Jättilehtisiin puihin liittyen kerronkin tässä välissä tämän kuvaparin esittämästä poikkeuksellisesta tapahtumasta. Palatkaamme ajassa edellisen viikon tiistaihin 9.8.2005, jolloin Helsingissä koettiin tämän kesän voimakkain ukkosmyrsky. Tuo alin kuva on otettu juuri sinä päivänä parisen tuntia ennen ko. ukkosta Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Vasta tämän viikon tiistaina 16.8.2005 sitten huomasinkin paikan päällä, että ko. puutarhassa merkittävä puu olikin kaatunut siinä myrskyssä! Äkkäsin, että alimmassa kuvassahan se puu on vielä pystyssä kuvan vasemmassa reunassa taustalla ja 16.8.2005 otettu yläkuva näyttää, että vain kanto onkin enää jäljellä.

Merkittävän puusta teki se, että se oli Suomen isoin amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense). Alakuvassa ko. lajia ovat myös nuo etualan nuoret puut. Aluksi en ajatellut käyttää tässä blogissa tuota kuvaa, mutta nyt tulikin yllättävä tilaisuus. En ottanut tällä viikolla samasta kuvakulmasta menetetyn näkymän versiota, mutta tarjonnen sen vielä myöhemmin. Voinee turvallisesti väittää, että ottamani alakuva on maailman viimeinen, jossa ko. puu on vielä pystyssä. Sellainen se oli; R.I.P.! Ko. puistossa on kuitenkin vielä pari muuta isoa saman lajin yksilöä, joista on nyt ehdokkaiksi Suomen suurimmaksi amurinkorkkipuuksi. Muuallakin Etelä-Suomessa lienee ehdokkaita.

Ai niin, Suomen suurimmaksi ko. lajin yksilöksi tuo puu on mainittu Niilo Karhun hauskassa kirjassa: "Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut". Kannattaa etsiä teos käsiinsä, vaikkakin tällä tavoin käyden sen tiedot eivät enää olekaan kaikkein päivitetyimmillään.