Jatketaan vielä sekalaisella valikoimalla eri vaahteralajeja ja sen vuoksi hauskan kirjavissa ruskaväreissä. Mongolianvaahterakuvaa lukuun ottamatta kaikki on kuvattu 10.10.2005 Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Mongolianvaahtera on kuvattu Espoon Tapiolassa 14.10.2005.

Alimman kuvan vaahteraryhmässä nähdään vasemmassa reunassa etummaisena jo lähes alaston viitavaahtera (Acer barbinerve), sen takana keltaisessa ruskassa miyabenvaahtera (Acer miyabei), keskellä punertavassa ruskassa mantsurianvaahtera (Acer mandschuricum) ja oikeassa reunassa keltaisen ruskansa alussa pensasmainen tschonoskinvaahtera (Acer tschonoskii). Näiden lajien ruskaantumistapa ja -järjestys ovat kuvassa melko tyypillisiä; viitavaahtera oli ensimmäisenä väreissään ja miyaben- sekä tschonoskinvaahterat tekevät vain keltaista väriä. Kuvasta nähdään myös, että esim. mantsurianvaahtera on metsävaahteran tapaan hyvin muunteleva eri yksilöiden ja kasvupaikkojen ruska-aikatauluissa. Aikaisemmin esitelty toisaalla ko. puistossa oleva saman lajin yksilö oli kuvaushetkellä jo tyhjä lehdistään. Viime yön pakkanen varistaa tällaisia värittyneitä lehtiä runsaasti kertaheitolla ja muutenkin nämä vaahterat ovat tyhjentyneet tähän päivään mennessä jo paljon. Normaalisti ne olisivat olleet jo kuvauspäivänä lähes tyhjiä.

Seuraavan kuvan mongolianvaahtera on laji, jossa jotkut yksilöt ovat olleet kuvan tapaan ja metsävaahteran lailla yhä ruskahuipussaan, mikä on lokakuun 15. päivän jälkeen varsin erikoista kiitos lämpöaallon vaikutuksen. Osa tämänkin lajin yksilöistä on silti jo paljaita ja viime yön pakkasen jälkeen nimenomaan sisämaassa monet yksilöt tyhjentyvät nyt nopeasti jo tänään ja viimeistään huomenna tuulisemmissa oloissa.

Hopeavaahtera on sen sijaan normaalistikin melko myöhäinen ruskaantuja, kuten kuvasta nähdään. Tälläkin lajilla on kuitenkin sen verran vaihtelua yksilöiden ja kasvupaikkojen kesken, että osa puista olisi jo huippuruskansa ohittanut. Laji on vain niin harvinainen, että en ole nähnyt muita yksilöitä tänä vuonna ja siten tilanne on epäselvä sen kohdalla. Tähkävaahteraa koskee pitkälti sama kaikkien mainittujen asioiden suhteen. Kuvassa nähdään lajille tyypillistä haaleaa, mutta silti kirjavaa tapaa tulla ruskaan. Molemmilla lajeilla on itse asiassa vain vähän punaisia ruskasävyjä ja pääväri on keltainen sekä tähkävaahteran tapauksessa myös ruskeat värit. Kuvassa nähdään poikkeuksellisesti hieman violettiakin. Viime yön kaltainen pakkanen vaikuttaa molempien lehtiin kuivattamalla niitä jonkin verran ja varistamalla niitä ilman varsinaista ruskaa.

Oksakuvista toiseksi alimmassa nähdään lähempää mantsurianvaahteran hienon kirjavaa ja kirkasta ruskaa. Samassa kuvassa taustalla lajin monet varisseet lehdet ovat kiintoisalla tavalla hyvin vaaleita. Merkittävä esteettinen seikka siis sekin, joka on syytä huomioida. Lehdet voi siis jättää joksikin aikaa maahan koristeeksi tätä lajia viljeltäessä.

Toiseksi ylimmässä kuvassa pensasmainen japaninvaahteralajike "Osakazuki" on vasta häilyvässä ruskassa. Sitä se on ollut jo syyskuun loppupuolelta lähtien eli ruskaantuminen kestää tällä lajikkeella kauan. Japaninvaahteralajikkeita on maailmalla jopa satoja. Tämä kuvan lajike on niistä kaikkein kirkasruskaisimpia ja muodostaa ehkäpä punaisinta ruskaa kaikista maailman kasveista. Lajikkeen kokopunainen ruska muodostuu nimittäin myös syvässä varjossa! Suomessa japaninvaahtera ja kaikki sen lajikkeet ovat kuitenkin melko arkoja ja näissä oloissa niiden myöhään tuleva ruska saattaa keskeytyä helposti lehtien paleltumiseen. Niin olisi nyt käynyt Uudenmaan sisämaassa, mutta tämä Kaisaniemen yksilö lienee säilynyt vielä hyvin lehdiltään ja ruska pääsee etenemään edelleen kohti kirkasta huipennustaan. Arkuudestaan huolimatta kyseessä on erittäin suositeltava vaahteralaji kaikkine lajikkeineen.

Ylimmässä kuvassa näytän vielä viimeisiä idänvaahteran ruskalehtiä auringonvalon kirkastamina. Laji oli äskettäin viikon kasvi ja nyt sen lehdet ovat lähes kokonaan varisseet. Sisämaassa pakkanen olisi viimeistellyt lajin talviasun tänään, mutta lajiahan ei vielä ja valitettavasti juuri näe missään muualla kuin tällaisissa kasvitieteellisissä puutarhoissa yms. kokoelmissa.