Alimmassa kuvassa on hurmevaahtera (Acer platanoides "Faassen's Black") ja kaikissa muissa eri metsävaahteroita (Acer platanoides). Alimmat kaksi kuvaa ja ylin kuva on otettu perjantaina 4.11.2005 Vantaan Tikkurilassa ja muut lauantaina 5.11.2005 Espoon Tapiolassa.

Edelleen jatkuva poikkeuksellisen leuto sää on edesauttanut myös myöhäisimmin lehtensä varistavia metsävaahterayksilöitä säilyttämään lehtensä ennen näkemättömällä tavalla. Tällaiset puut ovat kuitenkin vain pieni osa etelärannikon metsävaahteroista, mutta muutoin jo lähes lehdettömässä maisemassa ne ovat toki erottuvia. Kuvista nähdään, että ruskasävyt vaihtelevat yksilöstä toiseen varsin paljon, vaikka näin myöhään ruskaantuvilla metsävaahteroilla ruskasävy on aina keltainen. Erot johtuvat pakkasen aiheuttamista mekaanisista vaurioista ja siitä, missä vaiheessa varsinaisen ruskan aste on.

Lehdiltään paleltumattomissa yksilöissä vallitsevat vihreät ja keltaiset sävyt, kun taas lehtensä osittain tai kokonaan palelluttaneissa yksilöissä on vaihtelevalla tavalla ruskeita värejä mukana. Paleltuneet lehdet ovat myös kuivuneet käppyräisiksi. Hopeakuusen (Picea pungens "Glauca") kanssa olevissa vaahteroissa nähdäänkin hyvin ko. ero; takana oleva puu on keltainen ja edessä oleva lehdiltään paleltuneena ruskea. Kasvupaikkaolojen lisäksi arkuuseroon vaikuttavat yksilöiden erilaiset alkuperät.

Hurmevaahteralla nähdään lajikkeen kesävärin olevan hallitseva myös ruskavaiheessa. Siksi puu säilyy hyvin tummana ruskan loppuun saakka. Keltaista väriä näkyy lajikkeen ruskassa lähinnä latvuksen sisäosissa, jossa lehdet ovat kesällä vihreimpiä. Tämä hurmevaahterayksilö kesti pakkaset lähes paleltumatta poikkeuksellisen hyvin.

Nyttemmin kaikkien näiden puiden lehdet ovat varisseet nopeasti melkein kokonaan ja tämän viikon loppuun mennessä kaikki ruska on tällä lajilla käytännössä ohi. Osa lehdistä on varissut jopa vihreinä, mikä on tyypillistä, kun pimeä aika on edennyt jo näin pitkälle; lehtivihreän talteenotto muodostuu toissijaiseksi lehtien irrottamiseen nähden.