Väripuista tämä punaharmaaleppä (Alnus incana f. rubra) on myös varsin erikoinen ja esittelenkin jälleen kerran sopivasti rusotuomen (Prunus virginiana "Schubert") yhteydessä sen tämän hetkistä tilannetta. Punaharmaaleppähän on keväällä ja alkukesällä hyvin voimakkaasti viininpunainen - ruskehtavanpunainen, kuten olen kuvien kera aikaisemmin esitellyt. Kesän mittaan punainen sävy haalistuu kuitenkin hitaasti pois ja parhaillaan jäljellä on vain vähän punertavaa sävyä. Tiistaina 16.8.2005 Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa otetut kuvat kertovat sen hyvin. Yläkuvasta nähdään, että punertavuus on säilynyt parhaiten oksien latvaosissa ja koko puun latvassa. Kyseessä ovat siis eniten aurinkoa saavat latvuksen osat ja nuorimmat lehdet. Lisäksi nähdään, että lehtien alapinnat ovat sävykkäämpiä kuin lehtien yläpuoli. Tuulisella säällä lajike onkin hienon sävykäs lehvästön liikkuessa. Se pätee myös alkukesällä. Punaisuus katoaa käytännössä kokonaan lehtien varisemiseen mennessä, kun ruska on parhaimmillaan syys- lokakuussa ja lajike näyttää silloin tavalliselta harmaalepältä. Punaharmaalepän sävyjen muutos toteutuu siis hauskasti päinvastoin kuin rusotuomella.