Kuvissa näkyvät kasvihuoneesta ulos tuodut kylvölaatikot kuvattuna maanantaina 9.5.2005. Huoneen lämmössä kasvu oli päässyt jo näin pitkälle. Nämä kylvökset sisältävät siis myös edellisvuonna itäneitä taimia. Ylimmässä kuvassa nähdään niistä isoimpana kultasade (Laburnum alpinum). Sitä lajia on tänä keväänä itänyt vielä muutama kappale, mutta odotin sitä itäväksi vielä paljon enemmän. Siemeniä oli näet hyvin paljon kylvöksessä. Arboretumalueellani on tosin jo ennestään yksi isohko ryhmä ja muutama yksittäinen kappale ko. lajia.

Keskimmäisessä kuvassa nähdään muutama tänä keväänä itänyt vaahteralaji. Vasemmanpuoleiset taimet ovat sirovaahteraa (Acer sieboldianum) ja oikealla väljemmin olevat ovat huntuvaahteraa (Acer triflorum). Ensimmäiset kasvulehdet eivät vielä kerro koko totuutta näidenkään vaahteroiden lehtimuodosta. Esim. huntuvaahteralla lehdet ovat kolmelehdykkäiset ja eivät siten näytä "oikean" vaahteran lehdiltä ollenkaan. Se laji kuuluu ns. kolmilehdykkävaahteroihin. Alimmassa kuvassa näkyy erinomaisesti kahtena eri vuonna itäneet taimet hopealehmuksen (Tilia tomentosa) osalta. Lehmuksilla taimien sirkkalehdet ovat erikoisesti liuskoittuneet. Se on kaikilla lehmuksilla hyvin ominaista ja niinpä se on sirkkataimivaiheessa erinomainen tuntomerkki lehmuksen suvun määrittämisessä. Keskenään toisiksi lajeiksi erottaminen onkin sitten jo tosi vaikeaa. Eri lehmuslajien kasvulehdetkin ovat pääsääntöisesti niin paljon toisiaan muistuttavia.

Näissä kuvissa eivät näy tarkemmin kaikki itäneet ja kasvaneet taimet näiden laatikoiden osalta. Jouduin hieman säästämään filmiä. Kuitenkin esim. rusokirsikan (Prunus sargentii) tämän kevään taimista tulee vielä uusia kuvia esim. siinä vaiheessa, kun koulin taimet kylvölaatikosta omiin purkkeihin. Ylimmässä kuvassa vasemmanpuoleisin laatikko sisältää mm. pteleaa (Ptelea trifoliata), viiniköynnöstä (Vitis sp.) ja kirsikkasorvarinpensasta (Euonymus planipes). Etummaisessa laatikossa näkyy muutama tyhjän oloinen ranka, mutta ko. oksat ovat hyvin elossa. Laji on (Zanthoxylum americanum) ja se tuli tänä keväänä vain niin myöhään lehteen. Nyttemmin se vihertää jo selvästi. Tässä tapauksessa lehteen tuloa viivästytti se seikka, kun viime syksynä ennen kylmävaraston suojaan siirtämistä "annoin" kasvin kokea muutaman reilun pakkasyön. Siitä se kärsi sen verran, että kasvihuoneen lämmöstä huolimatta toipuminen ja sitä kautta uusi kasvu ottivat tavanomaista enemmän aikaa. Normaalisti laji tulee lehteen paljon nopeammin.

Kuvasta nähdään myös, kuinka säilytän talveksi levitetyn lehtikatteen purkkien päällä mäntyjen alla olevalla kasvatuspaikalla myös seuraavana kesänä. Tästä on monta hyötyä. Ensinnäkin kosteus pysyy purkeissa paremmin. Toiseksi pienieliötoiminta on vilkkaampaa ja siten hyödyksi kasveille. Kolmanneksi lehtien maatuminen vapauttaa ravinteita kasvien käyttöön. Tosin purkkitaimille on syytä antaa myös lisälannoitetta keinotekoisesti kasteluveden mukana kasvun lähdettyä käyntiin, sillä rajoitetussa kasvualustassa ravinteet kuluvat nopeaan tahtiin. Yleensä olen antanut typpipitoista lannoitetta kaksi kertaa touko - heinäkuun aikana. Heinä - elokuun vaihteessa on ollut aika antaa syyslannoitetta, jossa ei ole typpeä tai sitä on vain hyvin vähän.