Tässä välissä palaan tuomaan esille virallisessa viheralueiden hoidossa tai kunnossapidossa ilmaantuneita virheitä tai puutteita, joka on samanlaista jatkoa tässä Fb-julkaisussani viime kesäkuussa antamaani viheralueiden hoidon kritiikkiini Espoon kaupungille.
Tällä kertaa olen antanut tänään 22.5.2023 melko samalla tavalla niittyjen niittoa koskevan moitepalautteen ja kritiikin Hämeenlinnan kaupungille, joka koskee ko. kaupungin keskustan alueella viime viikolla tehtyä niittotyötä linja-autoaseman lähellä olevilla rinneniityillä ko. paikalla olevan kevyen liikenteen alikulkutunnelin yhteydessä Paasikiventien vieressä molemmin puolin.
Palautteeni löytyy käsittelyn jälkeen julkisena Hämeenlinnan kaupungin palautepalvelusta, mutta jaan tässä alla kokonaisena antamani palautteen myös blogijulkaisuna oheen laittamieni kahden valokuvan kera.
Hämeenlinnan kaupungille antamani moitepalaute viheralueiden hoitoon ja kunnossapitoon liittyen:
Hei, haluan antaa moitepalautteen viheralueiden kunnossapidosta / hoidosta Hämeenlinnan keskustassa linja-autoaseman lounaispuolella olevilla viherrinteillä Paasikiventien alittavan kevyen liikenteen tunnelin ympäristössä (kartassa merkityt alueet).
Havaitsin päättyneen viikon 20 viikonloppuna tällä alueella tehdyn ko. viherrinteiden niiton, jossa niittoon mennessä oli alkanut kukkimaan peltokanankaali (Barbarea vulgaris) niillä paikoilla, joista poistitte viime vuoden puolella kurtturuusupensaat. Minun mielestäni tämä kukkivien peltokanankaalien poisniitto oli virhe, koska yhtäältä siinä menetettiin nyt luonnon ilmaiseksi tarjoama kasviestetiikka poistettujen kurtturuusujen yhtenä tämän vuodenajan hyvänä korvikkeena.
Toisaalta tälle niitolle ei ole ollut mielestäni hyvää syytä, vaikka oletettavasti syyksi niitolle ilmeisesti olitte ehkä luulleet vieraan invaasiolajin torjunnan; eli tämä peltokanankaali olisi siinä sekoitettu idänukonpalkoon (Bunias orientalis), joka toki jossain määrin muistuttaa peltokanankaalia?
Minun kasvituntemukseni mukaan tämä tässä vaiheessa kukkinut ja niitetty laji oli kuitenkin peltokanankaali, koska mm. idänukonpalko on paljon isompi ja rotevampi ja se kukkii peltokanankaalin tämän hetken kukinnan sijaan aina paljon myöhemmin kesäkuussa, joten näiden erojen mukaan lajimääritys peltokanankaaliksi ei olisi ollut edes vaikeaa: peltokanankaali ko. paikalla on täten aivan tavallinen suomalainen luonnonkasvi eikä uhkaava vieraslaji.
Niinpä sen mukaan tämä niittonne oli turha tai toisin sanoen väärin ajoitettu, ja ko. paikoilla nyt visuaalista ankeutta paljon lisäävä, jonka pääsette havaitsemaan ottamistani ja tämän oheen laittamistani kahdesta valokuvasta verrantona ennen ja jälkeen niiton (ennen niittoa otettu kuva on 15.5. ja niiton jälkeen 21.5. tänä vuonna) - teen Hämeenlinnassa vuodenkierron seurantaa valokuvaamalla, joten siksi sattumalta tämän kohteen mukana olo siinä toi tämän niittotilanteen esille näihin valokuviinikin.
Olisi joka tapauksessa tärkeää osata tunnistaa teidän ammattipiireissäkin kasveja oikein mm. tuollaisen niiton ajoittamisessa ja kohdentamisessa luonnonkasvien kukinnan suhteen oikein, jossa pelisilmää ympäristön kasviestetiikallekin olisi teidän hoitotoimissa paremmin kuin nyt oli tilanne.
Oletan, että nämä rinteet ovat ilmeisesti tänä kesänä harvakseltaan tehtävän niiton piirissä viheraluehoidossanne eikä ko. paikoille ole tulossa uusia pensasistutuksia, vielä? - ja vaikka myöhemmin kesällä pensasistutuksia olisi tulossa, niin olisihan se ollut hyvä säilyttää luonnon ilmaiseksi tarjoamaa omaa kukintaansa siihen mennessä tätä tekemäänne tilannetta paremmin.
Siksi toivon jatkossa sitä, että mikäli nämä rinteet pysyvät niittyinä ja niitto-ohjelmanne jatkuu tänä kesänä ko. paikoilla, niin tuon peltokanankaalin mahdollisesti tuottamaa vielä hyvää uusintakukintaa tai muutenkin kesän mittaan myöhemmin jonkin toisen lajinkin näyttävää kukintaa voisitte säilyttää kunnolla loppuun saakka ennen seuraavaa niittokertaa - ei kaikkiin luonnonkukkiin tarvitse suhtautua kuin "pian eroon päästäviin rikkaruohoihin" eikä kaikkia niitettäviä alueita tarvitse pitää liian säntillisesti ns. kynittyinä nurmikkoina.
Jos teillä oli joku tietty muu syy ko. niitolle kuin tuo oletettu "idänukonpalon poisniitto", niin mielelläni kuulen siitä ja voitte ottaa minuun yhteyttä.
Moitepalautteen oheen laittamani valokuvat yllä esiteltyä tilannetta havainnollistamaan:
Paasikiventien alikulkutunnelin suuaukon sivuilla olevien rinteiden tilanne ennen niittoa 15.5.2023: rinteillä oli alkanut kukkimaan peltokanankaali (Barbarea vulgaris).
Paasikiventien alikulkutunnelin suuaukon sivuilla olevien rinteiden tilanne niiton jälkeen 21.5.2023: rinteet näyttivät paljon ankeammilta peltokanankaalin kukinnan poiston jälkeen.
Päivitys 23.5.2023 klo. 10:15:
Nyt olen saanut vastauksen palautteeseeni Hämeenlinnan puistotyön johtajalta Pekka Luotoselta, ja referoin sitä tässä lyhyesti ja kommentoin sitä oman näkemykseni mukaan.
Hänen mukaansa niitto tehtiin siksi, koska kuulemma maasta nousee noiden em. poistettujen kurtturuusujen versoja edelleen, joita pitää hänen mukaansa tällaisella niitolla tyrehdyttää mahdollisimman nopeasti. Lisäksi hän mainitsi, että samalla muitakin kasveja pitää tällaisella niitolla torjua, kuten karhunköynnöstä ja "joitakin muita"; eli hän ei sitten niitä "muita" erikseen tarkentanut lajikohtaisesti ja se jäikin pimentoon mitä ne muut ovat hänen mukaansa. Hän totesi myös, että kukkaniittyideaa ("tätä") voisi tarkastella myöhemmin, mutta nyt toistaiseksi on tärkeämpi tämä niitolla tapahtuva torjuntatyö.
Oma jatkokommenttini tähän: havaitsin viime vuonna noiden kurtturuusujen poiston tehdyn kaivamalla ne kaivinkoneella pois, joten varmasti äärimmäisen vähän on jäänyt jäljelle uusia versoja tuottavia juurakoita. Lisäksi viime vuonna ei enää ollut kurtturuusujen siementuotantoa ko. paikoilla, joten hyvin mitätöntä uusien kurtturuusuversojen maasta nousu on siksikin, ja näin olen tänä keväänä havainnut itse; melko vähäistä on ollut tuollainen "ruusujen maasta nousu".
Niinpä kuulostaa hätävarjelun liioittelulta tuollainen ko. alueen kokonainen niitto, ja lisäksi jos on tarpeen tuollaista kurtturuusun jatkotorjuntaa tehdä, niin miksei siihen voisi soveltaa valikoivaa poistamista sen sijaan, että vain niittää yksitotisen tylsästi kaiken niitossa pois aiheuttaen visuaalisesti ankeaa maisemaa? - tämänlainen yksioikoisuuden liiallinen toteuttaminenhan on muutenkin yksi suomalaisen ajattelun ja asenteen ilmentymä; kuutioidaan asioita, jotta niitä olisi "tehokasta" ja "halpaa" laittaa toteutukseen...
Lisäksi tässä karhunköynnöksen ja "muiden torjuttavien" kasvien kohdalla mieleeni tulee taas se, että haluan kyseenalaistaa koko "invaasiokasvien / vieraslajien" määrittelynkin: esim. mitä pahaa roolia muka karhunköynnös (Calystegia sepium) tällä paikalla omaa, koska näiltä paikoilta se ei kuitenkaan pääse muualle kaupunkiin niin vain leviämään, se myös kukkii kauniisti ja on tavallaan tavoitteena hyvä maanpeitekasvi?...
Mitä ne "muut torjuttavat lajit" sitten muka ovat, koska en itse ole havainnut mitään muuta hälyttävää ko. paikoilla, kun tuo valtalaji heinien ja karhunköynnöksen lisäksi on tuo peltokanankaali?
Kuulostaa tuo "muut" jotenkin hatusta vedetyltä ja perusteettomasti lisätyltä tekosyyltä, jolla oikeutetaan yhä vahvemmin muka tällainen kokonainen ja totaalinen niittotyyli ko. paikoilla -- tai sitten ei myönnetä tuota em. palautteeni aihetta, että on väärin luultu peltokanankaalia idänukonpaloksi, ja tämä peitetään termin "muut torjuttavat kasvit" alle...
Näiden perusteella vaikuttaa myös siltä, että tuollaista kaikkien mainittujen ja lisäksi "muiden kasvien" niitolla tapahtuvaa torjuntatyötä jouduttaisiin tekemään ikuisesti ja loputtomasti, koska aina tulee joka kesä "muita kasveja", joita joutuu torjumaan aina kerta toisensa jälkeen eikä moisesta kierteestä päästä siksi koskaan kunnolla eroon tuollaisen niittostrategian ja "invaasiolaji"-pakkomielteen takia.
Tämänlainen maisemien ankeuttaminen onkin oikeastaan osaltaan merkki juuri siitä, miten tuo koko "invaasiolajien torjunta" on jo lähtökohtaisen määritelmällisesti ja ylipäätäänkin toiminnallisesti kestämätön, ylimitoitettu ja jopa vainoharhaisuutta lähestyvä konsepti, jonka puitteissa toteutetaan nyt tällä paikalla ja varmasti ympäri koko Suomea muutenkin jopa ihan turhia ja monin paikoin liian mahdottomia puiston ja ympäristön hoidon töitä.
Tämän hoitotoimikokonaisuuden premisseissä on siis jo lähtökohtaisesti vikaa, ja pitäisikin alkaa tarkastelemaan siinä koko periaatepohjan muuttamista, koska ei tämänlaisen torjuntatyön jatko ole toiminnallisesti ja kasviestetiikan kannalta hyvältä tuntuvaa!
Liian "kätevästi" tämänlainen periaatevika myös aiheuttaa ankean ympäristöestetiikan kautta osaltaan ko. ympäristössä kulkeville ihmisille psyykkisesti huonoa ympäristöön orientoitumista ja vuorovaikutuspuutteita luonnon ja kasvien kanssa siihen nähden, miten paljon paremmin asiat voisivat olla ilman tällaisia niitto- ja torjuntastrategioita...
Päivitys 25.5.2023 klo. 20:10:
Malmin lentokentän niitty ajettiin matalaksi kesken pesimisajan – lintujen jäänteitä maassa, emot etsivät pesiään >> Tällaistakin vikaa ja haittaa liittyy aikamme puistojen ja ympäristön hoidossa niittyjen / nurmikoiden leikkaamiseen ja niittämiseen - jotenkin on siis tällaisen pohjalla sekä vieraannuttu luonnon ja vuodenkierron prosesseista että nojaudutaan liikaa kahlitseviin ja vääristäviin sääntöihin, joita ei ole miettitty loppuun saakka tai ei ole ajateltu niissä kaikkia merkityksellisiä aspekteja riittävästi. Tämä on siis osaltaan samanlaisen aihepiirin jatkoa tässä yllä tekemälleni kritiikilleni Hämeenlinnan kaupungin suhteen.
No comments:
Post a Comment