Tervaleppä (Alnus glutinosa)

Tänään 23.12.2005 Hämeenlinnassa kuvattu yllä oleva kuvasarja näyttää hyvin Etelä-Suomen sisämaan erittäin lumisia olosuhteita. Itse asiassa noita kuvien puita ja pensaita vieläkin lumisempia ovat puut ja pensaat Hyvinkään - Riihimäen tienoilla. Puut notkuvat siellä paikoin jopa samaan tapaan kuin 30.11.2005 lähes samalla alueella sattuneessa poikkeuksellisessa lumituhotilanteessa. Nythän lehtipuissa ja -pensaissa on viime viikon kylmenemisen yhteydessä sataneen lumen lisäksi myös kuluneen pakkasjakson aikana ilman kosteudesta härmistynyttä kuuraa, jolloin maiseman valkoisuus on monin paikoin maksimaalista. Sopivasti Jouluksi. Tällainen lehtipuidenkin lumisuus on jatkunut yllättävän pitkään, jollaista ei kovin usein näe Etelä-Suomessa.

Ensi yöstä lähtien on Uudellamaalla odotettavissa tilapäisesti nollan lähelle lauhtuvaa säätä ja huomenna liikkuva sadealue antaa siten sateensa kosteana ja tarttuvana lumisateena jälleen samalla lumisella alueella, joten puiden lumikuorrutus voi hyvinkin lisääntyä edelleen ja aiheuttaa ehkä vakavia tuhoja... Tuulensuojassa olevat puut ovat erityisesti riskialueella ja huomenna tuulee etelästä. Etelärannikolla lämpötila on jo nyt noussut piirun verran plussalle, mutta huomenna saapuva sadealue antaa sateensa etelärannikollakin ainakin osaksi lumena. Niinpä lumeton aatto esim. Helsingissä voi olla vain osan päivää kestävä... Joulupäivänä 25.12.2005 on joka tapauksessa jälleen pakkasta etelärannikollakin ja silloin edelleen jatkuvat sateet tulevat lumena.

Yllä oleva kuvasarja näyttää muutamien yleisimpien lajien avulla, kuinka eri tavoin lumi ja kuura koristavat eri lehtipuu- ja -pensaslajeja. Puiden alaston habitus vahvistuu graafiselta olemukseltaan kullekin luonteenomaisella tavalla ja eri lajeilla esiintyy eri tavoin nokareiksi kerääntyvää tykkylunta. Esim. metsävaahteran latvukseen kertyy selkeitä lumikokkareita oksahaarojen runsaan kulmikkuuden vuoksi, kun taas puistolehmuksella tällaisia "kerääntymistaskuja" on selvästi vähemmän.

Lisäksi runsaan lumen paino taivuttaa eri lehtipuulajien latvuksia eri tavoin. Piiskamaisesti kasvavat koivut esim. kaartuvat helposti luokille koko rungollaan. Siihen vaikuttaa myös puiden ikä; mitä nuorempi yksilö on, niin sitä herkemmin koko runko taipuu lumen painon alla. Vanhoissa puissa ja leveissä monihaaraisesti kasvavissa puissa yksittäiset oksaryhmät taipuvat eri suuntiin ja näillä yksilöillä oksarepeämät ovatkin tavallisia liian raskaan lumitaakan sattuessa. Harva- ja vankkaoksaisilla puilla ei lumituhoja tule, koska lumi ei ensinnäkään pääse kertymään monen oksan päälle yhdeksi röykkiöksi. Tällaisia puita ovat esim. jalopähkinät (Juglans sp.) ja hevoskastanjat (Aesculus sp.).