Sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksieni tuottamisessa hyväksi käytettävät tietolähteet: selostusta koko aiheen mukaisesta sisältötuotannosta

Olen siis päättänyt aloittaa enemmän tai vähemmän säännölliset sääennustekirjoitukset täällä blogissani, ja tässä sitä varten käyn ensin omassa julkaisussaan läpi kaikki jatkuvat tietolähteet, joita tulen jokaisessa sääennustekirjoituksessa käyttämään ennustesisältöjen luomiseksi. 

Eli ne tulevat tässä alle listauksena selitysteni kera, ja sitten tulevaisuudessa listaan ne tiivistetysti myös jokaisen ennustekirjoituksen loppuun viitekokoelmaksi.

Itse asiassa useita vuosia sitten täällä blogissani oli myös sääennustekirjoituksia jopa ihan alkuvuosilta 2000-luvun lopulta alkaen, ja ainakin vielä 2010-luvun alkupuolelle saakka. Sen lisäksi tein useampana vuotena joka talvi ja joka kesä sekä kireimpien (yö)pakkasten seurantaa että kovimpien helteiden seurantaa tiettyjen Etelä-Suomen paikkakuntien avulla listauksina ja koosteina. 

Viimeksi tein jälkikäteisenä seurantana sellaiset helleseurantakoosteet vuoden 2019 kesälle, mutta sen jälkeen se sääseuranta on ollut jäissä - pystyisin toki jossain vaiheessa tuottamaan näitä seurantoja taas jälkikäteenkin tuosta vuodesta 2020 alkaen säätilastojen ja sääkartta-arkistojen avulla, mutta jätän sellaiset aikeet vielä tuonnemmaksi...

Facebook-aktiviteettini intensiivisen vaiheen oltua päällä vuosina 2020-2022 tein siellä seinälläni etenkin tämän kuluvan vuoden aikana myös sääennustekirjoituksia otsikoilla "Sää- ja luontoraportti Etelä-Suomeen". Niiden osalla oli siis myös säätapahtumien ja sääennusteiden lisäksi omiin luontohavaintoihini perustuvia katsauksia ja analyysejä - nämäkin kirjoitukset tulevat siinä jo aloitetussa Fb-julkaisujeni blogiin siirrossa esille täällä aikanaan tulevaisuudessa...

Olen päättänyt tuon perusteella myös sen, että käytän näiden Fb:n sää- ja luontoraporttien mallia myös näissä tulevissa uusissa sääennustekirjoituksissa täällä blogissa: näin ollen niissäkin tulee edelleen myös tuollainen luontohavainto-osuus mukaan joka kerta - siten myös tuossa lähdemateriaalien listauksessa osa lähteistä on myös tähän liittyviä sisältöjä.

Muutoksina noihin Fb-julkaisuihin teen täällä kuitenkin jatkossa sen, että laajennan tarkastelunäkymää ainakin sääennusteiden osalta "Etelä-Suomi" -keskeisyydestä enemmän koko Suomea koskevaksi. Silti taidan pitäytyä noissa luontohavaintojen osuuksissa kuitenkin edelleen lähinnä Etelä-Suomen tarkastelupiirissä, koska täkäläinen luonto olosuhteineen on minulle täällä Espoossa asuvana tutuinta ja kätevintä raportoida.

Kuten jo olen maininnut eilisessä kirjoituksessani, niin näiden sääennusteiden osatarkoitus on myös tuottaa varautumis- ja ennakoimistietoa alkamaisillaan olevan talven poikkeuksellisiin ja ehkä jopa ennen näkemättömiin haasteisiin ja ongelmiin sen ns. "energiakriisin" yms. meneillään olevien yhteiskuntahaittojen takia.

Siksi sääennustekirjoituksissani voi tulla lähikuukausina esim. pakkasiin ja lumipyrytilanteisiin liittyviä tarkempia analyysejä ja ehkä seurantaraporttejakin - katsotaan ajallaan tilanteiden tullessa eteen ja päälle, miten sitten tiedottamista teen...

Sitten vielä alustuksen lopuksi kerron, että teen ensimmäisen tämän mukaisen sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen jo huomenna sunnuntaina 13.11.2022, ja vihjaan vielä senkin, että ensi viikolla jatkan sitten tuota Fb-materiaalieni siirtoa tänne blogiin, ja siinä voitte sitten palata seuraamaan sen edistymistä tähän ko. työn etenemistä kartoittavaan blogijulkaisuuni: "Facebook-julkaisujeni siirtotyö blogiini "Alternative Arboretum" ajanjaksolta 1.11.2019 alkaen "nykytilanteeseen" saakka: siirtomateriaalit marraskuulle 2019".

Enemmittä alustuksitta seuraavana ovat alla ne kaikki käytettävät lähdemateriaalit sääennusteita varten, ja luontohavainto-osuuksien tueksi myös >>

Sääennusteiden lähteet:

--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot: näissä on käytössä molemmissa kaikki samat sääennustemallit, joten niiden seuraamisessa ja tarkastelussa ei ole sinänsä keskinäistä eroa - eniten käyttämäni sääennustemallit niissä ovat ainakin GFS-, CMC/GEM- ja ECMWF-mallit. Ensin mainitulla sivustolla näiden mallien annit löytyvät "Expert Charts"-osiosta.

--- Foreca ja Ilmatieteen laitos: toki käytän myös näitä kotimaisia lähteitä apuna, mutta nuo edellä mainitut sivustot ovat kuitenkin etusijalla, koska haluan itse koostaa oman näkemykseni mukaisesti sääennustemallien aineistoista ennusteita. Näissä kotimaisissa lähteissä on toisaalta se oma hyvä puolensa, että niistä saa tiedot Suomen lumipeitteiden tilanteista karttaesityksinä; Ilmatieteen laitos päivittää lumikartat joka aamupäivä, ja Forecan kartoissa on lisäksi lumitilanteiden muutosanimaatiomahdollisuus jopa yhdeltätoista edeltäneeltä päivältä saakka liukuvasti ajan edetessä.

--- Ventusky: tämä sivusto on ikään kuin noiden ensimmäisenä mainittujen sivustojen annista rahvaanomaistettu ja siten tietynlainen rautalankamalli yksinkertaisina karttaesityksinä, mutta joita voi tarkastella kätevästi eri mittakaavoissa globaalisti interaktiiviseen tyyliin - tämä on osittain hyvin kätevä ja havainnollinen tyyliltään, mutta toisaalta tietyt asiasisällöt tällaisessa esitystavassa kärsivät hieman, kuten omaan makuuni tuulitietojen esitykset eivät ihan istu kunnolla; itse luen kaikki tuulten suuntiin ja voimakkuuksiin liittyvät tiedot paremmin suoraan ilmapainekäyristä. Tämä sivusto käyttää siis muutoin noita samoja sääennustemalleja (GFS-, CMC/GEM-, ECMWF ja ICON) kuin on esillä myös noissa ensimmäisenä esitellyissä sivustoissa.

--- Sääfoorumi: Tämä on amatööriharrastajien ylläpitämä sääsivusto, jossa on kuitenkin hyvin asiantuntevaa sisältöä sääseurannasta, ilmastoasioista ja sääennusteista, koska mukana sen keskustelupalstoilla ja sisällöntuotannossa on useita jo vuosikausia sää- ja ilmastoasioita tutkineita ja seuranneita persoonia. Mukana on ollut havaintoni mukaan myös ihan varsinainen tutkijameteorologi nimimerkillä "Mika" (Hän ei siis ole minä), ja ilmeisesti siis tämä henkilö.

Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila: Tämä sivusto on kätevä sulavetisen ajan puitteissa maamme järvivesien pintalämpötilojen seurantaan; pintalämpötilat päivittyvät uusiin joka päivä, mutta jääkaudella mittaustietoja ei tehdä.

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus: Tämä sivusto tekee maamme järvien jäänpaksuuksien tiedottamista jääkaudella; jäiden paksuuksien mittauksia tehdään n. kymmenen vuorokauden välein, jolloin uudet mittaustiedot päivittyvät esille jääkaudella kuukausien 10., 20. ja 30. päivinä (helmikuussa toki 28. päivänä tai karkausvuonna 29. päivänä / toisinaan myös maaliskuun 1. päivänä).

--- Vesi.fi -sivusto: Tämä sivusto tarjoaa maamme puitteissa kaikenlaista hydrologista tietoa, kuten maaperässä roudasta, kuivuudesta / märkyydestä, pohjavesistä, sekä vesistöissä jäätilanteista, vedenkorkeuksista, tulvariskeistä ja -tilanteista jne.; sivustolla on noiden parametrien mukaisia karttoja niiden kaikkien tilanteista, jotka päivittyvät ilmeisesti yleensä jopa päivittäin uusiin tietoihin.

--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan: Näiden tietojen perusteella voidaan siis seurata maamme ympärillä olevien merialueiden jäätilanteiden kehitystä jääkaudella; tuo tarkka kartta päivittyy talvikaudella joka päivä uusiin tietoihin, mutta tuo ylimalkaisempi jääkatsaus päivittyy vain noin viikon välein. Kesä- tai sulakaudella sivustojen tiedot ovat kokonaan tauolla, joten esim. tuon tarkan kartan pintavesilämpötilojen tietoja ei ole kesällä saatavilla.

--- Kelikamerat-sivusto: Tämän sivuston anti liittyy moneen sää- ja luontoasiaan yhtäaikaa; tietenkin tästä voidaan tarkoituksensa mukaisesti seurata etenkin talviajalle kätevästi teiden keliolosuhteita. Sen lisäksi kaikista kuvasarjoistaan tulee esille myös muutenkin kaikkina vuodenaikoina sääolosuhteiden piirteitä, ja myös luonnon eri kehitysvaiheita kasvukaudella sekä talvikaudella teiden keliolosuhteiden lisäksi muutenkin lumipeitetilanteiden piirteitä - näitä kelikameroita on satoja ympäri koko maatamme, joten ns. runsaudenpula on tämän sivuston ongelmana seuranta-aikeita ajatellen.

Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:

--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava: Kyseessä on ammattimeteorologi, joka tekee "amatöörityylistä" sisällöntuotantoa etenkin Yhdysvaltain säästä sääseurantoineen ja sääennusteineen; pääpaino hänellä on etenkin kaikenlaisissa myrskyissä, joita Yhdysvalloissa esiintyy. Eli hän tarkastelee hauskasti ja asiantuntevasti etenkin hurrikaaneja, muita matalapainemyrskyjä, ukkosia, tornadoepisodeja ja lumimyrskyjä, sekä erikoisempia lämpötilaesiintymiä helteineen ja kovine pakkasineen. Joskus hän kiinnittää huomiota myös Yhdysvaltojen ulkopuolisiin säätilanteisiin globaalisti, jos on jossain meneillään jotain erikoista.

--- "WeatherWatchNZ" -kanava: Tätä kanavaa ylläpitää tai sisältötuottaa uusiseelantilainen meteorologi Philip Duncan; hänen sääennusteitaan on siksi hyvin mielenkiintoista seurata, koska ne sijoittuvat lähes täsmälleen toiselle puolelle Maapalloa Suomeen / Eurooppaan nähden, ja niinpä on tuon eteläisen pallonpuoliskon ihan toisenlaisista säätilanteista kivaa ottaa selvää tämän sisällön avulla vertailunkin vuoksi.

--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts": Tämä on mielenkiintoinen etenkin pohjoisen pallonpuoliskon talviajan säätilanteita ja sääennusteita tarkasteltaessa; se sisältää mm. talviajalle merkittävän stratosfäärin polaaripyörteen tarkastelua ja ennustuksia sen käyttäytymisestä, sekä muutenkin koko pohjoisen pallonpuoliskon virtauskenttien ja lämpötilojen käyttätymisistä. Judah Cohen tekee noin viikon välein näiden puitteissa ennusteraportteja - esim. tänne Euroopan ja Suomen oloihin tällaisesta globaalista ja stratosfäärinkin tilanteet huomioivasta ennustesisällöstä löytyy välillä oleellista ennakkotietoa mm. näitä itse tekemiäni tarkempia sääennusteita varten.

Kasvukauden alkamisen määrittämisestä keväällä 2013: Kasvukauden varsinainen alku ja sille esiasteiden hahmottelemista

Kasvukauden alkaminen on ollut itse asiassa jo viime viikosta alkaen ajankohtaista Etelä-Suomessa, mutta sen alkamisen tarkkaan määrittämiseen on liittynyt tänä keväänä erikoisia ongelmia. Niistä osaa esiintyy vain harvoin, mutta toisaalta muita piirteitä havaitaan joka kevät kasvukauden alkamisen määrittämistä vaikeuttavina seikkoina. Niinpä päätin analysoida tämän kevään osalta tätä ongelmavyyhtiä tässä tarkemmin. 

Tämä kasvukauden alkamista osoittava analyysini on myös vihje siitä, että aloitan taas viime vuodelta tutun Viikon kasvivalokuva -sarjani julkaisun tänä vuonna jo tämän kuluvan viikon osalta eli myöhemmin tänään sunnuntaina siihen tulee jo ensimmäinen kasviesittelyosa! Sitä varten kävinkin jo tämän viikon torstaina Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa vuoden ensimmäisen kerran haalimassa mm. siihen valokuvamateriaalia... 

Tässä on viime vuoden koko Viikon kasvivalokuva -sarjasta tekemäni kooste: Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2012.

Kasvukauden alkamisen meteorologisena eli termisenä määritelmänä on pidetty perinteisesti sitä, että silloin vuorokauden keskilämpötilojen on alettava olla pysyvästi yli +5 asteessa. Tässä on kuitenkin huomattava seuraavaa; vain harvoin käy niin, että tuo määritelmä saavutetaan yhdellä kertaa lopullisesti ensimmäisestä päivästä lukien. Eli monena keväänä voi käydä yleensä niin, että yli +5 asteen vuorokausikeskilämpötiloja alkaa tulemaan aluksi katkonaisesti parin - kolmen päivän sarjoissa esim. kahteen osaan jakautuneena ennen pysyvää yli +5 asteen lämpöä. 

On kuitenkin huomattava kasvien todellisiin kasvuunlähtöreaktioihin nähden se, että lämpösumman kertyminen kattaa vahvasti jo myös nuo katkonaiset yli +5 asteen päiväsarjat varsin yleisesti. Tietyt kasvun kehitystapahtumat saavuttuvat sekä luonnossa että puutarhoissa jo ensimmäisistä lämpösumman kertymisistä alkaen oli kyseessä kuinka katkonainen sarja +5 asteen ylityksiä tahansa.

Tänä keväänä sattui kuitenkin hyvin erikoinen tilanne viime viikolla: Nimittäin ensimmäinen päiväsarja yli +5 asteen vuorokausikeskilämpötiloja sattui limittäin samaan aikaan lumien pääsulamisen kanssa. Itse en edes muista, koska viimeksi olisi tapahtunut näin selkeä limittäisyys näiden suhteen. Tämä oli vahvasti seurausta paksun lumipeitteen säilymisestä poikkeuksellisen pitkään kylmien säiden venyttyä viikolle 15 saakka. 

Tuohon perinteiseen termiseen määritelmään onkin liitetty kriteeri lumipeitteen suhteen niin, että kaikkien lumien olisi muka oltava sulanut pois ennen kuin määritelmä voidaan katsoa toteutumiskelpoiseksi. Tähän liittyy kuitenkin ongelmia >> Nimittäin tuo viikon 16 limittäisyystilanne havainnollisti sen, että huolimatta maaston poikkeavasta lumisuudesta kasvutapahtumat alkoivat siltikin kehittymään esille lämpösumman kertymisen mukaan varsin hyvin. 

Esim. totesin ko. viikolla Espoossa nurmikoiden vihertyneen lumesta ensimmäisenä vapautuneilla paikoilla huomattavan paljon jopa vain 2 - 3 päivässä ja samalla krookukset (Crocus sp.) olivat aloittaneet kukintaansa ja esim. tuomissa (Prunus padus) silmut olivat selvästi turvonneet ja terttuseljoissa (Sambucus racemosa) osin avautuneetkin. Tämä ei ollutkaan ihme, sillä vuorokauden keskilämpötilat olivat ko. viikolla ainakin 2 - 4 päivänä yli +5 astetta ja öisin oli myös pakkasettoman leutoa >> Viikon 16 sää vuonna 2013: Tavanomaista leudompaa, tuulista ja runsaspilvisen epävakaista; viikonloppuna normaalilämpöisen aurinkoista (Kaksi päivitystä!). 

Aidot kasvutapahtumat ilmenivät siten jo lumien seassakin, mutta ymmärrettävästi tavanomaista spatiaalisemmin eli paikallisemmin. Lisäksi viivettä normaalimpaan tilanteeseen ja lämpösumman tavanomaisempaan kertymisen alkamiseen verrattuna varmasti oli jonkin verran havaittavissa. 

Silti ainakin spatiaalisesti kasvukausi voitaisiin määritellä alkaneeksi Etelä-Suomessa etenkin vähälumisimmilla alueilla joko maanantaista (15.4.) tai tiistaista (16.4.) lähtien ja runsaslumisilla alueilla keskiviikosta (17.4.) alkaen viime viikolla, mutta näiden lumitilanteiden kanssa rajanveto kasvukauden alkamiselle tarkkaan on siis ongelma.

Yksi sääntö kasvukauden alkamiselle lumien pääsulamisen kanssa yhtäaikaa voisi olla se, että sulamispälveytymisen kuuluisi olla yli 50 % kattavaa. Avoimilla alueilla (Kuten niityillä, nurmikoilla ja pelloilla) sulaminen on kuitenkin eri nopeudella tapahtuvaa kuin metsissä ja syvässä varjossa. Pohjoisrinnemetsissähän voi erityisen runsaslumisen talven jälkeen olla paikoin lunta vielä raidan (Salix caprea) kukinnan aikaan eli siis kasvukauden ollessa jo selvästi alkanut. 

Lumipeitteen luonteeseen kuuluukin keväällä sulamiskaudella juuri se, että sen paksuus ja rakenne vaihtelee erittäin paljon pienilmastollisten ja maastollisten erojen mukaan; esim. etelärinteetkin sulavat paljon aikaisemmin lumettomiksi kuin pohjoisrinteet. Kaiken lumen - osittaisen lumen sulamiselle rajanveto keväällä onkin hyvin epämääräistä etenkin juuri runsaslumisen talven perään, kuten tänä vuonna.

Tällaisen lumipeitteen pälveytymisastetarkastelun liittäminen mukaan kasvukauden alkamismäärittämiseen aiheuttaisi tietenkin spatiaalisen tarkastelun korostumisen hyvin pienipiirteiseksi ja monimutkaiseksi etenkin, jos tarkastelun rakeisuus muodostettaisiin jopa pelto- tai nurmikkotasolle. Se voisi aiheuttaa lisäongelmia määrityshahmottamisiin paikallisten erojen muodostumisena tilkkutäkkimäiseksi sopaksi. Yhtäältä tälläinen ekstramäärittäminen kuvaisi reaalitilannetta paremmin maastossa, mutta olisi toisaalta liian pienipiirteistä määrityssotkua...

Siksi ehdotankin alustavasti seuraavaa huomioiden samalla joka tapauksessa myös noiden katkonaisten +5 asteen ylittävien päiväsarjojen mahdollisuudet keskilämpötiloissa ja lämpösumman kertymään alkamisessa >>

Voitaisiin luoda perinteisen kasvukauden alkamismäärityksen ohelle ainakin kaksi kasvukauden esiastetta kuvaavaa määritelmää, jolloin saavutaan ikään kuin täyteen kasvukauteen välitilojen kautta silloin, kun siihen on tarve. - Kuten juuri tänä keväänä erityisesti. 

Eli >> Ensimmäinen määritelmä kattaisi samanaikaisen limittäisyyden lumien pääsulamisen ja ensimmäisten lämpösummakertymien kanssa; lämpösummakertymän laskeminen tapahtuu siis normaalistikin niin, että aletaan summaamaan vuorokausikeskilämpötiloissa +5 asteen ylittäviä osia päivittäin yhteen. Tämä kuvaa termisen kasvukauden edistymisen astetta ja kasvillisuuden kasvutapahtumien kehitysvaiheet ovat sen kanssa yhteneviä kasvien kasvunopeuden noudattaessa lämpömäärän suuruutta >> Mitä lämpimämpää, niin sitä nopeampi kasvu. 

Tämä määritelmä voitaisiin osoittaa karttatarkasteluna siten, että hahmotetaan ensin lumipeitteen pälveytymisen aste skaalalla 25 - 75%. Nykyisellä satelliittitekniikalla luulisi olevan helppoa rajata yleinen alue kartalta, jossa tuon välin pälveytyneisyys toteutuu kunakin päivänä. Tarkastelun rakeisuus voitaisiin rajata sopivasti niin, että pälveytymisen aste liitetään joko maakunta- tai kuntatasolle; mikä esim. on Mäntsälän kunnan lumipeitteen pälveytymisaste kunakin päivänä.

Alle 25% pälveytynyt alue olisi vielä täyden lumipeitteen alue ja siten vielä hylätty kasvukauden alkamismäärittelyistä ja yli 75% pälveytynyt alue voitaisiin todeta jo periaatteessa kokonaan sulaneeksi ja siten vapaasti otettavaksi kasvukauden varsinaisen alkamisen määrittämiseen ilman lumipeitteen rajoittamaa tällaista esiastevaatimusta. 

Sitten tuolle 25 - 75% pälveytyneelle lumialueelle katsotaan karttamäärittelynä, josko siinä olisi tapahtunut +5 asteen ylittäviä vuorokausikeskilämpötiloja ko. pälveytymisasteen aikana. Tällä alueella kasvukauden ko. tavalla alkaminen nimettäisiin vaikkapa esiastetermillä "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi".

Noille katkonaisille yli +5 asteen vuorokausikeskilämpötilojen päiväsarjatilanteille voitaisiin samoin määrittää esiasteinen kasvukauden alkamistila; määritetään kartalla kokonaisuus alueina, joissa katkonaisuutta on tapahtunut yhtenevällä tavalla (Kuten esim. 3 päivää yli +5 astetta ja sitten keskeytys) ja nimetään sillä alueella sellainen vaikkapa termillä "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi". 

Sitten näistä kahdesta määrityksestä voi seurata tilanne juuri tämän vuoden kevään mukaisesti niin, että molemmat esiastetilat sattuvat samaan aikaan nekin limittäin; esim. viime viikolla oli sekä "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi" että "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi" limittäin. 

Tämä erikoistilanne voitaisiin määritellä myös karttatarkasteluna niin, että rajataan alue, jossa molemmat ovat toteutuneet samaan aikaan; tuloksena olevalla alueella kasvukauden esiastetta voidaan pitää kaikkein vähäisimpänä ja siten sillä alueella voitaisiin hylätä kasvukauden alkamisen määrittely kokonaankin, mutta tietyn kasvitarkastelun jälkeen. Esim. helpoimmin niin, että kasvukauden ko. esiaste on toteutunut, jos lepät (Alnus sp.) ovat ehtineet aloittamaan ko. alueella ko. aikana kukinnan ja jos ei, niin toteutumaa ei ole tapahtunut.

Nämä kasvukauden esiastemääritelmät voitaisiin kuitenkin liittää varsinaisen kasvukauden alkamiseen mukaan ja siten niiden parista pitäisi jo alkaa laskea lämpösumman kertymistä. Näihin kasvukauden alkamisen esiasteisiin voitaisiin täten suhtautua niin, että ne olisivat kasvukauden alussa vain erimuotoisia puutteita täysinäisestä kasvukaudesta; "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi" isompi puute kuin "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi". Niiden molempien limittymä olisi lisäksi tulkinnallinen rajatapaus suurimpana puutteena. 

Näistä mainittaisiin alaindeksisesti kasvukauden alkua kuvatessa tarvittaessa (Joka kevät ja joka paikassa ei olisi kuitenkaan tarvetta) >> Esim. tänä vuonna 2013 kasvukausi alkoi Espoon Tapiolassa keskiviikkona 17.4. lumipeitteen pälveytymisen saavutettua yli 25% asteen, mutta se sisälsi ko. viikolla pe saakka "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi" -puutteen ja sen jälkeen tälle kuluvalle viikolle 17 saakka ilmeisesti lisäksi "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi" -puutteen em. puutteen perään muttei limittyvästi, kun lumipeite oli jo sulanut lähes kokonaan viikon 16 loppuun mennessä... Nämä olisivat siis lopulta vain kasvukauden alun tilannetta kuvaavia lisämääreitä.

Lisämääreinä ne kertoisivat juuri siitä, kuinka kasvien kasvun lähtö tapahtui reaalisesti maastossa verrattuna juuri lämpösumman kertymiseen ensimmäisestä yli +5 asteen vuorokausilämpötilasta alkaen >> Tuo "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi" -indeksi kertoisi esim. sen, että nurmikoiden kasvu lähti tapahtumaan poikkeuksellisen spatiaalisesti vielä olemassa olleen laikuttaisen lumipeitteen takia. Tuo "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi" -indeksi kertoisi puolestaan sen, että kasvukauden alussa oli tiettyihin kasvuun lähteneisiin lajeihin vaikuttanutta viileyttä huomattavasti; esim. esimmäisenä kukkivat sipulikasvit joutuivat venyttämään kukintaansa tavanomaista selvästi pidempään.

Kasvien ensikasvutapahtumien havainnointi voidaan joka tapauksessa ottaa tärkeimmäksi ohjenuoraksi kasvukauden alun määrittämisessä ja siinä havaitaan aina joka kevät juuri se, kuinka samat tietyt ensimmäisenä kasvuun lähtevät lajit reagoivat selvästi jo kaikkein ensimmäisimpiinkin +5 asteen ylittäviin vuorokausikeskilämpötiloihin. Jotkut lajit alkavat selvästi kasvaa jopa jo ennen sitäkin, kuten juuri varhaisten sipulikasvien joukossa ja puista leppien (Alnus sp.) kukinnan osalta tapahtuu välillä pikantisti. 

Tyypillisesti ensimmäisenä lumesta pälveytyneillä paikoilla tällaista "etukasvua" havaitaan jo mm. eteläseinustoilla huomattavan "etuaikaisesti" ja siksi vielä alle 25% pälveytynyt olisi liian pieni tarkasteltavan alan sulamisaste em. esiastemäärittämiseen. Sen sijaan tuo 25 - 75% pälveytynyt olisi jo sopivan yleinen sulamisaste, jossa ensikasvutapahtumat näkyvät jo selkeästi monilla kasvupaikkatyypeillä eikä vain yksittäisillä paahdepaikoilla.

Filosofiselta kannalta katsottuna tässä lopuksi voidaan pohtia sitä, että kasvukauden alkamisen määrittäminen tulee tietenkin juuri ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen piiriin kuvaamaan siinä suhteessa tapahtuvaa muutosta kevät -nimisen vuodenajan kuluessa. Siksi siinä vuorovaikutuksessa juuri ihmisten asutuskeskittymissä, taajamissa - urbaaneilla alueilla kasvukauden alkaminen onkin pikanteinta ja kasvien ensikasvun havaitseminen oleellinen muoto havaita kasvukauden alkaminen. Varsinkin rakennettujen alueiden puistoissa ja pihoissa tämä on selvää, missä varhaisia kasvutapahtumia sisältäviä viljeltyjä lajeja on paljon. 

Siksi kasvukauden alkamisen kasvihavaintopohjana ei saisi olla pelkästään vain Suomen luonnonvarainen lajisto tai vain maaseutuympäristö, vaan on ymmärrettävä tämänlaisten määrittelyiden olevan filosofisesti juuri ihmisen itselleen tekemää maailman hahmottamista sisäistääkseen itsensä suhteessa luontoon vuorovaikutteisesti. Myös kaupunkien puistot ja puutarhat ovat omansalaista luontoa; niissä kevät ja kasvukauden alku näkyy ihmisille monesti kaikkein selvimmin. 

Luonto yleensä ei tavallaan "välitä" ihmisen tekemistä määrittelyistä, mutta ihmisyydessä eurooppalaisen uuden ajan mukainen yksilöllisen eriytymisen sopivasti kokeva kartesiolainen Subjekti mieltää näiden(kin) määrittelyiden kautta itsensä yhä paremmin osana Objektivoituvaa todellisuutta, joka on myös ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa sen "suhteen" parantamista; osaltaan luonnontieteiden edistymistä...

Tästä voisin jatkaa pohdintaa pidemmällekin ja myös verrata tätä kirjoitustani jo aikaisemminkin samasta aiheesta kirjoittamaani, mutta säästän lisää myöhemmäksi ja toiseen kertaan...

Googlen Street View -palvelu monialaisessa ja monitieteellisessä hyötykäytössä

Tämän viikon tiistaina 9.2.2010 Google julkaisi Suomenkin osalta Street View -palvelun katu- ja tienäkymäkuvineen Google Maps -karttojen yhteydessä! Katu- ja tienäkymäpalvelu on ollut jo reilu vuosi sitten käytettävissä Yhdysvaltojen, Uuden-Seelannin, Australian, Japanin ja Länsi-Euroopan osalta. Nyttemmin mukaan on Suomen lisäksi tullut mm. Kanada ja Ruotsikin osaksi ja palvelun laajentuminen ilmeisesti jatkuu maailmalla edelleen vuosien mittaan. Tutustuin itse tähän palveluun jo reilu vuosi sitten, mutta nyt Suomen katu- ja tienäkymien avauduttua ajattelin sanoa palvelusta muutaman sanan, sillä se on erittäinkin merkittävä myös hyvässä mielessä. Ei siis vain siinä paljon toitotetussa huonossa mielessä; rikkoisi mm. yksityisyydensuojaa, on liian paljastava muutenkin ja edistäisi valvontayhteiskunnan otetta entisestään.

Monelle tulee palvelun hyvistä puolista mieleen lähinnä tärkeiden paikkojen etsimiseen liittyviä seikkoja esim. juuri matkustamista ajatellen; missä on se ravintola, pankki, urheilupaikka, kokouspaikka, kyläilypaikka, sukulaisten mökkitie, esitelmänpitopaikka, kauppahalli, rautatieasema jne. Itse kuitenkin havaitsin heti palveluun ensimmäisen kerran tutustuttuani erittäin paljon hyödyllisiä sovellusmahdollisuuksia ja nimenomaan liittyen ensinnäkin kaikkiin omaa alaani sivuaviin alalajeihin; maisema-arkkitehtuuri, arkkitehtuuri, puutarhataide yms. ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvä. Myös maantieteilijät, biologit ja jopa insinöörit saavat palvelun avulla erittäin paljon tietoa lähes kaikesta mahdollisesta oleellisesta. Samoin historioitsijat ja kaikki muutkin kulttuurin kanssa tavalla tai toisella tekemisissä olevat.

Palvelun erinomainen pointti on juuri siinä, että sen avulla pääsee tarkastelemaan erittäin selkeitä kuvia näkymistä erittäin kattavasti lähes kaikilta taajama-alueilta ja suuresta osasta maaseutuakin aivan katutasolta kuin olisi itse paikalla kävelemässä, kuten nyt Suomenkin tapauksessa. Niinpä esim. oman alani asioiden puitteissa on ollut erittäin hyvä mahdollisuus tutkia kaikkialla ko. palvelun kattamisalueella maailmassa esim. puistojen ja puutarhojen kasvillisuutta, puistojen käyttöä, tyyliä, rakenteita jne. Asuntojen puutarhat ovat tutkittavissa etupihoiltaan hyvinkin tarkkaan ja kuten palvelun kattavuus antaa ymmärtää, niin niitä on siinä varmaankin paljon yli 100 miljoonaa kappaletta esillä! Tutkittavaa materiaalia riittää siis ikuisesti :) Ja onpa se ollutkin mielenkiintoista, voi että!

Kaupunkikuvan luonteen tarkastelu onnistuu myös ällistyttävästi; asuntoarkkitehtuurin ominaisuudet eri alueilla, keskusta-alueiden rakenne ja järjestelyt katuineen, rakenteineen kaikkineen, tiejärjestelyjen erot eri maissa / maan sisällä, julkisten rakennusten sijoittuminen, katupuiden lajivalikoimat, rakennetun ympäristön erot eri kulttuureissa / maissa / kielialueilla / suurkaupunkien ja pikkukylien väleillä jne. Huippuarkkitehtuurikohteetkin ovat jopa varsin monesta suunnasta ja etäisyydeltä katseltavissa eli enää ei välttämättä tarvitse tehdä retkeä vaikkapa Frank Gehryn luomusten äärelle - Paitsi sisätiloihin haluttaessa tietenkin.

Luonnonolosuhteitakin pystyy tarkastelemaan kuin olisi itse paikan päällä; ilmastoalueiden vaihtelut laajassa mittakaavassa ja niiden manifestoituminen mm. kasvillisuustyypeissä, pienilmastolliset ja paikkakuntakohtaiset erot maastossa, kasvilajivalikoima metsissä ja viljapelloilla eri alueilla, maaston profiilit vuoristossa, tasangoilla ja ylängöillä, jokien, järvien, soiden ja lampien ulottuminen tien ääreen jne. Luonnonolosuhteita voi myös tarkastella muiden karttojen avulla; voi esim. etsiä maaperäkartan avulla kiinnostavia maalajin mukaisia vaihteluita jollakin alueella ja käydä katsomassa Street View -palvelun avulla miltä tilanteet oikeasti näyttävät esim. metsäkasvillisuuden suhteen tietäessään vaikkapa hiekka- ja savimailla olevan erilaista puustoa.

Todella laajaa, perinpohjaista ja tarkkaa tutkimusta pystyy siis tämän palvelun avulla tekemään erittäin monitieteellisesti ja laajentuessaan yhä useampaan maahan se tulee mullistamaan hurjasti mainitsemillani aloilla työskentelyä. Se tukee esim. maisema-arkkitehtuurin ja arkkitehtuurin aloilla tärkeitä maastokäyntejä erittäin paljon ja osittain jopa korvaa niitä. Ei kuitenkaan täysin. Kuitenkin hyöty oppia kaikkea mahdollista sekä rakennetusta että maaseutuympäristöstä tämän palvelun avulla on ällistyttävää ja minusta on ihme, ettei tätä seikkaa ole valtavirtamediassa otettu huomioon! Nyt jopa kuka tahansa netin käyttäjä saa näppiensä tuntumaan "koko" maailman kuin telepatiana! Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin vallankumouksellista mahdollisuutta oppia näin paljon eri maista, kulttuureista, rakennetusta ympäristöstä, luonnosta ja ilmastoista kuin tämän palvelun avulla!

Mitäkö olen sitten itse tätä palvelua käyttämällä jo oppinut? No, annetaanpa tähän loppuun muutama esimerkki: Ruotsissa tavallistenkin ihmisten puutarhat ovat ihan pikkupaikkakunnillakin paljon suomalaisia puutarhoja siistimpiä, suunnitellumpia, kasvilajirikkaampia ja kauniimpia. Jopa vastaavilla ilmastovyöhykkeilläkin ero on Ruotsin hyväksi erittäin suuri. Sama koskee varsin paljon muutakin rakennettua ympäristöä, joten ei ole tuulesta temmattu se seikka, kun on sanottu Ruotsin kulttuurin olleen Suomea edellä. Nyt sen voi tarkistaa Tukholmasta pienimpään tuppukylään. Toiseenkin suuntaan poikkeuksia toki on.

Yhdysvalloissa puolestaan on ollut mielenkiintoista seikkailla palvelun avulla mm. etsimällä rajoja, missä ainavihannan puuston ja palmujen esiintyminen luonnossa ja rakennetun ympäristön istutetussa kasvillisuudessa tulee esille saavuttaessa kylmemmiltä alueilta subtrooppisille alueille. Samoin vastaavasti kylmille alueille saavuttaessa voi tarkastella havupuuston osuuden kasvua / ilmestymistä tai jopa havupuuston vähentymistä tundraksi. USA:n länsirannikon ja itärannikon erotkin ovat huomattavat sekä luonnon että rakennetun ympäristön puisto- ja puutarhakasvillisuudessa.

Suomalaisille eksoottisten maisemien, luonnon ja kasvien tutkiminen onnistuu häkellyttävästi esim. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Poikkeuksellista eksotiikkaa löytyy myös Alaskasta, kun käy Street View -palvelun avulla läpi vaikkapa Dalton Highwayn Alaskan pohjoisimmasta kolkasta Fairbanksiin; Normaalisti tuskin monikaan vaivautuisi moiselle reitille itse paikan päällä, mutta nyt sille pääsee kodin tuolilta! Kanadassa puolestaan on sekä hieman samanlaista eksotiikkaa kuin Alaskassakin että myös hyvin suomalaisilta vaikuttavia näkymiä. Rakennettu ympäristö muistuttaa kuitenkin Yhdysvaltojen vastaavia eli esim. jossain pikkukylässä maasto (puusto) voi näyttää suomalaiselta, mutta asuntoarkkitehtuuri ja kadut ovat jenkkityyppisiä ja eivät muistuta suomalaista yhtään. Tuollaisiin eroihin liittyen muutenkin on ollut kiva vertailla esim. suurkaupunkien arkkitehtuurin, katurakenteiden yms. eroja esim. Yhdysvaltojen, Japanin ja Euroopan väleillä ja nimenomaan myös tyypillisten turistialueiden ulkopuolella. Kiinnostavia ovat siinä mielessä jopa ihan teollisuus-, varasto- ja joutomaa-alueetkin, joita Street View -palvelussa on mukana erittäin paljon.

Ilmastoalueita vertaamalla oppii mm. sen, kuinka mantereisuus ja mereisyys vaikuttavat luonnon kasvivalikoimaan ja tämän palvelun avulla näiden maantieteellisiä rajoja ja levinneisyysalueita pääsee tutkimaan erinomaisesti esim. juuri Pohjois-Amerikan mantereella. Samoin vuoristojen ja alankojen erojen löytäminen luonnonkasveja havainnoimalla onnistuu hyvin. Ilmaston vaikutus ihmisten puutarhakasvien lajivalintoihin on tietenkin myös huomattava ja siinä eroja on hauska löytää mm. vertailemalla eri paikkoja joillakin tietyillä 1000 - 2000 kilometrin matkoilla vuoriston - alangon, merenrannan - sisämaan tai etelän - pohjoisen väleillä. Nyt tämäkin onnistuu siis myös Suomessa!

Eipä tällä kertaa muuta tästä palvelusta kuin se, että hyvin kiinnostuneena jään odottamaan sen laajentumista muillekin maailman alueille; esim. Venäjästä, Kiinasta, Argentiinasta tai Brasiliasta olisi kiinnostavaa saada katu- ja tienäkymiä. Miksei jopa Pohjois-Koreastakin, jos se sellaisen sallisi, heh. Muussa tapauksessa Etelä-Koreakin kelpaa.