Koivuangervo (Spiraea betulifolia)

Kuvasarja esittää tyypillisiä viime viikolla vallinneita ruskatilanteita ko. lajeilla. Ruskan hyvin hitaan etenemisen vuoksi osa tästä loistosta pätee hyvin myöskin tällä viikolla. Alimmat kaksi kuvaa on otettu 25.9.2005 Mäntsälässä ja kaikki muut kuvat ovat Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta viime perjantailta 30.9.2005. Seuraavassa lyhyitä luonnehdintoja näiden lajien ruskan ominaisuuksista.

Koivuangervolla on aluksi erittäin punainen ruska, kuten kuvissa. Nyttemmin lehtien varistua jo melko isolta osaltaan jäljelle on jäänyt enemmän oranssia ja keltaistakin sävyä tekeviä lehtiä. Ylemmästä kuvasta havaitaan, että kuihtuneet kukinnot ovat hienona lisänä värittyneiden lehtien kanssa.

Kultaherukan punainen ruska on hitaasti kehittyvää. Ensimmäiset häilyvät värit havaittiin jo syyskuun alussa ja paikoin jopa elokuun puolella, mutta syyskuun loppuun mennessä edelleen osa lehdistä on ollut vihreitä. Nämä leudot säät ovat osaltaan vaikuttaneet asiaan. Lajilla on kuitenkin tapana päästä eroon lehdistään vaiheittain toisin kuin esim. enemmän samalla kertaa lehtensä varistavalla koivuangervolla. Loppuvaiheessakaan ei silti muodostu kuin vain hyvin vähän keltaiseen suuntaan värittynyttä ruskaa.

Korallikanukka on myös tunnettu punaisesta ruskastaan, joka ilmenee parhaiten lajikkeen ruskan alussa. Punaisuus on taipunut jopa hieman violettiin suuntaan ja se on samalla melko vaaleaa ja kuultavaa, mikä on myös tyypillistä ja se tekee korallikanukan ruskasta erityistä. Tällä viikolla tämä vaihe alkaa olla jo ohi. Myöhemmin ruskaantuvat pensaan sisäosien lehdet ovat enemmän vaaleankeltaisia ja -oransseja. Samaan tapaan ruskaantuu myös mm. vuorolehtikanukka (Cornus alternifolia). Jotkut kanukkalajit, kuten punamarjakanukka (Cornus mas) ja keltaoksakanukka (Cornus alba ssp. stolonifera "Flaviramea") sen sijaan säilyvät hyvin pitkään kesäasuisina (tällaisina leutoina syksyinä jopa loka- marraskuulle asti) ja ruskana ovat niillä lähinnä keltaiset sävyt.

Itä-Aasiasta kotoisin oleva mantsurianonnenpensas saavuttaa ruskan huippunsa jo syys- lokakuuksi toisin kuin tunnetummat korean- (Forsythia ovata) ja komeaonnenpensas (Forsythia X intermedia). Kuvastakin se nähdään hyvin ja samaan aikaan nuo kaksi muuta lajia ovat vieläkin korkeitaan häilyvästi ruskassa; jotkut jopa täysin kesäasussaan. Niilläkin tosin häilyvät sävyt ilmaantuivat paikoin jo syyskuun alussa, mutta tyypillisesti ne lajit pidättävät ruskan kehittymistään, mikä vielä korostuu näin leudoilla säillä. Myöhäisestä vihreydestään johtuen niiden varsinainen ruska jää usein myös kesken, koska ensimmäiset kunnon yöpäkkaset muuttavat pakkasenarat lehdet ruskeiksi.

Prinsepia on Suomessa uusi ja vielä melkoisen tuntematon pensaslaji Mantsuriasta. Se on osoittautunut kestäväksi ja se muodostaa erittäin hienoa keltaista ruskaa melko varhain. Laji on hyvä mm. tuollaisena vapaasti kasvavana aidanteena ja lajin etuna on myös erittäin aikainen lehteenpuhkeaminen; Etelä-Suomen olosuhteissa normaalistikin jo huhtikuun lopulla.

Japaninkelasköynnös on sen sijaan melko yleinen laji, jolla on tähän aikaan myös oranssinkeltaisia hedelmäkotia. Ne säilyvät tuon keltaisen ruskan jälkeenkin pitkään kiinni ja ovat hyvin koristeellisia joskus jopa pitkälle talveen.