Taas on ollut pieni tauko muiden kiireiden vuoksi blogin ylläpitämisessä, mutta nyt on enemmän aikaa bloggaamiseen. Palataankin vielä viime viikkoon, jolloin föhntuulten ansioista vallitsi ajoittain jopa keväisen tuntuinen sää. Alimmassa kuvassa ei välttämättä ole kyseessä keväinen ilmiö, mutta linnut olivat toki paljon liikkeellä, kun sää oli suhteellisen leppeä. Kuva on otettu Vantaan Tikkurilassa keskiviikkona 25.1.2006. Paikalla parveilleet harakat olivat muutaman päivän aikana tehneet nuo jäljet vähäiseen lumipeitteeseen ja olkoot ne tällä kertaa esimerkkeinä ihmisten jälkien sijaan lumeen jääneistä elämän merkeistä ja luonnon omasta "taiteesta".

Ylimmässä kuvassa onkin sitten ensimmäinen esimerkki lähestyvän kevään ensiairuista. Kuva on otettu lauantaina 28.1.2006. Viime viikollahan sää oli ajoittain hyvin selkeä ja siitä huolimatta lämpötila oli jopa asteen pari plussalla. Niinpä tänä vuonna ensimmäistä kertaa näkyi auringonsäteilyn vaikutuksesta tyypillinen kevättalven ilmiö eli lumen tummien kohtien nopeampaa sulamista valkoisiin kohtiin verrattuna. Tummat kohdat imevät auringonsäteilyn lämpöä tehokkaammin itseensä kuin vaaleammat ja sulaminen vauhdittuu. Maaliskuussahan tämä ilmiö on jo niin voimakas keskipäivällä selkeällä säällä, että ilman ollessa jopa -10 astetta pakkasella, voivat lumihangen likaiset kohdat sulaa helposti siitä huolimatta. Sellaisessa tilanteessa syntyy monesti hienoja "säteilykuvioita", joita esittelen sitten ajallaan.

Tähän väliin olikin oikeastaan hyvä laittaa tuo kevään ensimerkkien näyte, sillä sää on taas muuttunut erittäin talviseksi ja muuttuu siitä vielä lisää ikään kuin muistutuksena, että talvi on itse asiassa vasta keskimäärin puolimatkassa. Toisaalta valoisa aika on jo lisääntynyt erittäin paljon. Niinpä tällainen kasvifriikki alkaa jo pikkuhiljaa heräämään uuteen kasvukauteen. Arboretumprojektia pitääkin taas alkaa muistamaan ja mm. kaivaa ne uusimmat siemenet jääkaapista... Palaan asiaan.