Syyshortensian (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kukinnan erivaiheisuus on näkynyt koko syyskuun ajan selvästi eri paikoilla johtuen mm. edellisvuoden versojen typistämisen eroista. Tästähän mainitsin jo elokuussa, kun syyshortensia oli viikon kasvi. Kasvitieteellisessä mielessähän nuo kukinnot eivät enää ole kukkineet moneen viikkoon, vaan jäljellä ovat vain neuvottomat isot "kukat", kuten hortensioiden suvussa kuuluukin. Toiseksi ylimmästä kuvasta nähdään, että niiden seassa on ruskeita hedelmäkotia varsinaisten kukkien jäljiltä. Em. kasvuvaiheiden erot ilmenevät juuri näitten neuvottomien kukkien punaisuudessa; mitä enemmän oksia on typistetty, niin sitä pidemmän aikaa kukinnoilla on kestänyt tulla esille ja sitä vähemmän punaista väriä on ilmaantunut syksyn mittaan. Varjoisalla kasvupaikalla punaisuus kehittyy myös hitaammin ja heikommin kuin aurinkoisemmalla paikalla.

Alin kuva on otettu 24.9.2005 Espoon Tapiolassa, seuraavat kuvat ylintä lukuun ottamatta Vantaan Tikkurilassa 26.9.2005 ja ylin kuva 25.9.2005 Mäntsälässä. Vertailemalla kuvia voidaan nähdä, että alimman kuvan tapauksessa punaisuus on jäänyt lähes olemattomaksi ja osa kukinnoista ei ole ehtinyt kasvaa edes täyteen kokoonsa. Muiden kuvien tapauksissa sen sijaan punaisuus kehittyi kukintoihin jo elokuun lopulla ja se on sekä säilynyt että tummentunut siitä lähtien. Alakuvan pensasryhmä on varjoisammassa kasvupaikassa kuin muut esimerkit, mutta syynä mainittuun on siinä myös liian voimakkaasti typistetyt edellisvuoden versot. Etenkin juuri varjoisalla paikalla typistys pitää jättää selvästi vähäisemmäksi, jotta kukinnot kehittyvät punertavaan vaiheeseensa kunnolla. Kukintojen punaisuus on syyshortensian oleellinen ominaisuus ja se tuo sille selvää lisäarvoa esteettisessä mielessä. Tämä on syytä muistaa, kun vanhoja kukintoja leikataan pois. Leikkausajankohdaksihan suosittelen kevättä ennen kasvukautta, jotta kukinnot säilyvät talven yli ns. talventörröttäjinä.

Nämä edelleen jatkuvat leudot säät ovat aiheuttaneet nyt sen, että tuollainen kuvien loisto jatkuu yhä vain. Edes syyskuun puolivälin jälkeen tulleet hallat eivät aiheuttaneet juuri ollenkaan (hallanarimmilla paikoillakin vain hieman) kukintojen ruskistumista Uudenmaan sisämaassakaan. Osa pensaista on kuitenkin alkanut ruskaantumaan lehdiltään keltaisiksi (sitä havaitaan hieman myös noissa kuvissa) ja paikoin lähes koko lehdistö onkin jo kellastunut. Suurin osa pensaista on kuitenkin edelleen lähes kesäasussa. Syyshortensiahan on pakkasenarka lehdiltäänkin, joten lajin keltainen ruska on melko harvinaista herkkua sisämaassa. Varhaiset yöpakkasethan muuttaisivat lehdetkin ruskeiksi ilman varsinaista ruskaa, mutta nyt sitä päästään ihastelemaan leutouden vuoksi, kunnes ensimmäinen kunnon yöpakkanen tulee...