Blogikirjoittamiseni tilanteesta kesällä 2016 - Yhteiskunnallispoliittinen aktivismini sekä luonto-, kasvi-, sää-, ja myrskybongausseurantani vaiheista

Blogini päivittämisessä ovat jatkuneet pitkät tauot julkaisujen välillä - Syynä on edelleen ollut pääasiassa se, että olen suunnannut yhteiskunnallispoliittisen aktivismini energiaa intensiivisesti ja jatkuvasti Facebookissa toimimiseen; niinpä mielenkiintoni on ollut valitettavasti heikkoa täällä blogissa kirjoittelemiseen.

Siksi näemmä jopa jo yli puolet blogini lukijoista on kaikonnut Bloggerin statistiikan mukaan - Pahoittelen kirjoituksiani pitkään odotelleille ja sitten jo kyllästyneille tätä tilannetta!

Olen kuitenkin katsonut tämän kesän aikana Facebook-alustan parhaimmaksi tehdä hyvin tarkkaan ja säntillisesti seurantaa maailman tämän hetken geopolitiikasta, sosiologisista ja muista ilmiöistä sekä tehdä niistä alustavia analyysejä ja pohdintoja; tämä kesä onkin ollut hyvin dramaattinen ja kauhea sekä toisaalta joitakin positiivisia alkuja paljastava, joten tuollaisella seurannalla on ollut oleellinen roolinsa! - Jossakin vaiheessa lähiaikoina tulen kyllä työstämään tästä seurannasta materiaalia tänne blogiinkin, mutta en vielä lupaa tarkkoja aikatauluja....

Tämän kirjoitukseni mukana ilmoittelen muistakin blogikirjoittelemiseni tilanteista, joita on ollut tänä kesänä aluillaan, mutta jotka ovat jääneet loppuun tekemättä osaltaan tuon em., mutta myös muiden syiden takia >>

Yhtenä kesän alussa aikomanani kirjoitusteemana oli valokuvallisen ukkosseurannan läpivieminen tämän kesän aikana - Vielä kesäkuun alussa sille näytti olevan lupaava ja innostava alku, mutta tämä seuranta on jäänyt sittemmin kokonaan tekemättä etenkin siksi, koska Etelä-Suomen niillä alueilla, joilla olen aikaani viettänyt, ei yksinkertaisesti ole ollut riittävästi eikä tarpeeksi voimakasta ukkosta > Innostus ko. kirjoitusteemaan laantui laantumistaan ja on nyt kuollut.

Itse asiassa tämä kesä 2016 on jäämässä mieleeni ehkäpä koko elämäni isoimpana pettymyksenä ukkosbongailuun! - Jopa viime kesän ennätysheikko ukkosmäärä on jäämässä kakkoseksi huonoudessa... Eikä nyt elokuun viimeisille päivillekään näytä ennusteiden valossa olevan tulossa tarpeeksi hyvää korjausta asiaan enää, vaikka eilen illalla perjantaina olikin jonkinmoista ukkosta havaintopaikallani Espoossa.

Viime kesän äärivähäisistä ukkosista sattui sentään pari-kolme parhainta episodia juuri Espooseen silloin, kun olin niitä paikalla vastaan ottamassa - Sen sijaan tänä kesänä tuon kesäkuun alun kohtuullisen hienon alkuepisodin (Kesän 2016 valokuvallinen ukkosseuranta, osa 2 - Touko-kesäkuun viikolla 22 torstain 2.6. runsaita lämpöukkosia intervalleissa pohjoisesta etelään) jälkeen en ole edes nähnyt itse salamoita, vaan ainoastaan kuullut hieman etäistä jyrinää silloin tällöin ja joitakin välkähdyksiä.

Tänä kesänä onkin käynyt kahdella tavalla huonosti ukkosbongailussani - Ensinnäkin kesän parhaimmat ukkosilmamassat tekivät heinäkuun aktiivisimman ukkosjakson aikana selkeät oharit Etelä-Suomen osalta, kun idästä ja kaakosta pyrkineet kosteat helleilmamassat ukkosineen ja Fennoskandian matalapaineiden huono sijoittuminen siinä syöttivät kovimmat ukkoset itärajalta kiertäen Kainuuseen ja Etelä-Lappiin - Itse asiassa Lapin alueella tämä kesä muodostui etenkin heinäkuun aikana jopa erityisen rajuksi ukkosiltaan, ja ukkosia oli siellä useinakin päivinä!

Etelä-Suomessa on ollut tyytyminen vain lähinnä heikkoihin - kohtalaisiin polaari-ilmamassan ukkosiin ja hellejaksoina kovimmat ukkoset ovat siis jääneet muodostumatta - Siinä puolestaan omalla kohdallani on käynyt niin, että olen missannut monia noita ukkosrippeitä mm. siten, että en ole ollut Espoossa kotonani paikalla, kun sinne on tullut noita "semi-ukkosia" pariin-kolmeen kertaan. Hämeenlinnassa olen myös viettänyt aikaani mm. erään valokuvausprojektini takia, mutta sillä seudulla on ollut jopa ennätysvähän ukkosta, eikä siis siellä ole ollut mahdollisuutta edes nähdä eikä kuulla ukkosta kunnolla.

Toinen kirjoitus-kuvateemani kesän alussa oli aikomukseni havainnollistaa ottamieni kasvivalokuvien avulla tämän kasvukauden erittäin etuaikaista kasvien kasvua (Kasvukauden 2016 huomattavan etumatkan ilmenemisiä ja vaikutuksia luonnosta puistoihin ja puutarhoihin; touko-kesäkuun vaihteen tilanne), joka oli muodostunut kesäkuun alkuun mennessä ennätyslämpimän toukokuun ansiosta.

Tuon kesäkuun alun ensimmäisen seurantaosan ja silloisen helteen jälkeen sää on kuitenkin ollut lämpötiloiltaan pääasiassa vain normaalia tai normaalia viileämpää; kesäkuussa vähän aikaa oli jopa erittäin kylmää > Niinpä kasvukauden etenemisen etumatka normaaliin verrattuna on kesän aikana kaventunut varsin maltilliseksi, ja siksi innostus tuollaiseen kasvukausiraportoimiseen on koko ajan vähentynyt.

Kasvukauden etenemispyrähdyksiä on hillinnyt sekin, kun hellettä on ollut kesäkuun alun jälkeen vain kolmena hyvin lyhyenä jaksona (tunniste: Kesän 2016 kuumin päivä), ja tämä meneillään oleva elokuu on ollut tähän mennessä jopa kokonaan helteetön, ja se on tosi harvinaista! - Toisaalta paria-kolmea koleaa päivää lukuun ottamatta erityisen viileää viime aikoina ei ole silti ollut, mutta lähinnä vain tasaisen normaalia ja runsaspilvisen epävakaista.

Tällä hetkellä kasvukauden loppuvaiheiden etumatka ajankohdan normaalitilanteeseen verrattuna onkin enää korkeintaan vain n. kahden viikon luokkaa, ja paikoin eroa normaaliin ei edes ole enää havaittavissakaan. Siksi vuoden 2011 ennätysetuaikaisen kasvukauden (tunniste: kasvukausi 2011) kaltaista prosessia koko kasvukauden tai varsinkaan kasvukauden loppuosan mitalta ei ole ollut mahdollista saada tällä kertaa.

Tässä vaiheessa kasvukauden tapahtumia ovatkin nyt olleet varsin tyypillisesti mm. >> maitohorsmien (Chamerion angustifolium) siemenvillavaiheen pitkittynyt jatkuminen jo kolmatta viikkoa, omenoiden (Malus sp.) kypsyminen (satoa tulee erittäin runsaasti! - ja se on tuon ennätyslämpimän toukokuun ansiota, kun omenapuut kukkivat silloin ennätysrunsaasti poutasäässä!) ja syyshortensioiden (Hydrangea paniculata "Grandiflora") valkoinen kukintavaihe alkamassa muuttumaan vaaleanpunaiseksi.

Toisaalta on olemassa nytkin vielä muutamia merkkejä tuosta toukokuussa muodostuneesta erikoisesta etuaikaisuudesta kasvien kehityksessä > Esim. maaseudun peltoviljelyssä ensimmäisten viljojen puinnit alkoivat jo selvästi heinäkuun puolella, kun normaalisti puintien aloittaminen tapahtuu vasta selvästi elokuun puolella.

Lisäksi jotkin marjat ovat kypsyneet varsin etuaikaisina muutamien viime viikkojen aikana - Esim. kotipihlajan (Sorbus aucuparia) marjasato on ollut jo heinäkuun lopussa osittain ja parin viime viikon aikana kokonaan kypsää. Niissäkin puissa on muodostunut erityisen runsas marjasato, kuten samasta syystä em. omenapuiden erittäin runsas sato! Marja-aronian (Aronia mitschurinii) marjasato on myös jo ajankohtaan nähden hyvin kypsää, kun normaalisti täyttä kypsymistä niillä voidaan odotella vasta syyskuun aikana.

Eräs ilmiö ennätyslämpimän toukokuun ansiosta on myös ollut parin viime viikon aikana havaitut etuaikaiset syysvärit yksittäisissä puissa ja pensaissa > Esim. ensimmäisen ruskavaiheen metsävaahteroissa (Acer platanoides) ja joissakin tuomissa (Prunus padus) sekä pensaista mm. viitapihlaja-angervoilla (Sorbaria sorbifolia) on paikoin esillä yllättävän selkeitä ruskan alkuja.

Tämä johtuu siitä, kun koko kesäkaudelle pysyi kuitenkin sen verran kasvun etumatkaa, jolloin pieni osa puista on alkanut "luulla" tämän viileähkön ja helteettömän elokuun aikana syksyn olevan muka jo alkamaisillaan tai jopa alkanutkin. Toisin sanoen tuollaisilla puulajeilla ja pensailla kasvu valmistui heinäkuussa niin etuajassa kokonaan, että ne ovat olleet sittemmin normaalia enemmän virittyneitä vastaan ottamaan ruskavaiheen prosessia, kun sopivan pitkään on ollut viime aikoina viileähköä.

Koivuilla (Betula sp.) on myös monin paikoin selvää kellastumista, mutta se ei olekaan vielä varsinaista ruskaa, vaan tälle ajankohdalle hyvin tyypillistä ruostesienien aiheuttamaa vioitusta - Joka vuosi Etelä-Suomen maisemissa kuluneen kesän sääolosuhteista riippumatta aina elokuussa tämä ilmiö tulee esille ennen varsinaista ruskaa. Myös monilla pajulajeilla (Salix sp.) tämä sama ilmenee selvästi.

Jatkossa sääennusteissa on näkyvissä helleilmamassan yritystä eteläkaakosta Etelä-Suomeen huomenna sunnuntaina ja ylihuomenna maanantaina - Tuolloin ko. alueella saatetaan mitata elokuun ainoita hellelukemia, ja jonkinlaista ukkostakin siinä yhteydessä etenkin ma-ti aikana voisi tulla...

Olen kuitenkin ukkosten voimakkuuden ja yleisyyden suhteen jo varsin skeptinen, mutta ehkä saatan tehdä tuosta lämpöaallosta elokuun ainoaksi jäävän osan kesän 2016 helleseurantaan...

Näissä merkeissä jätän tämän tähän, ja todennäköisesti seuraavaksi blogiini tulee joko tuo helleseuranta tai ehkä pitkästä aikaa jo vihdoin jokin yhteiskunnallispoliittinen kirjoituskin...

Päivitys tiistaina 23.8.2016 klo. 21:35: Sunnuntain ja eilisen maanantain hyvin lievä "helleaalto" siis tapahtui, mutta sen lievyyden takia en silti halunnut ottaa sitä mukaan kesän 2016 helleseurantaani - Molempina päivinä ylimmät päivälämpötilat jäivät pääasiassa +21 ja +25 asteen välille, ja vain yksittäisillä paikoilla ylitettiin hitusen +25 astetta. Samalla ma aikana Etelä-Suomea ylitti kylmä rintama lännestä itään, mutta sen runsaahkoissa sateissa ei esiintynyt ukkosta. Tänään tiistaina lämpimän polaari-ilmamassan iltapäiväkuuroissa on paikoin ukkostanut heikosti - kohtalaisesti. 

Sunnuntaina Turun ja Kokemäen seuduilla sekä eilen Lappeenrannan / kaakonkulman tienoilla oli noita pieniä hellelukemia, jolloin Lappeenrannan +26,1 astetta on jäämässä koko kuluvan elokuun korkeimmaksi lämpötilaksi koko Suomessa. Tämä on hyvinkin alhainen sellainen lukema, vaikka yksittäisiä elokuita on Suomen tunnetussa historiassa, jolloin ei ole mitattu hellettä ollenkaan.

Sääennusteissa ei nimittäin elokuun loppujaksolle ole enää odotettavissa Suomeen sellaista lämpöaaltoa, joka mahdollistaisi vielä helteet - Euroopan mittakaavassa tosin on tapahtumassa tällä viikolla 34 erittäin kuuma helleaalto laajasti manner-Eurooppaan, missä aluksi länsiosapainotteisesti maksimilämpötilat nousevat paljon yli +30 asteen ja mm. Pariisin seudulla voidaan odotella jopa +35 asteen ylitystä! Viikon loppua kohden yli +30 asteen helteiden painopiste alkaa sijoittumaan enemmän Itä-Eurooppaan ja Länsi-Venäjän eteläosiin.

Tämä kuumuus käy viimeisimpien ennusteiden valossa lähimpänä Suomea pe-la paikkeilla tällä viikolla 34, kun länsilounaasta tuleva matalapaine yrittää etupuolellaan nostaa ko. hellettä Baltiasta käsin; matalapaineen siirtyminen säärintamineen ja sateineen nopeasti Suomen yli itäkoilliseen kuitenkin estää helteen kunnon pääsyn perille; jonkinlainen mahdollisuus on kuitenkin saada pe-la paikkeilla ukkosta eteläisimpään Suomeen ko. rintamasysteemien ylityksessä ja ainakin pe-la yöstä on tulossa erittäin lämmin, jossa yön mittaan voidaan olla lähellä +20 astetta...

Muutoin Suomi pysyy tällä viikolla 34 huomisen keskiviikon kesäisen lämpimän ja poutaisen sään jälkeen läntisten matalapaineiden reitillä, jolloin alueella jatkuu ajankohtaan nähden melko normaalilämpöinen tai vähän sitä lämpimämpi (Öisin +10 ja +15 asteen välillä ja päivisin n. +20 astetta poutahetkillä) ja ajoittain epävakainen loppukesän sää; vasta lähinnä Lapissa voidaan kokea Jäämereltä käsin syksyisempien ilmojen vaikutusta. 

Sitten ensi viikolla 35 voidaan vielä jännätä sitä, josko tuo silloin Itä-Eurooppaan ja Venäjälle siirtynyt helle vielä jaksaisi tuottaa kaakosta / etelästä käsin erityisen kesäistä lämpöä Suomeen....