Marjakuusten toinen näyttävä vaihe on syksyllä ja alkutalvella, kun niitten hedelmät eli mehevän mallon ympäröimät kävyt ovat kypsyneet. Ensimmäinen näyttävä vaihehan oli alkukesällä kesäkuussa nuorten vaaleanvihreitten versojen ja neulasten ilmaannuttua. Näissä 22.10.2005 Espoon Tapiolassa kuvatuissa esimerkeissä euroopanmarjakuusi (Taxus baccata) kantaa marjojaan erittäinkin runsaasti. Ne kypsyivät syys- lokakuun aikana vähitellen ja taannoinen lämpöaalto auttoi niistä melkein kaikki kypsiksi. Pieni osa on jäänyt vielä raaoiksi, mutta meneillään oleva leuto jakso tuskin jaksaa niitä enää valmistaa, vaikka se pitkittyisi kuinka paljon tahansa.

Tänä vuonna marjakuusten sato on ollut tosiaan paikoin kuvan tapaan jopa poikkeuksellisen runsas, johon on vaikuttanut mm. viime talven leutous, kuvien lajin kohdalla viime vuoden kesän kosteus (laji on tyypillisesti mereisten seutujen asukki) ja tämän syksyn lämpimyys kypsymisen vauhdittajana. Marjat säilyvät erittäin pitkään ja vasta muutaman pakkas- ja suojasääjakson vaihdeltua edestakaisin, ne vähitellen nahistuvat ja varisevat seuraavan vuoden puolella talven mittaan. Niinpä laji voi olla erittäin koristeellinen vaikkapa Jouluna :)

Muutoinkin marjakuuset ovat toki erittäin hienoja havukasveja sekä omana ryhmänään että myös hyvin monenlaisten muidenkin kasvien kanssa. Suomessa euroopanmarjakuusta kestävämpiä lajeja ovat mm. japaninmarjakuusi (Taxus cuspidata) ja kartiomarjakuusi (Taxus X media). Ne eroavat euroopanmarjakuusesta lähinnä kasvutapojensa puolesta, sillä kaikkien marjakuusten neulaset ja hedelmät ovat paljon toistensa kaltaisia. Joillakin lajeilla ja lajikkeilla voi olla keltaisiakin marjoja ja lajikkeilla myös neulaset ovat usein erilaisia keskenään. Tässä, tässä ja tässä on tiiviitä listauksia mainittujen lajien lajikkeista.