdi ihan täyteen lehteen viileän sään takia, joten niilläkin vasta ensi viikolla 23 se toteutuu...

Myös tammilla (Quercus robur) on vielä lehvästöissään vajavaisuutta; melkein kaikilla lehdet ovat jo kasvaneet täysikokoon, mutta lehtiensä vihreys on vielä hyvin vaaleaa, joten niiden tummuminen jatkuu vielä ensi viikkoon 23 saakka.

Lehmukset (Tilia sp.) ja punasaarni (Fraxinus pennsylvanica) ovat myös tammien tapaan lähes tai osin täysinkin jo kesäasussa / täysikokoisissa lehdissään, mutta näillä vihreyden tummuminen ei ole niin vajaata kuin tammilla, kun lehtensä muutenkaan eivät ole niin tummia.

Kuusilla (Picea sp.) ovat uudet vuosikasvaimet jo viimeisiä lajejaan myöten hyvin esillä ja kasvussa, ja männyillä (Pinus sp.) jatkuu kukinta runsaana.

Puistoissa ja puutarhoissa hallanarkojen kesäkukkien istuttaminen on vielä hallanvaaran takia liian aikaista tehdä, joten niiden suhteen on hyvä pitää malttia ainakin ensi viikolle 23 saakka. Viileän sään takia myös nurmikoiden kasvu ja siten niiden leikkaamistarve on hieman aikaisempaa vähäisempää. Toisaalta viime päivinä tulleet sateet ja vielä edelleen tulevat uudet sateet pitävät nurmikoita vehreinä ja rehevinä, vaikka paikoin maaperässä on etenkin kallioisilla paikoilla alkanut olemaan jo toisaalta myös kosteusvajaustakin hieman.

Maaseudun peltoviljelyssäkin viileä säävaihe aiheuttaa oraantuneiden viljojen kasvun hidastumista, mutta varsin hyvää etuaikaisuutta niiden parissa on vielä ainakin ensimmäisenä kasvuun lähteneiden peltojensa osalla.

Vesistöissä järvien pintavesilämpötilat ovat alkaneet jäädä monin paikoin jopa vajaaseen +15 asteeseen ja kolea säävaihe tällä alkaneella viikolla pitää niitä siinä edelleenkin; vasta mahdollisesti ensi viikolla 23 voidaan alkaa taas pääsemään yli +15 asteen pintavesilämpötiloihin.

Myös eteläisillä merialueilla sisäsaaristossa pintavesilämpötilat ovat jääneet +11 ja +15 asteen välille ja viileän sään takia siinä ne edelleen pysyttelevätkin. Ulapoilla on edelleen vajaan +10 asteen pintavesilämpötiloja, ja niiden lämpeneminen näyttää vaativan seuraavaa kunnon lämpöaaltoa, joten aikaisintaan ensi viikolla 23 sellaista +10 asteen yleistä ylittämistä voisi ehkä odottaa... Perämerellä sentään saatiin päättyneen viikon 21 lopulla viimein kaikki jäät sulettua pois.

Joka tapauksessa kesäkuu ei nyt alakaan kovin kesäisenä toukokuun hyvistä "lupauksista" huolimatta, joten sen mukaan ei uintikausikaan ole vielä tällä erää ajankohtainen - ensi viikolle saattaisi sitten olla tulossa selvästi kesäisempää...

Päivitys 1.6.2023 klo. 22:10:

Tänään torstaina on siis kesäkuu alkanut, mutta siitä huolimatta säässä on tapahtunut jopa ennusteisiin nähden kylmyyden äitymistä pahemmaksi, kun pohjois-luoteisvirtauksessa Jäämereltä on päässyt niin kylmää ilmamassaa koko Suomeen - siksi päätinkin nyt tehdä tämän päivityksen ja tarkastella siinä mm. yöpakkasten ja hallan riskiä etenkin Etelä- ja Keski-Suomeen, kun näin kylmää muutenkin on lähipäivinä!...

Tänään itse asiassa tein tämän Fb-päivityksen tästä tämän päivän kylmästä tilanteesta Hämeenlinnan alueella, ja siihen on tullut aika paljon kommentteja muiltakin ympäri Suomea - kuten siis voitte tuosta lukea, niin iltapäivällä tänään yhdessä kuurosadetilanteessa lämpötila laski Hämeenlinnassa jopa vain +4 asteeseen rajujen puuskien kera ja räntääkin tuli hetken taivaalta. Lisäksi rajut puuskat riipivät männyistä ilmaan runsasta siitepölyään siitepölysumuksi ko. tilanteessa.

Lapissa on ollut tänään yhtenäisempikin sadealue tässä pohjois-koillisvirtauksessa, ja siellä siitä on tullut paikoin muutamia senttejä luntakin maahan. Toisaalta ne lumet eivät ole päiväsaikaan kauaa pysyneet maassa, ja ne ovat sulaneet ainakin suureksi osaksi pois lumisateiden mentyä ohi.

Huomenna perjantaina tuo sadealue on etenemässä eteläkaakkoon Etelä- ja Keski-Suomen ylitse yöllä ja alkupäivän mittaan, joten nähtäväksi jää, kuinka etelässä saakka silloin räntää ja lunta siinä esiintyy... Näillä näkymin ilmamassa olisi juuri huomenna kylmimmillään etelässä, joten tuossa sateessa lämpötila voi jäädä helposti alle +5 asteen päivälläkin, eikä muutenkaan päivän ylimmät lämpötilat saavuta +10 astetta kuin vain hädin tuskin lounaassa ja ehkä etelärannikolla...

Ensi yönä voimakas tuuli ja suureksi osaksi runsas pilvisyys pitää kylmyydestä huolimatta hallat ja yöpakkaset pääosin loitolla, mutta selkeimmillä paikoilla etenkin Keski-Suomessa voi olla riskiä hallan lisäksi jopa heikolle yöpakkaselle, ja se voi kyllä pahimmillaan aiheuttaa paikallisia pakkastuhoja jonkin verran aroille kasvuvaiheille, kuten kuusten uusille vuosikasvaimille ja tammien lehdille. Lisäksi mustikan kukinnot ja marjaraakileet voivat olla vaarassa...

Sitten pe-la välisenä yönä voi olla yöpakkasten riskiä vakavastikin etenkin Pohjanmaan suunnalla / lännessä sisämaassa, kun pe iltaan mennessä pohjoistuulet heikkenevät juuri lännestä alkaen ja pilvisyys alkaa samalla vähenemään...

Katsotaan kuinka parin seuraavan päivän ja yön aikana tulee käymään, ja voin taas pian palata tekemään uuden päivityksen - katsotaan viikonvaihteen ja ensi viikon mahdollista lämpenemistä paremmin jollain toisella päivityskerralla myöhemmin....

Sääennusteiden lähteet:

--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.

--- Foreca ja Ilmatieteen laitos.

--- Ventusky.

--- Sääfoorumi.

Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.

--- Vesi.fi -sivusto.

--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.

--- Kelikamerat-sivusto.

--- Norkko-siitepölytiedotus; Turun yliopiston ylläpitämä sivusto, jossa on n. kaksi kertaa viikossa päivittyvää tietoa ajankohtaisista siitepölytilanteista koko maassa siitepölykaudella.

Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:

--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.

---  "POW Ponder on Weather" Youtube-kanava.

--- "WeatherWatchNZ" -kanava.

--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".

--- Twitteristä PV-Forecast -media, jossa on talvisin pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärin polaaripyörteen ennusteita ja yleensä muuta sääasiaa monipuolisesti.

Sääennuste- ja luontoseurantaraportti viikolle 21 (22. - 28.5.2023) - Vaihtelevaa ja epävakaista, mutta etenkin aluksi vielä myös hyvin lämmintä koko maassa; viikon lopulla viileintä Lapissa

Päättyneellä viikolla 20 koko Suomessa vallitsi osan aikaa (eli viikon alku- ja loppupäissä) ajankohtaan nähden erittäin kesäinen ja siten siis tavanomaista paljon lämpimämpi sää, jonka keskeytti myös koko maassa lyhyt parin päivän mittainen kylmempi ja monin paikoin runsassateinen vaihe viikon puolivälissä.

Tämän myötä kasvukausi eteni Etelä- ja Keski-Suomessa jo selvästi etuaikaan ajankohdan tavanomaiseen kehitysasteeseen verrattuna (n. viikon luokkaa) ko. viikon loppuun mennessä, ja Keski-Lappia myöten maisemat alkoivat vihertää, ja paikoin jopa Utsjoen kunnan alueellakin. Käsivarren (Enontekiön) Lappiin jäi vielä osittain lunta sulamatta laikuittain eikä tunturipuusto alkanut vielä tulla lehteen - kelikameroista voidaan kuitenkin nähdä, miten tuolla päin esim. Saana-tunturin rinteet ovat jo paljon yli puoliksi paljastuneet lumen alta ja siten erittäin etuaikaisesti.

Samalla edellisviikon 19 puolelta saakka erittäin lämpimissä säissä kaikkialla muualla tapahtunut Lapin lumipeitteiden erittäin nopea sulaminen sekä tuon päättyneen viikon 20 puolivälin jopa yli 30 mm:n suuruiset vesisateet aiheuttivat Lapissa etenkin Tornion- ja Muonionjokiin pahimmat tulvat jopa n. 50 vuoteen! - ja itse asiassa tulvat ovat paikoin pahentuneet nyt tänään maanantaina vielä jopa vuoden 1968 ennätystulvien tasalle saakka!

Tässä Lapin tulviin liittyviä juttuja: 

Forecan juttu "Lapissa poikkeuksellisen suuret tulvat ovat katkoneet teitä ja uhkaavat rakennuksia",

ylen juttu "Tornionjoen vedenkorkeus pysyttelee huippulukemissa vielä pari päivää – palomestari odotti normaalia tulvakevättä, mutta toisin kävi",

mtv3:n juttu "Kolari muuttui Venetsiaksi: Katso häkellyttävää ilmakuvaa".

Tänään maanantaina tuo päättyneen viikon lopulla alkanut uusi lämpöaaltovaihe on ollut huipussaan, kun lämpötila kohosi vuoden ensimmäistä kertaa hellelukemiin Niinisalon Kankaanpäässä (Ilmatieteen laitoksen twiittaus aiheesta), ja muutenkin lähes kaikkialla Lappia myöten oli reilusti yli +20 asteen päivälämpötiloja.

Toisaalta kaakosta on alkanut tulla pienen matalapaineen kera sade- ja ukkoskuuroja Etelä-Suomeen tänään iltapäivästä alkaen - se on osaltaan merkki siitä, miten tämä alkanut viikko 21 onkin aikaisempiin viime viikon arvioihini nähden jatkossa epävakainen, vaihteleva ja välillä myös viileäkin.

Lämmintä riittää erittäinkin kesäisesti ainakin Etelä- ja Keski-Suomeen vielä keskiviikkoon saakka, mutta Lapissa viilenee selvemmin jo ti-ke aikanakin. Viileimmillään ja sateisimmillaan sää on koko maassa to-pe aikana, mutta eteläpainotteisesti vähän poutaisempaa ja taas lämpenevää olisi mahdollisesti tulossa näillä näkymin viikon aivan lopussa...

Näin ollen kesä on jo varmistunut vallitsevaksi vuodenajaksi ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta ainakin pohjoisimmassa Lapissa eletään vielä pikemminkin kevättä, vaikka sielläkin kevään eteneminen on nyt ollut paljonkin etuaikaista tavanomaiseen nähden.

Kerrataan vielä seuraavaksi päättyneen viikon 20 tilanteita: 

Viikon ensimmäinen lämpöaalto-osa oli huipussaan lähes poutaisena (siellä täällä esiintyi pienialaisia sade- ja ukkoskuuroja iltapäivällä) maanantaina, jolloin lähes koko maassa Lappia myöten oli poutasäässä yli +20 asteen päivälämpötiloja, ja myös yölämpötilat olivat melko korkeita vaihdellen vähän +10 asteen molemmin puolin.

Tiistaista torstaihin oli sitten vuorossa maamme yli lounaasta koilliseen siirtyneen matalapaineen aiheuttama sateinen ja viileämpi säävaihe, jossa tiistaina matalapaineen etu- eli itäpuolella osassa Keski-Suomea, Kainuuta ja Lappia päivälämpötila ehti kohoamaan vielä +20 asteen vaiheille ja ylikin. Muutoin päivälämpötilat jäivät jo sateissa alemmiksi ja käsivarren eli Enontekiön Lapissa vajaaseen +10 asteeseenkin - sateissa oli ukkoskuuroja vain Pohjanmaan seudulla.

Sateisin vaihe oli keskiviikkona, jolloin runsaimmat vesisateet siirtyivät maan länsiosista ja Pohjanmaalta suureen osaan Lappia, missä siis satoi päivän aikana monin paikoin jopa yli 30 mm vettä; sateen pohjoisreunalle kehittyi kylmenevässä säässä myös lumi- ja räntäsateen kaistale Pohjois-Lapissa. Koko maassa oli siis runsaspilvistä ja sateita saatiin vähintään kuuroina ja tihkusateina myös vähäsateisimmaksi jääneen Etelä-Suomen alueella. Yö- ja päivälämpötilojen erot olivat tässä runsaspilvisessä vaiheessa pienimmillään, joten lämpötilat vaihtelivat etelässä ja keskiosissa pääasiassa +10 asteen vaiheilta reiluun +15 asteeseen; viileintä lännessä ja öisin. Lapissa jäätiin alle +10 asteen ja em. lumi- ja räntäsateen alueella oltiin nollan vaiheilla tai hitusen plussalla päivälläkin.

Torstaina matalapaineen jälkipuolella luoteesta kiertyi koko maahan kylmää ilmaa, joten sää oli siinä vaiheessa viikon kylmimmillään päivälämpötilojen osalta huolimatta etelästä käsin vähitellen poutaantuvasta säästä; etelässäkin päivälämpötilat jäivät vain reiluun +10 asteeseen ja Lapissa oli edelleen vain pari-kolme astetta plussalla päivälläkin etenkin pohjoisosissaan - Lapin lumisadekaistaleelle kertyi myös torstain aamuun mennessä paikoin jopa 10 - 20 cm uutta lunta, joka kuitenkin suli jo viikonlopun aikana pois.

Perjantaina uusi lämmintä säätä tuonut korkeapaine alkoi työntyä lounaasta Suomeen ja se asettui sitten Fennoskandian ylle viikonlopuksi: aluksi edeltäneen torstain kylmyyden vuoksi ja seljenneessä ja tuuliltaan heikenneessä säässä to-pe sekä vielä lähes samaan tapaan pe-la välisinä öinä oli eteläistä Suomea myöten hallanvaara ja pohjoisempana etenkin Lapissa ja Kainuussa esiintyi myös heikkoja yöpakkasia.

La-su aikana kuitenkin vähäpilvisessä korkeapainesäässä ja lounaasta-lännestä lämmintä ilmaa tuoneessa ilmamassassa etenkin päivälämpötilat kohosivat paljon ja jo la aikana +20 asteen vaiheille päästiin monin paikoin lähes koko maassa ja su sitäkin yleisemmin ja reilummin - ja kuten yllä jo mainitsin, niin tänään viikon 21 aloittaneena maanantaina tämä uusi lämpöaalto on huipentunut koko maassa.

Katsotaan siten seuraavaksi Euroopan mittakaavassa suursäätilan kehitysvaiheita ennustemallien mukaan viikolle 21: 

Fennoskandian ja Länsi-Venäjän ylle lounaasta tullut korkeapaine siis toi Suomeenkin taas kunnolla kesäisen lämpöaallon Lappia myöten, mutta korkeapaine onkin ollut siirtymässä tänään maanantaina aikaisempia arvioita nopeammin pois Venäjälle kesälämpöineen ja monin paikoin jopa helteineen. Täten sen eteläpuolella ensimmäisenä merkkinä sään epävakaistumisesta Fennoskandiassa ja siis koko Suomessa on kaakosta lähestynyt etelää pieni matalapaine sade- ja ukkoskuuroineen.

Jatkossa korkeapaine on vielä aluksi ti-ke laajasti helteineen ja paikoin ukkosineen yleisesti Länsi-Venäjän yllä, jossa kesälämpöä riittää ihan Jäämeren rantaa ja Uralin pohjoisimpia osia myöten; hyvin lämmintä on edelleen samalla myös Itä-Euroopassa, josta käsin lämpöä pääsee vielä vaikuttamaan ainakin maamme eteläosiin ti-ke aikana.

Suursäätilassa on kuitenkin menossa sellainen muutos, jossa Britteinsaaria on ollut lähestymässä uusi korkeapaine lännestä, jonka etu- eli itäpuolella tuulet ovat kääntyneet puhaltamaan Länsi- ja Keski-Euroopassa viileämmin pohjoisesta ja jonka muutosrajalla Itä-Euroopan em. lämpimämpään säähän nähden voimakkaiden sateiden ja ukkosten vyöhykettä on ollut noin Saksan tasalla - Samalla voimakas matalapaine lähestyy lännestä Islannin tienoota.

Vaikka jatkossa ti-pe aikana tuo uusi läntinen korkeapaine jää pääosin Britteinsaarten länsipuolelle, niin samalla tuo Islannin tienoon matalapaine lähestyy Norjanmerta ja sen mukana viileämmät länsituulet alkavat vallata alaa Fennoskandiassa, jonka takia sää epävakaistuu ja viilenee Suomessa Lapista ja lännestä alkaen.

Toisaalta tuo kesäinen ja osin helteinen sää sekä siihen liittyvä korkeapaine sinnittelee Länsi-Venäjällä edelleen ja näiden kahden korkeapaineen välillä on pientä selännettä juuri Suomen / Fennoskandian eteläreunalla, jonka takia etenkin Etelä-Suomi pääsee siis nauttimaan vielä ti-ke hyvin kesäisen lämpimästä säästä.

Toisaalta tuon läntisen korkeapaineen vaikutus näyttäisi sitten työntyvän viikon loppua kohden sen verran idemmäksi, että se syrjäyttää Itä-Euroopasta ja osin Venäjältäkin kesälämmintä ilmaa idemmäksi ukkosineen, ja samalla näyttäisi noin Baltian ja Etelä-Suomeen kohdalle olevan to-la välillä olevan mahdollista syntyä reippaitakin sateita tuova matalapaineen osakeskus - päivityksessä tätä täytyy tarkentaa ja varmistaa myöhemmin viikolla...

Viikonloppuna yhtenä skenaariona näyttäisi sitten olevan sellainen, että tuo em. Norjanmerelle tuleva matalapaine kaikkoaisi Jäämerelle ja Islannin tienoolta tulisi sen tilalle toinen matalapaine lähes saman tien peräänsä, ja samalla tuo läntinen korkeapaine voimistuisi laajemmin itään manner-Eurooppaan ja juuri Suomen eteläpuolelle.

Tässä yhteydessä manner-Euroopassa lämpenisi voimakkaammin ja hellesäät siellä voivat mahdollistua yleisestikin, ja samalla siitä voisi ulottua lämpenevää säätä Fennoskandiaankin etenkin eteläosiinsa ja siten Etelä-Suomeen. Toisaalta siinä yhteydessä Fennoskandian pohjoisosat ja siten Lappi olisivat tuon Norjanmeren toisen matalapainetoiminnan piirissä epävakaisempia ja viileämpiä edelleen tai taas...

Välimeren alueen säästä luonnehdintaa vielä tämän osion lopuksi; siellä näyttää jatkuvan edeltäneen viikon 20 puolelta saakka vallinnut samanlainen kesäisen lämmin, mutta rankkojakin kuuro- ja ukkossateita sisältävä osittain epävakainen sää - ajoittain sää voi olla siellä täällä poutaisempaa ja helteiset päivälämpötilat (vähintään yli +25 astetta) ovat hiljalleen tämän viikon 21 mittaan voimistumaan ja yleistymään päin.

Sitten tarkemmin Suomen sään kehityksestä viikolla 21: 

Huomenna tiistaina Etelä-Suomeen tänään maanantaina tullut epävakaisempi sade- ja ukkoskuurojen alue siirtyy pohjoiseen, jolloin iltapäivällä sade- ja ukkoskuurojen riskiä on eniten Keski-Suomessa, sekä toisaalta myös monin paikoin Lapissakin syntyy kuurosateita. Pilvisyys kuitenkin vaihtelee ja koko maassa aurinkoa vähintään pilkahtelee ajoittain. Yöllä on epävakaisinta ja ukkosherkintä osassa Etelä-Suomea, jossa huomenna päivällä ja etenkin iltaan mennessä jo poutaantuu ja osaksi selkenee. Yölämpötila on lämpimässä ja heikossa etelä-kaakkoistuulessa korkea eli vähän +10 asteen molemmin puolin koko maassa, ja päivälämpötila nousee poutaantuvassa etelässä taas reiluun +20 asteeseen. Epävakaisemmat pohjoisen alueet voivat jäädä alle +20 asteen runsaimpien sateiden takia; toisaalta poutahetkillä voi Lapissakin silti esiintyä yhä paikoin +20 asteen ylityksiä.

Keskiviikkona korkeapaineen selännettä muodostuu Suomen eteläreunalle idän korkeapaineesta ja tuo em. ensimmäinen matalapaine lähestyy Norjanmerta; näin ollen etelässä ja osin keskiosissa vallitsee heikkotuulinen ja erittäin lämmin poutasää, ja Lapissa voimistuu lounaistuuli ja etenkin pohjoisosissaan säilyy runsaamman pilvisyyden ja kuurosateiden riskiä. Lämpötilat ovat yöllä edelleen korkeita vaihdellen vähän +10 asteen molemmin puolin koko maassa, ja etelässä voidaan jäädä reilumminkin yli +10 asteen. Päivälämpötilat kohoavat etelä- ja keskiosissa yli +20 asteen ja paikoin etelän sisämaassa voidaan taas mitata +25 asteen tienoille pääsevää hellettä. Lapissa päivälämpötila jää enimmäkseen +15 ja +20 asteen välille; lämpimintä eteläosissaan.

Torstaina paikoin runsassateinen rintamasysteemi siirtyy yöstä alkaen etenkin pohjois- ja keskiosien yli itään, jonka jälkipuolella viileämpi länsi-lounaistuuli pääsee vallitsemaan. Etelässä tämä rintaman ylitys näyttäisi jäävän heikoksi, joten torstain aikana siihen liittyen sateet saattavat jäädä heikoiksi tai tulematta osassa etelää, ja vain pilvisyys lisääntyisi niillä paikoilla. Yölämpötila on edelleen korkea koko maassa ollen etelä- ja keskiosissa jopa reilusti yli +10 asteessa, mutta osassa Lappia voi olla jo selvemmin alle +10 astetta. Päivälämpötila nousee vielä etelässä ennen tuota rintamaa +20 asteen vaiheille, mutta muutoin jäädään jo selvästi alle +20 asteen ja Lapissa suureksi osaksi vain +10 ja +15 asteen välille.

Perjantaina voi olla Etelä-Suomeen tulossa tuon em. mahdollisen runsassateisen matalapaineen osakeskuksen vaikutusta, mutta se on niin epävarmaa vielä, että tästä eteen päin on syytä tehdä ennustetta vasta esim. torstaina ja varmistaa muutenkin vasta silloin viikonlopun tarkemmat säätilanteet koko Suomeen - palaan siis asiaan myöhemmin...

Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa: 

Kasvukauden eteneminen on siis tapahtunut tähän hetkeen mennessä hyvin lämpimien säiden ansiosta jo ainakin noin viikon tai reilunkin viikon mittaisessa etuajassa ajankohdan normaaliin kehitysasteeseen verrattuna, joka näkyy jo selvästi ko. alueen kasvien kukkimistilanteissa ja lehtipuuston jo osittain lähes täysin kesäasuun tulossa - katsotaanpa taas tarkemmin tilannetta ja jatkoa alkaneelle viikolle 21 tarkempien lajikuvausten kera;

Tuomen (Prunus padus), terttuseljan (Sambucus racemosa) ja pilvikirsikan (Prunus pennsylvanica) täysi kukintavaihe on vallinnut edellisviikon puolelta pitkittyvänä edelleen, mutta tällä alkaneella viikolla 21 niiden kukinnat alkavat jo selvästi hiipumaan loppuun. Noiden kanssa suunnilleen samaan aikaan kukkineet tuomipihlajat (Amelanchier sp.) ovat alkaneet lopettamaan kukintaansa jo päättyneen viikon lopulta alkaen, ja niillä kukinta loppuukin jo pian kokonaan.

Mainittakoon tässä myös se, että luonnossa noiden kanssa on kukkinut samaan aikaan mustikka (Vaccinium myrtillus), jolla näyttää olleen havaintoni mukaan erityisen runsas kukinta! Siksi odotettavissa näyttäisi olevan jopa poikkeuksellisen runsas mustikkasato, jos kesä sujuu sen suhteen ongelmitta jatkossa, eli ei tulisi mm. pahaa kuivuutta...

Noiden hiipuneiden ja hiipuvien kukkimisten tilalle ovat jo tulleet omenapuiden (Malus sp.) kukinnat, jotka siis huipentuvat nyt tällä alkaneella viikolla 21 sekä hedelmä- että koristelajikkeilla.

Hieman omenapuita myöhemmin ovat aloittaneet jo kukintansa myös pihasyreenit (Syringa vulgaris), balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) ja pian myös kotipihlaja (Sorbus aucuparia) - näillä on odotettavissa kukinnan huipun tai täyden kukintavaiheen saavuttaminen tämän viikon loppuun mennessä.

Noiden kanssa osin samaan aikaan ovat alkaneet jo paikoin kukkimaan jotkut alppiruusujen ja atsaleojen (Rhododendron cv.) varhaisimmat lajikkeet, ja kukinta etenee tällä viikolla ko. kasvisuvun parissa yhä enemmän ns. aukinaiseksi, mutta huippuvaihetta ei vielä saavuteta.

Luonnossa on ollut menossa viime viikolta käsin voikukkien (Taraxacum officinale) kukinnan täysi vaihe, ja sitä jatkuu edelleen myös tällä alkaneella viikolla; tosin lämpimiltä kasvupaikoilta alkaen niillä alkaa myös jo kukinta loppumaan ja pian sitä seuraava hedelmävillavaihe alkamaan.

Toisaalta kaikkein lämpimimmillä kasvupaikoilla saattaa tällä viikolla 21 jo ehtiä alkamaan pikemminkin kesäkuun kukkijoina tunnettujen lupiinien (Lupinus polyphyllus) kukinnat selvästi etuajassa.

Vuorijalavilla (Ulmus glabra) ja kynäjalavilla (Ulmus laevis) kehittyy kohti kypsyyttä ennätyksellisen runsaat hedelmäsatonsa, mutta vielä tämän viikon 21 ajan ne pysyvät raakoina ja siten esim. vuorijalavilla latvuksissaan vaaleanvihreinä, mikä pitää ne puut kasvavista ja tummuvista lehdistään huolimatta erityisen vaalean näköisinä kaukaa katsottuina.

Näiden hedelmäsatojensa poikkeava runsaus on aiheuttanut toisaalta sen, että ko. puut ovat energiaa ylimitoitetusti syövän taakkansa alla joutuneet varistamaan osan hedelmistään raakoina pois, joita ne eivät siis pysty valmistamaan kypsäksi; siksi esim. vuorijalavien alla ja piirissä on näkynyt maassa jo melko paljon varisseita vihreitä hedelmäraakileitaan.

Pajuilla (Salix sp.) on jo esiintynyt hedelmävillavaihettaan, ja se jatkuu runsastuvana tällä viikolla, ja osa siitä taitaa jäädä vielä ensi viikollekin "pöllyämään", jolloin myös haavoilla (Populus tremula) alkaa hedelmävillavaiheensa...

Salavilla (Salix alba cv.) sekä luonnossa myös halavalla (Salix pentandra) on ollut menossa kukinta samaan aikaan em. tuomen ja muiden mainittujen lajien kanssa, ja näilläkin siis on kukinta tulossa päätökseen lähipäivinä.

Lehtipuusto on siis jo osittain saavuttanut lähes täysikesäisen asunsa, jonka piirissä ovat pisimmällä jo mm. em. tuomet ja balkaninhevoskastanja, sekä suurin osa koivuista (Betula sp.). Myös metsävaahteralla (Acer platanoides) isot lehtensä ovat kasvaneet vauhdilla jo ainakin yli puolikoon ja osassa puistaan myös jo lähes kesäkokoonsa - jatkossa nämä kaikki saavuttavat viikon 21 loppuun mennessä jo täysikesäiset / täysikokoiset vaiheensa lähes kauttaaltaan, ja metsävaahteralla kehittyy nopeasti täysikokoa kohden myös hedelmänsä, kun kukinta on niillä jo päättynyt tähän mennessä.

Haavoilla (Populus tremula) esiintyy tyypilliseen tapaan isoa vaihtelua lehtiensä puhkeamisessa ja täysikokoon kasvamisessa; osa haavoista on kasvattanut lehtiään jo yli puolikoon, mutta toinen osa on vasta äskettäin tullut hiirenkorvalle - kasvu on sen verran nopeaa näillä kaikilla tällä alkaneella viikolla että osa näistä puista ehtii jo tulla lehdiltään täysikokoon ja loputkin vähintään reiluun puolikokoon viikon loppuun mennessä.

Puolikokoa kohden ja osin ylikin ovat lehdiltään kasvaneet tammet (Quercus robur), lehmukset (Tilia sp.) ja punasaarni (Fraxinus pennsylvanica), mutta lehtosaarni (Fraxinus excelsior) on vasta äskettäin tullut hiirenkorvalle. Näistä tammet ovat myös kukkineet runsaasti, kun mm. hedenorkkoja on ollut niillä hyvin paljon oksillaan - jatkossa tämän viikon loppuun mennessä nuo muut lehtosaarnea lukuun ottamatta tulevat jo lähes täysikesäiseen asuun, mutta lehtosaarni viivyttelee vielä vasta puolikokoon tulevien lehtiensä kanssa. Tammi lopettaa kukintansa.

Havupuiden parissa kuusten (Picea sp.) ns. kerkkävaihe eli uusien vuosikasvaimiensa ja neulastensa esille tulo jatkuu jo myös myöhäisimpien lajiensa kera, ja näin nämä ovat jo kaikilla näyttävästi esillä tämän viikon loppuun mennessä - osalla kuusia näyttää olleen myös runsasta kukintaa viime viikon puolella, joten runsasta käpysatoa on myös odotettavissa...

Männyillä (Pinus sp.) on alkanut myös jo kukinta, joten niiden siitepölykausi alkaa saavuttaa huippuaan jo osin tällä viikollakin.

Puistoissa ja puutarhoissa jatkuu vielä viimeisten / myöhäisimpien tulppaanien (Tulipa sp.) kukinta, mutta aika pian nekin alkavat hiipumaan loppuunsa. Sitten alkaa jo olla ajankohtaista mm. ns. kesäkukkien istuttaminen, mutta valitettavasti perinteisesti sitä tehtävää viivytellään ns. varmuuden vuoksi hallanvaarariskin takia kesäkuun ensimmäisen viikon ylitse, vaikka kasvukausi muutoin olisi miten paljon tahansa etuajassa ja menossa täysinkin kesäasussa...

Nurmikoiden leikkuukausi on siis päässyt yleisesti kunnon vauhtiin, ja jatkossa nurmikkokasvu jatkuu yhä runsaana, rehevänä ja nopeahkona, kun sekä sateita että lämpöä ollee tulossa sen verran hyvin...

Maaseudun peltoviljelyssäkin vallitsee pääasiassa hyvät tai jopa osin erinomaiset olosuhteet samasta syystä johtuen, joten viljakylvökset jatkavat oraalle itämistään, ja ensimmäisenä oraalle jo tulleet jatkavat kasvuaan ajankohtaan nähden jopa selvästi etuajassa yhä rehevämmiksi.

Vesistöissä pintavesilämpötilat kokivat viime viikon 20 viileän sään vaiheessa hieman notkahdusta alas, mutta tämä viimeisin lämpöaaltovaihe on saanut järvissä pintavesilämpötilat nousemaan taas +15 ja +19 asteen välille. Myös eteläisillä merialueilla sisälahdissa on ylitetty taas +15 asteen rajaa ja oltu vähintään +11 ja +15 asteen välillä, mutta Selkämeren ja Suomenlahden ulapilla ollaan vieläkin jääty vajaaseen +10 asteeseen.

Jatkossa vesistöjen pintavesilämpötilat nousevat vielä ti-ke ajan, jolloin ainakin pienissä ja matalarantaisissa järvissä voidaan paikoin lähestyä pintavesilämpötiloissa +20 asteen rajaa tai jopa ylittääkin sitä. Sitten sen jälkeen viikon viileämmässä vaiheessa pintavesilämpötilat voivat taas hieman laskea, mutta vakiintuminen niissä n. +15 asteen vaiheille viileästä säästä huolimatta näyttää jo aika varmalta jatkossakin. 

Suomenlahden ja Selkämeren ulapilla +10 asteen ylittyminen saattaa vieläkin jäädä toteutumatta tällä viikolla, ja sellaiset ylittämiset vaatisivat vielä seuraavan ja voimakkaamman lämpöaallon vaikutusta - mainittakoon tässä vielä lopuksi, että Perämerellä on vieläkin hieman jäälauttoja ja ajojäätä jäljellä sulamatta pohjoisimmissa osissaan, mutta todennäköisesti nekin taitavat sulaa joka tapauksessa pois tämän viikon 21 loppuun mennessä...

Päivitys 25.5.2023 klo. 23:55:

Tänään torstaina on siis em. tapaan Etelä- ja Keski-Suomen ylitse liikkunut lännestä itään kylmä rintama, jonka mukana kulki kapeahko sadealue; kovin suuria sademääriä siitä ei tullut, vaikka sadealueen jälkireunalla esiintyi toisena nauhana monin paikoin myös pienialaisia ja rankkoja kuuroja ukkosenkin kera. Sitten illaksi sää jo poutaantui ja osaksi selkeni.

Huomenna perjantaina on sitten vuorossa tuo em. matalapaineen osakeskuksen tilanne, joka näyttää toteutuvan pienenä Etelä-Suomen yli itään kulkevana systeeminä, jossa alueen ylittää möykkymäinen sadealue. Siinäkin voi esiintyä paikoin rankkoja kuurottaisia sateita ukkosen kera, mutta lämpötiloiltaan tämä tilanne on tätä torstaita koleampi; sateisimmilla alueilla päivälämpötilakin voi jäädä vain reiluun +10 asteeseen. Lapissa vallitsee kolea länsi-luoteisvirtaus kuurosateineen, jossa päivälämpötila voi jäädä jopa reilusti alle +10 asteen, ja käsivarren Lapissa voi jopa sataa räntää tai lunta. Yölämpötila on tuulten ja runsaiden pilvien takia vain vähän alempi kuin päivälämpöitila; lähes koko maassa enimmäkseen +5 ja +10 asteen välillä ja etenkin pohjois-Lapissa 0 ja +5 asteen välillä, ja käsivarressa vähän pakkasellakin.

Sitten viikonloppuna lauantai on Etelä- ja Keski-Suomessa poutainen välipäivä sateista, missä yhteydessä länsi-luoteistuuli heikkenee ja heikkoa korkeapaineen selännettä työntyy lounaasta alueelle. Itäisimmissä osissa voi silti syntyä vielä iltapäivällä heikkoja sadekuuroja. Lapissakin on perjantaita poutaisempaa. Yölämpötila voi olla vähän alempi kuin edeltäneen yön lämpötilat eli etelässäkin voi olla sisämaassa paikoin alle +5 astetta, joten hallanvaaraa voi olla Etelä- ja Keski-Suomessakin sisämaassa. Päivälämpötila on kuitenkin etelässä +15 asteen vaiheilla tai vähän yli ja muutoin Keski-Suomessa ja Etelä-Lapissa +10 ja +15 asteen välillä. Pohjois-Lapissa jäädään alle +10 asteen.

Sunnuntaina Norjanmerelle tulee tuo em. toinen matalapaine, ja sen vaikutus alkaa kattaa aikaisempaan arvioon nähden enemmän koko Suomea; sateita rintamasysteemistään on tulossa etenkin maan keski- ja pohjoisosiin, mutta etelässä voi olla vielä osan päivää poutaa tai sateet jäävät ainakin vähäisemmiksi kuin pohjoisempana. Sateiden edellä tulee lounaasta lämpimämpää ilmaa jo yöllä niin, että hallavaaraa saattaa olla enää itäisimmissä osissa, ja muutoin yölämpötila voi olla +5 ja +10 asteen välillä tai jopa +10 asteen vaiheilla läntisimmissä osissa. Päivälämpötila kohoaa ennen sateita etelässä +15 ja +19 asteen välille, mutta sateisilla alueilla jäädään +10 ja +15 asteen välille, ja Lapissa etenkin pohjoisessa taas alle +10 asteen.

Ensi viikon 22 alku näyttää sitten siltä, että tuo toinen Norjanmerelle tuleva matalapaine siirtyisi enemmän Lapin päälle ja myöhemmin jopa vähän Suomen itä-koillispuolelle niin, että länsivirtauksen kautta tuulet kääntyisivät ainakin pariksi päiväksi kylmälle luoteen tai jopa pohjoisen kantille, ja näin koko maahan tulisi Jäämereltä kylmää ilmaa... Lisäksi sää siis pysyisi vähintään kuurosateisen epävakaisena koko ajan, ja tuossa kylmän purkauksen tilanteessa Lapissa olisi taas räntä- ja lumisateidenkin riskiä!...

Katsotaan tarkemmin ensi su tai ma uudessa Sääennuste- ja luontoseurantaraportissa, miten tämän mahdollisen kylmän purkauksen suhteen olisi tapahtumassa...

Sääennusteiden lähteet:

--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.

--- Foreca ja Ilmatieteen laitos.

--- Ventusky.

--- Sääfoorumi.

Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.

--- Vesi.fi -sivusto.

--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.

--- Kelikamerat-sivusto.

--- Norkko-siitepölytiedotus; Turun yliopiston ylläpitämä sivusto, jossa on n. kaksi kertaa viikossa päivittyvää tietoa ajankohtaisista siitepölytilanteista koko maassa siitepölykaudella.

Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:

--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.

---  "POW Ponder on Weather" Youtube-kanava.

--- "WeatherWatchNZ" -kanava.

--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".

--- Twitteristä PV-Forecast -media, jossa on talvisin pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärin polaaripyörteen ennusteita ja yleensä muuta sääasiaa monipuolisesti.