Viinivaahtera (Acer circinatum)
Tuesday, May 31, 2005
Hurmevaahtera (Acer platanoides "Faassen's Black") -siementaimet.
Yllä oleva kuvasarja Mäntsälän taimikasvatuspaikalta on otettu perjantaina ja lauantaina 27. - 28.5.2005, kuten myös hieman alempana merkinnässä "Hiirenkorvakuvia - osa 3" olevat kuvat. Tässä kuvasarjassa on aikaisemmin lehtensä puhkaisseita lajeja hiirenkorvalla olevien lisäksi. Kuvia vertailemalla näettekin siis hyvin eron eri lajien kasvuvauhdeissa. Kyseisenä lauantaina kuvasin siis myös Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa olevia kasveja, joten niitäkin voi erinomaisesti verrata näihin kuviin. Tulevina päivinä laitan vielä hieman lisää kuvia näytille näiltä kahdelta päivältä.
Monday, May 30, 2005
Omenien lisäksi nyt kukkivat muutkin hedelmäpuut, kuten tässä kuvasarjassa hapankirsikka (Prunus cerasus). Imeläkirsikka (Prunus avium) on aloittanut kukinnan jo ennen hapankirsikkaa. Alakuvassa on lisäksi punaharmaaleppä (Alnus incana f. rubra) demonstroimassa tumman ruskeanpunaisen ja valkoisen värin dramaattista kontrastia sinistä taivasta vasten.
Kaikki tämän päivän "ajankohtaista kukintaa"-kuvasarjan merkinnöissä olevat kasvit on kuvattu Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 28.5.2005. Samaan aikaan puutarhan vieressä järjestettiin Maailma kylässä -festivaali. Kuvauksen aikana esiintyjänä lauloi mm. Irina.
Ajankohtaista kukintaa: omenapuut
Kuvassa valkokukkaisena on rautatienomenapuu (Malus "Hyvingiensis") ja taustalla eri lajikkeita koristeomenaa, kuten; (Malus "Hopa"), (Malus "Makamik") ja (Malus "Royalty"). Kaikki muutkin omenapuut ovat jo aloittaneet kukintansa tähän päivään mennessä.
Ajankohtaista kukintaa: turkestaninomenapuu
Turkestaninomenapuu (Malus "Niedzwetskiana") on eräs punakukkaisista omenoista, joita voi kasvattaa Suomessa menestyksellä. Tämä lajike on tosin erittäin harvinainen. Lajike poikkeaa muista koristeomenoista myös siinä, että se tekee erittäin isoja omenoita. Niiden syötävyys lienee kuitenkin hieman kyseenalaista... Taustalla valkokukkaisempana kukkii venäjänomenapuu (Malus X robusta).
Kultaherukka (Ribes aureum) tekee herukoista toiseksi näyttävintä kukintaa. Näyttävimmän kukinnan saa aikaiseksi vaaleanpunakukkainen ruusuherukka (Ribes sanguineum), mutta se on melko talvenarka eteläisimmässä Suomessakin. Lämpimillä ja suojaisilla paikoilla sekin on tosin erittäin kokeilemisen arvoinen pensas. Tämä laji kukkii kuvan tapaan erittäin runsaasti ja sillä saakin oivallisesti jatkettua keltaisen kukinnan teemaa onnenpensaiden (Forsythia sp.) kukinnan jälkeen tähän kasvukauden aikaan. Syksyllä on lisäksi voimakkaan punaiset ruskasävyt lisämeriittinä.
Ajankohtaista kukintaa: keltakotakuusama
Kotakuusamissa on valinnanvaraa myös vaaleanpunakukkaisten lajien suhteen, mutta tässä on esittelyssä keltakotakuusama (Weigela middendorffiana). Kaikilla kotakuusamilla on isot torvimaiset kukat juuri tähän aikaan. Pensas saattaa kukkia heinä-elokuussa toistamiseen, mutta silloin heikommin kuin ensimmäisellä kerralla. Kotakuusamat ovat jonkin verran talvenarkoja myös aivan etelässä, mutta pensaat uudistuvat hyvin tyvestä, jos versoja kuolee runsaasti talvella. Kukinta on tosin edellisvuoden versoilla, joten ankaran talven jälkeen kukinta kärsii. Kotakuusamia on melko helppo lisätä siemenistä, sillä pitkiin, mutta aika pieniin kotahedelmiin muodostuu erittäin paljon pölymäisen pientä hyvin itävää siementä.
Ajankohtaista kukintaa: japaninruusukvitteni
Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) on Virossa ja Venäjällä tunnettu hedelmäkasvi, mutta täällä Suomessa se on lähinnä koristekasvina käytetty. Hedelmät ovat hieman päärynän oloisia ulkoisesti, mutta erikoinen piirre niissä on voimakas aromaattinen tuoksu. Kukinta on samaan aikaan kuin muilla hedelmäpuilla, kuten omenoilla (Malus sp.), kirsikoilla (Prunus sp.) ja päärynöillä (Pyrus sp.). Erittäin harva muu pensas tai puu tuottaa tämän sävyistä oranssia kukkaloistoa näillä leveysasteilla. Laji on matalana pensaana hyvä maanpeitekasvi, mutta se ei kuitenkaan ehkäise ns. rikkakasvien tulemista kasvuston läpi. Laji on myös piikkinen, mutta tuollaisena kuvan massaistutuksena kukinta on erittäin hieno ja keltaiset hedelmät ovat hyötykäytön lisäksi myös koristeellisia. On myös olemassa hedelmäpuuna tunnettu laji nimeltään kvitteni (Cydonia oblonga), mutta se on aivan eri kasvi kuin tämä ja lisäksi se on Suomessa hyvin talvenarka.
Ajankohtaista kukintaa: viinivaahtera
Viinivaahteran (Acer circinatum) kukinta on näin kaunista. Kukat myöskin säilyvät suhteellisen pitkään, sillä ensimmäiset kukkasilmut avautuvat jo metsävaahteran kukinnan aikana. Tämä lauantaina 28.5. otettu kuva on jo selvästi metsävaahteran kukinnan jälkeistä aikaa, joten tätä näytelmää kestää ainakin parisen viikkoa. Lajin lehdet ovat tosin sen verran näyttävät nekin, että kukinta jää hieman niiden varjoon. Vaahteroista kukintaa on tiedossa vielä myöhemmin mm. lajeilla: mongolianvaahtera (Acer tataricum ssp. ginnala), tataarivaahtera (Acer tataricum subsp. tataricum) ja tähkävaahtera (Acer spicatum). Samaan aikaan viinivaahteran kanssa kukkivat mm. vaahteralajit: vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus), miyabenvaahtera (Acer miyabei) ja sokerivaahtera (Acer saccharum), mutta niiden kukinta on vaatimattoman kellertävää /vihertävää.
Saturday, May 28, 2005
Subscribe to:
Posts (Atom)
