Tässä kuvasarjassa peilataan syyskuun lopulla kuvattua sarjaa, jossa samat puut esiintyivät samassa järjestyksessä. Vertaan niitä tähän uuteen tilanteeseen ja tarkastelen metsävaahteran (Acer platanoides) viimeaikojen ruskaominaisuuksia ja viime yön pakkasen vaikutuksia. Alimmat kolme kuvaa on otettu Espoon Tapiolassa 14.10.2005, seuraava kuva 12.10.2005 Vantaan Tikkurilassa ja ylemmät kuvat 13.10.2005 Mäntsälässä. Ylimpänä oleva ekstrakuva on otettu myös 12.10.2005 Vantaan Tikkurilassa.

Alimmassa kuvassa nähdään, että yksittäiset metsävaahterat ovat olleet edelleen lähes kesäasussa, mutta lehdiltään usein tuollalailla ruskistuneita. Ruskistumisen ovat aiheuttaneet mm. sienitaudit (ei kuitenkaan pakkanen). Nämä harvalukuiset yksilöt eivät saa lisäksi kuin lähinnä keltaista varsinaista ruskaa loka-marraskuussa, jos pakkaset eivät varisuta lehtiä tuollaisenaan ennen sitä. Viime yön kylmyys ei vielä vaikuta merkittävästi tällaisiin yksilöihin. Sisämaassa näitä vaahteroita on vähän. Seuraavaksi ylemmässä kuvassa myös sienitaudeista kärsinyt, mutta osaksi sen takia jo varhain keltaiseen ruskaan tullut yksilö on jo lähes paljas lehdistään. Kyseessä on siis osittain ennenaikainen variseminen, joka ei toistu joka syksy.

Kolmanneksi alimmassa kuvassa nähdään tämän yksilön olevan edelleen lähinnä häilyvästi punaisessa ruskassa, jolloin sävy on vielä tumma ja ruskehtavakin. Poikkeustapauksissa ruska voi jäädä päälle tällä tavalla ja kirkkaat värit antavat odottaa itseään puun ollessa yhä käytännössä täydessä lehdessä. Taannoinen lämpöaalto on tähän iso syyllinen. Viime yön kaltainen pakkanen ei vielä varista näin vähän ruskaantuneita lehtiä, mutta seuraavan lämpöjakson aikana värit huipentuvat nopeasti ja pian lehdet varisevatkin.

Seuraavassa Tikkurilan kuvassa nähdään, että tyypillistä laikuttaista ruskaa muodostavissa puissa punasävyiset lehdet ovat lähes kokonaan varisseet ja jäljellä on lähinnä keltaista ruskaa myöhemmässä vaiheessa tekevät lehdet ja vielä kesävihreitä lehtiäkin. Päättynyt lämpöaalto vahvisti eroja latvuksissa aikaisemmin ja myöhemmin värittyvien lehtien kesken. Sisämaa-alueilla viime yön pakkanen varistaa tällaisten puiden värittyneitä lehtiä voimakkaasti tänään ja vielä kiinni säilyvistä ruskalehdistä osa ruskistuu kuivaksi.

Mäntsälässä kuvatuissa ylemmissä kuvissa nähdään metsävaahteran ruskan loppuvaihetta, jolloin keltaisia lehtiä on jäljellä vain vähän. Alemman vaahteraryhmäkuvan keskimmäisessä puussa näkyy alastomilla oksilla tyypillisesti lajin koristeelliset hedelmystöt, jotka voivat säilyä pitkäänkin joissakin yksilöissä lehtien varisemisen jälkeen. Sisämaassa monet vaahterat ovat jo näin tyhjiä ja etenkin ylemmän kuvan kaltaiset ensimmaisenä ruskaantuneet kuivahkojen paikkojen puut ovat tyhjiä.

Ylin kuva näyttää sen, että monessa yksilössä on ollut vielä näihin päiviin asti ruskahuipun runsasta punaista - oranssia väriä. Viime yön pakkanen kuitenkin tyhjentää tällaisia runsaasti värittyneitä puita voimakkaasti heti pakkasen jälkeen. Pakkanen viimeisteleekin nyt lajin talviasun sisämaassa monen puun kohdalla, mutta etelärannikon vaahteroissa lehtien variseminen on edelleen verrattain hidasta. Metsävaahteran ruska on ollut etelärannikolla tähän päivään mennessä vielä melko runsas kuvien lehtevimpien puiden malliin ja vain pieni osa puista on lähes tyhjiä. Sisämaassa lajin ruska on ollut siis pääosin jo melkein lopussa. Koko Uudenmaan alueella lajin talviasun muodostuminen on ollut joka tapauksessa selvästi myöhässä tavanomaisesta.