Kermesmarja (Phytolacca americana)

Kuvasarja tarjoaa nipun esimerkkejä perennojen eli viljeltävien ja luonnonvaraistenkin ruohovartisten kasvien kuluneen viime viikon ominaisuuksia ruskan ja myöhäisen kukinnan suhteen. Edelleenkään halla ei ole vieraillut Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, josta useimmat kuvat ovat peräisin kuvattuna 10.10.2005. Kolme alinta kuvaa ja saunakukkakuvat on kuvattu Mäntsälässä perjantaina 14.10.2005 ja alin töyhtöangervokuva tiistaina 11.10.2005 Espoon Tapiolassa. Mäntsälässä oli hallaa heti syyskuun puolivälin jälkeen, mutta edelleenkin sen jälkeen sitä ei ole käytännössä juuri ollut. Ensi yönä siihen tulee todennäköisesti muutos.

Alimman kuvan kermesmarja on alkanut hitaasti ruskaantumaan syyskuun hallojen jälkeen. Se kesti vielä silloiset hallat lähes vaurioitumatta, mutta tällä viikolla saattaa noutaja tulla... Ylemmästä kuvasta nähdään, että lajilla on jo marjoja raakileina, mutta ne eivät kuitenkaan ehdi enää kypsyä. Eteläseinustalla ollessaan ne olisivat jo kypsyneet selvästi paremmin. Syyskuun hallasta muistuttaa jäljelle jätetyt mustanruskeiksi kuivuneet daaliat (Dahlia sp.). Ne alkoivat kasvamaan uudestaan tyvestä päättyneen ja pitkän lämpöjakson aikana.

Sitten on esimerkkinä perennaruskaa. Pionit ja töyhtöangervo ovat molemmat hyviä ruskaantujia, mutta töyhtöangervolla lehdet varisevat ylemmässä kuvassa osoitettuun tapaan nopeasti syys- lokakuussa ja jäljelle jää törröttämään kuihtuneet kukka- ja hedelmävanat. Ne kannattaa jättää talveksi ns. talventörröttäjiksi. Pioneilla puolestaan punaoranssin keltainen ruska on häilyvää pitkään syyskuun alkupuolelta lähtien ja vasta lokakuun aikana vähitellen tapahtuu kuihtuminen kirkkaan ruskavaiheen jälkeen. Nyt ollut lämpöjakso on pitkittänyt pionienkin ruskaa, mutta toisin paikoin sienitaudit ovat kuihduttaneet niiden versot ennenaikaisesti ilman varsinaista ruskaa.

Ylemmässä töyhtöangervokuvassa nähdään myös kiistatta yksi parhaimmista syyskukkijoista. Nimittäin tuoksuasteri, joka aloitti kukintansa jo elo- syyskuun vaihteessa hyvin edenneen kasvukauden ansiosta. Lämpöjakso on virittänyt lajin erityisen näyttävään kukintaan ja tällaisena se pysyykin jopa marraskuulle, jos (yö)pakkaset eivät äidy useaan asteeseen. Lajista nähdään kuvissa kahta eriväristä lajiketta (lajikenimet eivät ole tiedossani). Todella suositeltava myöhäissyksyn kukkija! Samanlainen on myös syysasteri (Aster novi-belgii). Samassa kuvassa näkyy alareunassa hieman kellastuneena elo- syyskuussa kukkinut tarhapäivänliljalajike "Sammy Russell".

Sitten keltaisten kukkien näytöstä jatkaa edelleen hyvin mm. kuvan auringonkukkalaji. Muita keltaisia yhä kukintaansa ainakin osittain jatkavia perennoja ovat mm. kompassikukka (Silphium perfoliatum), kultapallo (Rudbeckia laciniata "Goldball") ja päivänsilmä (Heliopsis helianthoides). Mykerökukintoja löytyy yhä myös luonnosta, kuten kuvien saunakukka eli peltosaunio osoittaa. Päättynyt lämpöjakso on virittänyt lajin poikkeuksellisen voimakkaaseen kukintaan paljailla multapinnoilla, kuten pelloillakin. Lajille on kuitenkin tyypillistä, että se kukkii uudestaan joka syksy uusien itäneiden taimien voimin, mutta ei näin paljon kuin tänä vuonna. Muita luonnonvaraisia lämpöaallon takia paikoin uudestaan kukkimaan alkaneita lajeja ovat mm. lupiini (Lupinus polyphyllos), keltakannusruoho (Linaria vulgaris) ja syysmaitiainen (Leontodon autumnalis).

Useat luontaiset ruohovartiset kasvit ovat aiheuttaneet tällä syyskasvamisellaan nyt myös sen, että monet maanviljelijät ovat joutuneet kyntämään peltonsa toistamiseen kääntääkseen ensimmäisen kynnön jälkeen liiallisesti kasvaneet rikkaruohot nurin. Toisaalta kääntöpuolena olen halukas suosittelemaan sopiville paikoille erikoista maisemapeltoa, jossa juuri saunakukkaa viljeltäisiin /säilytettäisiin tarkoituksella syyskukkapelloksi. Se kestäisi marraskuulle ja lumen tuloon asti, koska laji ei ole kovin pakkasenarkakaan. Tutkimisen arvoinen juttu!

Elo- syyskuussa kukkaloistoa tarjonnut hopeaikiviuhko on myös hieman ruskaantuva perenna, jolla lehdet ovat kylläkin osittain ainavihannat. Kukinto on kuitenkin saanut myös hienoa punertavaa syyssävyä ja sen ansiosta lajin loistokkuus jatkuu kukinnan jälkeen aina lumentuloon asti. Hieno myöhäissyksyn kasvi siis tämäkin.

Komeamaksaruoho on itseoikeutettu syksyn loistaja kukkiessaan. Nyt lämpöjakson vuoksi kukinta on jopa kuihtunut osittain. Normaalimmassa tilanteessa kukinta jatkuisi pakkasiin ja lumentuloon asti terhakammin, mutta nyt lämpösummaa on kertynyt niin paljon, että kukinta ehtii jopa päättymään ainakin lämpimillä kasvupaikoilla. Kukinta alkoi tänä vuonna syyskuun alussa.

Syysmyrkkylilja eli alastonimpi on myös ollut tänä syksynä niitä lajeja, jotka ovat päättäneet kukintansa tavanomaista nopeammin lämpimän sään vuoksi. Normaalimmassa tilanteessa kukinta olisi jatkunut tässäkin pakkasiin asti parempana. Kuvassa näkyy kuihtuneiden kukkien seassa vihreää uutta kasvustoa; erikoisesti näyttää jopa siltä, että laji olisi työntämässä jopa lehtiään esiin, joiden kuuluisi tulla vasta seuraavana keväänä... Tarkempi katsominen kuitenkin paljastaa, että seassa on vain itäneitä heinien taimia.