Hevoskastanjaristeymä (Aesculus X hybrida)

Tässä kuvasarjassa on pensaiden sijaan viime viikolla ollutta puiden ruskaa. Myös tässä tapauksessa hitaan ruskan etenemisen vuoksi kuvien kaltaista väriloistoa on edelleen olemassa tälläkin viikolla. Kuvat on otettu viime perjantaina 30.9.2005 Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lukuun ottamatta mongolianvaahterakuvia, joista alempi on otettu keskiviikkona 28.9.2005 Vantaan Tikkurilan ja Helsingin rajalla ja ylempi perjantaina 30.9.2005 Espoon Tapiolassa.

Alimman kuvan hevoskastanjaristeymä on tyypillinen esimerkki melko varhain ruskansa aloittavasta suvun lajista /yksilöstä. Tunnetuin laji balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on edelleen lähes kokonaan kesäasussa ja vain paikoin on tuon kuvan tapaan ruskaantuneita puita. Tuolla risteymällä on tapana tehdä myös punaisia ja oransseja sävyjä ainakin hieman, mutta varsinaisesti hyvin punaista ruskaa tekee mm. ohionhevoskastanja (Aesculus glabra) ja osittain punaruskainen on myös keltahevoskastanja (Aesculus octandra). Ne ruskaantuvat ennen muita hevoskastanjoita. Balkaninhevoskastanja muodostaa vain keltaisia ja ruskeita ruskasävyjä. Hevoskastanjat ovat valmistaneet pähkinämäiset hedelmänsä kypsiksi jo syyskuun lopulla tänä vuonna ja niitä onkin jo varissut puista.

Viitavaahtera on vaahteroista miedoimmin ruskaantuvia lajeja, mutta tuossa kuvassa oleva yksilö on yleensä ollut oranssisempikin muina syksyinä. Ehkä vallinnut loppukesän kosteus ja tämän hetkinen leutous ovat vieneet terää tämän lajin ruskasta. Silti tämäkin kuvasarja tarjoaa esimerkkejä siitä, että huippuhienoa ruskaa kehittyy, vaikka edes pienintä hallaa ei ole ollut (Kaisaniemessähän alin yölämpötilä on ollut toistaiseksi niinkin korkea kuin n. +4 astetta). Ruska ei siis riipu hallasta /pakkasesta ja monet ulkomaiset puu- ja pensaslajit itse asiassa hyötyvät tästä leutoudesta, kun pakkasenarat lehdet säilyvät kiinni oksilla ruskaantumassa.

Mongolianvaahteran ruska ja sen eteneminen noudattaa hyvin paljon samanlaista kaavaa ja monipuolisuutta kuin metsävaahteran (Acer platanoides) ruska. Kuten alemman kuvan massaistutuksesta nähdään, niin sekä ruskan ajoittuminen että värisävyt vaihtelevat suuresti eri yksilöiden kesken. Tällä viikolla melko iso osa aikaisimmin ilmaantuneista punaisista väreistä on jo kadonnut, mutta leudon sään vallitessa tämänkin lajin ruska on yhä pitkittymässä.

Mantsurianvaahtera on Suomessa erittäin tuntematon, mutta erityisen häikäisevää ja värikästä ruskaa tekevä vaahteralaji kaukoidästä. Tämä on yksi niistä monista huikean kauniista vaahteralajeista, joiden pitäisi olla Suomessa mielestäni ehdottomasti paljon käytetympiä. Tämän lajin menestyminenkin on aivan ok ainakin Etelä-Suomessa, joten siitäkään ei pitäisi olla ongelmia. Kuvan yksilössä nähdään erikoisesti vaaleanpunaista ruskaa, mutta värit voivat olla myös tummempia punaisia ja vaaleampia oransseja. Ruskan ajoittumisessa on tälläkin lajilla eroja eri puiden kesken, sillä toisaalla ko. puistossa oli kuvaushetkellä lähes kesäasuinen yksilö. Arboretumissani oleva toistaiseksi ainoa mantsurianvaahtera teki ruskansa kuivahkon kasvupaikkaolosuhteen vuoksi jo syyskuun alkupuolella.

Hurmeluumusta laitoin merkinnän syyskuun alussa, kun kuvassa nyt lehdettömänä oleva puu kuvan vasemmassa reunassa oli ennenaikaisessa ruskassa. Nyt tuo punaoranssina hehkuva yksilö on oikeammin ajankohtaisessa ruskassa. Tämän lajikkeen ruska muistuttaa hyvin paljon samaan aikaan ilmenevää rusokirsikan (Prunus sargentii) ruskaa, mutta se on taipunut vähän enemmän keltaiseen suuntaan. Ennenaikainen ns. kuivaruska oli lajilla tyypillisesti selvästi punaisempaa. Vastaavissa tapauksissahan useimmilla muillakin kasveilla punainen ruska voimistuu, sillä stressaantuessaan kasvit kehittävät lehtiinsä helpommin punaisia antosyaniineja.

Katsura oli myös jo syyskuun alussa ruskassa arboretumissani ja hallanarimmilla paikoilla niiden taimien lehdetkin kuolivat syyskuun ensimmäisissä halloissa. Tällaisilla kuvan tyyppisillä ravinteikkailla /kosteilla ja suhteellisen vähähallaisilla paikoilla olevat puut ovat olleet viime viikolla kuitenkin tyypillisemmin vasta ruskansa kirjavassa alkuvaiheessa. Kuten kuvista nähdään, niin lajin ruska on todella erityinen värisävyissään ja kirjavuudessaan. Kyseessä on sitä paitsi vain yhden yksilön esimerkki; koko ruskan kirjavuus näyttäytyisi huikeasti monen yksilön ryhmissä, joissa kaikki katsurat ruskaantuvat erilailla keskenään. Lisäksi lajin varisseet lehdet tuoksuvat voimakkaasti imelältä mädätessään. Tuoksu voi tuntua jopa yli sadan metrin päässä puuryhmästä. Huh sentään, mikä laji ruska-aikaan! Se kuuluukin ehdottomasti suositeltavien puiden joukkoon.