Kurtturuusu (Rosa rugosa). Taustalla myös kurtturuusua ja serbiankuusia (Picea omorica).

Vielä ennen tämän päiväistä ja huomista myrskyä vallitsi mm. tällaista kirkasta ruskaa. Huomenna tuulen jälkeen nämä lajit ovat jo käytännössä alastomia tai melkein alastomia ja viimeistään loppuviikon pakkasten myötä. Ajankohta on ollut silti tosiaan myöhäinen tällaisillekin ruskatilanteille. Kaikki kuvat on otettu lauantaina 12.11.2005, joista kaksi alinta ja ylin on kuvattu Espoon Tapiolassa sekä kaikki muut Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.

Kurtturuusu on hyvin yleinen Etelä-Suomessa ja nyt marraskuun aikana se on loistanut muutoin varsin alastomassa maisemassa juuri kuvan tapaan. Sisämaassa lokakuun lopun pakkaset olivat sen verran kovia, että vain harva pensas muodosti niiden jälkeen noin kirkasta ja runsasta varsinaista ruskaa.

Jasmikkeista hovijasmike ja puistojasmike ovat ruskaltaankin sukunsa myöhäisimpiä. Kesällähän niiden kukintakin oli viimeisenä koko suvussa heinäkuun puolella. Etelärannikolla pienet pakkaset eivät vaurioittaneet näiden lajien lehtiä juuri ollenkaan, joten tuo pääasiassa keltainen varsinainen ruska on päässyt kehittymään aika hyvin. Näilläkin lehdet ovat alkaneet tosin varisemaan jo osittain vihreinäkin. Sisämaassa jasmikkeiden lehdet paleltuivat pakkasissa ruskeiksi ja harmaiksi monin paikoin ja ne ovat varisseet siellä jo paljaiksi marraskuun alun aikana.

Poppeleista kanadanpoppeli ja piiskapoppeli ovat esimerkkejä sukunsa viimeisistä lehtevistä lajeista näin myöhään syksyllä. Vielä n. viikko sitten ennen kuvan ottoa molemmat olivat lähes kokonaan kesäasussa. Kuvassa nähdään kuitenkin, että niiden lehdet ovat jo varisseet melko runsaasti osittain vihreinäkin. Keltainen varsinainen ruska ei ilmaantunut niihin tällä kertaa kunnolla, koska aikaisemminkin mainitsemani haittaava pimeys ehkäisee lehtivihreän talteenottoa. Aikaisemmilta syksyiltä muistan, että tuo kanadanpoppelikin on ollut kirkkaamman keltaisessa ruskassa. Jättipoppeliin tuli noita kahta muuta lajia varhemmin kirkkaampi ruska.

Kiiltoheisi on erittäin myöhäinen ja hidas ruskaantuja villaheisin (Viburnum lantana) tapaan. Jo syys- lokakuussa laikuttainen punainen ja oranssi ruska alkoi näkymään, mutta vasta nyt marraskuun alussa ruska on ollut lähes huipussaan päävärinään tässä tapauksessa keltainen. Villaheisi on kuitenkin vielä myöhäisempi ruskassaan, kuten olen näyttänyt. Kiiltoheisin lehdet kestävät jonkin verran pakkasta, joten myös sisämaassa ainakin suojaisilla paikoilla lajilla on voinut olla kuvan tyyppistä ruskaa lokakuun lopun jälkeen. Lehdet ovat alkaneet varista tälläkin lajilla osittain vihreinäkin.

Hurmehappomarja on myös tyypillinen myöhäinen ruskaantuja. Sisämaassa lehdet eivät pääsääntöisesti kestäneet pakkasia, vaan ne kuivuivat ja varisivat marraskuun alussa. Tässä kuvan tapauksessa lehdet kuitenkin säilyivät ja varsinainen ruska on leudon sään ansiosta päässyt ilmaantumaan erittäin hyvin. Lajikevärihän on ko. pensaalla erittäin tumman punamusta, mutta nyt ruskassaan lehdet ovatkin yllättävän kirkasvärisiä. Lehvästön sisäosissa ruska on enemmän keltainen ja pintaosissa punaisempi. Kesäasuisissa pensaissa näkyy samantyyppinen ero kesän lopulla; lehvästön sisäosissa lajikeväri on haaleampi, jolloin lehdet ovat siellä vihreämpiä. Sama pätee aurinkoisen ja varjoisen kasvupaikan välillä; varjossa lajikeväri on haaleampi.