Edellisen minimilämpötilojen pakkasseurannan (Talven 2017 - 2018 kylmin yö - Osa 3) suoraan perään laatimani jatko-osa tulee vihdoin tässä julkaisuun!
Syynä sen viivästykseen on ollut mm. se, kun Ilmatieteen laitoksen sääasemista Savonlinnan lentokentän ja Lappeenrannan Konnunsuon lämpötilamittauksissa oli viikon 9 lopussa (ko. seurantajaksoni) isoja katkoksia, jolloin en saanut niiltä asemilta lukemia seurantaani - Jäin sitten vielä odottamaan useita päiviä, josko niihin katkoksiin tulisi korjauksia tilastoissaan; Konnunsuon tiedot sainkin haltuuni, mutta Savonlinnan tiedoista jäi osa puuttumaan. Siitä on alla olevassa lämpötilalistauksessa maininta ko. kohdassa, ja missä korvaavaksi lukemaksi hain tiedon Savonlinnan Laukansaaresta.
Tämä viikon 9 (26.2. - 4.3.2018) kaikki vuorokaudet sisältänyt minimilämpötilaseuranta on siis suoraa jatkoa edeltäneen viikon pakkaseurannalle - näiden viikkojen vaihteen kohdalla su-ma tapahtui lievästi leudompi vaihe, mutta sitten viikolla 9 koettiin ainakin kahdessa mielessä talven 2017-18 ankarin pakkasjakso!
Yhtäältä sen viikon alussa tiistaina ja keskiviikkona eli helmikuun kahtena viimeisenä päivänä niiden vuorokausien maksimilämpötilat jäivät ennätyksellisen kylmiksi, jolloin lisäksi tilanteessa vallinnut voimakas itä-koillistuuli oli erityisen purevaa! - Tein tästä maksimilämpötilakylmyydestä erikseen oman lämpötilaseurannan reaaliajassa: Ennätyksellisen kylmiä päivälämpötiloja helmikuun lopussa 2018 - Maksimilämpötilaseurantaa 27. ja 28.2.2018.
Sitten toisaalta tuon maksimilämpötilakylmyyden perään yöt kylmenivät pakkasjakson ankarimpiin pakkasiin, missä melkein kaikkialla alueella saavutettiinkin koko kuluneen talven alhaisimmat minimilämpötilat. Aivan kaikkialla seuranta-alueella niin ei silti käynyt, vaan edeltäneen viikon 8 (19. - 25.2.) kylmimmät lukemat jäivät yksittäisillä paikoilla talven ankarimmiksi pakkasiksi - voitte itse näitä seurantoja vertailemalla todeta ko. tilanteet.
Seuranta-alueen puitteissa koettiin joka tapauksessa koko talven kylmin pakkanen tällä neljännellä seurantakerralla, mikä oli ke-to välisenä yönä Lappeenrannan Konnunsuolla mitattu -32 astetta! Konnunsuo oli tarkastelluista paikoista kokonaisuudessaan ainoa, missä saavutettiin -30 astetta kylmempiä lukemia; eli sen paikan alava mantereisuus kävi nyt tosi pikantisti ilmi.
Koko Suomen mittakaavassa tämä pakkasjakso ei tuottanut talven ankarinta pakkasta, koska Lapissa ei ollutkaan suhteessa niin kylmää - Niinpä Utsjoen Kevolla jo 4.2.2018 mitattu -37,1 astetta jäi Suomen mittakaavassa talven kylmimmäksi lukemaksi.
Tämä viikon 9 ankara kylmyys johtui suursäätilallisesti siitä, kun heti viikon alussa Jäämereltä vahvistui laaja ja vahva pakkaskorkeapaine Fennoskandiaan. Sen keskuksen eteläpuolitse aikaisempaa kauempaa Siperiasta pääsi purkautumaan poikkeuksellisen kylmää ilmamassaa laajasti lähes koko Eurooppaan - kaikkein kylmin ilma-annos virtasi juuri Etelä-Suomeakin lipoen Baltian ja itä-Euroopan kautta länteen, mikä aiheutti viikon 9 mittaan Britteinsaaria myöten ajankohtaan nähden (kevään korvalla) erikoisen runsaita lumipyryjä ja ankaria pakkasia.
Lumimyrskyinen sää äityi esim. Irlannissa hyvinkin merkittäväksi ja historialliseksi tilanteeksi, mistä tässä on esimerkki Dublinin lentokentän sulkeneesta lumipyrystä!: VIDEO: Dangerous blizzard-like conditions at Dublin Airport. Britteinsaarilla tällaisia itätuulen mukana tulevia ankaria talvisäitä on perinteisesti nimitetty jo ammoisista ajoista saakka termillä "Beast from the East" - tällä kertaa tämä nimitys tuli laajaan tietoisuuteen maailmalla mm. tämän pakkasjakson poikkeuksellisuuden myötä.
Tarkastelualueen suhteen tämä pakkaskorkeapaine jäi vaikuttamaan koko loppuviikoksi, mutta se alkoi päivä päivältä heikkenemään ja viikon lopussa se oli enää lähinnä selänne Suomesta Venäjälle. Ilmamassa alkoi viikon lopussa samalla hieman lauhtumaan, mutta varsinainen kunnon lauhtuminen jäi seuranneelle viikolle 10 (5. - 11.3.2018).
Seuraavaksi minimilämpötilojen listaus viikon 9 jokaiselle päivälle tilanneselostuksineen >>
Lämpötila-arvot on poimittu alle tutusti Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista. Lisäksi käytän pakkaslukemien merkkaamisessa aikaisemmilta vuosilta tuttua värikoodausta, missä -30 asteen ja sitä kylmemmät pakkaset ovat sinisellä sekä -35 asteen ja sitä kylmemmät pakkaset ovat punaisella. Lukemat on pyöristetty asteiden puolivälistä ylöspäin seuraavaan kokonaiseen lukuun perinteen mukaan, vaikka Ilmatieteen laitoksen käyristä pääsisi nykyään katsomaan lukemat kymmenyksen tarkkuudella.
Maanantain 26.2.2018 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -10 astetta, Turku -12 astetta, Salo -13 astetta, Pori -11 astetta (alkuyöllä), Hämeenlinna -15 astetta, Tampere; Härmälä -14 astetta, Tampere; Siilinkari -15 astetta (aamulla), Helsinki (Kaisaniemi) -14 astetta, Vantaa -16 astetta, Hyvinkää -15 astetta, Lahti -16 astetta, Kouvola -18 astetta, Porvoo -16 astetta, Lappeenranta; Lepola -19 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -19 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -17 astetta, Mikkeli -18 astetta, Jyväskylä -17 astetta, Savonlinna -20 astetta, Joensuu -20 astetta ja Ilomantsi -21 astetta.
Korkeapaine jatkoi tässä vaiheessa vahvistumistaan Fennoskandiaan Jäämereltä, ja aluksi sen mukana koillisesta kiertyi edeltäneen sunnuntain tapaan kosteampaa ilmaa Vienanmeren suunnalta tarkastelualueen yli, mikä aiheutti kuurottaista lumisadetta alueella; osa kuuroista oli iltapäivällä hetkittäin hyvinkin sakeita, mutta suuria lumipeitemääriä niistä ei ehtinyt sataa. Tämän lumikuuroalueen perässä idästä alkoi sitten tulla tuo ankarimman pakkasen ilmamassa, jolloin tarkastelualueen itäosista lähtien sää alkoi seljetä illalla. Tämän vuorokauden minimilämpötilat sattuivatkin lähes kaikkialla vasta illalla juuri ennen puoltayötä, jolloin alla oleviin muihin päiviin verrattuna merkkasin tämän päivän listauksessa sulkupoikkeukset illasta poikenneisiin tapauksiin.
Tiistain 27.2.2018 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -17 astetta (illalla), Turku -18 astetta, Salo -19 astetta, Pori -18 astetta, Hämeenlinna -20 astetta, Tampere; Härmälä -20 astetta, Tampere; Siilinkari -21 astetta (illalla), Helsinki (Kaisaniemi) -18 astetta, Vantaa -19 astetta, Hyvinkää -20 astetta, Lahti -21 astetta, Kouvola -22 astetta, Porvoo -20 astetta, Lappeenranta; Lepola -23 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -23 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -20 astetta, Mikkeli -23 astetta, Jyväskylä -23 astetta (illalla), Savonlinna -23 astetta, Joensuu -23 astetta (illalla) ja Ilomantsi -25 astetta.
Korkeapaineen keskus asettui Fennoskandian keskivaiheille, jolloin sen eteläpuolella tarkastelualueella itä-koillistuuli voimistui vähintään navakaksi ja se toi nopeasti siperialaisen ankaran pakkasilmamassan koko alueelle yön aikana; sää oli muutoin selkeää, mutta arktisen viiman mukana vaelsi ajoittain vähäisiä pilvilauttoja. Tuuli vallitsi voimakkaana ja erityisen purevana koko vuorokauden ajan, jolloin se hieman tasasi yön-aamun ja loppuillan pakkaslukemia, mutta maksimilämpötilat siis jäivät erityisen mataliksi. Minimilämpötilat sattuivat vaihtelevasti sekä vuorokauden alkuun että loppuun tuon voimakkaan tuulen tasausvaikutuksen takia.
Keskiviikon 28.2.2018 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -18 astetta, Turku -20 astetta, Salo -21 astetta, Pori -21 astetta, Hämeenlinna -23 astetta, Tampere; Härmälä -26 astetta, Tampere; Siilinkari -26 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -20 astetta, Vantaa -22 astetta, Hyvinkää -23 astetta, Lahti -23 astetta, Kouvola -23 astetta, Porvoo -23 astetta, Lappeenranta; Lepola -22 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -28 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -21 astetta, Mikkeli -28 astetta, Jyväskylä -27 astetta, Savonlinna -25 astetta, Joensuu -24 astetta (illalla) ja Ilomantsi -27 astetta.
Korkeapaineen keskusalue pysyi lähes sijoillaan Fennoskandian keskivaiheilla, jolloin vielä tänäkin päivänä pureva itäviima jatkui tarkastelualueella; tuuli oli kuitenkin hitaasti heikkenemässä. Sää oli koko vuorokauden ajan kokonaan selkeää laajalla alueella. Siitä huolimatta vallinneesta tuulesta johtuen minimilämpötilat eivät vielä olleet kovin ankaria yksittäisiä sisämaan hyvinkin ankaran pakkasen paikkoja (mm. Tampereen seutu) lukuun ottamatta; nyt minimien ajankohta oli kuitenkin jo lähes kokonaan yö-aamu, koska lämpötilan vuorokausivaihtelu oli jo joka tapauksessa melko suurta. Päivälämpötilat olivat silti edelleen ajankohtaan nähden erityisen kylmiä, vaikka ne olivat asteen-parin verran edellispäivää korkeampia.
Torstain 1.3.2018 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -17 astetta, Turku -19 astetta, Salo -23 astetta, Pori -21 astetta, Hämeenlinna -23 astetta, Tampere; Härmälä -24 astetta, Tampere; Siilinkari -24 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -17 astetta, Vantaa -21 astetta, Hyvinkää -23 astetta, Lahti -22 astetta, Kouvola -23 astetta, Porvoo -23 astetta, Lappeenranta; Lepola -22 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -32 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -21 astetta, Mikkeli -28 astetta, Jyväskylä -27 astetta, Savonlinna -28 astetta, Joensuu -27 astetta ja Ilomantsi -27 astetta.
Korkeapaineen keskusalue alkoi hivuttautua pohjoisesta enemmän Etelä-Suomen ylle ja samalla se alkoi venyä selännemäiseksi alueeksi itään Venäjälle. Tämän myötä etenkin sisämaan puolella itätuulet heikkenivät selvästi / tyyntyivätkin, mutta etelärannikon tuntumaan jäi vaikuttamaan selvempää itätuulta. Niinpä yön ja aamun lämpötiloissa etenkin sisämaan paikoilla koettiin monin paikoin talven ankarimmat minimilämpötilat, kuten em. Konnunsuon -30 asteen alitus. Sen sijaan em. tuulen ansiosta etelärannikolla minimilämpötilat jäivät paikoin -20 asteen leudommalle puolelle, kuten Helsingin Kaisaniemessä. Sää oli edelleen laajalla alueella kokonaan selkeää koko päivän ajan, jolloin tuulten heikennyttyä maksimilämpötilat nousivat laajasti -10 asteen leudommalle puolelle, ja näin päiväaikainen ennätyskylmyys päättyi.
Perjantain 2.3.2018 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -16 astetta, Turku -18 astetta, Salo -23 astetta, Pori -20 astetta, Hämeenlinna -24 astetta, Tampere; Härmälä -23 astetta, Tampere; Siilinkari -23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -14 astetta, Vantaa -19 astetta, Hyvinkää -24 astetta, Lahti -25 astetta, Kouvola -25 astetta, Porvoo -23 astetta, Lappeenranta; Lepola -23 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -31 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -19 astetta, Mikkeli -27 astetta, Jyväskylä -14 astetta (illalla), Savonlinna -26 astetta, Joensuu -25 astetta ja Ilomantsi -20 astetta.
Korkeapaine jäi suunnilleen sijoilleen Etelä-Suomen ylle selännemäisesti Venäjälle ulottuen ja se heikkeni samalla vähitellen. Näin ollen etelärannikon tuntumassa jatkui heikko-kohtalainen itä-kaakkoistuuli ja samalla sen mukana alkoi tulla etelämpää hieman leudompaa ilmaa tarkastelualueelle. Se näkyikin jo edellisyötä lauhempina pakkasina monin paikoin etenkin etelärannikon tuntumassa; silti erityisen paljon leudompaa muuhun alueeseen verrattuna olikin Keski-Suomen puolella, koska sinne oli tullut Lapin suunnalta lauhduttavia pilviä jo yöksi korkeapaineen selänteen pohjoispuolella; Jyväskylän minimilämpötila oli siksi jopa yli 10 astetta edellispäivää korkeampi. Yksittäisillä paikoilla oli sisämaassa jakson kylmin yö, kuten Lahden seudulla.
Lauantain 3.3.2018 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -18 astetta, Turku -16 astetta, Salo -20 astetta, Pori -15 astetta, Hämeenlinna -22 astetta, Tampere; Härmälä -23 astetta, Tampere; Siilinkari -23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -14 astetta, Vantaa -16 astetta, Hyvinkää -22 astetta, Lahti -22 astetta, Kouvola -18 astetta, Porvoo -18 astetta, Lappeenranta; Lepola -19 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -28 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -17 astetta, Mikkeli -27 astetta, Jyväskylä -18 astetta (illalla), Savonlinna -24 astetta, Joensuu -20 astetta ja Ilomantsi -12 astetta.
Korkeapaineen selänne itä-länsisuuntaisena jatkoi heikkenemistään ja se siirtyi takaisin pohjoisemmaksi, jolloin etelästä alkoi päästä heikon itä-kaakkoistuulen mukana vähitellen yhä enemmän säätä lauhduttaneita ylä- ja keskipilvilauttoja. Niinpä -20 astetta kylmemmät yölämpötilat alkoivat jäämään yhä pienemmälle alueelle sisämaahan. Toisaalta sään pilvistyminen tarkoitti myös sitä, että lämpötilan vuorokausivaihtelu kaventui ja päivät tuntuivat taas kylmiltä ilman optimaalista auringonpaistetta.
Sunnuntain 4.3.2018 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -16 astetta, Turku -13 astetta, Salo -18 astetta, Pori -17 astetta, Hämeenlinna -20 astetta, Tampere; Härmälä -21 astetta, Tampere; Siilinkari -21 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -14 astetta, Vantaa -17 astetta, Hyvinkää -22 astetta, Lahti -21 astetta, Kouvola -19 astetta, Porvoo -19 astetta, Lappeenranta; Lepola -19 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -18 astetta, Mikkeli -25 astetta, Jyväskylä -22 astetta, Savonlinna (sääasema epäkunnossa; -22 astetta Laukansaaressa), Joensuu -14 astetta ja Ilomantsi -15 astetta.
Kaakosta lähestyi matalapainetta Etelä-Suomea, mutta se jäi Venäjälle. Tarkastelualueelle se kierrätti kuitenkin ylä- ja keskipilvilauttoja, mikä piti yölämpötiloja kurissa ja samalla heikko-kohtalainen itätuuli auttoi samaa asiaa. Siksi -20 astetta kylmemmät yölämpötilat olivat edelleen enää vain muutamien paikkojen asiaa sisämaassa, vaikka itse ilmamassa oli edelleen ajankohtaan nähden varsin kylmää.
--- Seuraavana su-ma välisenä yönä oli vielä suunnilleen samanlaista yö-aamukylmyyttä korkeapaineen selänteen muodostuttua tarkastelualueelle etelä-pohjoissuuntaisena uudestaan, mutta sitten lännestä lähestyi matalapainetta ja tiistaista 6.3. alkaen sää alkoi lauhtua kunnolla etelätuulten mukana - Niinpä tarkastelualueella talven ankarimmaksi muodostunut pakkasjakso tuli päätökseensä.
Seuraavaksi kokoan luontohavaintoja yhteen näiden kahden viikon pakkasten vaikutuksista >>
Vesistöjäät tietenkin vahvistuivat näiden pakkasten myötä, mutta järvien kohdalla jäävahvistuminen jäikin pakkasten ankaruuteen nähden hyvin maltilliseksi. Tämän viimeisen pakkasjakson päätyttyäkin yhä monilla järvillä jäiden paksuudet pysyivät ajankohdan normaaleita hieman ohuempina (pääasiassa 30 - 45 cm paksuja) - Tämä johtui siitä, kun järvijäiden päälle satoi helmikuun alussa paksusti lunta, mikä toimi sittemmin hyvänä eristeenä pakkasia vastaan, koska lumi pysyi pakkasten ajan melko hyvin kovettumattomana ja pakkaslumisen kuohkeana.
Merialueilla sen sijaan tapahtui jääkenttien laajenemista huomattavan paljon, koska lumipeitemuodostuksesta ei ollut aikaisempaa estettä sille. Tosin sisälahtiin ja rannikon lähelle jo tammikuussa muodostuneiden merijäiden kohdalla samaa lumipeite-eristettä tuli jäiden päälle. Joka tapauksessa näiden pakkasten päätyttyä merien jäätyminen oli edennyt lähes ajankohdan normaaliksi. Se tarkoitti mm. sitä, että Suomenlahti oli lähes kauttaaltaan jäämassojen peitossa ja Selkämerellä vain ulapalla oli pienehkö sula alue.
Pitkän pakkasjakson tunnusmerkki vesistöissä oli myös se, että routaantumisen edettyä virtaavien vesien määrä mm. joissa laski, ja siten tapahtui viimeistään tällä toisella pakkasviikolla tilanteelle ominaisia joki- ja ojajäiden kerrosjäätymisiä; siinä päällimmäisen jääkannen alle syntyi uusia piilojääkansia virtaamien laskettua. Samalla monin osin päällimmäiset jääkannet murtuivat rannoiltaan alaspäin linkkuun, kun niiden alta katosi vesipatja alemmas.
Toisilla ojapaikoilla ehti myös syntyä ns. hyydejäätymistä virtaamien matalilla ja hitailla kohdilla, jolloin ulkonäöllisesti jäiden pinta näytti olevan jatkuvasti kostea kovimmistakin pakkasista huolimatta, ja jää siis kasvoi siinä ylöspäin kerroksittain.
Puustokuuran suhteen edeltäneen viikon 8 tyynet yöt-aamut olivat hyvinkin näyttävien kuuratilanteiden aikaa, mutta ko. viikolla 9 tilanne oli tyystin toinen - nimittäin tämä siperialaisempi ilmamassa oli aikaisempaa paljon kuivempaa ja siksi sen piirissä heikkotuulisimpinakaan öinä ei juuri ollenkaan pystynyt muodostumaan puustokuuraa.
Lumihanki suojasi jonkin verran routaantumiselta koko tarkastelualueella, mutta lumesta auratuilla paikoilla routaa toki syntyi paljon lisää, jolloin se alkoi näkyä joillakin teillä ja kaduilla asfalttien kupruiluina ja rakoiluina. Niinpä heikkorakenteisimmilla väylillä voi olla odotettavissa kevään sulamiskaudella ns. kelirikkoa paikoin pahastikin, koska edeltäneen syksyn runsaat vesisateet olivat kostuttaneet paljon mm. sorateitä ja nyt niiden jäädyttyä suuri kosteusmäärä on aiheuttanut rakenteiden routavaurioita...
Lopuksi hieman kertausta säästä tähän mennessä sekä ennustetta siitä, miten kevään alkamisen ja etenemisen olisi käymässä >>
Nythän on tilanne edelleen se, ettei terminen kevät ole pystynyt alkamaan edes Etelä-Suomessa, koska viime viikon lopun ja tämän päättyvän viikon 11 alun leuto vaihe ei siihen vielä riittänyt, ja nyttemmin on ollut taas ajankohtaan nähden erittäin kylmää.
Viime viikolla sää siis lauhtui tuntuvasti ja loppuviikolla olikin Etelä-Suomessa jo hitusen suojasäätäkin pitkästä aikaa - samalla saatiin lisää lumi- ja räntäsateita. Leudoimmillaan sää oli kuitenkin tämän päättyvän viikon tiistaina 13.3., kun Keski- ja Itä-Euroopan ensimmäinen keväinen lämpöaalto pyrki hetkeksi Etelä-Suomeen lounaasta tulleen matalapaineen mukana; siinä tilanteessa oli kuitenkin syksyisen kosteaa ja sumuista eli ei niin keväistä, vaikka lämpötilat olivat pari-kolme astetta plussalla ja lumipeite suli märässä säässä useita senttejä.
Kuitenkin jo keskiviikoksi 14.3. matalapaine kaikkosi Venäjälle ja sen tilalle Fennoskandiaan muodostui uusi pakkaskorkeapaine, joka on nyttemmin kierrättänyt myös Keski- ja Länsi-Eurooppaan uuden annoksen "idän peto"-säätä; siellä puhutaankin tilanteesta termillä "Another Beast from the East"! - Täällä Suomessakin sää on ollut viimeiset kolme päivää taas ajankohtaan nähden erittäin talvista päivälämpötilojenkin pysyttyä pakkasella ja yölämpötilojen oltua -15 asteen vaiheilla sisämaassa.
Onneksi sentään selkeässä säässä ajankohdan auringonsäteilyn tehon on huomannut jo hyvin mm. siitä, miten hyvin se jopa useistakin pakkasasteista huolimatta etenkin keski- ja alkuiltapäivisin pystyy sulattamaan tummaksi likaantunutta lunta ja jäätä melko hyvin paahdepaikoilla.
Jatkossa alkava sunnuntai on tilapäisen kevään aikaa, kun tuo em. korkeapaine väistyy etelään ja antaa Jäämerellä olevan voimakkaan matalapaineen avulla tietä navakalle Föhn-tuulelle länsiluoteesta; huominen päivälämpötila voi siksi olla etenkin lännessä jopa lähes +5 astetta. Lumipeite ei kuitenkaan ehdi kummoisesti siinä sulaa, koska tuon viime tiistain märän suojasään jälkeisissä pakkasissa siitä tuli hitaasti sulavan kovaa ja jäistä; viime päivinä alueella onkin ollut monen vuoden tauon jälkeen perinteinen ns. hankikantokeli.
Valitettavasti tämä hetkellinen kevätsää joutuu sitten ensi viikolla 12 (19. -25.3.) väistymään, koska pohjoisesta saapuu taas uutta annosta hyvin talvista pakkasilmamassaa - Ensi viikon lopussa lännestä tulevien matalapaineiden mukana voi sitten taas lauhtua jonkin verran, mutta näillä näkymin silloinkaan ei olisi vielä kyseessä kunnon kevään rynniminen. Joissakin ennustemalleissa on ollut sen sijaan jopa merkkejä siitä, että pysyvämpi kevään alkaminen mahdollistuisi vasta huhtikuun puolella Etelä-Suomessa...
Tästä kevään tulon viivästymisestä onkin myös merkkinä se, että varhaisimmin kukkimaan alkavat lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensaat (Corylus avellana) eivät ole osoittaneet vieläkään edes minkäänlaista kukinnan alkuvaihettakaan etelärannikollakaan, eli hedenorkkoaiheensa ovat pysyneet näissä viime aikaisissa pakkassäissä edelleen tiukasti talvisen kovina ja notkeutumattomina; niinpä näiden kukinnan alkaminenkin voi viivästyä huhtikuulle...
Subscribe to:
Posts (Atom)
