Kartiojalava (Ulmus glabra "Exoniensis")

Useana viime päivänä lämpötila on ollut koko ajan koko Uudellamaalla reilusti yli +5 astetta, joten periaatteessa kasvukausi on edelleen käynnissä. Lämpimyys on joka tapauksessa vaikuttanut nyt niin, että varsinaisen ruskan eteneminen on nopeutunut jäljellä olevilla lajeilla. Kuvasarjassa nähdään viime viikolla olleita ruskatilanteita, jotka ovat nyt muuttuneet varsin paljon tähän päivään mennessä. Yllä olevista kuvista alin on otettu perjantaina 4.11.2005 Vantaan Tikkurilassa sekä ruusuorapihlaja- että imeläkirsikkakuvat lauantaina 5.11.2005 Espoon Tapiolassa. Kaikki muut on kuvattu Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa 5.11.2005.

Kartiojalava on säilyttänyt mustanruskeaksi paleltuneita lehtiään hyvin pitkään 25. - 27.10 olleiden pakkasten jälkeen. Nyttemmin lehdet ovat varisseet jo melkein kokonaan. Sama koskee puistolehmusten vastaavalla tavalla paleltuneita lehtiä. Joka tapauksessa jonkin aikaa tuollaiset tummanpuhuvat latvukset loivat erikoista tunnelmaa, joka sopii hyvin yhteen esim. kuvan betonin kanssa. Myös kaikki kirkkaat ruskasävyt hehkuvat tuollaisen tummuuden kanssa hienosti. Puistolehmuksista osa on säilynyt varsin vähin pakkasvaurioin suojaisilla paikoilla ja toiseksi alimmassa kuvassa onkin siitä hyvä esimerkki. Keltainen varsinainen ruska pääsee vielä etenemään tällaisissa yksilöissä ja lehvästö säilyy merkillisen pitkään.

Euroopanpyökki on edennyt näyttävimpään ruskavaiheeseensa, jossa punaruskea sävy on miellyttävän lämmin. Tämän yksilön lähes paleltumattomat lehdet ovat olleet osaksi vihreitä ja ruskaltaan keltaisempia vain n. viikko ennen tuon kuvan ottohetkeä ja pari viikkoa sitten täysin kesäasussakin. Ruskaleimahdus on siis lopulta melko nopea monilla tällaisilla hyvin myöhäisillä ruskalajeillakin sään salliessa. Jatkossa tämänkin pökkilajin lehdet varisevat melko hitaasti ja pieni osa niistä voi jäädä pitkäksikin ajaksi puuhun kiinni, kuten on tapahtunut amerikanpyökin kohdalla.

Suosypressi on myös edennyt ruskassaan erinomaisesti, koska tällä kasvupaikalla lehdet eivät paleltuneet ensimmäisissä pakkasissa. Tyypillisesti tuo hehkuvan punaruskea sävy alkaa lehvästön sisäosista yhtäaikaa koko latvuksessa, jolloin efekti on erikoisen hieno. Tällä viikolla odottelen latvuksen olevan jo kokonaan ruskassa... Monet lehtikuuset (Larix sp.) ovat samaan aikaan ruskassa, mutta osa niistä on jo alastomia, kuten etenkin siperianlehtikuusi (Larix sibirica).

Samaan aikaan euroopanpyökin ja suosypressin kanssa ruskaantuu myös jalokastanja, jolla ruskan keltainen vaihe on ollut parhaimmillaan viime päivinä. Jatkossa lehdet muuttuvat ruskeiksi. Tässäkin ruska alkaa lehvästön sisäosista yhtäaikaa koko latvuksessa ja etenee vasta sitten oksien kärkiin. Niinpä keltaisten ja ruskeiden sävyjen esiintyminen on hyvin hienostunutta alusta loppuun. Tämä ruska-ajankohta on tyypillinen esim. Keski- ja Länsi-Euroopassa juuri näillä lajeilla ja nyt vastaavasta ruskasta voidaan nauttia samaan aikaan tällä kertaa täällä Suomessakin suorastaan ennätyksellisestä leutoudesta johtuen. Idänplataanilla keltainen ruska ehti alkaa osittain ennen pakkasia, mutta kuvan alareunassa nähdään sittemmin ruskeiksi ja käppyräisiksi paleltuneita lajin lehtiä.

Ruusuorapihlaja lukeutuu helposti samaan sarjaan, mutta tällä lajilla lehdet paleltuivat sen verran pakkasissa, että ne harmaantuivat ja tummenivat hieman ja ovat alkaneet varisemaan nopeasti vihreinäkin ilman varsinaisen pääasiassa keltaisen ruskan esilletuloa. Nyt tuon puun latvus on jo käytännössä paljas. Ilman taannoista pakkasta ruska-aika olisi ruusuorapihlajallakin vasta nyt. Suojaisemmilla paikoilla lehdet ovat voineet säilyäkin vähän paremmin.

Näistä kahdesta poppelista jättipoppeli on ollut viime viikolla ruskansa huipulla, mutta lehdet ovat jo varisseet kiivaasti. Kanadanpoppeli on edelleen lähes kesäasussa, mutta todennäköisesti tällä viikolla silläkin ruska alkaa etenemään nopeammin. Muistakin poppeleista laitan vielä lisää ruska-asiaa myöhemmin. Samassa kuvassa oleva kiiltoheisi on myös tyypillisesti erittäin myöhäistä ruskaa tekevä pensaslaji.

Ylimmässä kuvassa nähdään, kuinka imeläkirsikka on myös ehtinyt varsinaisen keltaisen ruskansa huipulle sellaisessa yksilössä, jonka lehdet eivät vaurioituneet pahasti pakkasissa. Lehdiltään paleltuneissa puissa ei tätä ruskaa ilmennyt paikoin ollenkaan, vaan lehdet varisivat ruskehtavina ja osaksi vihreinäkin melko pian pakkasten jälkeen. Kuten em. Keski-Euroopassa yleiset jalokastanja ja euroopanpyökki, on tämä siellä myös yleisenä kasvava kirsikka ruska-ajaltaan niiden kanssa suunnilleen samanaikainen. Nyttemmin nuo lehdet ovat kuitenkin varisseet nopeammin kuin niillä em. lajeilla.