Ruusuorapihlaja (Crataegus laevigata "Paul's Scarlet")

Tässä vielä lisää myöhään kesäasussa säilyneitä puita kuvattuna juuri ennen tämän viikon pakkasia. Alimmat kaksi kuvaa on otettu 22.10.2005 Espoon Tapiolassa ja ylimmät kolme 21.10.2005 Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.

Ruusuorapihlaja kantaa tänä vuonna runsaasti marjasatoa, kuten kuvasta nähdään. Alimmassa kuvassakin latvus on osittain siitä syystä vähän punertava. Tosin lehtien ruskan alkua näkyy myös hieman. Tämän viikon pakkaset ovat vaurioittaneet lehtiä jonkin verran. Ne ovat tummuneet ja kuivuneet hieman. Varsinainen ruska (pääasiassa keltainen väri) voi kuitenkin vielä edetä joissakin vaurioitumattomissa lehdissä. Palaan asiaa vielä myöhemmin kuvien kera... Normaalityyppi pyöröliuskaorapihlaja (Crataegus laevigata) ja tylppäliuskaorapihlaja (Crataegus monogyna) ovat samanlaisia ruskakäyttäytymiseltään. Ruusuorapihlaja oli viikon kasvi kesäkuussa kukkiessaan.

Monet poppelilajit ovat myös hyvin myöhään kesäasuisia. Kanadanpoppelilajike "Regenerata" on siinä suhteessä yksi myöhäisimmistä. Lisäksi se on lehdiltään melko pakkasenkestävä, joten sen latvus on säilynyt lähes ennallaan tämän viikon pakkasista huolimatta. Nyt alkaneella leudolla jaksolla lajin varsinainen keltainen ruska pääsee alkamaan. Seuraavassa kuvassa nähdään hyvin harvinainen koreanpoppeli, joka on jo hieman kellastunut. Kellastuminen on normaalisti toki silläkin vasta selvästi lokakuun puolella tapahtuva asia, mutta taannoinen lämpöaalto korostaa nyt näittenkin lajien lehtevää ilmettä, kun ollaan jo melkein marraskuussa. Tämän viikon pakkaset ja tuuli varistivat koreanpoppelin lehtiä, mutta latvus on edelleen hyvin lehtevä. Koreanpoppelin hyviin ominaisuuksiin kuuluu myös poikkeuksellisen aikainen lehteenpuhkeaminen huhtikuussa; se on jopa aikaisempi kuin kotoinen erittäin aikainen tuomi (Prunus padus). Kanadanpoppeli puhkeaa lehteen huomattavasti myöhemmin toukokuussa.

Samassa kuvassa koreanpoppelin kanssa on esimerkki hyvin myöhään lehtensä pitävästä pihasyreenistä (Syringa vulgaris). Kuvan pensas on itse asiassa lajike "Alba". Osa pihasyreeneistä on kärsinyt hieman pakkasista ruskistamalla vähän lehtiään, mutta monet ovat rehevillä paikoilla etenkin etelärannikolla edelleen kokonaan kesäasussa. Karuilla paikoilla keltainen ruska oli hyvin esillä ennen pakkasia; ovat nyt melko varistuneita. Muiden syreenien ruska viivästyi taannoisen lämpöaallon vuoksi paikoin jopa lokakuun lopulle, mutta ne varistavat lehtensä silti keskimäärin aikaisemmin kuin pihasyreeni.

Jotkut poppelit kärsivät helposti kosteiden olojen aikana lehtiä ennenaikaisesti varistavista sienitaudeista, jolloin varsinainen ruska ei ilmene kunnolla ja ajallaan. Tänä vuonna niin on käynyt erittäin monen puun kohdalla. Ylimmän kuvan isopoppeli on siitä lievä esimerkki. Siinä varsinainen keltainen ruska on yhdessä sienitautien aiheuttaman ruskehtavan ruskan kanssa ja yhteisvaikutuksena ruska on ollut hieman ennenaikainen. Tämän viikon pakkaset ja tuuli ovat tyhjentäneet ko. puuta jo paljon.

Muita normaalisti myöhään lehtensä varistavia, mutta tänä vuonna ennenaikaisesti jopa elo- syyskuusta lähtien sienitautien vuoksi lehtensä varistaneita poppeleita ovat mm. ontarionpoppeli (Populus X gileadensis "Jackii") - lajilla on monta tieteellisen nimen synonyymiä - , hopeapoppeli (Populus alba) ja harmaapoppeli (Populus canescens). Kanadanpoppelin tapaan pääosin terveesti kesäasussa ovat pysyneet esim. jättipoppeli (Populus trichocarpa), mustapoppeli (Populus nigra) ja berliininpoppeli (Populus X berolinensis), jotka ovat kuitenkin hieman varistaneet vihreitäkin lehtiään tämän viikon pakkasten vuoksi. Normaalisti melko varhain lokakuun alussa keltaiseksi ruskaantuva balsamipoppeli (Populus balsamifera) on ollut ennenaikaisesti alaston monin paikoin jo lokakuun alussa sienitautien vuoksi.