Uusimpia kuulumisia taimikasvatuspaikoilta

Täytyy tällä kertaa tyytyä päivittämään blogia pelkällä tekstillä, sillä Picasan Hello -ohjelma ei jostain kumman syystä halunnut postata haluamiani kuvia tänne kovasta yrityksestä huolimatta. Sen takia viikon kasvi merkintäkin odottaa vielä parempaa aikaa. Harmi, mutta onneksi on muutakin asiaa.

Kerron tässä nyt muutamista kasvukauden havainnoista ja tehdyistä töistä viime päivien ajalta. Ensinnäkin tein taas yksivuotisten ns. kukkakasvien kylvöjä. Nyt sisälle esikasvatukseen pääsivät toissapäivänä auringonkukat (Helianthus annuus "Bismarckianus") ja (H. annuus "Evening Sun"), tuoksuherne-sekoitus (Lathyrus odoratus "Knee High"), punakosmoskukka (Cosmos bipinnatus "Sweet Dreams"), jättisavikka (Chenopodium giganteum "Magentaspreen"), kiinanneilikka (Dianthus chinensis "Black & White Chianti") ja kesäkynttilä /herrasväenkaura (Gaura lindheimeri "The Bride"). Aikaisemmin esikasvatukseen kylvettyjen kesäkukkien kohdalla osan itäminen epäonnistui surkeasti. Esim. maissin (Zea mays) ja leijonankorvan (Leonotis nepetifolia) kohdalla kävi näin. Hyvin sen sijaan ovat kasvaneet ainakin miekkaliljat (Gladiolus "Priscilla") ja (Gladiolus "Traderhorn"), joista etenkin jälkimmäinen on jo tehnyt isoja kasvuja (n. 30 - 40cm). Nämä ensimmäiset kukkakylvökset /-istutukset olen vienyt jo ulos n. viikko sitten, jotta ne totuttautuvat uusiin olosuhteisiin.

Eilen purkitin pellosta taas lisää kasveja. Eri kokoisiin purkkeihin pääsivät viitisentoista kappaletta hapankirsikkaa (Prunus cerasus). Ne olivat talvehtineet pellossa hieman heikommin kuin imeläkirsikka (Prunus avium), jossa hiirenkorvat ovat nyt huomattavasti isommat kuin hapankirsikalla. Yhdestä kylvölaatikosta koulin samalla omiin purkkeihin huntuvaahteran (Acer triflorum) ja sirovaahteran (A. sieboldianum) taimet, joita esittelinkin parisen merkintää alempana. Samassa laatikossa niiden seurana oli yksi isohko viime vuonna itänyt kirsikkalaji (Prunus kurilensis). Laatikossa ei tänä keväänä itänyt enää mitään muuta, joten tuon kirsikkalajin taimi on ainoa kappale toistaiseksi.

Kasvukauden etenemisen havainnoista on mm. seuraavaa kerrottavaa: Aikaisemmin huonovointiseksi mainitsemani vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) ja kultasade (Laburnum alpinum) ovatkin lähteneet kasvuun yllättävän hyvin. Silmut ovat kasvaneet niissä selvästi, mutta hiirenkorvalla ne eivät vielä ole. Tämä pätee sekä taimikasvatuspaikalla että arboretumissa oleviin yksilöihin. Katsura (Cercidiphyllum japonicum), idänvaahtera (Acer mono), japaninvaahtera (Acer palmatum) ja metsävaahteran lajikeen "Faassen's Black" siementaimet ovat hyvin kauniisti hiirenkorvalla. Kaikkien niiden lehdissä on upeasti punertavia sävyjä. Pyrin saamaan kuvia niistäkin tänne jossakin vaiheessa. Tuomi, sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis) ja isotuomipihlaja (A. spicata) ovat jo melkein puolilehdessä ja monessa yksilössä on monta (vielä nuppuvaiheisia) kukintoakin, vaikka ne ovat vasta 3 - 4 vuotta vanhoja taimia. Ulkona talven yli olleet punamarjakanukat (Cornus mas) ovat myös lähteneet kasvuun ja ne ovat jo hiirenkorvalla. Tämä on suhteellisen erikoista, koska kasvia pidetään arkana. Kasvihuoneessa on kylvölaatikossa samaa lajia samanikäisinä (1 vuosi) taimina pitkällä kasvussa.

Kasvihuoneessa tapahtuu reipasta kasvua. Siellä kasvukausi on nimittäin arviolta jo kesäkuun loppupuolta vastaavassa Etelä-Suomen tilanteessa ja se näkyy. Trumpettipuun (Catalpa bignonioides) ja keisaripuun (Paulownia tomentosa) lehdet ovat aloittaneet tosi rehevän ja nopean kasvun. Nämä kasvit pääsevät vauhtiin siis vasta myöhään, mutta lopulta meininki on tosi "reteetä". Kuvia tulee näytille! Kaikki muutkin myöhään lehtensä puhkaisevat huoneen kasvit ovat vähintään reilulla hiirenkorvalla ja mm. pagodipuu (Sophora japonica) on suorastaan täydessä lehdessä. Nektariinillekin (Prunus persica var. nucipersica) kuuluu erittäin hyvää. Sen kukkimisaikainen pölytyskokeiluni tuottaakin sananmukaisesti hedelmää :) Vähintään 5 - 7 kappaletta nektariineja on kasvamassa ja ne ovat kooltaan jo etusormen pään kokoisia! Pitääkin helliä ko. puuta jatkossa niin, että siitä voisi saada ihan oikeaa satoa.

Kasvihuoneeseen jokin aika sitten ulkoa tuomani kylvökset ovat myös tehneet lisää taimia. Erityisesti eri leppälajit ja tähkävaahtera (Acer spicatum) ovat pursuttaneet tiiviitä pehkoja. Siinä sitä onkin ylimääräistä taimea tiedossa. Jo ulkoaikana sirkkataimina olleet omena- ja pihlajalajit ovat ko. laatikoissa tehneet jo useita kasvulehtiäkin. Katsurakylvöksen taimet ovat myös saamassa kasvun vauhdista kiinni kunnolla. Tarkoitus olisi huomenna aloittaa kasvihuoneen tyhjennys joidenkin kasvien osalta, vaikka hallanvaaraa on olemassa periaatteessa vielä jonkin aikaa. Tila on vain käymässä ahtaaksi kasvien kasvun myötä ja osalle kasveista pitää antaa ulko-olosuhteisiin totuttamisjakso, ennen arboretumalueelle istuttamista. Kasvihuoneestakin otan kuvia, ennen kuin alan tyhjentämään sitä. Tyhjäksi huone ei sittemmin toki jää, koska tilalle tulevat muut kasvit...

Huomenna teen muutakin taimiaskaretta, kuten vien arboretumalueelle taas uudet istutettavat kasvit. Nyt onkin muuten erittäin hyvät istutusolosuhteet kasvien kannalta katsottuna. Äsken tuli nimittäin erittäin rankasti vettä (koko päivän sademäärä on 17mm) ja netistä sadetutkakuvia katselemalla päättelin, että arboretumalueellakin on satanut paljon. Huomenna näenkin sen alueen sademäärän sinne viemästäni sademittarista. Kastematojankin tuli täällä Mäntsälässä verannan kuivalle kiveykselle sadetta pakoon useita kappaleita.