Imukärhivilliviini (Parthenocissus quinquefolia) on ollut tällä ja viime viikolla myös parhaimmillaan ruskansa suhteen. Yllä olevista kuvista alimmat on kuvattu Mäntsälässä sunnuntaina 25.9.2005 ja ylimmät kolme lauantaina 24.9.2005 Espoon Tapiolassa. Ruska on edennyt nyt niin hitaasti kosteiden ja lämpimien säiden vuoksi, että ko. laji jatkaa punaista showtaan jopa ensi viikon puolella. Osa Uudenmaan yksilöistä on nimittäin vieläkin jopa osittain kesäasuisia. Normaalisti lokakuun alussa melko iso osa imukärhivilliviineistä olisi nimittäin jo varistanut paljon lehtiänsä. Toinen tunnettu laji säleikkövilliviini (Parthenocissus inserta) tulee ruskaan myöhemmin kuin kuvien laji. Usein vasta selvästi lokakuun puolella ja silloin sisämaaolosuhteissa käy monesti niin, että lehdet paleltuvat ensimmäisissä kunnon yöpakkasissa tummanruskeiksi kesken ruskaantumisen. Sisämaassa imukärhivilliviini on siis varmempi laji ruskankin suhteen. Tällaisten olosuhteiden pitkittyessä sekin laji tosin ehtii ruskaantumaan hyvin sisämaassakin.

Yllä oleva kuvasarja näyttää, kuinka ko. lajin ruska ilmenee erilaisilla seinäpinnoilla. Punatiiliset rakennukset ovat suosittuja tämän lajin kasvatuspaikaksi. Kesällähän mikä tahansa vihreä köynnös muodostaa näille seinille lähes täydellisen vastaväriharmonian. Punainen ruska tosin voi kärsiä inflaatiota punaista taustaa vasten, mutta punatiiliseinän tapauksessa muodostuu itse asiassa huikea lähiväriharmonia ja kasvin lehtien sekä seinän tekstuurit astuvat silloin merkitsevämpään asemaan. Punatiilinen seinähän on itse asiassa enemmän ruskea kuin puhtaan punainen, joten villiviinien ruska hehkuu siinäkin mielessä hyvin.

Neutraalimman värinen seinä toiseksi alimmassa kuvassa antaa lajin ruskalle voimakkaan hehkun, mutta tietenkin ylimmissä kuvissa nähtävissä tapauksissa valkoinen /hyvin vaaleanharmaa seinä luo ko. ruskalle räikeimmän mahdollisen kontrastin. Punainen ei voisi olla kirkkaampi, kun aurinkokin paistaa kuvien tilanteessa. Kolmanneksi ylimmässä kuvassa nähdään myös hieman punaiseksi ruskaantunut pensasrivi; ruusuangervo (Spiraea japonica "Froebelii"). Kahdessa ylimmässä kuvassa nähdään myös lajin vielä vihreitä marjoja. Ne kypsyvät sinihärmeisen punamustiksi usein vielä ruskan lopullakin ja heti sen jälkeen. On myös huomattava, että sinistä taivasta vasten villiviinien ruska on huippuhieno. Niinpä näitä köynnöksiä kannattaa kasvattaa myös pergoloissa, kuten myös puissa ja pylväissäkin (vaatii tosin hyvin pitkän pylvään), joissa päästään katselemaan helpoimmin lehtien ruskaa taivasta vasten.

Toiseksi alimmassa kuvassa nähdään hyvin myös se, että vasemmalla oleva pihasyreeni (Syringa vulgaris) säilyy kesäasuisena pitkään. Ko. lajille tulee itse asiassa vain haaleankeltainen sävy vähitellen lokakuun aikana ja vain paikoin syyskuun puolella. Muut syreenit saavat kirkkaampia sävyjä aikaisemmin juuri näihin aikoihin ja väreinä ovat myös violetti, oranssi ja punainen. Kuitenkin keltainen on enemmistönä niilläkin.