Etuvasemmalla jalokastanja (Castanea sativa) ja taustalla seinällä parsan sukulainen (Asparagus persicus).

Tarjolla on tässä viime lauantaina 19.11.2005 Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa kuvattuja hyvin myöhäisiä ruskalajeja. Kentuckynkahvipuu on tosin kuvattu jo 14.11.2005, mutta sen luonne on säilynyt näihin päiviin asti hyvin samanlaisena. Kuvat näyttävät hyvin ruskan loppuvaiheen erikoisen myöhäisen luonteen juuri ennen viime päivien pakkasia. Kuvissa nähdään hyvin myös puolenpäivän aikaan ollut tilanne, jossa aurinko tuli esiin pilvikaton häivyttyä. Ajankohdan myöhäisyys siis ilmenee auringonpaisteen mataluudesta keskipäivälläkin.

Viime yönä (aamulla) Kaisaniemessä oli pakkasta itse asiassa jopa -7,5 astetta, joten sen vaikutus on jo suuri näihin viimeisenä lehdessä oleviin lajeihin, joita olen parin viime viikon aikana esitellyt. Lehdet kuivuvat ja varisevat sitten enimmäkseen helposti huomenna alkavan leudon jakson aikana. Käyn vielä loppuviikosta tarkistamassa, onko kaikki lehdet jo varisseet ja julistan sitten ruskakauden päättyneeksi tilanteen mukaan.

Alimmassa kuvassa nähdään viimeisiä jalokastanjan ruskeaksi kuivuneita lehtiä. Ruskaantuminen alkoi ko. lajilla aivan lokakuun lopussa latvuksen sisäosista keltaisena ja eteni oksien kärkiin lehtien muuttuessa vaiheittain ruskeiksi. Taustalla on aikaisemmin esittelemäni parsalaji, jolla on koristeelliset marjat tuossa jo kuolleessa kasvustossa.

Seuraavassa kuvassa nähdään kentuckynkahvipuun tyypillinen tilanne lehdyköiden varistua. Jäljelle ovat jääneet lehtiruodit, jotka ovat haaroittuneet lehtien toiseen kertaan parilehdykkäisyyden vuoksi. Varsinaiset oksat ovat alareunassa näkyvät kaksi paksua ja sinertävänharmaata jötikkää. Nuo lehtiruodit ovat saaneet viime päivinä sen verran pakkasta, että ne alkavat varistua helposti huomisen leudon sään alettua.

Karhunvattu on tyypillinen marraskuuhun asti normaalistikin runsaassa lehdessä pysyvä pensas. Kuluneen syksyn leutouden vuoksi tuollainen kesävihreys on säilynyt jopa kuun puolivälin yli, mutta nyt viime päivien pakkasissa lehdet ovat jo vaurioituneet ja varsinainen ruska ei enää pääse etenemään kunnolla. Lehdet ruskistuvat ja varisevat sitten melko pian leudon jakson alettua. Myös yleinen vadelma (Rubus idaeus) säilyy lehdessä loka- marraskuulle ja on tänä syksynä paikoin ollutkin marraskuussa hyvin vehreä, muttei yhtä paljon kuin kuvan karhunvattu tai vastaavanlainen sinivatukka (Rubus caesius).

Viimeisenä lehdessä olevia pensaita ovat myös pajuangervot ja kehtokuusama, joilla varsinainen keltainen ruska ilmaantuu normaalistikin vasta loka- marraskuussa. Nyt viive normaaliin on näillä pensailla jo parisen viikkoa. Pakkaset ovat kuitenkin päättämässä myös näiden lajien lehti- ja ruska-ajan viimeistään leudon jakson alettua.

Keltaisesta ruskeaksi värittyivät kuivuessaan (ei tosin tällä kertaa pakkasen vuoksi) myös japanintaikapähkinän lehdet ja nyt monet niistä ovat jääneet kiinni pyökkien (Fagus sp.) tapaan pysyäkseen paikoillaan vielä pitkään. Lajin kukintaa ei ole kuitenkaan muodostunut näin syksyllä, kuten amerikantaikapähkinällä (Hamamelis virginiana).

Peruukkipensaan normaalityyppi on ollut jo parisen viikkoa alaston lehdistään, mutta kuvan lajike "Royal Purple" on saanut kirkkaampaa punaista ruskaa vasta marraskuun leudon jakson aikana. Kesän lajikeväri on lajikkeella tumman mustanpurppura - punertava. Osa lehdistä sai vaurioita lokakuun lopun pakkasissa, mutta varsinaisen ruskan kannalta ilahduttavan moni lehti säilyikin tuon väriloiston perusteella. Seassa on toki paleltumisen vuoksi ruskeitakin sävyjä, jotka hehkuttavat punaisia sävyjä hienosti. Nyt pakkaset ovat palelluttaneet ja pian varistaneetkin nämä lehdet kokonaan.

Tällaista myöhäistä lehtevyyttä ilmenee eritoten kosteilla ja ravinteikkailla paikoilla kasvatettavilla yksilöillä. Nämäkin esitellyt lajit ovat olleet jo paljaita karummilla kasvupaikoilla. Myös sisämaaolosuhteissa näin myöhäistä ruskaa ei olisi tänäkään syksynä juuri esiintynyt näillä lajeilla suojaisimpia paikkoja lukuun ottamatta, sillä lokakuun lopun pakkaset olivat sen verran tuhdimpia sisämaassa verrattuna esim. Kaisaniemeen.