Balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum)

Yllä oleva kuvasarja on otettu tiistaina 17.5.2005 taimikasvatuspaikallani Mäntsälässä. Ylimmässä kuvassa oleva japaninvaahtera on tässä luonnonkannasta poiketen huomattavasti punertavalehtisempi nuorten lehtien osalta (itse asiassa normaalisti puhkeamissävy on vaaleanvihreä), mutta kesäksi nämäkin muuttavat värinsä ns. normaalin vihreäksi. Japaninvaahteroita on olemassa satoja lehdistön väreiltään ja muodoiltaan, kukinnaltaan, kasvutavoiltaan ja oksien väreiltään eroavia eri lajikkeita. Sen sanotaankin olevan maailman suosituin koristekasvi. Helposti voi siis saada jollakin lailla erikoisia taimia, jos siemenmateriaali on päässyt risteytymään kasvatuspaikalla, jossa on paljon eri japaninvaahteroita. Tämäkin kuvan yksilö on peräisin Thompson & Morgan siemenmyyntifirman bonsai-siemensekoituksesta, jolloin mitkä lie ovat olleet tämän "lajikkeen" vanhemmat... Mielenkiintoisen punalehtisen kevätvärin kuitenkin sain!

Kahdessa alimmassa kuvassa nähdään kahden eri hevoskastanjalajin olevan hyvin eri vaiheessa kasvamassa. Balkaninhevoskastanja on tässä tapauksessa myöhässä, koska se oli sen verran kärsinyt talven aikana. Kuvassa näkyvä lähes avoin hiirenkorva oli kaiken lisäksi niitä virkeimpiä. Hevoskastanja tulee muutoin lehteen hyvin varhain. Monin paikoin sen silmut avautuvat pian tuomen (Prunus padus) jälkeen ja viimeistään koivujen (Betula sp.) tullessa hiirenkorvalle. Pääkaupunkiseudulla havaitsin, että tänä vuonna kukintoja tulee runsaasti. Ne ovat balkaninhevoskastanjalla tässä vaiheessa voimakkaasti punaruskeiden karvojen peitossa.

Kuvissa mukana oleva suomenpihlaja on kotipihlajaa (Sorbus aucuparia) myöhemmin lehteen tuleva. Monille pihlajille on ominaista tuollainen vaalean- /valkeanharmaa karvoitus supussa olevissa lehdissä. Joillakin pihlajalajeilla karvoitus on selvästi punaruskeaa, kuten esim. japaninpihlajan (Sorbus commixta) tapauksessa. Nuorten lehtien ja oksien karvapeite aiheuttaakin siis myös eräänlaista kevätväriä. Joissakin tapauksissa se on jopa näyttävämpää kuin ko. lajin kukinta. Joskus karvapeite yhdessä varsinaisen lehden kevätvärin kanssa muodostaa latvukseen hyvin ominaisen sävyn. Tämän huomaa erityisesti vertailemalla siro- ja rusotuomipihlajaa keskenään juuri tähän aikaan (ennen kukintaa). Molemmilla on pohjana voimakas punaruskea sävy vastapuhjenneissa lehdissä, mutta jälkimmäisellä on lehdissä lisäksi vahva harmaa karvapeite. Tämä aiheuttaa selvän sävyeron lajien välillä, kunnes lehdet ovat täysikasvuiset.

Lisää hiirenkorvakuviakin tulee jatkossa runsaasti ja pian kuviin tulevat mukaan myös digikameralla saadut otokset. Eilen sain nimittäin ostettua uuden digikameran. Päädyin hankkimaan HP Photosmart R707 kameran, jossa on 5.1 megapikseliä.