Eilen illalla alkanut pakkasjakso näyttää voimistuvan huomattavasti ensi yöksi, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa vähälumisessa tilanteessa aroille kasvilajeille mukaan luettuna perennat, jotka runsaan lumen tilanteessa olisivat muutoin suojassa!
Kylmentyminen alkoi eilen, kun Jäämerellä olleen korkeapaineen ja Venäjällä olleen matalapaineen välistä pääsi purkautumaan koillisesta - idästä arktista ilmamassaa. Lämpötilat putosivat jo eilen puoleen yöhön mennessä esim. Hämeenlinnassa -13 asteeseen ja pääkaupunkiseudullakin -10 asteen tienoille. Ainoastaan lounaissaaristo on välttymässä kovilta pakkasilta lämpötilojen pysyessä -5 asteen vaiheilla; kuitenkin mahdollisuus pakkasen tilapäiseen kiristymiseen on sielläkin. Viime yönä lämpötilat putosivat vielä lisää ja tässä on alimpia lukemia Etelä-Suomesta: Turku -13 astetta, Helsinki -13 astetta, Pori -14 astetta, Hämeenlinna -15 astetta, Lahti -19 astetta, Lappeenranta -13 astetta ja Tampere -15 astetta. Lämpötilan rajua laskua hillitsi vielä melko voimakas itätuuli.
Nyt pieni korkeapaine asettuu Etelä-Suomen päälle ja tuulet tyyntyvät, mikä aiheuttaa selkeässä säässä ulossäteilyn takia ilmamassan alaosien voimakasta lisäkylmentymistä auringon laskettua. Itse aurinkokaan ei jaksa kummoisesti lämmittää mataluutensa takia, joten iltapäivälläkin lämpötilat pysyvät melkolailla noissa ym. lukemissa. Ensi yönä lämpötilat voivat siis laskea aikaisempia ennusteita paljon alemmiksikin etenkin sisämaassa ja näin näyttäisi esim. ym. sisämaakaupunkeihin tulevan jopa n. -25 asteen lukemia ja meren äärelläkin selvästi -15 astetta kylmempiä lukemia. Keski-Suomessa voi olla jopa lähes -30 astetta pakkasta! Meren äärellä heikon tuulen suunta ratkaisee paljon lämpötilojen suhteen: Mantereelta tuullessa pakkanen voi kiristyä etelärannikollakin lähelle -20 astetta, mutta vielä sulalta mereltä tuullessa on paljon leudompaa. Tämä pakkasilmamassa on aiheuttanut Suomenlahden ylle myös parhaillaan muhivan runsaan lumikuurojonon, joka voi ajautua ajoittain etelärannikolle, jos ilmavirtaus käy mereltä. Silloin on leudompaa.
Jatkossa perjantaihin saakka (Silloin huomattava, laajempi ja pysyvämpi lauhtuminen) Etelä-Suomi kuulunee idässä ja lännessä olevien heikkojen matalapaineiden ja korkeapaineen selänteen vaihtelevaan vaikutuspiiriin, jossa vallitsee tämä arktinen ilmamassa. Pakkasen kireys vaihtelee siinä pilvisyyden mukaan ja rannikoilla tuulen suuntakin vaikuttaa; koko ajan tyynissä - lähes tyynissä ja selkeissä tilanteissa on mahdollisuus sisämaassa paljonkin reilun -20 asteen pakkasiin ja etelärannikollakin voi olla lähes ko. lukemia. Niinpä nyt lumen vähyyden takia arkojen kasvien pakkassuojaamiseen kannattaa ryhtyä viimeistään tänään.
Kovan pakkasen haitta ei johdu nyt pelkästään itse kylmyydestä, vaan sen aiheuttamissa sivuvaikutuksissakin on vaaran paikka. Nimittäin aikaisemmin sulana pysynyt maa jäätyy tässä tilanteessa erittäin nopeasti syvälle ja syntyvä superkiivas routa voi vaurioittaa maata liikuttaessaan hentoja juuristoja paljon mekaanisestikin etenkin pienillä taimilla. Maaperäkin voi kylmetä hyvin alhaisiin lukemiin, jolloin juuristot voivat nekin kärsiä pakkasvaurioita maan päällisten osien tapaan. Lisäksi monet kasvit ovat olleet aikaisemman poikkeuksellisen leutouden takia vajaassa talvilevossa, mikä voi nyt lämpötilan äärimmäisen ja nopean muutoksen takia olla lisähaitta huomattavastikin. Aroilla puilla ja pensailla vaaravyöhykkeessä ovat ensimmäisenä silmut ja paljaina talvehtivat kukintoaiheet, kuten pähkinäpensaiden (Corylus sp.) hedenorkot. Perennoilla pitkälle kehittyneet ja maan päällä olevat (maa)silmut - lehtiruusukkeet ovat kärsijän roolissa ensimmäisenä. Ainavihannissa lajeissa lehdetkin kärsivät helposti pakkasvaurioista.
Suojaamista vaativat esim. alla "Viikon tunnelmakuvissa" esittelemäni kaltaiset arat lajit. Köynnösruusut voidaan taivuttaa tuistaan / tukineen alas maata vasten (Kasvattamisessa kannattaa huomioida tämä talvea varten mahdollistettava keino) ja peittää ne kuusen havuilla ja pakkaspeitteellä (Puutarhamyymälöistä ostettava ja esim. paksu säkkikangaskin sopinee). Sama pätee aroille perennoillekin. Arkojen ulkomaisten puiden ja pensaiden taimien ympärille / päälle voi myös kasata kuusen havuja ja pakkaspeitteitä; vähintään juuristosuojaaminen kannattaa, koska maan päällisistä vaurioista toipuminen tapahtuu seuraavana vuonna juuri- ja tyvivesoja tekemällä, jos juuristo säilyy terveenä. Jos aurattavaa lumipintaa on käytössä paljon, niin siitä kannattaa näitä vähäisiä eilen sataneita lumia kuljettaa myös arkojen lajien päälle niin paljon kuin voi.
Joka tapauksessa tämä on nyt pitkästä aikaa ensimmäinen varsin vaarallinen paikka aroille kasveille etenkin juuri sisämaassa; Jopa -30 asteen pakkanen ja lumenpuute Keski-Suomessa voi olla hyvinkin haitallista! Itse tässä surkuttelen tätä tilannetta, koska itselläni ei ole resurssipulan takia mahdollisuutta suojata ollenkaan arkoja arboretumprojektin taimiani. No, tuleepahan taas nähtyä eri lajien selviytymisasteita. Olen myös todennut aikaisemminkin, että monet aratkin lajit voivat olla yllättävän selviytymiskykyisiä...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment