Verivaahtera (Acer platanoides "Schwedleri") on tähän aikaan vuodesta paljon hillitymmän näköinen kuin hurmevaahtera (Acer platanoides "Faassen's Black"). Keväällä verivaahteran nuoret lehdet ovat kuitenkin jopa hiukan räväkämmät kuin hurmevaahteralla, sillä puhkeamissävy on kirkkaammin punainen lehtien vaaleamman valööriominaisuuden vuoksi. Sävy tummuu lehtien kasvaessa, mutta kesä- heinäkuun aikana tumma punertava sävy haalistuu ja tilalle muodostuu oliivinvihreä tummahko sävy. Verivaahtera on siis koko ajan vaaleampi kuin hurmevaahtera. Alakuvasta nähdään, että punertavuus on käytännössä hävinnyt lehvästöstä loppukesäksi, mutta yläkuva näyttää kuitenkin puun olevan edelleen selvästi tummempi kuin normaalityyppi metsävaahtera. Kuvat on otettu tässäkin tapauksessa Espoon Tapiolassa 20.8.2005. Tälläkin lajikkeella ruska ilmenee vähän myöhemmin enemmänkin lokakuun puolella kuin metsävaahteralla ja sävyt ovat yksinomaan punaisia ja oransseja. Ruska on kuitenkin selvästi kirkkaampi kuin hurmevaahteralla.

Verivaahteran käytöstä voi sanoa samaa kuin hurmevaahteran kohdalla, mutta lajikkeen ulkoasu mahdollistaa sen käytön esim. hurmevaahteran itsensä kanssa hienovaraisten sävy- ja värierojen luomiseksi. Tällöin verivaahtera on myös ikään kuin hillitympi linkki ympäröivään vihreään maisemaan. Hurmevaahteraa vaaleampia ja eri tavoin punertavia muita metsävaahteran tuntemattomampia lajikkeita ovat mm. orleansinvaahtera "Crimson King", "Deborah", "Royal Red" ja rusovaahtera "Reitenbachii". Punertavista lajikkeista vaalein on tuo "Reitenbachii", jolla nuoret lehdet ovat ruskehtavasti punaoranseja. Pian niitten sävy haalistuu käytännössä normaalin metsävaahteran lehtien sävyisiksi. Valkolaikkulehtinen lajike "Drummondii" on myös hauska ns. väripuuna, joka sopii sommitelmissa valöörikontrastin vaaleaksi osapuoleksi. Liuskalehtinen lajike "Laciniatum" ja pylväsmäinen lajike "Columnare" ovat myös valikoimissa.

Suomen tärkein "Reitenbachii"- eli rusovaahteraistutus on ollut jo kauan Helsingin Esplanadinpuistossa. Siellä aikaisemmin olleiden vanhojen rusovaahteroiden tilalla ovat muutaman vuoden ajan olleet nyt uudet taimet. Itselläni on hurmevaahteran alta viime keväänä kerättyjä siementaimia, jotka ovat vaihtelevasti punertavia ja osa ihan lajikkeen sävyisiäkin. Muutama vuosi sitten kerätyt saman paikan taimet ovat nyt uudella taimikasvatuspaikalla. Niistä on ollut aikaisemmin kuvalliset esittelyt tässä blogissa, kuten viime kevään uusista kerätyistä taimista toukokuussa.