Tänään tiistaina 19.11.2024 sain viimein valmiiksi vuodenkierron seurannan valokuvausprojektini uudistuksen, jota olen rakennellut pari-kolme viime viikkoa ja jota havittelin valmiiksi juuri tähän marraskuun vaiheeseen mennessä; erityisesti halusin saada sen valmiiksi nyt juuri ennen kuin huomenna keskiviikkona tulee se sääennusteissa ennakoitu lumimyrsky Etelä-Suomeen(kin).
Tämän mukaan olen siis päättäväisesti olosuhteiden (sekä oma elämä että maailmantilanne) epävarmuuksista huolimatta haluamassa toteuttaa ko. projektiin kuvasarjojen valokuvaamista vielä ainakin ensi vuoden loppuun saakka sekä Espoossa että Hämeenlinnassa.
Olen aikaisemminkin uudistellut tätä projektia joinakin aikaisempinakin vuosina juuri marraskuun ko. vaiheeseen mennessä, ja tarkoitus tällaisella aikatauluttamisella juuri tähän loppusyksyyn on ollut se, että uudistuneet valokuvauksen lenkit tulevat käyttöön kokonaisuudessaan valmiina ennen talven tuloa, jolloin esim. uusina kuvauslenkkeihin sijoitettavat kuvanottokohteet alkavat keräämään kuvasarjaa koko talven lumitilanteiden puitteissa alusta asti, ja jolloin samalla edeltänyt ruska on jo ohi.
Täten talvi ei siis tule edustetuksi kuvasarjoissa väärin kesken kaiken esim. vuoden alusta alkaen, jolloin edeltäneenä marras-joulukuuna on ehtinyt olemaan jo monia lumitilanteita. Lisäksi ruskan jälkeinen aika on tavallaan myös "puhtaalta pöydältä" uusien kuvasarjojen aloittamista, jolloin kasvillisuus on jo pysähtyneenä levossa eli se on alkanut olemaan visuaalisesti muuttumatonta.
Tässä tämän vuoden marraskuun vaiheen uudistussisällössä pätee siis edelleen tuo sama aikataulutusmetodi uudistukseen ja varmasti olen tästä aikaisemminkin maininnut, mutta tällä kertaa siihen kuuluu myös seuraavanlaista sisältö- ja kohdeuudistamista:
Ensinnäkin halusin saada aikaan kevennettyä valokuvien ottamista kullekin valokuvauslenkille niin Espoossa kuin Hämeenlinnassakin, jossa yhtäältä poistin nimen omaan juuri talvikauden lumitilanteiden puitteissa liian hankaliksi osoittautuneita kuvaottopaikkoja; tämä tarkoittaa siis sitä, että mm. lumenauraamisesta syntyneiden lumivallien ja muutenkin paksujen lumihankien takia niillä poistettavilla paikoilla on ollut liian vaikeaa hakeutua tarkkaan kuvanottopaikkaan ja -asentoon (kuvanottoasemointiin), koska kuvasarjojen on siis tarkoitus osua jokaisessa kohteessa mahdollisimman tarkkaan kuvarajauksiltaan yms. parametreiltaan joka kuvauskerta vuodenkierron aikana päällekkäin tai sisäkkäin mm. sujuvalta näyttäviä timelapse-videoita varten.
Toisekseen halusin tehostaa ja sujuvoittaa itse valokuvauslenkkejä reiteiltään, jossa on myös tavoitteena saada ne helpommiksi kiertää läpi joka kuvauskerta; tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen käytössä olevan kolmen lenkin osalta (Espoossa kaksi kahtena päivänä ja Hämeenlinnassa yksi yhtenä päivänä 1-2 viikon välein ja tarvittaessa tiheämminkin tehtäviksi) sain sain tehostamisen jälkeen tiivistettyä niihin ajankäyttöä ja kullakin lenkillä on nyt entistäkin nopeammin tehtävä lenkkireititys ja kohdevalikoima.
Tällainen tehostaminen on myös mahdollistanut nyt sen ja myös noiden em. liian hankalina poistettavien kohteiden kauttakin, että saatoin myös lisätä vielä sekä Espoossa että Hämeenlinnassa uusia kuvanottokohteita, joita olin katsellut puutteena jo 1-2 viime vuoden ajan sisällytettäviin kohteisiin, mutta joita en vielä aikaisemmin saanut mahdutettua mukaan.
Nimittäin mukaan mahduttamisen ongelma kohdevalikoimassa kuvauslenkeille on juuri siinäkin, että samalla tavalla ja samassa kuvanottojärjestyksessä ja -aikataulussa tehtävät kuvauslenkit on saatava mahtumaan vuoden pimeimpänäkin aikana joulukuussa riittävän paljon valoa sisältävään päivänvaloaikaan, eli käytännössä siis normaaliajassa (talviajassa) n. klo. 9:00 ja 15:00 välille.
Tähän uudiskohdevalikoimaan tavallaan liittyy myös se, miten joitakin ennestään mukana olleita kohteita halusin alkaa valokuvaamaan eri vuorokauden aikana uudistuksessa, ja nämä muutokset tein myös: tähän liittyen valokuvasin välivaiheet niihin kohteisiin täyspilvisissä tilanteissa, jolloin kohteiden vuorokaudenajan muutoskohta ei tule jyrkästi esille, vaan tavallaan saumattomana illuusiona.
Muutoksia kuvanottopaikkoihin tein myös siksi, koska halusin seuraavalle vuodelle päästä eroon niistä paikoista, joissa olisin liian paljon tekemisissä mm. Hämeenlinnassa olevien "puistokemistien" eli siis juopottelijoiden ja narkomaanien kanssa -- heidän oleskelujoukkonsa ovat vuosi-vuodelta lisääntyneet kesäaikoina maastossa ja kaupunkitiloissa, ja joissakin yksittäisissä paikoissa he ovat olleet häiriöksi valokuvanottojeni tiellä; tämän sosiaalisen aspektin halusin siis nyt pois ensi vuodelle.
Lisäksi tähän kuvauslenkkien uudistukseen ovat pakottaneet sekä Espoossa että Hämeenlinnassa ko. kaupunkien ja muiden tahojen tekemät ja aloittamat / ensi vuonna alkamassa olevat infrastruktuuri- ja puistotyömaat isoine rakennushankkeineen:
Espoossahan on ollut menossa tämän vuoden alusta alkaen Leppävaarasta länteen kulkevan rautatien iso uudistushanke eli Kaupunkiratahanke, jonka takia jouduin jo viime vuoden marraskuussa ennakoimaan sitä näiden kuvauslenkkieni mukauttamisella siihen -- päätin mukauttaa ja siten sujuvoittaa tämän kertaisessa kuvauslenkkiuudistuksessa sitä vielä lisää tästä marraskuusta alkaen, ja koko ensi vuodelle.
Hämeenlinnassa puolestaan on alkamassa ensi vuoden kesällä / ehkä jo keväästä alkaen Hämeen linnan yhteydessä olevan Linnanpuiston ja sen vieressä Tampereentien länsipuolella olevan toisen viheralueen isot uudistus- / remonttityömaat, jotka kestävät valmistua sitten kevääseen 2026 saakka.
Tämän takia päätin ennakoida sitä muuttamalla kuvauslenkkiäni mukautumalla siihen jo tästä marraskuusta alkaen, koska melkeinpä kaikki ko. puistossa tähän saakka mukana olleet valokuvanottopaikkani tulevat kuitenkin poistumaan ko. työmaan takia kesken kaiken ensi vuonna; en siis päättänyt jatkaa enää niiden kuvien ottamista tätä nykykohtaa pidemmälle.
Näin ollen tämä Hämeenlinnan keskeisimpiin turistikohteisiin kuuluva ko. puisto jää nyt käytännössä pois tästä projektistani ilmeisesti lopullisesti, jos varsinkin teen näitä kuvauslenkkejä enää vain ensi vuoden loppuun saakka...
Sain kerättyä kuitenkin jopa n. 10 vuoden mittaiset kuvasarjat pisimpään mukana olleissa kohteissa siinä puistossa, ja niissä kuvasarjoissa on sitten jatkossa muistoina mm. ko. puiston näyttävät ja isot hopeasalavat (Salix alba "Sibirica"), jotka vanhoina ja jo osittain vaarallisenkin huonokuntoisina kaadetaan kokonaan pois tuossa puistouudistuksessa jo ensi vuonna.
Tämä viimeisin kuvauslenkkiuudistus oli tarkoitus tehdä myös niin, että sain jokaisen niiden parissa olevan kuvanottopaikan viimeisimmät (ja uusissa kohteissa myös ensimmäiset) valokuvat otettua viime viikosta alkaen siis tässä marraskuussa jatkuneissa lumettomissa olosuhteissa, ja tänään Espoossa sain tehtyä viimeiset valokuvaukset siihen onnistuneesti uuden kuvausreitin mukaisesti -- näin ollen siis jatkossa "puhtaalta pöydältä" uusien kuvauslenkkien parissa tehtävät kuvasarjat muodostuvat kokonaisuudessaan tuon huomenna keskiviikkona alkavan lumipyryn tuottamien lumitilanteiden mukaisesti yhtenäisenä jatkumona.
Lumitilanteista puheenollen tämän kuvauslenkkiuudistuksen yhteydessä tarkistin ja tapauskohtaisesti joko korjasin tai uusien kuvanottopaikkojen ollessa kyseessä myös lisäsin kuvanottopaikoilla oleviin kuvanottoasemointeihini vedenkestävällä tussilla kuvanottokorkeuden merkinnät -- siis mm. liikennemerkkitankoihin, valaisinpylväisiin, siltarakenteisiin jne.
Tätä talvikauden lumitilanteita varten olevaa metodiahan olen käyttänyt kuvauslenkeilläni apuna jo useamman vuoden ajan, jossa tarkoitus on siis varmistaa talvikauden paksujen lumihankien ja lumenaurausvallien tilanteisiin jokaisella kuvanottopaikalla aina oikeat kuvanottoasemoinnit myös korkeussuunnassa, jotta mm. ne timelapse-videot pysyvät ns. koossa kuvasarjoiltaan yhtenäisesti läpi talvenkin vaikeiden lumitilanteiden.
Tussausapu tarkoittaa käytännössä siis sitä, että laitan aina joka kuvauskerta käteni jonkin tietyn kohdan (yleensä olkavarteni puoliväli joko oikeasta tai vasemmasta kädestäni kuvauspaikasta riippuen, mutta myös esim. ranteeni ulkosyrjä tai kyynärpääni tietystä kädestä) samalla tavalla ko. tussimerkkiä vasten, jolloin kuvanottokorkeuskin valikoituu aina samaksi, vaikka olisi metrin verran lunta ko. kohdalla.
Ilokseni olen saanut todeta pitkin koko tätä vuotta tänne loppusyksyyn saakka, että viime vuoden marraskuussa tätä samaa merkkausta varten käyttämäni "Textmark 750"-merkkinen musta tussi on ollut erinomaisen kestävää lähes kaikilla pinnoilla, joihin olen sitä laittanut; parhaimmalla tavalla lähes koko ajan ennallaan musta tussaus on pysynyt kaikilla puupinnoilla, kuten puisissa valaisinpylväissä ja luonnon puiden rungoilla.
Eniten olen havainnut ko. tussin poiskulumista sellaisissa metallisissa liikennemerkkitangoissa, joissa tussaus on ollut eniten suoraan paistavaa auringonvaloa vasten, eli ko. tankojen eteläpuoliskoissa aurinkoisilla paikoilla -- eli lähinnä vain tällaisissa liikennemerkkiä kuvanottoasemointinani käyttämissäni paikoissa jouduin lisäämään tussausta niihin nyt uudestaan.
Kuten tästä edellä olevasta kuvauksesta voitte päätellä myös, niin suhtaudun edelleen hyvin vakavasti ja ahkerasti tähän projektiini, ja vaikka esim. maailmantilanne on ollut pahenevasti taas uhkaava viime päivinä, kun länsieliitti yrittää saada Vladimir Putinia provosoitumaan käyttämään ydinasetta -- kuten olen todennut, niin näille maailman sotahulluille psykopaateille yksi sopivimmista vasta-asenteista on se, että jatkaa omaa elämäänsä niin normaalisti kuin kykenee, ja omille tavoilleen sopivimmin ahkerasti edelleen huolimatta kaikesta pelkopropagandasta ja uhkatehtailusta!...
Näin ollen aion olla tavallaan mm. tämän vuodenkierron valokuvausprojektini puitteissa pahimmassakin skenaariossa juuri se "Titanicin kannella viulua viihteeksi soittanut silinterihattuinen muusikko viimeiseen uppoamiseen saakka" kuin mikään ei voisi vaikuttaa terminaalisesti ja keskeyttää elämää! -- se manifestoi omalta osaltaan äärirakkautta myös jopa ydinarmageddonia vastaan...
No comments:
Post a Comment