Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Ajankohtaan nähden voimakastuulista viikon 10 lopussa 2014

Viikolla 10 säässä alkoi tapahtumaan poikkeuksellisia vaiheita tuulten ja lämpötilojen osalta. Tässä valokuvallisessa "Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin" -sarjan osassa keskityn havainnollistamaan lyhyesti tuuliolosuhteiden erikoisuutta. Myöhemmin viikon 11 lopussa palaan erikseen lämpötilojen poikkeuksellisuuteen tässä samassa sarjassa. Siinä tulee silloin kuvattua tältä viikolta 10 viikon 11 perjantaihin saakka jatkuvan ajankohtaan nähden erittäin leudon / lämpimän sään ilmiöitä...

Tuulisinta viikolla 10 oli pe - su välisenä aikana lähes koko ajan. Tuulten voimakkuus johtui korkeapaineen siirtymisestä pois Suomen itäreunalta etelään Itä-Eurooppaan, jolloin Pohjois-Atlantilla velloneen erittäin voimakkaan ja aktiivisen matalapainetoiminnan takia voimakkaat lounais-länsituulet pääsivät leviämään koko voimallaan Fennoskandiaan ja yli tuoden mukanaan erittäin leutoa säätä. Tuulten ja matalapaineiden voimakkuus oli ajankohtaan nähden voimakasta, kun yleensä maaliskuussa Pohjois-Atlantin ns. myrskytehdas alkaa jo rauhoittua. Nyt tämä viikonlopun säätilanne olikin huippuleutous mukaan huomioiden kuin marraskuun ja huhtikuun sekoitusta.

Aluksi perjantaina lounaistuulet olivat tarkastelualueella Etelä-Suomessa ajoittain kovapuuskaisia kostean utuisessa ilmamassassa. Sitten kylmä rintama siirtyi pe-la yön ja aamun aikana alueen yli itään, jonka jälkeen lauantaiksi saapui aurinkoisemman sään kera puuskainen ja kuivempi länsi-luoteistuuli ja se oli ajoittain lähes myrskyistä; tilanteessa oli ilmamassaa selvästi lämmittävä Föhn-ilmiö Skandinavian vuoriston yli. Samassa yhteydessä rajun matalapaineen osakeskuksen tuomana la illalla Pohjois-Lapissa koettiin peräti hirmumyrskytuulia puuskissa ja Kilpisjärven tienoilla jopa 10 min keskituulenakin! >> Hirmumyrsky iski Lappiin - tuulta puuskissa yli 40 m/s. Tuulituhoja ei kuitenkaan juuri tullut sen alueen matalan - olemattoman puuston sekä roudan ja hyvin paksun lumihangen takia. Sunnuntaina tuuli kääntyi uudestaan lounaaseen tuoden lisää kosteaa ja leutoa ilmaa ja tuuli jatkui edelleen kovana ollen kuitenkin kahta edellispäivää hieman heikompaa.

Tässä alla näistä tuuliolosuhteista on kultakin kolmelta päivältä yksi ottamani valokuva Hämeenlinnasta, missä havainnollistuu samalla myös helmikuusta tänne maaliskuulle saakka jatkuneen "lämpöaallon" järvijäitä jo erityisen etuaikaisesti sulattanut luonne:


Perjantain 7.3. - sunnuntain 9.3. välisen ajan voimakkaat länsilounais- ja luoteistuulet havainnollistettuna Hämeenlinnan Vanajavesi-järvellä >>

Tuuli- ja jäätilannetta Vanajavedellä kuvattuna Hämeenlinnassa sunnuntaina 9.3.2014 klo. 13:12; alimpaan kuvaan verrattuna tässä on vähän siitä vasemmalle oleva kuvaussuunta etelään samalla Paasikiventien eteläpuolisella paikalla. Tässä nähdään kauempaa oikealta edellispäivien rajujen tuulten takia irronnutta isoa jäälauttaa, joka jäi jumiin tähän vasemmalla olleen toisen rantajään ja kuvauskohdan rantamuurin väliin. Tämä on sama jäälautta, jonka reunalla alimmassa kuvassa oli niitä jäämurtumapaloja.

Tuuli- ja jäätilannetta Vanajavedellä kuvattuna pohjoiskoilliseen Hämeenlinnassa lauantaina 8.3.2014 klo. 14:41; viikonlopun päivistä tämä oli siis selvästi rajutuulisin. Kuvassa havaitaankin kolmella tavalla lähes myrskyiset puuskat. Ensinnäkin virtaavavetisen alueen sulalla väylällä on vahvasti tumman mattamainen aallokko puuskakareineen. Toisekseen etualan jään päällä olevassa ohuessakin vesikalvossa puuska teki selvää puuskakaretta. Kolmanneksi vastarannan koivikko taipui voimakkaasti oikealle vallinneessa luoteistuulessa.

Tuuli- ja jäätilannetta Vanajavedellä kuvattuna Hämeenlinnassa perjantaina 7.3.2014 klo. 16:15; ko. järvenselällä jo aikaisemmankin leutouden ansiosta melko virtaavavetisellä kohdalla syntyi avointa vettä ja se lisääntyi tässä voimakkaan lounaistuulen tilanteessa nopeasti, kun jäätä murtui reunoiltaan jatkuvasti lisää aallokossa. Tässä etelänäkymässä havaitaankin jäänmurtumapalasia tuossa jäänreunassa ja siitä syntyi kilisevää ääntä. Voimakas tuuli ilmeni tässäkin hyvin puuskakarepyyhkäisyinä.

Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Jatkuva leutous viikoilla 7 - 9 / 2014 ja sen mahdollistama erityisvarhainen kevään alku

Helmikuun viikoilla 7 - 9 hyvin leudot säät  vallitsivat jälleen lähes koko ajan vain lievien ja lyhyiden pakkashetkien kera, missä leutoushuipennus oli maanantaina 24.2. Näistä säistä oli seurauksena monia ajankohtaan nähden erittäin keväisiä ilmiöitä viikon 9 lopulle / maaliskuun 1. päivään mennessä. Niistä merkittävin oli lumipeitteen sulaminen laajasti kokonaan - lähes kokonaan pois Etelä-Suomesta ja jopa osin Keski-Suomestakin, mikä oli siellä meteorologisten mittausten aikakaudella ennen kokematonta helmikuun lopun olosuhteiksi - Uusi merkittävä tunnetun historian ennätys siis! Sitä toki edesauttoi jo joulu- ja tammikuun ennätyslumettomuuskin ennen tammikuun lopun pakkasjaksoa. Lisäksi mm. muuttolintuja havaittiin saapuneen n. kuukauden etuajassa ja viikoilla 8 ja 9 leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinnat pääsivät alkamaan.

Näistä kolmen viikon olosuhteista ottamiani valokuvia tuleekin täten taas seurantasarjaani "Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin". Tällä kertaa valokuvasatoa on tarjolla sekä Espoon Tapiolasta että Hämeenlinnasta erilaisina maisemanäkyminä. Keskeiseksi teemaksi valitsin kuvissa seurantasarjat lumien ja jäiden sulamisvaiheista erilaisissa paikoissa. 

Aivan alkuun sijoitin niistä muita seurantasarjoja tarkemman 10 valokuvan yhteenvedon viikkojen 7 - 9 sääolosuhteista. Sitten sen alle ensin Espoon Tapiolasta ja sitten lopuksi Hämeenlinnasta koostin eri paikoistaan neljän valokuvan seurantasarjat keskittyen lumen ja jään sulamisrytmien ja -tapojen esilletuontiin. Pidemmittä alustuksitta asiaan -->


Viikkojen 7 - 9 / 2014 poikkeuksellisen varhainen kevääntulo jatkuvasti leutojen säiden ansiosta >>


Säätilanteiden pääpiirteisistä kehitysvaiheista tarkastelua viikkojen 7 - 9 / 2014 yhteenvetona Espoon Pohjois-Tapiolassa (Kymmenen kuvan vertailusarja):

Erityisvarhaisen kevään alkamisen askeleita tarkemmin; tilanne lauantaina 1.3.2014 klo. 11:01 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Tämän viikon 9 loppupuolella vähän viileämmät n. nollakeliset säät pitivät lätäköitä enimmäkseen jäässä ja sulamisvesivirtauksia heikkoina päivälläkin.

Erityisvarhaisen kevään alkamisen askeleita tarkemmin; tilanne tiistaina 25.2.2014 klo. 13:51 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Tässä oli ensimmäinen aurinkoinen kevätpäivä pitkään jatkuneiden runsaspilvisten ja kosteiden säiden jälkeen. Päivälämpötilat hipoivat vielä +5 astetta.

Erityisvarhaisen kevään alkamisen askeleita tarkemmin; tilanne maanantaina 24.2.2014 klo. 15:44 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Tähän mennessä vuoden leudoin sää nopeutti loppulumien sulamista selvästi ja se ilmenee verrattuna esim. alempaan kuvaan. Lämpötilat ylittivät +5 astetta ko. päivänä.

Erityisvarhaisen kevään alkamisen askeleita tarkemmin; tilanne lauantaina 22.2.2014 klo. 11:19 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Edeltäneen yön lumi-räntäsateiden perään tässä satoi vettä reippaasti merkkinä alkamassa olleesta leutoushuipentumasta.

Erityisvarhaisen kevään alkamisen askeleita tarkemmin; tilanne torstaina 20.2.2014 klo. 13:42 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Viikolla 8 näillä main oli tilapäisesti n. nollakelisesti viileämpää ja edeltäneen yön hento lumisade valkaisi maiseman tilapäisesti hieman.

Erityisvarhaisen kevään alkamisen askeleita tarkemmin; tilanne tiistaina 18.2.2014 klo. 15:26 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Viikon 8 alussa kostea suojasää oli pääosassa, mutta vain vähäiset lämpöasteet pitivät lumen sulamista vielä hitaahkona.

Erityisvarhaisen kevään alkamisen askeleita tarkemmin; tilanne sunnuntaina 16.2.2014 klo. 12:35 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Edeltäneenä yönä tuli n. sentti uutta märkää lunta, mitä havaitaan tuossa maassa. Se toi tästä alkaen lievää suojasäätä.

Erityisvarhaisen kevään alkamisen askeleita tarkemmin; tilanne lauantaina 15.2.2014 klo. 11:57 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Viikon 7 puolivälin paikkeilta tähän saakka suojasäät olivat vain lieviä ja ajoittain oli heikkoa pakkasta, kuten tässä pitäen sulamisvedet poissa virtaamasta.

Erityisvarhaisen kevään alkamisen askeleita tarkemmin; tilanne tiistaina 11.2.2014 klo. 11:09 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Viikon 7 runsain lumisadetilanne oli tässä edeltäneenä yönä tuottaen märkää lumikuorrutetta puustoon aamuun saakka ja talven toistaiseksi viimeisen lumenauraamisen.

Erityisvarhaisen kevään alkamisen askeleita tarkemmin; tilanne maanantaina 10.2.2014 klo. 15:33 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Suojasää oli jatkumassa tässä jo edeltäneen viikon 6 puolelta ja lumipeitteen paksuus oli jo lähes puoliintunut n. viikon takaiseen huippupaksuuteensa (reilut 20 cm) verrattuna. 


Lumen sulamisen seurantaa viikkojen 7 - 9 / 2014 yhteenvetona Espoon Tapiolassa (Neljän kuvan vertailusarja); viljellyn pellon vapautuminen paljaaksi, mutta jääminen vielä routaiseksi:

Lumensulamistilanne lauantaina 1.3.2014 klo. 11:29 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Tulvalätäköt olivat enemmän jäässä alkuviikkoon verrattuna.

Lumensulamistilanne maanantaina 24.2.2014 klo. 16:13 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Leutoushuipennuksesta huolimatta tulvalätäköitä jäi vielä routaisen maan päälle lillumaan.

Lumensulamistilanne lauantaina 22.2.2014 klo. 11:46 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Leutoushuipennuksen alussa maa oli vielä n. puoliksi luminen tällaisilla avoimilla paikoilla.

Lumensulamistilanne lauantaina 15.2.2014 klo. 14:24 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Tämän viikon 7 mittaan lumitilanne pysyi suunnilleen tämänlaisena koko ajan hitaan sulamisen ja kahden uuden lumisateen takia.


Lumen sulamisen seurantaa viikkojen 7 - 9 / 2014 yhteenvetona Espoon Tapiolassa (Neljän kuvan vertailusarja); niityn paljastuminen, mutta ojan jääminen jääkannelle:

Lumensulamistilanne lauantaina 1.3.2014 klo. 11:31 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Oikopolun jääkerros suli n. nollakelisessäkin säässä auringonsäteilyn purtua jo melko hyvin tummaan savipintaan.

Lumensulamistilanne maanantaina 24.2.2014 klo. 16:15 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Tammikuun kolmen viikon pakkasjaksossa hyydevesivirtaamista syntynyt ojan jääkansi jäi paksuna jäljelle.

Lumensulamistilanne lauantaina 22.2.2014 klo. 11:47 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Niittykasvustojen seassa lumet katosivat muita vaakapintoja nopeammin jo yli puoliksi pois.

Lumensulamistilanne lauantaina 15.2.2014 klo. 14:25 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Niityillä hiihtäminen oli myös lumihuipennuksen aikana viikolla 6 paikoin mahdotonta / vaikeaa lumipeittävyyden oltua vajaa mm. heinäkorsien seassa.


Lumen sulamisen seurantaa viikkojen 7 - 9 / 2014 yhteenvetona Espoon Tapiolassa (Neljän kuvan vertailusarja); taajamametsän lumesta vapautuminen, mutta ojan jäähän jääminen:

Lumensulamistilanne lauantaina 1.3.2014 klo. 11:56 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Vielä routainen maaperä edesauttoi varjoisten paikkojen matalia ojia pysymään pohjaan saakka jäässä.

Lumensulamistilanne maanantaina 24.2.2014 klo. 16:41 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Leutoushuipennuksesta huolimatta sulamisvettä ei enää tällä paikalla paljon näkynyt lumien vähennyttyä jo lähes pois. Sammaleinen maa piilotti märkyyden hyvin.

Lumensulamistilanne lauantaina 22.2.2014 klo. 12:10 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Pohjaan saakka jäätyneen hidasvirtaavan ojan takia sulamisvedet olivat tässä vaiheessa vain ojajään pinnalla lilluvia.

Lumensulamistilanne lauantaina 15.2.2014 klo. 15:00 kuvattuna Espoon Tapiolassa. Pohjaan saakka jäätyneissä ojissa jään päälliset sulamisvedet ilmaantuivat jo lumisessa vaiheessa esiin loskamassoina.


Lumen sulamisen seurantaa viikkojen 7 - 9 / 2014 yhteenvetona Hämeenlinnassa (Neljän kuvan vertailusarja); Paasikiventien eteläpuolisen seisovavetisen järvenselän sulamisvaiheita:

Jäänsulamistilanne lauantaina 1.3.2014 klo. 16:03 kuvattuna Hämeenlinnassa Vanajaveden äärellä. Sulamisvesiä ei enää ollut järvijään pinnalla, kun sen läpäisevyys oli kasvanut haurastumisen seurauksena. Jäiden paksuus oli jo lähes puoliintunut alempaan seurantakuvatilanteeseen verrattuna.

Jäänsulamistilanne maanantaina 24.2.2014 klo. 12:21 kuvattuna Hämeenlinnassa Vanajaveden äärellä. Ko. päivän leutoushuipennuksessa jäät alkoivat haurastua ja päästää vettä lävitseen, mutta tässä tuulisessa tilanteessa yksittäisissä jäänpäällislätäköissä aaltokareilu näkyi vahvasti.

Jäänsulamistilanne lauantaina 22.2.2014 klo. 15:52 kuvattuna Hämeenlinnassa Vanajaveden äärellä. Teräsjää pysyi vielä vahvana ja ei juurikaan päästänyt sulamisvesiä päältään läpi lillumasta. Edellisyön pyryn aiheuttamat loskadyynimuodot ilmenivät vielä ennen poissulamistaan.

Jäänsulamistilanne sunnuntaina 16.2.2014 klo. 15:21 kuvattuna Hämeenlinnassa Vanajaveden äärellä. Paksu teräsjää (Vähän 30 cm:n molemmin puolin) piti sulamisvedet hyvin pinnallaan ja ne tulivat vielä pois sulamatta olleen lumen seassa jo hyvin esille loska-altaina.


Lumen sulamisen seurantaa viikkojen 7 - 9 / 2014 yhteenvetona Hämeenlinnassa (Neljän kuvan vertailusarja); Viipurintien sillan pohjoispuolella virtaavavetisen kapean salmen sulamisvaiheita:

Jäänsulamistilanne lauantaina 1.3.2014 klo. 16:20 kuvattuna Hämeenlinnassa Vanajaveden äärellä. Vain rannoilla oli enää ohuesti sohjon ja lievän uuden jään muodostamia jäälauttarippeitä.

Jäänsulamistilanne maanantaina 24.2.2014 klo. 12:33 kuvattuna Hämeenlinnassa Vanajaveden äärellä. Rannoille vetäytyneet jääkannet haurastuivat jo osittain sohjoisiksi ko. päivän leutoushuipennuksessa. Vastarannan puisto oli vapautunut lumesta.

Jäänsulamistilanne lauantaina 22.2.2014 klo. 16:06 kuvattuna Hämeenlinnassa Vanajaveden äärellä. Jääkannet alkoivat vetäytyä vain rannoille ja sinisorsat (Anas platyrhynchos) saivat jo paljon väljempää uimistilaa.

Jäänsulamistilanne sunnuntaina 16.2.2014 klo. 15:29 kuvattuna Hämeenlinnassa Vanajaveden äärellä. Virtaavin kohta paljastui viikon 7 mittaan jäästä vapaaksi päästäen sinisorsat (Anas platyrhynchos) ensimmäistä kertaa uimaan sitten viime tammikuun alun, jolloin tämäkin järvi oli silloin ennätyksellisesti kokonaan sula ennen tammikuun lopun kolmen viikon pakkasjakson nopeasti tuomia lähes normaalipaksuja jäitä. 


Lumen sulamisen seurantaa viikkojen 7 - 9 / 2014 yhteenvetona Hämeenlinnassa (Neljän kuvan vertailusarja); Ystävyydenpuiston istutusten ja nurmikon lumesta vapautuminen:

Lumensulamistilanne lauantaina 1.3.2014 klo. 16:21 kuvattuna Hämeenlinnassa ydinkeskustan itäreunalla. Maa oli vielä roudassa varsin paljon, mutta sulamisvedet olivat alkaneet jo vähän imeytyä maahan; märkyys oli silti vielä lilluvaa. Alempaan kuvaan verrattuna ilmenee hyvin valon väriero keskipäivän ja myöhäisiltapäivän välillä.

Lumensulamistilanne maanantaina 24.2.2014 klo. 12:35 kuvattuna Hämeenlinnassa ydinkeskustan itäreunalla. Edellispäivänä vielä olleista lumista ei ollut tässä enää jälkeä leutoushuipennuksen sulattamisvoiman takia, mutta sulamisvesistään jäi tulvalätäköitä routaisen maan päälle lillumaan.

Lumensulamistilanne lauantaina 22.2.2014 klo. 16:09 kuvattuna Hämeenlinnassa ydinkeskustan itäreunalla. Jäljellä oli enää tyypillisesti vanhaa edestakaisin sulanutta ja jäätynyttä lunta sohjoisena, jäisenä ja loskaisena ennen viimeistä poissulamisvaihetta. Erittäin lyhyen lumipeiteajan takia jään osuus oli silti normaalia paljon vähäisempi.

Lumensulamistilanne sunnuntaina 16.2.2014 klo. 15:41 kuvattuna Hämeenlinnassa ydinkeskustan itäreunalla. Lumipeitteessä ei ollut tänä koko seuranta-aikana juurikaan eroa Espoon Tapiolan ja Hämeenlinnan välillä; lumipeitteen paksuuserot ilmenivät Etelä-Suomessa tällä kertaa selkeästi itä-länsisuuntaisina, missä lännessä oli lumettominta ja jo tässä vaiheessa Varsinais-Suomessa - Satakunnassa oli lumettomia alueita.

Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Runsaat ja sakeat sumut viikolla 6 / 2014

Helmikuu ja tämä viikko 6 alkoivat menemään jälleen erittäin leudoissa sääolosuhteissa edeltäneiden kolmen viikon oltua ainoat kunnolla talviset viikot tällä talvikaudella toistaiseksi. Tämän viikon leutoihin virtauksiin liittyi helmikuisiin normaaliolosuhteisiin nähden erikoisen paljon sumuja, kun ilmamassat kiertyivät laajasti ja pitkältä saakka etelästä-lounaasta Pohjois-Atlantin ja Länsi-Euroopan erittäin voimakkaan ja laajan matalapaineen alueen etelä- ja itäpuolitse tänne Suomeen; kosteutta tuli täten ko. virtausten mukana runsaasti Atlantilta, normaalia lämpimämpivetiseltä Itämereltä ja Välimereltä. Lisäksi virtausten tiellä ei ollut vuoristoja kuivattamassa ilmamassoja eli Föhn-ilmiötä ei ollut. Tämä kosteus tiivistyikin helposti sumuiksi, koska täällä Etelä-Suomessakin sitä oli vastassa edellisviikkoina paksuroutaiseksi kylmentynyt maaperä ja lumipeite. Sellaisen päälle leudon ja hyvin kostean ilmamassan virtaus synnyttää ns. advektiosumua.

Sumutilanteet jakautuivat kahteen osaan ko. viikon mittaan >> Ensimmäinen sumuvaihe oli ma ja ti aikana, jolloin lievää suojasäätä tuli kostean virtauksen mukana. Sitten ke ja to oli kuivempi välivaihe, missä heikossa pakkassäässä aurinkoakin nähtiin ajoittain kunnolla. Perjantaina tuli seuraava kostea annos etelä-lounaasta, joka aiheutti koko viikon laajimman ja sakeimman sumutilanteen Etelä-Suomeen lähes koko päiväksi; tämä muistutti siten edellistä hyvin sankkaa sumutilannetta viime marraskuun alusta (Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Sunnuntain 3.11.2013 sakeat ja laajat sumut). 

Sumut jatkuivat vielä lauantainakin yleisesti, mutteivät enää niin sakeina. Sunnuntaina ilmamassa oli sitten enimmäkseen vain utuinen. Ko. virtaus toi myös mukanaan viikonlopuksi entistäkin leudompaa ilmamassaa, joten suojasäät alkoivat sulattaa kunnolla jo lähtökohtaisestikin normaalia selvästi vähäisempää - lounaassa vain nimellistä lumipeitettä.

Tässä poikkeuksellisten / erikoisten säätilanteiden sumuosassa otan tarkasteluun etenkin tuon perjantaisen sankan sumutilanteen, missä tutkielman kohteena on sumun värit eri valaistusolosuhteissa. Sitä tarkastelin kamerani kanssa etenkin Hämeenlinnassa. Alkuviikon lievempää sumuhuipennusta on yhden kuvan verran tiistailta Espoon Tapiolasta, joka muodostaa kuvaparin sen paikan perjantaisen sumuhuipentuman kanssa. 

PS.: Tämä valokuvabloggaus on julkaistu takautuvasti maanantaina 17.2.2014 klo. 00:55 tähän sunnuntain 9.2.2014 kohdalle.


Viikon 6 / 2014 runsaat ja sakeat sumut eri valaistusolosuhteissa >>


Perjantain 7.2.2014 sakea sumu iltapäivän ja illan aikana Hämeenlinnassa:

Sumutilanne perjantaina 7.2.2014 klo. 21:15 kuvattuna Hämeenlinnan keskustassa; täysin pimentyneessä illassa kaupunkien keinovalaistus heijastui hyvinkin kirkkaasti sumusta, mikä oli korkeintaan n. 100 - 200 metrin päässä valonlähteistä. Keinovalaistus kaduilla on nykyään Suomessa melko oranssipainotteista, mutta eri väriset valot toisaalta koristavat sumuja hienosti pimeälläkin.

Sumutilanne perjantaina 7.2.2014 klo. 17:19 kuvattuna Hämeenlinnan keskustassa; porvarillisen hämärän ja kaupungin keinovalaistuksen yhdistelmä loi sumussa tyypillisen violettien ja harmaiden sävypaletin samean gradienttisesti. Lisäksi oranssipainotteisen keinovalaistuksen kanssa tämä sinertävä hämäryys on tehokasta estetiikkaa, kun kyseessä on vastaväriharmonia.

Sumutilanne perjantaina 7.2.2014 klo. 14:20 kuvattuna Hämeenlinnan keskustassa; helmikuiseen tapaan aurinko oli tässä vaiheessa vielä melko korkealla horisontin yläpuolella ja värjäsi sumun siksi tyypillisen vaaleanharmaaksi pienellä kellertävällä sävynpilkahduksella. Sumun sakeus oli ollut jo aamusta saakka tällainen näkyvyyden n. 100 - 200 metrin välille rajoittaen; paikoin - ajoittain jopa alle 100 metriinkin.


Kuvaparivertailu alkuviikon (tiistain) ja loppuviikon (perjantain) sumuvaiheista Espoon Tapiolassa:

Sumutilanne sakeana perjantaina 7.2.2014 klo. 11:04 kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa; yllä oleviin kuviin nähden tässä on kyse aivan saman päivän samasta hyvin sakeasta sumusta. Tässä vaiheessa vuotta loppusyksyyn - alkutalveen verrattuna kylmentynyt ja osittain jäätynyt Suomenlahti ei enää kunnolla edesauttanut sumujen sisämaapainotteisuutta, vaan sumu kattoi laajasti alueet mereltä mantereelle lähes ilman alueellisia eroja.

Sumutilanne lievänä tiistaina 4.2.2014 klo. 17:19 kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa; yllä olevissa Hämeenlinna-kuvissa löytyy tismalleen samalla kellonlyömällä näpsäisty otos perjantailta ja tätä tiistain kuvaa siihen vertaamalla havaitaan yhteismitallisena verrantona tässä vielä synkempi hämäryys merkkinä päivän pitenemisen etenemisvauhdista tähän aikaan vuodesta.

Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Erittäin leudot 9 ensimmäistä vuorokautta tammikuusta 2014

Ajankohtaan nähden erittäin leuto sää jatkui vielä joulukuun 2013 puolelta tähän tammikuun yhdeksälle ensimmäiselle vuorokaudelle, kunnes talven viimeinkin tuonut pakkasjakso alkoi muodostua kuun 10. päivästä lähtien. Tässä kuvasarjassa havainnollistan vielä näiden leutojen päivien tunnelmia ja olosuhteita.

Näiden 9 päivän aikana lämpötila pysyi yhä pääasiassa koko ajan useita asteita plussalla Etelä-Suomen sisämaata myöten, mutta pienenä poikkeuksena oli 2. - 4. päivinä lievä kylmeneminen sisämaassa n. nollakeliksi, jossa yhteydessä erittäin minimaalisesti saatiin sillä alueella paikoin luntakin tilapäiseksi huurupeitteeksi.

Näissä alla olevissa kuvissa tuosta "kylmästä" vaiheesta on havainnollistusta Hämeenlinnasta, mutta muutoin olosuhteissa esiintyy samankaltaisesti erikoista "syyskevättä", kuten näissä viime vuoden päätteeksi julkaisemissani Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin -sarjan osissa >> Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Joulukuun 2013 loppupuolen ennätyksellinen leutous (Näkymiä Hämeenlinnassa),Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Joulukuun 2013 loppupuolen ennätyksellinen leutous (Näkymiä Espoon Tapiolassa) ja Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Hämeenlinnan Vanajaveden ennätyksellistä kokonaan sulaa tilannetta vuodenvaihteessa 2013 / 2014 (Zen-kuvia).

Seuraavaksi tämän kertaiset valokuvani, missä ylimpänä on tuoreimmat kuvat ja alimpana vanhimmat (Julkaisu tapahtuu takautuvasti viikolla 3 viikon 2 sunnuntain kohdalle ajallisen hierarkkisuuden luomiseksi. Lisäksi tämä aloittaa runsaan kuvakavalkadin viikon 2 lopun tuotettua materiaalia julkaistavaksi seuraavaksi myös "Lumi- ja jääestetiikkaa talvella 2013 - 2014" -sarjaan...):


Tammikuun 2014 yhdeksän ensimmäisen vuorokauden erityinen leutous >>


Viimeiset erittäin leudot päivät viikolla 2 Espoon Tapiolassa olosuhdevaihtelujen havainnollistuksena nurmikentän äärellä:

Herkästi tulvivaa nurmikenttää kuvattuna keskiviikkona 8.1.2014 klo. 11:58 Espoon Pohjois-Tapiolassa; tammikuu alkoi vähäsateisena, mutta ko. viikolla 2 uudet runsaammat vesisateet alkoivat tässä vaiheessa taas nostaa tulvalammikoita. Seuraavaksi päiväksi lammikot imeytyivät vähän, mutta 10. päivänä juuri ennen pakkaselle kylmenemistä vastaavanlaista tulvimista ehti vielä nousta jäätymään jääkentiksi...

Herkästi tulvivaa nurmikenttää kuvattuna tiistaina 7.1.2014 klo. 12:17 Espoon Pohjois-Tapiolassa; sumuinen tihkusadetilanne korosti erikoisesti nurmikolla niitä heinälajeja, joiden vielä vihreille lehdille tihkupisarat kerääntyivät tiheiksi kastehelmikuorrutteiksi pintajännitteen avulla ja ne osat näkyvät kuvassa harmaantuneina kasvustokohtina.

 

 

 

 

 

 

 

 

  

 

 

 

Herkästi tulvivaa nurmikenttää kuvattuna sunnuntaina 5.1.2014 klo. 12:44 Espoon Pohjois-Tapiolassa; joulukuun 2013 runsaista vesisateista päästyään tällä paikalla tulvalammikot ehtivät imeytyä vuoden ensimmäisinä päivinä pois, mutta kohta oli yhä litisevän märkä ja loppuvuoden 2013 jatkuva märkyys oli jo aiheuttanut nurmikkovihreyden taantumista ruskeaksi liikamärkyyshaittojen takia.


Viikon 1 leutoustunnelmia iltapäivän paksupilvisessä sinertävässä hämärässä Helsingin Kaisaniemessä:




Etualalla kirahvikukkaa (Cephalaria gigantea) törröttämässä talven iloksi kuvattuna lauantaina 4.1.2014 klo. 14:31 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; tämä perennalaji on talventörrötäjien aatelia korkeine varsineen, jotka säilyvät moitteettomina kevääseen kaikissa olosuhteissa.

Etualalla parsaa (Asparagus officinalis) törröttämässä talven iloksi kuvattuna lauantaina 4.1.2014 klo. 14:29 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; tämä laji on myös talventörrötäjien aatelia, joskin tämä pehko kerää herkästi suojalunta tykkytaakaksi päälleen ja se voi runsaana murjoa versoja epäsäännöllisesti lyttyyn.

Tuoksuasteria (Aster novae-angliae) törröttämässä joulukuun alkuun viipyneen kukinnan jälkeen kuvattuna lauantaina 4.1.2014 klo. 14:26 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; tämä perennatyyppi kannattaa säilyttää talveen pystyssä mm. tuon kukinnan takia, mikä voi jatkua tällaisissa leudoissa oloissa ensimmäisiin n. -10 asteen pakkasiin saakka. Tällä kertaa se oli vasta joulukuun 9. ja 10. päivien välisenä yönä (Talven 2013 - 2014 kylmin yö - Osa 1).

Jouluvalojen kera kukintaansa kaksi kuukautta jatkanutta näsiää (Daphne mezereum) takana ja edessä osittaista kukintaansa aloittanutta mahoniaa (Mahonia aquifolium) kuvattuna lauantaina 4.1.2014 klo. 14:14 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; viikon 2 lopusta alkamassa ollut pakkasjakso on ollut sittemmin tekevä kukinnan tuhoutumisen molemmilla.

Näkymää perennatarhaan kasvihuoneiden länsipäästä nähtynä ja kuvattuna lauantaina 4.1.2014 klo. 14:18 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; yleisnäkymä paljastaa, kuinka useilla perennalajeilla varret säilytetään hienosti talventörröttäjinä kevääseen tällä paikalla. Se on visuaaliselta kannalta katsottuna talvea merkittävästi elävöittävä seikka ja aina suositeltavaa sekä julkisilla että yksityisillä viheralueilla parhaiten ko. törröttämiseen sopivien lajien osalta!

Täysin sulaa merenlahtinäkymää kuvattuna lauantaina 4.1.2014 klo. 14:47 Helsingin Kaisaniemessä Töölönlahden etelärannalta luoteeseen; Suomenlahden sisälahdissa oli ennen tämän tammikuun 10. päivää alkanutta pakkasjaksoa jäätä vain vähän viikoilla 48 - 50 ja muutoin viikot 51, 52, 1 ja 2 olivat täysin sulan veden aikaa esim. tällä paikalla.


Viikolla 1 parina päivänä olleen tilapäisen viileämmän hetken lievästi lumisia sisämaan tilanteita havainnollistettuna Hämeenlinnassa:

Edellisyön lievästä lumisateesta jäänyttä hentoa huurua kuvattuna torstaina 2.1.2014 klo. 13:40 Hämeenlinnassa ydinkeskustan itälaidalla Ystävyydenpuistossa; noin nollakelisessä säässä satanut lumi tarttui ja jäi parhaiten puupinnoille (nuo puistonpenkit) ja irrallaan maasta olleille syksyn lehdille (tuossa vasemmassa reunassa seppelvarpupensaikon päällä). Nurmikoilla nollakelissä lumi säilyi sulamatta etenkin savisen maan paikoilla.

Edellisyön lievästä lumisateesta jäänyttä hentoa huurua laikkuna kuvattuna torstaina 2.1.2014 klo. 13:13 Hämeenlinnassa Citymarketin takana; maalajien vaihtelut ja pinnanmuotojen lievätkin erot vaikuttivat siihen, miten nollakelitilanteessa ilmeni lumen sulamista. Tässä tuo luminen kohta on kevyenliikenteen takia tiivistynyttä savea ja siksi altis kylmenemään eniten eli säilyttämään lunta muuta aluetta paremmin.

Edellisyön lievästä lumisateesta jäänyttä hentoa huurua laikkuna kuvattuna torstaina 2.1.2014 klo. 13:48 Hämeenlinnassa Hämeen linnalle; ylempään kuvaan verrattuna tässä lumilaikku oli jäänyt kohollaan olleelle maakaistaleelle, joka oli nollakelissä eniten tyrkyllä erittäin lievälle pakkaselle ja siten kylmyyttä vastaan ottaneena "ulokkeena" säilytti parhaiten lunta sulamatta.


Viikolla 1 parina päivänä olleen tilapäisen viileämmän hetken lievästi lumisia sisämaan tilanteita havainnollistettuna Hämeenlinnassa; kuvaparivertailu lumettoman ja lievästi lumisen päivän välillä:

Vanajavesinäkymää pohjoiskoilliseen Hämeen linnan itäpuolelle kuvattuna pääkirjaston vierestä torstaina 2.1.2014 klo. 13:50 Hämeenlinnassa; taaimmaisena näkyvä mäkialue on Aulangon ylänköä ja alempaan kuvaan verrattuna sen lakialueen metsän puustossa oli tässä säilynyt lumikuorrutetta. Tämä ylänköpainotteinen lumisuus on tyypillistä nollakelitilanteessa, jossa lumi sataa sumupilvistä ja on runsainta mäkien päällä.

Vanajavesinäkymää pohjoiskoilliseen Hämeen linnan itäpuolelle kuvattuna pääkirjaston vierestä keskiviikkona 1.1.2014 klo. 14:11 Hämeenlinnassa; näistä kahdesta alimmasta kuvasta nähdään edelleen myös se, kuinka joulukuun puolelta jatkunut erittäin leuto sää piti yhä vesistöjä sisämassakin kokonaan sulina ja sen myötä esim. aaltotilanteet tuulten mukaan ilmenivät hienosti peilityynestä aallokkoiseen kuin olisi ollut "lämmin" vuodenaika.