Kuolleet töyhtöangervon (Aruncus dioicus) versot ja narsissien (Narcissus sp.) uudet kasvustot. Taustalla euroopanmarjakuusi (Taxus baccata).

Vaikka muutamat puulajit kukkivatkin tällä hetkellä hyvin runsaasti, niin silti tämä ajankohta kuuluu vahvasti varhaisimmin kukkiville sipulikasveille esteettisen näyttävyyden suhteen. Varsinkin, kun kaikilla muilla kasveilla näyttävät kasvuvaiheet ovat vielä hiuksen hienosti edessä mukaan lukien pajujen (Salix sp.) keltaiset hedekukinnot. Tänä viikonloppuna laitan esille kattavan annoksen kukkivia sipulikasveja, jotta niiden kirjo kävisi hyvin ilmi. Osa esitellyistä lajeista on edelleen vähän käytettyjä ja muutamat jopa hyvin tuntemattomia. Niinpä senkin vuoksi niitä ja niiden käyttöä on nyt syytä esitellä. Tässä kuvasarjassa otan esille sipulikasveja nimenomaan niiden käytön suhteen ja kuvattuna laajemmassa maisemassa. Ylin kuva on otettu Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa eilen 28.4.2006. Toiseksi alin kuva on kuvattu tänään 29.4.2006 Hämeenlinnassa. Ylemmät krookuskuvat on otettu Espoon Otaniemessä 26.4.2006 ja kaikki muut samana päivänä Espoon Tapiolassa.

Alimmassa kuvassa nähdään esimerkillinen tapaus siitä, että talventörröttäjiä voidaan säilyttää jopa toukokuun puolelle, jolloin etenkin kaikkien sipulikasvien uudet kasvustot kukkineen ovat vahvana kontrastina törröttäjille ja elävöittämässä toinen toisiaan. Samoin törröttäjälajit voivat olla kontrastina omille uusille versoilleen. Niinpä edellisen vuoden versoja ei tarvitse vieläkään poistaa monista perennoista, mutta poisto on ajankohtainen viimeistään ennen uuden kasvun voimakasta vaihetta. Muutoin poistaminen on liian hankalaa uuden kasvuston seasta. Näin on esim. jättitattaren (Reynoutria sachalinensis) kohdalla, missä lisäksi sen uudet versot ovat näyttävyydessään esilläpidettäviä ilman vanhoja rankoja.

Alin kuva käy esimerkistä myös siinä, että kaikki sipulikasvit sopivat kaikkien perennojen kanssa hyvin yhteen lukuun ottamatta karuimpia (kivikot) kasvupaikkoja, joilla sipulikasvit eivät edes menestyisi. Yllä mainitun lisäksi varhaisimmat sipulikasvit toimivat perennojen kanssa joko kevään kasvun ja kukinnan aloittajina ennen ko. perennan omaa kasvua tai ovat kontrastina ko. perennan varhain ilmestyneen kasvun kanssa.

Monia sipulikasveja ei aina osata sommitella riittävän väljästi hajalleen, vaan niitä laitetaan yksittäisiksi mättäiksi. Etenkin laajassa ja luonnonmukaisessa maisemassa on tärkeää, että kasvusto on mieluummin mattomainen kuin rykelmäinen. Näillä kasveilla on tarkoitus muodostaa väripintoja eikä tehdä "kukkakimppuja". Lisäksi luonnonmukaisella alueella on suosittava epäsäännöllistä rakeisuutta sipuliryhmän koostumuksessa. Säännöllisiin kuvioihin ja riveihin sommitteleminen on tarpeen vain urbaaneimmilla paikoilla tai jos ko. kohteen puutarhataiteellinen idea sitä vaatii. Sama koskee myös värisommittelua sinänsä. Runsaampi yksilömäärä voisi myös olla paikallaan useissa tapauksissa, jotta väripintateho olisi kunnollinen. Näissä kuvissa esim. noiden krookusten ja alimman idänsinililjan sommittelut on tehty juuri esimerkillisesti mattomaisiksi ja rakeisuudeltaan epäsäännöllisiksi ryhmiksi. Kahdessa alimmassa krookuskuvassa virtaviivainen ryhmän muoto sopii ko. kohdissa olevien liikenneväylien viereen.

Monet sipulikasvit sopivat myös muille kasveille hankalien liikennealueiden elävöittäjiksi, kuten kevättähti- sinililja- ja narsissikuvissa ylempänä havaitaan. Tuossa paikassa Espoon Tapiolassa ko. tiellä aivan vieressä on hyvin vilkas liikenne ja silti nuo lajit kukkivat likaisella ja karulla kohdalla runsaasti. Liikennealueiden sipulikukitus onkin aikaisempaa selvästi enemmän suositeltavaa kaikkialla Suomessa etenkin urbaaneissa miljöissä ja Espoon Tapiola on tässä yksi hyvä esimerkki. Sipulikasvit sopivat kasvupaikkojen suhteen itse asiassa kaikkialle missä ne voivat vain kasvaa; nurmikolle, pensaiden alle, puiden juurelle, seinustoille, kukkapenkkiin, moottoriteiden liittymien viherosille, katujen viereen jne.

Sipulikasveista on huomioitava tässä vielä se, että myöhemmin kukkivat lajit, kuten narsissit ja tulppaanit ovat silti heti kasvunsa alusta asti koristeellisia jo pelkiltä lehdiltään, kuten näistä kuvista havaitaan. Niinpä ne ovat tässäkin vaiheessa hyviä olemukseltaan joko yksinään, ensimmäisenä kukkivien sipulikasvien kanssa tai varhaisimmin kasvamaan lähteneiden perennojen kanssa. Toiseksi ylimmässäkin kuvassa nähdään se seikka, että vielä lehdettömien puuvartisten kasvien yhteydessä sipulikasvit ovat erinomaisia kasvukauden ensiairuita ennen muuta vihertymistä.

Ylimmässä kuvassa on myös hyvin sommiteltuja ryhmiä, mutta tuon lumikellon mätäsmäinen sommittelu häiritsee silmää muuten harmonisessa kokonaisuudessa. Ilmeisesti tässä on ajateltu ko. lajin kasvitieteellisiä vaatimuksia eikä niinkään esteettistä sopivuutta, mutta mielestäni lumikelloakin voi sommitella myös mattomaisesti ja tässä tapauksessa se olisi ollut tarpeen.