Alle listaan 25 kpl. ottamiani valokuvia sekä Hämeenlinnasta että Espoosta, ja niissä esiintyy karkeasti luokiteltuna kolme keskeistä säätilannetyyppiä ilmiöineen > Kronologisessa järjestyksessä sanottuna ensimmäisenä palaan näyttämään Etelä-Suomen sisämaassa etenkin Häme-Pirkanmaa- tienoilla sattuneen runsaan ja puustoissa runsaskuorrutteisen ensilumitilanteen, joka syntyi marraskuussa päivien 21. ja 23. välillä - Se oli tavallaan erikoinen ja hetkellinen poikkeus sitä ennen ja sen jälkeen tälle viikolle 50 saakka jatkuneiden erittäin leutojen ja lumettomien säiden keskellä.
Hämeenlinnassa tätä märkää ja tarttuvaa lunta satoi "vain" 5 - 10 cm 23.11. mennessä, mutta osassa Pirkanmaata ja Keski-Suomea sitä satoi jopa paikoin lähes 50 cm aiheuttaen vakavia puustotuhoja ja laajoja sähkökatkoja siellä. Nekin lumet sulivat siis jo 25. - 29.11. välisenä aikana nopeasti pois. Sen sijaan etelärannikolla mm. pääkaupunkiseutu jäi koko tämän sisämaan ensilumiepisodin aikana lähes lumettomaksi tai siellä satoi vain nimellinen valkea huuru kahdeksi päiväksi.
Toisena pikanttina säätapahtumana laitan kaksi tunnelmakuvaa ennätyslämpimästä Itsenäisyyspäivästä eli 6.12. vallinneista olosuhteista. Tässä on ko. ennätyslämmöstä lämpötilaseurantani > Joulukuun ennätyslämpimyys viikolla 49/2015 - Maksimilämpötilaseurantaa 5. - 7.12.2015.
Loput kuvat havainnollistavat Itsenäisyyspäivän jälkeenkin vallinneiden erittäin leutojen säiden aiheuttamia ilmiöitä joulukuun erikoisuuksina. Tässä valokuvaosiossa onkin mukana mm. ajankohtaan nähden hämmästyttävää kasvien vihreyttä ja kasvua.
Alla olevat kuvat olen järjestellyt osittain kronologisesti ylhäältä lukien uusimmasta vanhimpaan, mutta em. teemakokonaisuuksien kesken olen myös tehnyt taiteellista sommittelua epäkronologisesti sekä jakanut kuvia myös osateemoittain ryhmiin.
Koko kuvakavalkadin loppuun teen sääennustetta, joka ulottuu jouluviikolle!
Etelä-Suomen säätä havainnollistavia valokuviani Espoosta ja Hämeenlinnasta marras- ja joulukuun viikoilta 47 - 50 / 2015 >>
Joulukuun alkupuolella jatkuneen erityisleutouden aiheuttamia ilmiöitä:
Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vihreää nurmikkoa ja Hämeen linna tihkusateessa Hämeenlinnassa 13.12.2015; alempaan kuvaan verrattuna tässä on sama näkymä, mutta kontrastiksi tässä tilanteessa kuusi päivää myöhemmin oli täysipilvinen tihkusadesää. Lämpötila oli tosin melkein nollassa eli tässä vaiheessa oli alkamassa lievästi talvinen pikkupakkasvaihe edeltäneen erittäin leudon sääjakson perään. Lunta ei kuitenkaan tällä paikalla vielä satanut, vaikka paikoin räntäistä lunta oli satanut ko. vuorokauden yöstä alkaen hieman siellä täällä ympäri Etelä-Suomea.
Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vihreää nurmikkoa, Hämeen linna ja joulukuinen matala auringonvalo Hämeenlinnassa 7.12.2015; kuvanottoaika oli alkuiltapäivällä klo. 13:08, mikä havainnollistaa ajankohdan jo melkein talvipäivänseisaukseen edennyttä valotilannetta, vaikka kuvassa muutoin vallitsi kuin "syyskeväinen" leutous. Samalla kuva havainnollistaa myös sitä, kuinka sää oli joulukuun leutoudessa hetkittäin myös selkeää / vähäpilvistä, mutta pakkasta ei siitä huolimatta juuri esiintynyt niinä hetkinä. Nuo reunoilla näkyvät hopeasalavat (Salix alba "Sibirica") varistivat sentään lehtensä jo marraskuun lopulla kokonaan, vaikka nurmikko jatkoi kuvassa kasvukauttaan jopa näin sisämaassa.
Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vehreää peltoa Espoon Leppävaaran luoteispuolella 8.12.2015; maaseudun pelloilla on myös ollut tämän joulukuun aikana poikkeuksellista vihreyttä myös syysviljojen normaalistikin esiintyvien oravaiheiden ohella, kuten tässä kuvassa rehupellolla heinäkasvien ilmentämänä. Monilla pelloilla myös ns. rikkakasveja on ollut yhä kasvussa! Tämä sama näkymä esiintyi myös viime lokakuussa julkaisemassani niittyteemakuvakirjoituksessani > Verratkaapa. Tässä tilanteessa oli myös noita kauniita hahtuvapilviä saapumassa olleen lämpimän rintaman edellä aaltomaisina rakenteina tuuliväänteen takia.
Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Laaja lammikko voimakkaan länsi-lounaistuulen aiheuttamine aaltoineen pellolla Espoon Leppäsillassa 10.12.2015; tämä erittäin leuto joulukuun sää on samalla tarkoittanut myös lounaasta ja lännestä tulleita runsaita vesisateita, jonka takia maaseutujen pelloilla alavilla paikoilla on muodostunut jopa tämänlaista tulvimista. Länsi- ja lounaistuulien voimakkuus edesauttoi osaltaan lämpötilojen korkeana pysymistä; myös Itsenäisyyspäivän jälkeen tälläkin alueella oli taas pariin otteeseen lähes +10 asteen lukemia!
Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vehreää väylän niittyreunaa Espoon Leppävaaran luoteispuolella 8.12.2015; liikenneväylien reunoilla kuluneen vuoden kasvukauden aikana nähtiin tyypillisesti monenlaista niittyjen ja nurmien leikkuuta, josta johtuen osalla niitetyistä pinnoista tämä erittäin leuto loppusyksy on yhtäältä pitkittänyt viime kesän aikana uudistunutta leikkuun jälkeistä vihreyttä. Toisaalta jopa näin marras- ja joulukuussa on muodostunut yhä jopa tuoretta "talvivihreyttä"! - Tällä liikenneväylän reunalla vaikuttaa olleen kyse molemmista vihreyksistä, kun mainittavia pakkasiakaan ei edelleenkään ollut tainnuttamassa vanhaa vihreyttä liikaa.
Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vuolaan vesivirran jättämiä jälkiä väylällä Espoossa mormonitemppelin vieressä 8.12.2015; näissä leudoissa virtauksissa kuvaa edeltäneen Itsenäisyyspäivän ennätyslämpö huipensi myös vesisateita hyvin rankoiksi. Niinpä tälläkin alueella sattui lähes ukkosmaisen rankkaa kuurosadetta, joka käy hyvin ilmi tämän kuvaajaa kohti laskevan rinteen liikenneväylällä voimakkaan lajittuneesti vesivirrassa levinneistä muta- ja hiekkapinnoista.
Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vihreää ja kasvavaa nurmikkoa Ystävyydenpuistossa Hämeenlinnassa 7.12.2015; monilla nurmikoilla heinien korret olivat säilyneet jopa näin sisämaassa hyvin vihreinä, ja tuon kuvan nurmikossa nähtävät könttämäiset vihertupsut kertovat siitä, kuinka ne olivat olleet kuvan ottohetkeen saakka parhaiten kasvussa säilyneitä kohtia. Useat yli +5 asteen lämpötilat joka viikko marras- ja joulukuussa tähän saakka ovatkin tavallaan merkinneet kasvukauden ainakin osittaista tai laikuttaista jatkumista edelleen!
Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vehreää kangasmetsää Espoon Karakalliossa 8.12.2015; kuvassa näyttää jopa kesäisen vihreältä, mutta se on osittain harhaa eikä siten niin kummallista tähän aikaan vuodesta. Nimittäin tuo kenttäkerroksen vihreys johtuu lehdettömistä mustikan (Vaccinium myrtillus) varvuista, mitkä ovat tyypillisesti vihreitä parin vuoden vanhoilta osiltaan. Osaltaan vihreyttä loivat pinnalla myös sammalet. Tosin voi olla, että nämä äärileudot olosuhteet ovat jonkin verran pitäneet sekä näiden varpujen että noiden havupuiden neulasten vihreyttä ajankohtaan nähden normaalia hitusen raikkaampina.
Ennätyslämpimän Itsenäisyyspäivän kaksi erityispiirrettä:
Ennätyslämpimän Itsenäisyyspäivän runsassateista iltanäkymää Hämeenlinnassa 6.12.2015; ko. päivän illalla oli siis kylmän rintaman yhteydessä lähes ukkosen rankkaa kuurottaista sadetta ympäri Etelä-Suomea. Tässä kuvanottovaiheessa sade oli jo hieman tasaantumassa heikommaksi, mutta illan pimeydessä tämä hyvin vetinen tunnelma oli enemmän lokakuun kuin joulukuun tyyppistä.
Ennätyslämmin Itsenäisyyspäivä Hämeenlinnassa 6.12.2015 - Tuulista ja tihkusateista Vanajavettä lounaaseen kuvattuna; tämän erikoislämmön toinen pikantti piirre oli voimakas länsi-lounaistuuli, joka tosin tällä sisämaan alueella oli enimmäkseen "vain" navakkapuuskaista, kun tässä säätilanteessa myrskypuuskiin yltäneet tuulet rajautuvat vain etelärannikon tuntumaan. Täysin sula ja vahva-aallokkoinen sisämaan järvi toi silti tässäkin mieleen enemmän loka- kuin joulukuun.
Marraskuun viikonvaihteen 47/48 ensilumitilanteen jääminen lähes olemattomaksi pääkaupunkiseudulla:
"Ensilumi"tilannetta Espoon Leppäsillassa 23.11.2015 - Vain äärimmäisen vähäluminen kostea niitty; kun alla nähtävät määrät lunta saatiin 21. - 23.11. Hämeenlinnassa, niin samaan aikaan tällä alueella sateet jäivät yhtäältä muutenkin vähiin, joten siten toisaalta lumena saadutkaan sateet eivät olleet kummoisia, kun viimein oli riittävän kylmää kiinteille sateille. Kuvan ottoa seuranneena päivänä eli 24.11. alkoi jo seuraava erikoisleuto sääjakso, jolloin tuo lumihuuru ja vielä yöllä muodostunut pakkaskuura sulivat jo muutamassa tunnissa pois. Tätä kirjoitettaessa eli 13.12. pääkaupunkiseudulla on paikoin satanut tuota määrää enemmän lunta, joka on vasta siis alueen toinen lumitilanne alkavassa talvessa. Ensilumeksi määriteltävä yksi sentti tai enemmän lumipeitettä ei ole silti toteutunut tällä paikalla vieläkään, ja lumiaurat ovat pysyneet varikoilla edelleen.
Marraskuun viikonvaihteen 47/48 ensilumitilanteita sisämaassa (Hämeenlinnassa) > lumikuorrutteiset maisemat vielä sulina pysyneiden vesialueiden äärellä:
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 23.11.2015 - Lumista rantakaislikkoa, kauniita hahtuvapilviä sekä sulaa ja tyyntä Vanajaveden pintaa; tämä lumisade-episodi sattui sen verran lähellä nollaa pysyneissä lämpötiloissa, ettei sisämaan järviinkään ehtinyt tulla kuvanottohetkeen mennessä jäätä. Sen sijaan em. runsaimman lumisateen alueella Pirkanmaa-Keski-Suomi -alueella lumesta tuli kuulemma joihinkin järviin sohjoa. Lisäksi seuranneena yönä toisaalta syntyi hetkeksi jääriitettä järviin pakkasten huipennuttua -5 asteen kylmemmällekin puolelle juuri ennen uutta hyvin leutoa säätä.
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 23.11.2015 - Heikkotuulista Vanajavettä ja sinisorsalaivue; täysin sulilla järvivesillä myös linnuilla on ollut erikoisen helpot olosuhteet, kun jäät eivät ole olleet estämässä liikkumista mitenkään edes tähän kirjoituksen julkaisupäivään (13.12.) mennessä. Tässä kuvan taustametsässä on havaittavissa alla oleviin kuviin nähden lumikuorrute-eroja, koska muita lumikuvia paria päivää myöhemmin olleessa tässä tilanteessa hieman jo pakastunut ja tuulisempi sää oli varisuttanut osasta lehtipuita lumikuorrutteita pois.
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen Varikonniemen metsä Lukiokadun itäpäästä nähtynä; edelliseen kuvaan nähden tässä havaitaan tämän ensilumiepisodin puitteissa runsaimmilleen kuorruttuneet lehtipuut, kun satanut lumi oli riittävän märkää ja tuuli ei ollut sateen aikana liian voimakasta eikä vielä voimistunut liiaksi kuvanottohetkelläkään.
Marraskuun viikonvaihteen 47/48 ensilumitilanteita sisämaassa (Hämeenlinnassa) > Ensilumi ja liikennesää:
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen puistolehmuskujanne (Tilia X vulgaris); tämän ensilumiepisodin nollakeliluonnetta kuvaa hyvin tämä kevyenliikenteen väylä, missä ilman suolaustakin aurauksen jälkeen asfaltin pinta pysyi vetisenä.
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Lumisia seppelvarpuja (Stephanandra incisa) vasemmalla; tämä auraamatonkin väylä osoitti nollakelistä märkyyttään askelten painaumien loskaisuutena. Tämä loskamärkyys korostui myös siksi, kun edeltäneen marraskuun aikainen poikkeuksellinen leutous ja näin sisämaassakin lähes olemattomat pakkaset olivat pitäneet maan roudattomana ja "lämpimänä", joka edisti lumen sulamista jopa alta päin.
Marraskuun viikonvaihteen 47/48 ensilumitilanteita sisämaassa (Hämeenlinnassa) > Erityisen lumikuorrutteiset lehtipuut puistoissa ja luonnonmetsissä:
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 22.11.2015 - Lumista metsää Varikonniemellä; metsien sisäosa-aukioilla märän lumisateen tekemät lumikuorrutteet kaikissa puissa olivat tyypillisesti runsaimmillaan, kun tällaisilla paikoilla tuulet pääsevät vaikuttamaan sateeseen ja oksilta varistamiseen kaikkein vähiten.
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Lumista puustoa Sibeliuspuistossa; kaupunkirakenteessa samaa tuulensuojaa edellisen kuvan tapaan voivat edesauttaa myös sopivan korkeat kerrostalot joka tai lähes joka puolella tarkasteltavaa puistoa, kuten oli ilmeisesti jossain määrin kyse tämän puiston tilanteessa etenkin alaoksistossa.
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Lumisia puistolehmuksia (Tilia X vulgaris) Hämeenlinnan lyseon edessä Lukiokadulla; katupuut ovat monesti tuulitunnelin tapaisissa olosuhteissa, missä tuulilla on tapana olla usein muita alueita voimakkaampia ja / tai pyörteisempiä. Kuitenkin vallinneessa länsi-luoteistuulessa tämä itään laskeva rinne ko. kohdalla antoi suojaa lumille kertyä näin hienosti tuohon puustoon.
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Lumiset sateenvarjojalavat (Ulmus glabra "Camperdownii") keskustorilla; erikoismuotoiset viljelylajikkeet puilla ja pensailla tulivat lumikuorrutteissaan tietenkin erittäin korostuneesti ja graafisesti esille kasvutavoiltaan, kuten tässäkin tapauksessa.
Marraskuun viikonvaihteen 47/48 ensilumitilanteita sisämaassa (Hämeenlinnassa) > Koristepuiden ja -pensaiden lumikuorrutteet ja viimeiset syksynmerkit eli ruska- ja hedelmäjäänteet:
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen koristeomenapuu (Malus cv.) Hämeenlinnan kirkon edustalla; vaikka tilanteessa oli satanut ensilumi, niin silti syksyäkin oli edelleen havaittavissa mm. tämän puun punaisen hedelmäsadon muodossa. Toisaalta hyvin leuto edeltänyt marraskuu oli jo mädännyttänyt noita omenia varsin pitkälle.
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen kanadantuija-aidanne (Thuja occidentalis) pääkirjaston seinustalla; monet havukasvit ovat erinomaisia lumikuorrute-estetiikan kannalta, vaikkei olisi edes märkää lumisadetta kyseessä. Niinpä otin taas tämän saman jo ennenkin samassa lumikuorrutekatsannossa blogissani esiintyneen tuijakasvuston esittelyyn.
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen orapihlaja-aita (Crataegus grayana) ja Hämeenlinnan lyseon seinää taustalla; tiiviskasvuiset pensasaidat ovat erinomaisia lumipeitteen kerääjiä myös, mikä kävi hyvin ilmi tämän säännöllisesti leikkaushoidetun pensasaidan kohdalla > Siinäpä yksi hyvä syy pitää yllä hyvää pensasaidan hoitoa vuodesta toiseen. Toisaalta kääntöpuolena voi sitten olla joinakin talvina se, että tällaisten aitojen päälle voi todella runsaslumisina aikoina kertyä jopa aitaa vahingoittavaa tykkylumitaakkaa.
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen kurtturuusu (Rosa rugosa); syksyn merkit olivat viipyneet normaalia pidempään edeltäneen marraskuun oltua hyvin leuto. Niinpä tällaiset normaalistikin myöhään lehtensä varistavat pensaat olivat jättäneet viimeisiä ruskalehtiään tämän ensilumiepisodin sekaan jopa ilman pakkasvaurioita pakkasten pysyttyä edelleen sisämaassakin hyvin harvinaisina ja heikkoina. Muita vastaavia osittain lehteviä pensaita tässä vaiheessa olivat yhä myös mm. jotkut jasmikkeet (Philadelphus sp.), myöhäiset pensasangervot (Spiraea sp.), punapajut (Salix purpurea), myöhäiset kanukat (Cornus sp.) ja villaheisi (Viburnum lantana). Näistä ainoastaan punapajuilla on vielä tätä julkaistaessakin (13.12.) säilynyt hieman lehtiä oksilla.
Marraskuun viikonvaihteen 47/48 ensilumitilanteita sisämaassa (Hämeenlinnassa) > Eri kasvityyppien erilaisista lumikuorrutetilanteista:
Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen sinikuusama (Lonicera caerulea) ja Kullervo-veistos pääkirjaston edessä; tässä kuvassa on havainnollisesti ainakin kolmea eri tyyppiä lumikuorrutteita > Etualan sinikuusama keräsi parhaiten lunta päälleen, mutta tuon kirjaston seinällä nähtävä villiviini (Parthenocissus sp.) pysyi lähes lumettomana, koska siihen nähden rakennuksen takaa puhaltanut tuuli sadatti lunta ko. köynnöksen yli ohitseen. Taustalla nähdään, kuinka hopeakuusten (Picea pungens "Glauca") oksilla lumitaakka ei ollut vielä kovin kummoisen näköinen. Se kertoo yhtäältä siitä, kuinka sataneen lumen määrä jäikin vielä kohtuulliseksi tällä alueella, ja toisaalta myös siitä, kuinka tuollaiset havupuut ovat luonnostaan rakentuneet kannattelemaan paljon isompiakin lumitaakkoja oksillaan.
Tuosta veistoksesta on muuten mielenkiintoinen artikkeli Eliitin Esoteeriset Symbolit -blogissa >> Kullervo. Ko. blogiahan mainostin alkusyksyllä, ja tulen vielä palaamaan siihen yhteiskunnallispoliittisessa kirjoittelussani...
Lopuksi sääennustetta Etelä-Suomeen tälle viikonvaihteelle, ensi viikolle 51 ja alustavasti seuraavalle jouluviikolle 52 / 2015 >> Tänään sunnuntaina on siis alkanut lievästi talvisemman sään vaihe ja se jatkuu ensi viikon alussa pikkupakkas- ja / tai rannikon nollakeleinä luoteispainotteisessa virtauksessa, jossa heikkoja lumisateita voi ajoittain tulla, mutta välillä on myös selkeämpiä säähetkiä - Tämä vaihe ei kuitenkaan tuo merkittäviä lumipeitteitä; samalla maa ja järvet ehtivät jäätyä vain nimeksi. Korkeapaineen selänne näyttää siirtyvän Suomen yli itään tod. näk. ke-to yönä, jolloin lämpötila voi laskea sisämaassa hetkeksi -5 asteen vaiheille ainakin itäosissa, jolloin jäätyminen voi olla selvempää.
Tämä uusi lievästi talvinen vaihe on kuitenkin vain väliaikainen poikkeus, sillä jo to-pe Pohjois-Atlantin erittäin raju ja laaja matalapainetuotanto alkaa ottaa taas vallan tuoden ensimmäisen annoksen jopa yli +5 asteista harmaata säätä, mitä edeltää to-pe voimakas sadealue; sade voi tosin tulla etenkin sisämaan itäosissa aluksi lumipyrynä, mutta vesisade valtaa alan pian. Sitten la-su tulee vielä yksi kylmempi annos luoteesta matalapaineen jälkipuolella ja sunnuntaina korkeapaineen selänne siirtyy lännestä yli, jolloin tarkastelualueella voi olla hetken heikkoa pakkasta, mutta uusia lumisateita ei näillä näkymin juurikaan tule.
Tuokin pieni kylmeneminen jäisi siis vain pieneksi maistiaiseksi, kun jouluviikon heti alusta näyttäisi tulevan jopa äärimmäisen leutoa ilmaa taas voimakkaiden länsi-lounaistuulien kera koko Suomeen, ja näillä näkymin se leuto jakso voisi kestää jopa Joulunpyhien ylitse. Leutous voisi joidenkin ennustemallien mukaan äityä taas ajoittain jopa ennätykselliseksi eli Joulun pyhien aikana jopa +10 asteen lukemia voitaisiin saavuttaa!...
Tilanne jouluviikolla on kuitenkin mielenkiintoinen toisaalta siksi, koska edeltävällä viikolla eli ensi viikolla 51 Uralille - Länsi-Venäjälle muodostuu ankaran pakkasen alue, joka näyttäisi jossain määrin pistävän vielä jouluviikon alussa ns. hanttiin Suomen itäpuolella tuolle länsi-lounaisvirtauksen vyörylle. Kuitenkin Joulun aikoihin länsivirtaus näyttäisi pääsevän voitolle jopa Venäjän puolella...
Valkoista joulua toivoville tämä leuto vyöry olisi kuitenkin hyvin huono uutinen, kun alkavalla viikolla 51 muodostuvat mahdolliset vähät lumipeitteet joka tapauksessa sulavat heti kättelyssä jo ensi pe-la ja järvissäkin tulevat jäät poistuvat samalla parissa päivässä. Jouluviikolla joissakin ennustemalleissa jopa Lappia myöten tulee siellä olevia lumia sulattavia suojakelejä (Joskin sinne tulee em. matalapainetoiminnasta ensi viikollakin myös lisää lunta) >> Ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa voisi todennäköisesti olla vaara lumettomalle Joululle jopa ennätyslaajalla alueella...
No comments:
Post a Comment