Kuvissa on esittelyssä viime viikoksi kypsyneet hedelmät. Alimmassa kuvassa on rusotuomipihlaja (Amelanchier lamarckii), ylemmässä on imeläkirsikka (Prunus avium) - siitä jokin lajike - ja ylimmissä kuvissa on terttuselja (Sambucus racemosa). Kypsymisajankohta on ollut tavanomaista aikataulua edellä ainakin reilun viikon ja paikoin jopa lähes 2 viikkoa.

Rusotuomipihlajan lisäksi myös muut tuomipihlajat ovat kypsyttäneet marjansa tähän aikaan. Niiden marjat ovat hyvin samannäköisiä kuin kuvankin lajin. Isotuomipihlajan (Amelanchier spicata) marjoissa on tosin enemmän sinertävää vahapeitettä ja ne ovat vähän tummempia. Sama koskee jossain määrin myös hedelmäkasvina tunnettua tuomipihlajalajia (Amelanchier alnifolia), josta käytetään lajin kotimaassa Pohjois-Amerikassa ja erityisesti Kanadassa nimeä saskatoon (Suomessa on käytössä nimi; marjatuomipihlaja). Lajikenimenäkin sitä käytetään, jos erotetaan erityisiä hedelmäviljelylajikkeita ko. lajista. Myös muiden tuomipihlajien marjat ovat syötäviä.

Imeläkirsikan lisäksi myös hapankirsikka (Prunus cerasus) lajikkeineen on kypsyttänyt hedelmänsä samaan aikaan. Sillä tosin on ollut tänä vuonna paikoin hyvin heikko sato kukinnasta huolimatta. Osasyynä siihen ovat kirvat. Muista hedelmäpuista satoa saadaan seuraavaksi ns. kesäomenapuista jo elokuun alussa. Marjapensaista ensimmäiset herukat ovat jo tehneet kypsät marjat. Aikataulu on tässäkin edellä tavanomaisesta. Arvioni mukaan etumatkaa on edelleen alkukesän viileydestä ja nyt viilenneestä säästä huolimatta vielä 1 - 2 viikkoa. Helsingin seudulla lämpösumman kertyminen on näet ollut viime päivinä reilun 110%:n luokkaa ajankohdan tavanomaiseen kertymään verrattuna; Ilmatieteenlaitoksen mukaan 19.7.2005 se oli 110% ja sen jälkeenkin on ollut tavanomaista lämpimämpää. Kuivemmilla paikoilla kasvun etumatka voi olla vähäisempi.

Nämä kirsikat ja tuomipihlajat ovat hedelmiensä suhteen sellaisia, että ne varisevat hyvin pian kypsymisensä jälkeen. Nuo kuvat on otettu keskiviikkona 20.7.2005 Espoon Tapiolassa ja tämän viikon loppuun mennessä marjat ovat jo varisseet melkein kokonaan pois. Linnut tietenkin syövät myös näitä antimia, mutta variseminen on paljon selvempi sadon tyhjentäjä. Terttuseljalla marjat sen sijaan voivat säilyä paikoin jopa lokakuulle, jos linnut eivät niitä syö. Terttuselja onkin erittäin suositeltava koristekasvi nimenomaan marjojensa vuoksi. Sitä tulisikin käyttää rohkeasti ja unohtaa sen "roskakasvin" maine kokonaan. Onneksi viime aikoina lajia on säilytetty runsaasti metsän- ja taimikonhoidoissa taajamissa, missä se on levinnyt kosteilla ja ravinteikkailla paikoilla.

Tuomella (Prunus padus), vadelmalla (Rubus idaeus) ja mustikalla (Vaccinium myrtillus) on luonnonkasveista myös ko. aikaan kypsyvät marjat. Mustikalla ja vadelmalla on ollut tosin kypsiä marjoja jo parisen viikkoa aikaisemminkin, koska niiden yksittäisten kukkien ja marjojen kehitys on sen verran eriaikaista samassakin pensaassa /varvussa.