Tästä kasvukausikoosteesta tulee valokuvamäärältään erityisen suuri, ja valikoinkin niitä jopa 65 kappaletta! - Hyvin näyttää Blogger ainakin hyväksyneen niiden lataamisen yhteen kirjoitukseen. Toivottavasti valmiin postauksen lataaminen esille ei sitten muodostu ongelmaksi... Joka tapauksessa tässä teille säästä ja luonnosta kiinnostuneille riittääkin moneksi päiväksi jännää ja mielenkiinoista läpikahlattavaa - Toivottavasti saatte siitä myös jotain lohduttavaa ja kaunista aikamme uhkaavien yhteiskuntatilanteiden vastapainoksi!...
Teen kasvukausikoosteen kronologisena kertomuksena siten, että sommittelen nuo 65 valokuvaa selityksineen ylhäältä alas lukien vanhimmasta uusimpaan - Ajallisesti tämä kattaa jakson tämän vuoden 2016 huhtikuun 21. päivästä tämän meneillään olevan lokakuun viikolle 42.
Kuvat sisältävät lähinnä maisemanäkyminä havainnollistuksia kasvukauden etenemisvaiheista sekä vallinneista säätilanteista; päähuomion kohteina ovat etenkin kasvukauden mittaan tapahtuneet erikoisuudet ja muut huomiota herättäneet vaiheet, kuten rankkasateiden aiheuttamat tulvimiset, poikkeuksellisen näyttävät iltaruskot, ukkostilanteet, tämän kasvukauden kehitysetuaikaisuutta havainnollistaneet kukinta- yms. tilanteet jne. Mukana on myös eläimiin ja hyönteisiin liittyvää asiaa.
Kasvukauden loppuvaiheissa otan esille myös ruskaa, mutta olen päättänyt tehdä siitä vielä oman erillisen ja tarkemman kirjoituksen, koska tällä hetkellä sen eteneminen loppuun on vielä selvästi kesken täällä Etelä-Suomessa. Niinpä palaan sen osalta asiaan ehkä vasta selvästi marraskuun puolella, kun on varmistunut ruskan loppuvaiheiden tyyli ja ajoitus...
Ennen alla olevaa valokuva- ja selityskavalkadia kertaan tekstinä tämän vuoden 2016 kasvukauden ja sen sisältämän sään päävaiheet >> Viime vuoden tapaan alkukeväällä näytti siltä, että olisi ollut tulossa erityisen varhain kännistyvä kasvukausi, kun erittäin leudon helmikuun jäljiltä edelleen leutona jatkuneen maaliskuun piirissä lumet ja routa olivat erittäin etuaikaisesti katoamassa pois koko Etelä-Suomesta.
Huhtikuussa kasvukauden alkaminen oli kuitenkin jonkin verran jumittavaa sään muodostuttua epävakaisen viileäksi ilman kunnollisia lämpöaaltojaksoja; niinpä termisen määritelmän mukaan kasvukauden alku oli vaikeaa määrittääkin, kun lämpötilat pyörivät kasvukauden alkamista merkitsevän rajan (vuorokauden keskilämpötila pysyvästi yli +5 astetta) paikkeilla edestakaisin pitkään - kuitenkin jo ko. kuun alkupuolelta alkaen mm. nurmikoiden vihertyminen ja varhaisten sipulikasvien kukinta mahdollistui lumettomissa oloissa myös viime vuoden tapaan.
Parisen päivää ennen Vappua Itä-Suomesta käsin alkoi kesäiseksi lämpenevä sää. Juuri sitä ennen merkittävin tapahtuma oli kuitenkin paikoin (kuten akselilla Helsinki-Hämeenlinna) erittäin runsaat vesisateet, jotka aiheuttivat jopa paljon suurempaa tulvimista kuin oli tapahtunut edeltäneenä maaliskuuna lumen sulamiseen liittyen. Tässä on näihin tapahtumiin liittynyt Vapputervehdyspostaukseni.
Vappupäivänä kesäinen sää alkoi yleistyä ja siitä alkaen ajankohtaan nähden erittäin kesäiset säät jatkuivatkin lähes koko kuukauden paria lyhyttä keskeytystä lukuun ottamatta niin, että toukokuusta tuli joillakin säämittausasemilla jopa ennätyslämmin! Hellelukemiakin mitattiin useana päivänä, mutta erityisen korkeita lukemia ei kuitenkaan tullut (kuten ei +30 asteen saavuttamista) > Tässä on tekemäni helle- / lämpöseurannat toukokuussa: Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 1 (Poikkeuksellinen toukokuun 1. ja 2. viikon lämpöaalto), Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 2 ja Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 3.
Niinpä toukokuun loppuun mennessä kasvukauden etenemisen aste oli pyrähtänyt jopa 2 - 3 viikkoa etuaikaan ajankohdan tavanomaiseen verrattuna, joka merkitsi mm. normaalisti kesäkuun puolella kukintansa tekevien / sinne viivyttävien puu- ja pensaslajien kukinnan tapahtumista jo selvästi toukokuun puolella; esim. omenapuut (Malus cv.) ja jopa pihasyreenit (Syringa vulgaris).
Kuten tuosta kolmannesta helleseurantaosasta havaitaan, niin kesähelteet jatkuivat vielä kesäkuun alussa, ja sitä säväytti vielä lupaavasti alkanut ukkoskausi, kun etelärannikon tuntumassa 2.6.2016 sattui runsasta ukkoskuurottelua; tein siitä valokuvallisen seurantaraportin - Tämä ukkosepisodi päätti toukokuun ennätyslämpimän ja poutavoittoisen sään aikana jo alkuun päässeen kuivuuden kertaheitolla, mutta kuivuusongelmat olivat ehtineet rajoittumaan vasta lähinnä paikoin kellastuneisiin nurmikoihin ja tätä ongelman vähäisyyttä edesauttoi tuo huhtikuun lopun runsassateinen tilanne.
Sittemmin kesäkuussa sää vaihteli lähes ääripäästä toiseen, kun ensin sää kylmeni niin, että viikolla 23 (6. - 12.6.) oli jopa erityisen koleaa pohjoistuulissa. Sen jälkeen lämpötilat normalisoituivat, mutta etelämpänä Euroopassa ja Venäjällä velloneiden kosteiden helleilmamassojen auttamana kuun 16. - 18. päivinä suoraan Etelä-Suomeen tuli kaksi rajua matalapainetta, jotka toivat erityisen runsaita sateita; mm. pääkaupunkiseudulle sattui sellaisia rankkasateita, joiden myötä noina päivinä sadetta kertyi jopa n. 100 mm yhteensä! > Siksi esim. Helsingin Kaisaniemen paljon yli 100 vuotta jatkuneen mittaushistorian puitteissa koko kesäkuun sademäärästä tuli kesäkuiden historian suurin!
Kesäkuun lopulla päästiin sitten taas helleilmamassojen vaikutuspiiriin niin, että jo Juhannuksena oli monen vuoden tauon jälkeen varsin lämmintä ja heti sen jälkeen tuli kaksi hellepäivää: Tässä on siitä helleseurantani > Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 4. Kunnon ukkosia se ei kuitenkaan tuonut havaintopiiriini, vaan rajut ukkoset jäivät täpärästi etelään Viron puolelle.
Nämä kesäkuun säät aiheuttivat kasvukauden kehitykselle yhtäältä sen, että tuo viileä vaihe tietenkin jarrutti selvästi kasvun etenemistä, mutta kuun lopun lämpimät säät pitivät kasvun vauhtia kuitenkin sen verran yllä, ettei toukokuussa muodostuneesta erikoisen etuaikaisesta kasvun kehityksestä sulanut kovin paljoa pois; kesäkuun lopussa kehitysetuaikaisuutta ko. ajankohtaan verrattuna oli edelleen enimmillään n. 2 viikkoa.
Heinäkuun sää oli oikeastaan kokonaisuudessaan hyvin normaali, mikä sisälsi mm. kaksi lyhyttä hellejaksoa: Tässä on niistä helteistä seurantani > Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 5 ja Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 6. Jälkimmäinen oli näistä hellejaksoista kuumin, mutta silti siinäkin +30 astetta jäi täpärästi saavuttamatta; se jäi kuitenkin koko kesän kuumimmaksi.
Koko Suomen mittakaavassa tuon heinäkuun ensimmäisen hellejakson myötä sattui koko kesän rajuin ukkosepisodi, mutta suurin osa Etelä-Suomesta jäi siitä kuitenkin paitsi, koska rajuimpien ukkosten alueet ohjautuivat aluksi Virosta Itä-Suomeen ja seuraavaksi sieltä ja Venäjältä Kainuuseen ja Lappiin. Niinpä tämä tilanne jäi kunnolla osumatta havaintopiiriini - Heinäkuussa esiintyi tosin useana päivänä kosteiden polaari-ilmamassojen sade- ja ukkoskuuroja, mutta kahta tai kolmea tapausta lukuun ottamatta niiden keskinkertaisten ukkosten reitit jäivät myös kunnolla osumatta kohdalleni.
Näistä kuuroista johtuen heinäkuu oli kuitenkin monin paikoin melko runsassateinen, jonka ansiosta kasvukausi jatkui normaalia rehevämmissä ja vehreämmissä merkeissä koko kuun ajan. Lämpötilaolosuhteiden myötä kasvussa myös jatkui tuo enimmillään n. 2 viikon kehitysetumatka tavanomaiseen verrattuna elokuulle saakka.
Elokuussa sekä lämpötilaolot että sateet jatkuivat melko samankaltaisina eli oli normaalilämmintä ja paikoin runsaahkosateista, mutta tällä kertaa kunnon helleilmamassoja ei enää osunut kohdalle; niinpä sade- ja ukkoskuurot olivat vain keskinkertaista polaari-ilmamassatyyppiä ja hellelukemat jäivät itse asiassa täpärästi saavuttamatta - Ehkä yksittäisillä paikoilla saattoi olla pari kertaa n. +25 astetta. Yöt olivat toisaalta ajoittain hyvin lämpimiä.
Näin ollen kasvukauden etenemisessä ei tapahtunut suuria muutoksia eli enimmillään tuo n. kahden viikon kehitysetumatka säilyi yhä ja tuotti varhaista marja- ja hedelmäsatoa. Tästä kehitysetumatkasta johtuen oli myös havaittavissa monissa varhaisinta ruskaa tekevissä puu- ja pensaslajeissa sekä joissakin ruohovartisissa kasvilajeissa ennenaikaistunutta ruskan alkua kuun lopulla. Kostean kesän pikanttina ilmentymänä oli myös ruostesieni-invaasion kellastuttamat puut taas kerran mm. juuri koivujen (Betula sp.) osalta.
Syyskuu oli jonkin verran tavanomaista lämpimämpi mm. siten, että hallat ja yöpakkaset loistivat lähes kaikkialla Etelä-Suomessa poissaolollaan koko kuun ajan; niinpä monet hallanarat viljelykasvit pääsivät vielä kehittymään kukinnaltaan ja sadoltaan hyvin.
Ko. kuun sadeolosuhteissa oli kuitenkin erikoisia piirteitä, kun ensin kuun alussa esiintyi runsaita sateita; erityisen rankkaa sadetta oli kuun. 3. ja 4. päivän välisenä yönä ja edeltäneenä iltana etenkin etelärannikon tuntumassa, jonka myötä useiden kymmenien millimetrien sadekertymä aiheutti taas mm. tulvimista.
Sitten käänteisesti koko loppukuun ajan sateet jäivät erittäin vähiin. Runsas pilvisyys piti kuitenkin osaltaan noita halloja poissa, ja itse asiassa ajoittain muutamat yöt olivat hyvinkin lämpimiä / leutoja. Niiden ansiosta osassa Etelä-Suomea terminen kesä (vuorokauden keskilämpötilat yli +10 astetta) jatkuikin jopa kuun lopulle saakka > Niinpä termisen kesän koko pituus oli ennätyksellistä luokkaa, kun jo koko toukokuu oli monin paikoin kokonaan termistä kesää Etelä-Suomessa!
Ruskan etenemiseen tuolla kuun alun rankkasade-episodilla oli jonkin verran himmentävää ja osittain hidastanuttakin vaikutusta ja samaa voidaan todeta kuun normaalia lämpimämpien säiden vaikutuksesta. Kuitenkin kuun lopulla tietyt takuuvarmat ruskalajit eivät taaskaan pettäneet ruskahuipennuksiensa kirkkaudessaan ja värikkyydessään, josta alla kuvissani tulee esimerkkejä - Lisäksi tuo koko kasvukauden ilmennyt kehitysetumatka kasvussa edesauttoi toisin osin ruskaa myös etuaikaisesti joillakin puu- ja pensaslajeilla.
Tämä kuluva lokakuu on ollut taas todella erikoinen sään puolesta! > Melkein heti kuun alussa tapahtui sään selvä kylmeneminen syksyksi kauttaaltaan, mutta sen tuoneiden pohjois-koillistuulien perään Fennoskandian ylle muodostui erikoisen pitkään pysynyt sulkukorkeapaine, joka on vaikuttanut koko ajan kuun ensimmäiseltä viikolta jopa tähän päivään saakka! - Tämä on mahdollistanut tähän mennessä kuun jatkumisen poikkeuksellisen sateettomana, joka on kuivattanut maaperää ajankohtaan nähden hyvin vähävetiseksi, ja samalla se on vaikuttanut ruskan viimevaiheisiin värejä osittain kirkastavasti.
Tämän ajankohdan korkeapaineelle tyypillisesti on samalla tapahtunut myös niin, että alapilvisyys on ollut sitkeästi täysinäisenä kantena vellonutta ja vain yksittäisinä päivinä on nähty auringon pilkahduksia. Korkeapaineesta huolimatta on ollut silti ajoittain varsin tuulistakin.
Tämä tuulisuus ja runsaspilvisyys on aiheuttanut viikko viikolta kylmenneistä säistä huolimatta myös sen, ettei kunnon halloja ja yöpakkasia ole pystynyt aluksi esiintymään. Siksi esim. etelärannikolla vasta kuun 18. - 20. päivien öinä pilvisyyden vähyys ja heikkotuulisuus mahdollisti koko syksyn ensimmäiset selvät hallat ja yöpakkaset > Siksi vasta tuossa vaiheessa kaikki hallanarat viljelykasvit paleltuivat.
Viime ja varsinkin tällä viikolla sää on kuitenkin siis kylmentynyt niin paljon alle +10 asteen vuorokausien ympärimittaisesti ja viime päivinä jopa alle +5 asteen, että kasvukausi on tullut päätökseen suunnilleen normaaliaikaisesti. Paradoksaalisesti siksi vielä jäljellä olevat ruskavaiheet eivät pysty enää etenemään kunnolla, kun jatkollekin on odotettavissa jopa normaalia kylmempää ja ajoittain talvistakin säätä!.... Sääennustetta jatkolle laitan vielä koko kirjoituksen loppuun.
Alla olevien valokuvaselityksien tueksi tarjoan tässä teille linkit sääarkistoihin, joista itse ajakohdat valikoista valitsemalla pääsette katsomaan alla olevien tilanteiden ja vaiheiden sääkarttatilanteet Euroopan mittakaavassa; ensimmäisenä paine- ja rintamakartat satelliittikuviin yhdistettynä, sitten kaikenlaisilla valittavilla parametreillä Euroopan sääkarttoja ja lopuksi salama-arkistot Euroopasta >> Aktuelle Wetterkarte und Kartenarchiv, Wetter3 -archiv ja Blitzarchiv: Karten und Animationen.
Seuraavaksi esittelen tämän em. kirjallisen kuvauksen puitteissa ottamieni valokuvien avulla samat kuluneen kasvukauden vaiheet erikoispiirteineen ym. seikkoineen >>
Varhaisimmin kehittynyttä pensasvihreyttä pikkuherukassa (Ribes glandulosum) keskellä sekä esille tulleita narsissien (Narcissus sp.) varsia etualalla kuvattuna Espoon Karakallion keskustassa torstaina 21.4.2016 - Näiden varhaisimmin vihertyneiden pensaslajien vihreys olikin kuun mittaan ainoaa vihreyttä nurmikoiden vihertymisen kanssa pitkään, ennen kuin hidas kasvukauden alkaminen viimein puhkaisi puista Vapuksi tuomiakin (Prunus padus) hiirenkorvalle.
Huhtikuun lopun rankkasadetilanteesta yhä jäänyttä notkotulvimista ja taustalla kasvukauden alkuvaiheen pajujen (Salix sp.) kukkimista ja tuomen (Prunus padus) hiirenkorvavihreyttä kuvattuna Espoon Leppäsillassa maanantaina 2.5.2016 - Tässä vaiheessa ensimmäisiä +20 asteen päivälämpötiloja alkoi jo esiintyä, mutta lämpö ja aurinkoisuus ei vielä kyennyt valmistamaan peltoja em. rankkasateelta riittävän kuivahtaneiksi.
Toukokuun alkupuolen erikoisessa lämpöaallossa jo vähintään puolilehteen ampaissutta luontoa sekä ratsastajia niityllä kuvattuna Espoon Leppävaaran luoteispuolella Vanhan Turuntien varren kevyenliikenteen väylältä kohti Kilon kartanon maita torstaina 12.5.2016 - Kuun kahden ensimmäisen viikon lämpöaalto tuotti melkein ennen näkemättömän nopean luonnon vihertymisen; vain oikeastaan toukokuun 2010 yhtäkkinen helle tuotti vielä nopeamman sellaisen lähihistoriassa, mutta silloin koko toukokuu ei ollut lämmin.
Toukokuun lämpimyydessä jo selvästi yli puolilehteen kasvanutta luontoa ja kylvettyä peltoa taustalla kuvattuna Espoon Leppävaaran luoteispuolella Vanhan Turuntien varrelta kohti Leppäsiltaa torstaina 19.5.2016 - Ylempään kuvaan verrattuna jo myöhään lehtensä puhkaisevat puut olivat jo myös noin paljon lehdessä, kuten nuo ilta-auringossa kylpeneet haapojen (Populus tremula) kevätväriset lehdet. Lämpö ja aurinkoisuus mahdollistivat myös em. huhtikuun rankkasateiden tulvituttamat pellot kuivumaan kylvökuntoon jo kuun puolivälissä.
Kukintansa huipennuksen saavuttanutta omenapuuta (Malus domestica) erityisen runsaassa kukkamäärässä kuvattuna Espoon Karakalliossa maanantaina 23.5.2016 - Lähes jatkuva lämpö ja aurinkoisuus mahdollistivat edeltäneen kesän kosteuden ja edeltäneen elokuun aurinkoisuuden tuottamien hyvin runsaiden kukintasilmujen kukkimisen parhaalla tavalla yhtäkkisen runsaasti monilla puilla ja pensailla toukokuussa, ja myös pölytys onnistui kehitysnopeudesta huolimatta hyvin.
Erityisen runsaan kirvainvaasion kokenutta tuomea (Prunus padus) kukintansa loppuvaiheessa kuvattuna Espoon Leppäsillassa keskiviikkona 25.5.2016 - Poikkeuksellisen lämmön haittapuolena oli kirvainvaasio, missä jopa sadetutkissa havaittiin kirvapilvien signaaleita; myöhemmin kesällä runsas kirvamäärä edesauttoi myös paikoin leppäkerttuinvaasioita. Tuomien osalta helpotus oli toisaalta se, kun tuomenkehrääjäkoiden toukkia ei ollut melkein ollenkaan.
Toukokuun harvojen ja vähäisten sateiden aikaan saamia siitepölyjen jälkiä vesilätäköiden mukaan muotoutuneena pinnoitteena ja kuvattuna Hämeenlinnan keskustassa lauantaina 28.5.2016 - Tämä siitepölymassa koostui jo tässä vaiheessa ennen aikaisesti kukintansa lopettaneiden koivujen (Betula sp.) siitepölystä sekä mäntyjen (Pinus sp.) jo alkaneen kukinnan siitepölystä; kasvun ja kehityksen nopeus tuotti hyvin runsasta määrää ko. siitepölypinnoitetta.
Ennätyslämpimän toukokuun aikaan saamaa erityisvarhaista pihasyreenin (Syringa vulgaris) täyttä ja hyvin runsasta kukintaa kuvattuna Espoon Leppäsillassa maanantaina 30.5.2016 - Tämä indikaattorikasvi havainnollisti hyvin sitä, kuinka näin toukokuun lopussa ennätyslämmin toukokuu oli muokannut luonnon kehitysastetta pikemminkin jo lähes Juhannusviikon kaltaiseksi.
Kesäkuun 2. päivän aikana tulleiden ukkossateiden aikaan saamaa niittyojan tulvimista heti runsaimpien ukkossateiden jälkeen kuvattuna Espoon Leppäsillassa torstaina 2.6.2016 - Toukokuussa muodostui siis jonkin verran kuivuutta, vaikka vasta huhtikuussa oli satanut poikkeuksellisenkin paljon; ukkossateet toki täyttävät ojat heti tulvavesillä, vaikka kuivuutta olisi ollut alla.
Ylemmälle ja alempana tuleville saman niittyojan kuville verrokkina normaalina virtaavaa ojan vesimäärää kuvattuna Espoon Leppäsillassa perjantaina 3.6.2016 - Edellispäivään verrattuna tulvavesi olikin poistunut hyvin nopeasti, joka toisaalta juuri ilmentää sitä, kuinka kuivahtaneen maan vettä imevä vaikutus ei päästä ojia tulvimaan pitkään. Asiaan vaikutti myös se, kun haihdunta on ko. vuoden aikaan nopeimmillaan.
Eteläkaakosta lähestyneen voimakkaan matalapaineen edellä tihentymässä ollutta rintamapilvisyyttä ja sen aiheuttamaa erityisen voimakasta iltaruskoa luoteistaivaalla kuvattuna Espoon Leppäsillassa keskiviikkona 15.6.2016 klo. 22:48 - Kesäiseen auringonvalotilanteeseen kuuluu tyypillisesti se, että illalla etelästä, kaakosta tai idästä käsin runsastuva yläpilvisyys luo iltaruskoille parhaat olosuhteet; mitä voimakkaampi sadealue lähestyy, niin sitä kirkkaampi iltarusko.
Erityisen rankkasateisen vuorokauden sade- ja tulvatilannetta niittyojassa kuvattuna Espoon Leppäsillassa torstaina 16.6.2016 alkuiltapäivällä klo. 13:34 (Huomaa edeltäneet verrokkikuvat samasta ojasta) - Tässä vaiheessa rankkaa kuurottaista sadetta oli jatkunut parisen tuntia, ja kuvaustilanteessakin oli meneillään varsin rankka sade.
Erityisen rankkasateisen vuorokauden sade- ja tulvatilannetta niittyojassa kuvattuna Espoon Leppäsillassa torstaina 16.6.2016 iltapäivällä klo. 15:48 (Huomaa edeltäneet verrokkikuvat samasta ojasta) - Edeltäneen kuvan tilanteeseen verrattuna tässä ei enää satanut paljoa, mutta vielä muutama rankka sadevaihe nosti ojatulvaa entisestään, ja vesimassaa oli jo yli äyräiden noiden heinien seassakin.
Erityisen rankkasateisen vuorokauden sade- ja tulvatilannetta toisessa niittyojassa kuvattuna Espoon Leppäsillassa torstaina 16.6.2016 iltapäivällä klo. 15:41 - Ylempiin kahteen kuvaan verrattuna lähistöllä virtaussuunnassa alempana saman ojasysteemin tulvahuippu näytti tällaiselta.
Ylemmälle kuvalle verrokiksi erityisen rankkasateisen vuorokauden jälkeistä normalisoitunutta virtatilannetta toisessa niittyojassa kuvattuna Espoon Leppäsillassa perjantaina 17.6.2016 iltapäivällä klo. 14:48 - Kesäisiin rankkasateisiin kuuluu tietyillä alueilla se, että virtaavien ojavesien tulvahuippu ohittuu nopeasti rankkasateen loputtua; tässä näennäisesti normalisoituneesta vaiheesta huolimatta noiden heinien piilottamana ojassa oli kuitenkin yhä normaalia enemmän vettä.
Eteläkaakosta lähestyneen toisen voimakkaan matalapaineen edellä tihentymässä ollutta rintamapilvisyyttä ja sen aiheuttamaa erityisen voimakasta iltaruskoa luoteistaivaalla kuvattuna Espoon Leppäsillassa perjantaina 17.6.2016 - Ylempään kuvaan verrattuna saman päivän iltana saapui kuitenkin jo uusi rankkasadealue; tässä iltaruskon kanssa satoi jo samaan aikaan, jolloin tuo märkä kallio heijasti kivasti iltaruskovaloa.
Pahasti tulvivaa palstaviljelypeltoa kuvattuna Espoon Leppäsillassa illalla lauantaina 18.6.2016 - Edeltäneen kuvan tilanteessa alkaneet sateet olivat yöllä taas rankkoja, ja em. kaltaista ojatulvimista uusiutui taas ko. yönä. Merkittävimmät tulvat alkoivat näiden kahden rankkasade-episodin takia ilmetä kuitenkin kuvan kaltaisilla notko- ja alavilla paikoilla, missä tulvavettä viipyi jo useamman päivän sateiden jälkeen aiheuttaen monia liikamärkyysongelmia.
Sinisorsan (Anas platyrhynchos) emo poikasineen kuvattuna Hämeenlinnan keskustassa Citymarketin lounaiskulmalla maanantaina 20.6.2016 - Tässä nähdään jopa 10 yksilöä poikueessa, joka on selvästi aivan optimimäärä (laji pesii enimmillään juuri 10 munaa); tämäkin oli siis havainnollistus siitä, kuinka suotuisasti kesäkausi oli alkanut toukokuun lämpimyyden ja viimevaiheissa kesäkuun sateiden myötä.
Baltian itä-länsisuunnassa halkoneen säärintaman pohjoispuolista erityisen näyttävää rintamapilvisyyden aamuruskoa kolmessa vaiheessa kuvattuna Espoon Leppäsillassa koilliseen perjantaina 24.6.2016 klo. 3:43 - Toukokuun jälkeen kesän mittaan oli usein tyypillistä, että helleilmamassat jäivät ja liikkuivat lähellä Suomen etelä- ja kaakkoispuolilla; se mahdollisti matalapaineiden ja säärintamien sijoittumista optimaalisesti näiden aamu- ja iltaruskojen suhteen.
Baltian itä-länsisuunnassa halkoneen säärintaman pohjoispuolista erityisen näyttävää rintamapilvisyyden aamuruskoa kolmessa vaiheessa kuvattuna Espoon Leppäsillassa koilliseen perjantaina 24.6.2016 klo. 3:56 - Tämänkin aamuruskon tilanteessa oli siis se piirre, että em. säärintaman eteläpuolella Itä-Euroopassa ja Venäjällä oli tyrkyllä erittäin kuumaa hellettä.
Baltian itä-länsisuunnassa halkoneen säärintaman pohjoispuolista erityisen näyttävää rintamapilvisyyden aamuruskoa kolmessa vaiheessa kuvattuna Espoon Leppäsillassa koilliseen perjantaina 24.6.2016 klo. 4:12 - Nämä kolme erivaiheista kuvaa samasta ruskotilanteesta havainnollistavat myös sen, kuinka ruskon rakenteet ja värit muuttuvat tällaisissa yläpilvissä auringon eri nousuvaiheissa; aluksi rakenteellisuus korostuu, sitten sävyt muuttuvat keltaisemmiksi ja lopuksi värialue tasaantuu ja himmenee.
Kasvukauden n. kahden viikon kehitysetumatkan havainnollistusta kuvattuna Espoon Leppäsillassa Vanhan Turuntien varrelta pohjoiseen tiistaina 28.6.2016 - Tämä etuaikaisuus tarkoitti tietenkin suunnilleen niiden lajien kukintaa, joka normaalisti tapahtuisi vasta heinäkuun puolivälin maissa; tässä siitä esimerkkinä siis maitohorsma (Chamerion angustifolium). Taustan pellolla viljelty vehnä oli jo hyvin tulossa oraalle myös hieman etuaikaisesti, muttei samalla tavalla kiinnittyneenä luonnon kehitysvaiheeseen, koska kylvöt tapahtuvat tavallaan irrallaan luontokasvun vaiheista.
Kasvukauden n. kahden viikon kehitysetumatkan havainnollistusta kuvattuna Espoon Leppäsillassa Vanhan Turuntien pohjoispuolisella niityllä tiistaina 28.6.2016 - Edellä olevaan kuvaan verrattuna tässä on toinen maitohorsman kanssa suunnilleen samaan aikaan kukkiva laji, eli mesiangervo (Filipendula ulmaria); kuvasta havaitaan myös niittykasvillisuuden hyvin vehreä rehevyys, joka mahdollistui em. kesäkuun puolivälin erityisen runsaista rankkasateista.
Kasvukauden n. kahden viikon kehitysetumatkan havainnollistusta kuvattuna Espoon Leppäsillassa Vanhan Turuntien pohjoispuolisella kuntorata-alueella keskiviikkona 29.6.2016 - Kova-alustainen savimaa tällä paikalla piti yllä myös hyvin vehreää kasvillisuutta juuri samasta em. rankkasateiden luomasta syystä (em. ojatulvaa levittyi tällekin alueelle); oikean laidan karhunputken (Angelica sylvestris) kukinta puolestaan edustaa kasvun etuaikaisuushavainnollistusta, vaikka taustalla nähdään myös kukkivaa maitohorsmaa.
Suomen mittakaavassa kesän rajuimmaksi muodostuneen ukkosepisodin torsoksi jäänyttä luonnetta havaintopaikallani Hämeenlinnassa kuvattuna lounaistaivaalle lauantaina 2.7.2016 klo. 21:40 - Hellepäivän päätteeksi etelälounaasta alkoi tulla illalla rintamasysteemin pilvisyyttä ja ukkoskuuroalueitakin oli samalla liikkeellä Virosta ja Itämereltä Suomeen; tässä vaiheessa koko loppuillan ajan kaikki kuurot kuitenkin ohittivat Hämeenlinnan keskustan.
Suomen mittakaavassa kesän rajuimmaksi muodostuneen ukkosepisodin torsoksi jäänyttä luonnetta havaintopaikallani Hämeenlinnassa kuvattuna lounaistaivaalle sunnuntaina 3.7.2016 klo. 2:21 - Vuorokauden vaihduttua ravakoita kuuroja alkoi osua yön mittaan parisen kappaletta kohdalle myös seurantapaikallani, mutta ukkoskokemus jäi silti vain muutamiin etäisiin jyrähdyksiin ja heikkoihin salamavälähdyksiin. Sateen sattuessa taivas oli toki samea, mutta kuurojen väleillä tällaiset näiden kahden kuvan hyvin rakenteelliset pilvitilanteet olivat upeita, mikä kertoi tilanteessa vaikuttaneista voimakkaista tuuliväänteistä troposfäärin eri kerroksissa.
Suomen mittakaavassa kesän rajuimmaksi muodostuneen ukkosepisodin torsoksi jäänyttä luonnetta havaintopaikallani Hämeenlinnassa kuvattuna luoteis-pohjoistaivaalle sunnuntaina 3.7..2016 klo. 22:13 - Ylempään kuvaan nähden saman vuorokauden aamusta alkaen rintamaukkossysteemit alkoivat jäädä vain itäisimmän Suomen asiaksi ja seuranneiden kahden päivän puolella erityisen voimakkaita ukkosmyrskyjä esiintyi mm. Kainuussa ja Lapissa matalapaineen muodostuttua keskukseltaan Keski-Suomen paikkeille; tuuliväänteiden jatkuttua mahdollistui kuitenkin hyvin rakenteellisissa pilvissä tälläkin Etelä-Suomen alueella taas ko. tosi upeaa iltaruskoa.
Matalapaineen lounaisreunalla luoteisvirtauksessa liikkuneiden polaari-ilmamassan sade- ja ukkoskuurojen eräs esimerkki kuvattuna Espoon Leppävaaran luoteispuolella luoteeseen tiistaina 5.7.2016 klo. 14:08 - Heinäkuu jatkui sittemmin viikolla 27 viileähkönä, mutta ajankohdalle tyypillisesti kuurosateissa syntyi silti jotain ukkosta; tämä kuvan esimerkki tuli suoraan päälle ja jyrisi pari kertaa melkein keskellä ja satoi rakeitakin rankasti hetken aikaa.
Länsivirtauksessa liikkuneiden kostean polaari-ilmamassan sade- ja ukkoskuurojen eräs esimerkki kuvattuna Hämeenlinnassa luoteeseen sunnuntaina 10.7.2016 klo. 14:48 - Ylempään kuvaan verrattuna tässä on yksi sisämaalainen versio polaari-ilmamassan ukkosesta; tämä ei tosin tullut suoraan päälle ja itse asiassa heikkeni saavuttuaan sen verran, ettei kunnon jyrinääkään enää tullut saati salamoitakaan näkynyt.
Lännestä tulleen matalapaineen ja sen okluusiorintaman jälkiosan mukana tulleen yöllisen ukkoskuurottelun kahta vaihetta kuvattuna Espoon Leppäsillassa kaakkoon tiistaina 12.7.2016 klo. 3:41 - Tämä oli kesän top 3 joukkoon päätynyt ukkoskokemus, joka herätti minut unesta ja tämän rankkasadetta sisältäneen kuvan otin heti noustuani sängystä; tämä ukkonen oli em. kesäkuun 2. päivän ukkostelun ohella kauden ainoa, jonka kohdalla näin ihan kunnon salamoitakin. Ei kuitenkaan kameran kennolle sellaisia ehtinyt tallentua.
Lännestä tulleen matalapaineen ja sen okluusiorintaman jälkiosan mukana tulleen yöllisen ukkoskuurottelun kahta vaihetta kuvattuna Espoon Leppäsillassa kaakkoon tiistaina 12.7.2016 klo. 3:59 - Tuon ylemmän kuvan ukkosen etääntyminenkin oli aika upeaa, koska se jätti lounaasta koilliseen kulkiessaan jälkeensä hetkeksi tuon kaakkoistaivaalla näkyneen vyörypilvimäisen hännän sateen loputtua.
Kasvukauden n. kahden viikon kehitysetumatkan havainnollistusta kuvattuna Espoon Leppävaaran luoteispuolella Vanhan Turuntien eteläpuoliselle niitty- ja peltoalueelle (Kilon kartanon maita) torstaina 14.7.2016 - Nuo maitohorsmat taustalla näyttävät taas kasvun etuaikaisuuden, kun niiden kukinta oli jo melkein kokonaan loppu. Vasemmassa alakulmassa nähdään puolestaan jo pitkään jatkunutta rohtovirmajuuren (Valeriana officinalis) kukintaa; se kesto on tyypillistä sille lajille. Keskellä oleva tammi (Quercus robur) tuotti kostean kesän turvin jo toista vuosikasvukertaa; sekin on sille tyypillistä.
Kasvukauden n. kahden viikon kehitysetumatkan havainnollistusta kuvattuna Espoon Leppäsillassa Vanhan Turuntien varrelta pohjoiseen torstaina 14.7.2016 - Etualan ohdakkeiden (Cirsium sp.) alkanut siemenvillatuotanto havainnollisti myös hyvin kasvukauden etuaikaisuutta. Taustan pellolla vehnä alkoi jo tuleentumaan, mutta eniten valmiin tuleentunutta oli kauempana olevan heinävaltaisen niityn kasvusto kuin jo olisi alkanut elokuu; se ei siis johdu kuivuudesta, kun todella kosteaahan oli ollut.
Erityisen näyttävää aamuruskoa rintamapilvisyyden etureunalla tällä kertaa suoraan etelästä lähestyneen matalapaineen tuottamana ja kuvattuna Espoon Leppäsillassa koilliseen perjantaina 15.7.2016 klo. 4:00 - Em. tapaan Itä-Euroopassa ja Venäjällä velloneet helleilmamassat mahdollistivat edelleen näyttäviä aamu- ja iltaruskotilanteita rintamasysteemien sijoituttua sopivasti, mistä tässä oli taas yksi esimerkki kesän 2016 erityisteemaksi.
Tässä vuorostaan näyttävää iltaruskoa, joka aiheutui Suomen kaakkoispuolella pysytelleen matalapaineen idästä käsin lähentämästä helleilmamassasta rajanaan ko. pilvet aiheuttanut etelä-pohjoissuuntainen lämmin rintama Suomen itärajalla, ja kuvattuna Espoon Leppäsillassa koilliseen keskiviikkona 20.7.2016 klo. 22:16 - Joissakin näissä aamu- tai iltaruskotilanteissa oli lupaus rankoistakin sateista, kuten esim. em. kesäkuun puolivälin tilanne osoitti; tässä sadetta ei kuitenkaan tullut edes seuraavana päivänäkään, vaan idästä edennyt rintama heikkeni.
Kesän 2016 kuumimpiin kuuluneen hellepäivän tunnelmaa ja järvinäkymää kuvattuna Hämeenlinnassa Viipurintien sillalta etelälounaaseen Vanajaveden äärellä tiistaina 26.7.2016 - Tyypilliseen helleilmamassan tapaan ilma oli utuisen sameaa. Helteestä huolimatta tuo hyvin vihreä nurmikkoalue samalla kertoi sen, kuinka kesä oli ollut kostea ja runsassateinenkin, vaikkakin juuri tämä alue oli jäänyt esim. pääkaupunkiseutua vähemmille sateille.
Kesän 2016 kuumimpiin kuuluneen hellepäivän tunnelmaa ja merinäkymää kuvattuna Helsingissä Seurasaareen johtavalta kävelysillalta kaakkoon keskiviikkona 27.7.2016 - Samanlainen helleilmamassan sameus jatkui tässä seuraavanakin päivänä edelliseen kuvaan verrattuna, ja itse asiassa tämä oli etelärannikon kuumin päivä koko kesänä, kun lisäksi otetaan huomioon meriveden lämpimyys ja ilmamassan kosteus. Kuvassa on ainakin 3 eri lintulajia; tunnistatteko kaikki? ...
Kesän 2016 kuumimpiin kuuluneen hellepäivän tunnelmaa kuvattuna Helsingin keskustassa Esplanadinpuiston länsipäässä keskiviikkona 27.7.2016 - Kesän kaunistukseksi Esplanadinpuiston puiden rungot oli koristeltu näyttävillä kangaskuoseilla > Tässä on juttu aiheesta. Hieno idea, jonka toivon toistuvan tulevinakin vuosina!
Kesän 2016 kuumimpiin kuuluneen hellepäivän tunnelmaa ja kasvukauden n. kahden viikon mittaisena pysyneen kehitysetuaikaisuuden havainnollistusta Espoon Leppäsillassa Vanhan Turuntien pohjoispuolisella niityllä keskiviikkona 27.7.2016 - Kasvun etuaikaisuus tarkoitti tässä vaiheessa jo mesiangervon hedelmävaihetta; niiden keskellä erottui näyttävästi kukkivana kannusruoho (Linaria vulgaris), jonka tuollainen näyttävyys oli peruja kesän runsaista sateista ja kosteudesta.
Kasvukauden yhä pysyneen n. kahden viikon kehitysetumatkan havainnollistusta kuvattuna Espoon Leppävaaran luoteispuolella Vanhan Turuntien eteläpuoliselle niitty- ja peltoalueelle (Kilon kartanon maita) lauantaina 30.7.2016 - Heinäkuun lopussa kasvukauden etuaikaisuuden takia oltiin jo kuin pitkällä elokuussa, jota ilmensi tuo maitohorsmien siemenvillavaihe. Kosteasta ja runsassateisesta kesästä kertoi tuon vasemman laidan tammen jo toisen vuosikasvukerran runsaan rehevä ja "pitkäsiimainen" kehitysvaihe.
Yläpuolella (kohdalla) kehittyneen pienialaisen ukkoskuuron tuoretta (n. pari minuuttia aikaisemmin alkanutta) rankkasadetta kuvattuna Espoon Leppäsillan ja Karakallion välillä Rastaalantien varrella lauantaina 30.7.2016 klo. 12:49 - Olin valokuvausvaelluksella, ja onneksi sateenvarjoni mahdollisti kuvaamisen jatkumisen, kun yllättävän kaatosateen aikana oli sen verran heikko tuuli; tämä kuva oli varta vasten kaatosadetta havainnollistanut ekstraotos. Ukkonen jyrähti parisen kertaa, muttei ollut sen uhkaavampi ja oli 10-15 minuutissa ohi.
Ylempään kuvaan verrattuna saman vuorokauden pienialaista ukkoskuurottelua nähtynä sisämaassa ja kuvattuna lounaistaivaalle Hämeenlinnassa lauantaina 30.7.2016 klo. 19:22 - Ympäri Etelä-Suomea ukkosti ko. päivän aikana, mutta ylempään kuvaan verrattuna ukkosen painopiste siirtyi pois etelärannikon tuntumasta sisämaahan iltapäiväksi ja alkuillaksi; tässä vielä näin illalla muodostunutta uutta kuurosolukkoa, joka meni kuitenkin havaintopaikan ohi eteläpuolitse itään.
Pohjois-luoteistaivaalla lähestyneen ukkoskuurojonon vyörypilvisysteemiä kuvattuna Hämeenlinnassa sunnuntaina 31.7.2016 klo. 15:19 - Seuraavana päivänäkin oli jonkin verran kuuro- ja ukkosherkkää ilmaa, ja tässä päivän parhaimpiin kuulunut ukkosrykelmä oli lähestymässä ja kaukaista jyrinääkin vähän jo kuului.
Pohjois-luoteistaivaalla lähestyneen ukkoskuurojonon vyörypilvisysteemiä kuvattuna Hämeenlinnassa sunnuntaina 31.7.2016 klo. 15:28 - Silti tämäkin pilvimassa teki minulle oharit, koska tämän vyörypilven levittäydyttyä tuolla tavalla tasaisena massana, alkoikin ukkonen heiketä ja saavuttuaan tarjolle tuli enää vain jyrisemätöntä kohtalaista "mössösadetta".
Ko. vuorokauden polaari-ilmamassan ukkoskuurottelua kuvattuna Hämeenlinnassa etelään tiistaina 2.8.2016 klo. 12:07 - Elokuun alettua kuuro- ja ukkosherkkyys jatkui vieläkin, mutta seurantapaikalleni Hämeenlinnaan ei vain edelleenkään pystynyt tulemaan kohdalle ukkosta; tässä ukkossysteemi ohitti alueen reilusti eteläkautta itään.
Ko. vuorokauden polaari-ilmamassan ukkoskuurottelua kuvattuna Hämeenlinnassa luoteeseen tiistaina 2.8.2016 klo. 14:12 - Vähän myöhemmin samana iltapäivänä toinen tuoreempi ukkosalue ohitti Hämeenlinnan kaukaa pohjoispuolitse itään, mutta seljennyt taivas antoi sentään mahdollisuuden ihailla sen upeita yläpilviosia eri vaiheissaaan; jyrinää ei kuulunut.
Ko. vuorokauden polaari-ilmamassan ukkoskuurottelua kuvattuna Espoon Leppäsillassa kaakkoon torstaina 4.8.2016 klo. 19:15 - Aikaisemmin päivällä alueen ylittäneen okluusiorintaman sadealueen jälkipuolella kuuro- ja ukkosherkkyyttä oli taas jonkin verran alkuillaksi, mutta ukkostelu jäi lähinnä vain Viroon, josta tässä on esimerkki lounaasta Suomenlahden itäosaan siirtyneestä solukosta > Eli vaikka näiden kuvien havainnollistamana tämä heinä-elokuun vaihde oli ehkä kesän aktiivisin ukkosjakso, niin silti yhtäältä ukkoset olivat korkeintaan keskinkertaisia ja toisaalta melkein ne kaikki jäivät osumatta kohdalle sinne, missä minä olin.
Erityisen näyttävää iltaruskoa Baltian lounais-koillissuunnassa halkoneen säärintaman luoteispuolisessa etupuolen pilvisyydessä kuvattuna luoteis-pohjoistaivaalle Hämeenlinnassa perjantaina 5.8.2016 klo. 21:55 - Manner-Eurooppa ja Venäjä saivat edelleen elokuussakin voimakkaita helleaaltoja, joiden mahdollistamana syntyi jälleen upeita ruskotilanteita aamulla / illalla, kun matalapaineet ja säärintamat asettuivat sopivasti Suomen etelä-kaakkoispuolille.
Elokuisen ja lämpimän poutapäivän (tosin paikoin kyllä esiintyi sadekuurojakin) tunnelmaa kuvattuna Hauhon Iloranta-lomakohteessa lauantaina 6.8.2016 - Viihtyisässä ympäristössä erään sukulaistapaamisen yhteydessä oli kiva nauttia tämän maiseman antimista, jossa esim. kävi hienosti ilmi jo hyvin tuleentuneen ohrapellon kultaisuus; viljojen puiti oli jo paikoin alkanut vähän etuajassa, ja vain paikoin kesän runsaista sateista oli ollut viljoille lakoonnuttavaa ja liikamärkäistä haittaa.
Elokuisen ja lämpimän poutapäivän (tosin paikoin kyllä esiintyi sadekuurojakin) tunnelmaa kuvattuna Hauhon Iloranta-lomakohteessa lauantaina 6.8.2016 - Tämän paikan yhteydessä on kiinnostava perinnebiotooppialue perinnerakennelmineen; taustan kotipihlajista (Sorbus aucuparia) havaitaan, kuinka kasvukauden etuaikaisuus oli jo kypsyttänyt marjasadon punaiseksi ja kuinka toukokuun hyvin runsaan kukinnan aikana pölytyksen onnistuminen poikkeavassa lämmössä tuotti myös tälle puulajille erityisen runsaan sadon.
Heikon matalapaineen tyynellä alueella mahdollistunutta lähes peilityyntä Vanajanveden pintaa kuvattuna Hämeenlinnassa sunnuntaina 7.8.2016 - Kesä näytti vielä parhaita puoliaan sopivasti niin, että matalapaineen muodostuminen Fennoskandian yllä muodosti heikon tuulen alueen laajasti lempeässä loppukesälämmössä. Elokuun lopussa koettiin toisaalta myös päin vastainen tuulitilanne!....
Toukokuun ennätysrunsaasta omenapuiden kukinnasta syntynyttä runsasta omenasatoa kuvattuna Espoon Leppäsillassa mormonitemppelin viereisellä puutarhajäännealueella perjantaina 19.8.2016 - Toukokuun aurinkoisessa ja poikkeavassa lämmössä tapahtuneet monien puiden ja pensaiden hyvin runsaat ja pölytyksessään onnistuneet kukinnat mahdollistivat siis loppukesälle ja syksylle hyvin runsaita satoja, mitä edesauttoi myös runsassateinen kesä, ja siksi jopa tällaiset kitukasvuiset vanhat omenapuujäänteet yllättivät omenamäärillään!
Koko kesän top 3 ukkonen saapumassa vyörypilvivallinsa kera lounaasta kuvattuna Espoon Leppäsillassa kaakkoon perjantaina 19.8.2016 klo. 20:09 - Kauden viimeinen kohtuullinen ukkonen, jonka lähestymistä tosin olisi ollut paras seurata idempää Helsingin puolelta, kuten tässä jutussa ilmenee; tämä ukkonen ei tosin tuottanut kummoista salamointia tai jyrinää, mutta tuon vyörypilven lisäksi kaatosade ja samalla syöksyvirtaus oli ihan kohtuullista seurattavaa, ja lopuksi tuli taas kivaa iltaruskoakin, mitkä siis olivat tämän kesän aivan erityispiirre usein.
Polaari-ilmamassan pienialaista ukkoskuurottelua kuvattuna lounaaseen Hämeenlinnassa tiistaina 23.8.2016 klo. 18:17 - Kauden vihon viimeinen kerta, kun mitään ukkosta enää havaitsin, tapahtui tässä; tuo kuurosysteemi tosin ehti heiketä pois ennen saapumistaan ja myös meni taas eteläkautta ohitse itään.
Edellispäivänä riehuneen Rauli-myrskyn (mtv:n juttu ja Myrskyvaroitus.com -sivuston juttu) aiheuttamia tuhoja kuvattuna Espoon Karakallion keskustassa sunnuntaina 28.8.2016 - Kesän loppuvaiheet tarjosivat vielä yllätyksen oikein mojovan matalapainemyrskyn muodossa, kun manner-Euroopassa velloi laajalla alueella erittäin kuumaa hellettä; se synnytti Skandinaviassa nopeasti myrskyksi voimistuneen matalapaineen helteen pyrittyä samalla kohti Suomea. Helle jäi tulematta, ja tilalle saatiin matalapaineen ylityksessä länsi-luoteistuuli, joka oli rajun myrskypuuskaista > Tässä kuvassa pari kesää juurtunut tuurenpihlajan (Sorbus "Dodong") "taimi" oli kaatunut tukikepeistä huolimatta kumolleen myrskyssä!
Elokuun 27. päivänä riehuneen Rauli-myrskyn (mtv:n juttu ja Myrskyvaroitus.com -sivuston juttu) aiheuttamia tuhoja kuvattuna Hämeenlinnan Linnanpuistossa keskiviikkona 31.8.2016 - Tämän puiston vanhat hopeasalavat (Salix alba "Sibirica") kokivat ko. myrskyssä ehkä koko historiansa pahimmat myrskytuhot, kun tuossa etualalla jopa kolme puuta koki isoja vaurioita; etummaisesta puusta lohkesi isoja haaroja, siitä toiseksi taaimmainen oli katkennut puolivälistä ja kolmanneksi taaimmainen oli kaatunut juurineen > Tässä kuvanottovaiheessa tuhoja oli jo korjattu.
Kasvukauden n. kahden viikon kehitysetumatkan havainnollistusta kuvattuna Espoon Leppäsillassa Vanhan Turuntien varrelta pohjoiseen sunnuntaina 28.8.2016 - Vaikka edellispäivänä oli ollut em. Rauli-myrsky, jonka puuskat iskeytyivät täydellä voimalla tähän pellonlaitaan tuon aukean ylitse, niin silti nämä ohdakkeiden siemenvillat pystyivät pysymään noin hyvin kiinni; tämä on lajille tyypillistä vielä syksyn kynnykselläkin. Pellon vehnä alkoi olla lähes puintivalmista.
Kasvukauden n. kahden viikon kehitysetumatkan havainnollistusta kuvattuna Espoon Leppäsillassa Vanhan Turuntien pohjoispuolisella niityllä sunnuntaina 28.8.2016 - Kasvukauden etuaikaisuus toukokuusta alkaen sekä kostea ja runsassateinen kesä edesauttoivat kahta asiaa loppukesälle monilla ruohovartisilla kasvilajeilla; esim. maitohorsmalla yhtäältä ennenaikaistunutta ruskaa sekä toisaalta monien sienitautien tekemiä vioituksia loppukesälle; härmät, ruostesienet jne. > Etualan kasvustossa nämä kaikki ilmenivätkin hyvin.
Edeltäneen yön rankkasateen aiheuttamaa viljapellon tulvimista kuvattuna Espoon Leppäsillassa sunnuntaina 4.9.2016 - Ko. rankkasade tuotti tälle pellolle ikävän yllätyksen; tulvaisena se oli nyt liikamärkä painaville koneille, joten muutoin jo puintivalmiista vehnäsadostaan huolimatta sitä ei päästykään vielä puimaan seuraavaan pariin-kolmeen viikkoon odotellessa riittävää maan kuivumista.
Edeltäneen yön rankkasateen aiheuttamaa niittykasvuston lakoontumista kuvattuna Espoon Leppäsillassa sunnuntaina 4.9.2016 - Ko. sateen voimakkuutta kuvasi hyvin tämäkin, jossa noinkin liiskaantunutta heinää taittui. Edellä kuvissani olevia ojatulvia ajatellen oli myös havaittavissa, kuinka esim. siellä yllä kesäkuun puolivälin rankkasadetilanteen kaltaista tulvaa oli ollut taas samoissa ojissa tämänkin rankkasateen aikana yöllä-aamulla.
Etelä-Suomea luode-kaakkosuuntaisesti halkoneen heikon säärintaman yläpilvisyydessä ilmennyttä upeaa iltaruskoa kuvattuna Espoon Leppäsillassa koilliseen maanantaina 12.9.2016 klo. 20:02 - Syyskuussa manner-Eurooppa sai ennätysmäisen kovaa hellettä (kuten Saksassa ja Puolassa), joka taas mahdollisti tänne Suomeen näitä upeita ilta- / aamuruskotilanteita; ne helteet eivät enää ulottuneet tänne saakka, vaikkakin osaltaan tekivät syyskuusta normaalia lämpimämmän.
Metsävaahteroiden (Acer platanoides) ruskahuipennusta kuvattuna Hämeenlinnassa Viipurintien varrella terveyskeskuksen ja Verkatehtaan välisellä kohdalla sunnuntaina 25.9.2016 - Ruska siis eteni osittain normaalia vaisummissa merkeissä, mutta esim. monet vaahterat onnistuivat kirkkaissa väreissään taas erinomaisesti; tässä on itse asiassa yksi parhaista koskaan näkemistäni vaahteraruskista!
Metsävaahteroiden (Acer platanoides) ruskahuipennusta kuvattuna Hämeenlinnassa Ahveniston hautausmaalla maanantaina 26.9.2016 - Myös puustoisten alueiden sisällä olevat vaahterat tekivät varsin kirkasta ja värikästä ruskaa, kuten tämän hautausmaan alueella; näitä ruskaonnistumisia edesauttanut yksi tekijä saattoi olla se, kun kasvukausi oli ollut koko kesän ajan niin paljon etuaikainen tavanomaiseen nähden....
Lokakuun mittaan vallinneen poikkeuksellisen pitkäkestoisen sulkukorkeapaineen aikana vallinnutta tyypillistä pilvitilannetta kuvattuna tiistaina 11.10.2016 klo. 14:47 - Lokakuun sääksi tähän julkaisupäivään mennessä tämä oli tosi erikoista, koska muutoin erittäin pilvisissä oloissa sadetta ei kuitenkaan tullut paria tihkutilannetta enempää; kuvassa havaitaan myös jo vähän yli puoliksi varisseet lehtipuustot.
Parin edeltäneen vuorokauden sekä tämän vuorokauden yönä-aamuna viimein sattuneiden syksyn ensimmäisten heikkojen yöpakkasten vaihetta; tässä juuri sulamaan alkanutta kuuraa heinävaltaisella niityllä kuvattuna Espoon Leppäsillassa torstaina 20.10.2016 klo. 10:21 - Lähes 10 vuorokautta edelliseen kuvaan nähden edennyt aika näyttää pitäneen ruskatilanteen edelleen melkein samanlaisena; kylmenneet säät olivatkin siis paradoksaalisesti hidastaneet ruskan viimeisiä kehittymisiä, koska liikakylmyys (vuorokausien maksimilämpötilatkin jo pitkään paljon alle +10 astetta) jarrutti nesteiden virtaamista lehdistä ja lehtiruotien irtoamissolukkojen muodostumista.
Päivitys maanantaina 24.10.2016 klo. 01:15: Päivitys sääennusteen kera viivästyi siis maanantain puolelle, koska halusin viivyttää alkaneen viikon 43 ensilumitilannetta tarkentavien ennusteiden tutkimista. Katsotaanpa kuitenkin nyt tilanteita Etelä-Suomeen >
Vahva sulkukorkeapaine on viimein parin viime päivän aikana alkanut antamaan periksi ja siirtymään Suomen alueelta enemmän Venäjän puolelle - Tässä yhteydessä kaakkoistuulet ovat voimistuneet selvästi, mutta aikaisemmilta viikoilta tuttu pilvipoutainen sää on samalla jatkunut. Tänään maanantaina on kuitenkin jo odotettavissa hieman tihku- ja vesisateita etelästä käsin.
Mielenkiintoisin vaihe tulee kuitenkin alkaneen viikon 43 ti-to aikana, jolloin Keski-Euroopassa muodostuva matalapaine siirtyy kohti Suomea etelästä käsin; näillä näkymin sen sadealue olisikin jäämässä selvästi itäpainotteiseksi, jolloin esim. akselille Helsinki-Hämeenlinna ei ulottuisikaan kunnolla sateita.
Ilmamassa on kuitenkin pysymässä kylmänä, koska tuo lokakuun ajan vallinnut vahva korkeapaine on levittänyt reunoillaan Venäjältä laajasti kylmää jopa Mustaamerta ja manner-Eurooppaa myöten. Siksi tuo matalapaine ei tuokaan niinkään mukanaan leudompaa ilmaa ja siksi tuon ti-to välisten sateiden olomuoto voi hyvinkin olla sisämaassa ainakin ajoittain räntää tai lunta; sadealueen em. itäpainotteisuuden vuoksi syksyn ensimmäinen lumipeite onkin torstaihin mennessä todennäköinen lähinnä vain Päijänteen tasan itäpuolella...
Pian kuitenkin tuo matalapaine heikkenee Etelä-Suomen päällä torstaiksi ja heti perään lännestä tuleva uusi matalapaine tuo sateita ja siinä tapauksessa myös leudompaa ilmaa länsituulten kera; niinpä mahdollinen ensilumi jää lyhytaikaiseksi iloksi, kun ainakin pe-la aikana +5 astetta voi taas ylittyä laajasti ja reippaasti.
Mainittakoon kuitenkin lopuksi, että tuo lännestä tuleva uusi matalapaine näyttäisikin sitten siirtyvän ensi viikonloppuna painopisteeltään Suomen itä- tai kaakkoispuolelle, ja samalla Grönlannista ja Jäämereltä vahvistuisi korkeapainetta etelämmäksi > Tästä olisi seurauksena talvisen kylmien pohjoisen ja idän välisten virtausten tuloa koko Suomeen, eli entistäkin talvisempaa näyttäisi olevan tulossa n. viikon kuluttua, ja ennustemalleissa olisi sille myös pitkäkestoisia skenaarioita - marraskuun alku toisikin siis jo ihan kunnon talven Etelä-Suomeenkin!....
