
Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus)
Tässä kuvasarjassa on esillä viime viikon alussa olleita ruskatilanteita Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Alinta kuvaa lukuun ottamatta kuvien ottohetki oli maanantai 14.11.2005. Alin kuva on otettu 12.11.2005, joten sekin sopii seuraan aivan hyvin.
Alimmassa kuvassa vuorivaahtera onkin esillä vertailun vuoksi, koska niverävaahteralla on ollut ruska samaan aikaan vasta tässä marraskuun aikana. Molemmat ovat myös tyypillisiä Keski- ja Länsi-Euroopan puita. Vuorivaahteralla ruska on kuitenkin ollut vähän haaleamman keltaisena kuin niverävaahteralla ja osa lehdistä on varissut myös vihreinä. Kuvassa on puun alaoksien viimeisiä kellertävänvihreitä lehtiä. Sama ruska-aika ja -tyyli koskee oikeastaan seuraavassa kuvassa nähtävää amerikanpähkinäpensastakin. Sen ruska-aika ja -tyyli muistuttavat puolestaan paljon euroopanpähkinäpensaan (Corylus avellana) ruskaa; molemmat ovat saaneet keltaisen värin niillä suojaisilla paikoilla, joilla lokakuun lopun pakkaset eivät juurikaan vaurioittaneet lehtiä.
Pajujen suku on myös tunnettu siitä, että monet sen lajit ovat erittäin myöhään lehdessä. Yleiset raita (Salix caprea) ja hopeapaju (Salix alba) ovat varistaneet lehtensä jo aikaa sitten, vaikka nekin ovat melko myöhäisiä ruskaantujia. Niitä paljon myöhäisempi ruskaantuja on kuvan vesipaju, jolla on erittäin isot lehdet ja niinpä sen keltainen ruska on ollut viime viikolla hyvin erottuvaa. Salava (Salix fragilis) on myös lähes yhtä myöhäinen lehtensä varistaja kuin vesipaju, mutta sen ruska on haaleampi kuin kuvan lajilla.
Seuraavassa kuvassa samankaltaisessa myöhäisessä ruskassa on toisusu. Se on Itä-Aasialainen puulaji, joka kuuluu samaan pajukasvien heimoon Salicaceae kuin pajut ja poppelit. Toisusulla on hieman piirteitä molemmista suvuista, sillä kasvutapa ja lehdet muistuttavat poppeleita, mutta kukinnot ovat pajumaisia; tosin pajumaisia salaviin liittyen, sillä keltaiset hedenorkot ilmestyvät toukokuussa lehtien puhkeamisen jälkeen roikkuvina. Toisusu on erittäin suositeltava ennestään tyystin tuntematon puulaji rehevän ja erittäin myöhään kestävän lehdessäolonsa ansioista.
Näin myöhään ruskassa olevat lajit ovat ruskaväritykseltään yleensä keltaisia ja haaleita, mutta monet atsaleat ovat siihen merkittävä poikkeus. Kuvien kuningasatsalea ja kellertäväruskaisempi kelta-atsalea ovat niistä kenties näyttävimmät kirkkaassa punaoranssissaan. Kuningasatsalean ruska on myös atsaleoista myöhäisimpiä. Sisämaan kovempien ja varhaisempien pakkasten vaikutuksesta tällainen näytös ei aina onnistu niillä alueilla, koska lehdet paleltuvat siellä helposti ennen varsinaisen ruskan alkua. Tämän syksyn leutous on kuitenkin edesauttanut atsalearuskan ilmaantumista monilla paikoilla poikkeuksellisen kirkkaana myöhäisestä ajankohdasta huolimatta. Ainavihannat alppiruusut ovat erinomaisena kontrastina atsaleoiden ruskalle, kuten kuvasta havaitaan. Sama pätee monien havukasvien kanssa.
Ylin kuva näyttää, kuinka suosypressi ja amerikanpyökki ovat olleet edelleen huikeissa ruskeissa sävyissään. Amerikanpyökin tapauksessa kyse on kuivuneiden lehtien jäämisestä tiukasti kiinni ja suosypressin tapauksessa hitaasta ruskan etenemisestä. Euroopanpyökillä (Fagus sylvatica) ei tänä syksynä ole ilmennyt vastaavaa lehtien kiinnijäämistä kuin amerikanpyökillä, vaan ne puut ovat jo käytännössä tyhjiä.
Vaikka ollaan siis jo joulunalusajassa kaikkine ajankohdan tykötarpeineen (paitsi vielä aito lumi), niin poikkeuksellisen syksyn poikkeuksellinen ruska ei ole millään halunnut loppua yksittäisillä lajeilla. Tämän kuvasarjan ja huomenna esittelemäni kuvasarjan lajit tosin ovat normaaleinakin syksyinä vielä marraskuun puolelle saakka lehdessä. Niin myöhäisiä ne todella ovat ja siten ne ovat erinomaisia esimerkkejä ruskakauden pidentämismahdollisuuksista, kuten on ollut moni aikaisemminkin esittelemäni laji jo pitkän aikaa.
Huomenna vuorossa olevat lajit on kuvattu päättyneen viikon lauantaina 19.11.2005, joten kyseessä on juuri ennen viime päivien vähän reilumpia pakkasia (n. -5 astetta) olleet absoluuttisen viimeiset ruskavaiheet.

No comments:
Post a Comment