Viljelysää on ollut tällä viikolla tavanomaista lämpimämpää ja paikallaan pysyneen ison korkeapaineen sävyttämää, mikä on viivyttänyt termisen syksyn alkamista (Pohjois-Suomessa etuajassa edenneen termisen syksyn keskelle on tullut lievä takakesä eli intiaanikesä). Jo maanantaina lännestä vahvistui Suomen päälle tuo korkeapaine, joka on sitten pysynyt tähän to-pe yöhön saakka suunnilleen aloillaan niin, että sen tyyni keskusalue oli ti - to aikana koko ajan Etelä-Suomen päällä. Täten matalapaineet liikkuivat yhtäältä ko. korkeapaineen pakottamina Atlantilta Länsi- ja Keski-Euroopan yli Välimerelle ja toisaalta Jäämereltä kauas Pohjois-Venäjälle. Näin ollen Euroopan mittakaavassa yhtäältä helleilmamassat pakenivat yhä kauemmas Välimeren eteläosiin ja toisaalta Pohjois-Venäjälle on virrannut kylmää yöpakkasilmamassaa.
Suomeen on korkeapaineen länsikautta kiertynyt Itä-Euroopasta sen verran kesäistä ilmamassaa, että ti - to (Ma oli vielä pari astetta viileämpi) päivälämpötilat olivat Etelä-Suomessa pääasiassa vähän vajaat +20 astetta ja paikoin jopa n. +20 astetta pilvisyyden mukaan ja runsaspilvisten öiden takia minimilämpötilat olivat jopa +10 ja +15 asteen välillä ja vain hetkittäin selkeimmillä paikoilla vähän vajaat +10 astetta. Tähänkään mennessä hallaa ei ole vielä esiintynyt Etelä-Suomessa. Korkeapaineen tyynelle alueelle jäi koko ajaksi vellomaan vaihtelevan paksusti ja rakoilevasti hahtuvapilvilauttoja ja iltapäivisin myös sisämaan kumpu- ja kumpukerrospilvet sävyttivät säätä. Öisin oli paikoin sumua etenkin sisämaassa. Sateita ei käytännössä ollut.
Tuo kuva on otettu eilen illalla 9.9.2010 Espoon Tapiolan keskustassa koristevesialtaalla ja kuvassa nähdään sen veden pintaa. Siitä heijastui iltaruskoisten hahtuvapilvilauttojen jäänteitä ja toisaalta alta kuulsi altaan hiekkaista pohjaa vesikasvikokkareineen ja näin syntyi hieno yhdistelmäkuva. Tällaiset peilityynen veden tilanteet olivat viikon hienoimpia sääteemoja ja itse asiassa tämä ma - to jatkunut tyyni - lähes tyyni tilanne oli koko vuoden paras jakso tarkkailla tyynen veden pinnan estetiikkaa jopa isoilla järvenselillä ja merellä Suomenlahdella.
Tänään tuo korkeapaine on ollut viimein antamassa periksi ja siirtymässä siten idemmäksi - kaakommaksi. Sen myötä lännen - lounaan matalapainetoiminta on alkamassa vaikuttaa. Etelä-kaakkoistuuli on voimistunut vähän ja heikon säärintaman hajanaiset sateet ovat saapumassa etelästä illalla ja sitä edeltää yläpilvivyöhykkeen runsastuminen. Lämmin ilmamassa kuitenkin vaikuttaa edelleen ja päivälämpötiloissa on vielä tänään päästy lähes +20 asteen lukemiin. Viime yönä oli vähäpilvisessä säässä n. +10 astetta.
Huomenna la korkeapaine on jo Suomen kaakkoispuolella ja lännessä iso matalapaine on muotoutumassa Islannin - Britannian tienoilla yhä voimakkaammaksi. Tässä vaiheessa lounais-etelätuuli vallitsee vielä melko heikkona Etelä-Suomessa ja heikkenevästä säärintamasta tulee kuurottain vähän sadetta. Ilmamassa on edelleen lämmintä, joten runsaspilvisessä yössä lämpötila pysyy +10 ja +15 asteen välillä ja päivälämpötila on vähän reilut +15 astetta.
Su aikana tilanne pysyy vielä suunnilleen samana, missä yhtäältä lännessä parin - kolmen osakeskuksen voimin Pohjois-Atlantilta Norjanmerelle ulottuen vallitsee laaja ja voimakas matalapaine ja toisaalta korkeapaine pysyy Suomen kaakkoispuolella ja venyy myöhemmin sieltä myös Keski-Eurooppaan alkuviikoksi. Näin ollen Etelä-Suomessa vallitsee lounais-etelävirtaus ja lännestä tuleva uusi säärintama tuo länsipainotteisesti sateita. Ilmamassakin pysyy suunnilleen saman lämpöisenä, jolloin yölämpötilat ovat tuulesta ja runsaasta pilvisyydestä johtuen pääasiassa +10 ja +15 asteen välillä ja päivälämpötilat +15 asteen vaiheilla.
Ensi viikolla tuo lännen laaja ja voimakas matalapaine näyttäisi sitten siirtyvän hitaasti lähemmäksi Suomea. Sitä edeltää maanantaina Lapin yli itään liikkuvan osakeskuksen kera entistä voimakkaampi säärintama, missä yhteydessä aikaisempaa runsaammat sateet ovat mahdollisia lounaistuulissa yö- ja päivälämpötilan ollessa suunnilleen sama ympäri vuorokauden eli +10 ja +15 asteen välillä ja etelärannikolla paikoin +15 asteen vaiheilla. Sateet näyttävät olevan edelleen runsaimpia lännessä.
Sitten ti - ke tuo lännen matalapaine olisi vaikutukseltaan voimakkaimmillaan, jolloin runsassateinen uusi säärintama tulisi hitaasti lännestä-lounaasta ja lounaistuulet olisivat ajoittain voimakkaita. Tässä yhteydessä yö- ja päivälämpötilojen ero pysyisi edelleen pienenä ja lounaasta virtaisi yhä sen verran leutoa ilmamassaa, että lämpötilat pysyisivät +10 ja +15 asteen välillä ja +15 asteen ylityksetkin voivat olla iltapäiväaikaan mahdollisia poutaisilla hetkillä.
Keskiviikon jälkeen tuo matalapaine jäisi edelleen vellomaan osakeskuksineen Suomen länsipuolelle ja uusia osakeskuksia muodostuisi sen lounais-eteläpuolelle, mikä edesauttaisi Suomessa edelleen tavanomaista lämpimämpien lounais-etelätuulien jatkumista, mutta päivittäisten rintama- ja / tai kuurosateiden kera. Yölämpötilat pysyisivät siten edelleen pääasiassa +10 ja +15 asteen välillä ja poutahetkillä iltapäivisin +15 asteen ylittävät lukemat ovat yhä mahdollisia. Yö- ja päivälämpötilojen ero olisi siis edelleen melko pieni.
Myös utu ja sumukin voivat olla mahdollisia ajoittain jo tästä viikonlopusta alkaen, koska tänne saapuvat ilmamassat ovat enemmän tai vähemmän kosteita jatkossa monta päivää. Etenkin noiden huomattavan lämpimien öiden turvin termisen syksyn alkaminen antaa edelleen odotuttaa itseään Etelä-Suomessa (Siksi käytän otsikossa vielä termiä syyskesä) ja Lapissakin on tavanomaista leudompaa syyssäätä myös ensi viikolla.
Euroopan mittakaavassa Länsi-Eurooppaan on tulossa aluksi huomenna tilapäinen kesäinen lämpöaalto, mutta sitten siellä jatkuu tältä viikolta tuttu viileähkön epävakainen - sateinenkin sää tuon lännen matalapainetoiminnan takia. Samasta syystä lämpimät ilmamassat siirtyvät kosteissa etelä-lounaisvirtauksissa ensi viikoksi etenkin Itä-Euroopan ja Lounais-Venäjän asiaksi (Ja maistiaisenomaisesti Suomeen saakka), missä kesäiset yli +20 asteen päivälämpötilat ovat siellä vielä mahdollisia. Hellelukemia mitataan kuitenkin enää vain Välimeren eteläosissa sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren ympäristöissä.
Kasvillisuuden parissa on ollut huomattavana prosessina tällä viikolla ruskan alkaminen melko nopeassa tahdissa, mutta kuitenkin enimmäkseen tavanomaisessa aikataulussa. Ruskan eteneminen on silti nyt aikaisempia syksyjä selvästi varhaisempaa, jonka syytä on nyt hyvä pohtia. Havaitsemme siinä yhtäältä edelleen tuon heinä-elokuun ennätyshelteen vaikutusta. Se on vaikuttanut siinä, miten puuvartiset kasvit ovat olleet tavanomaista pidempään valmiita aloittamaan ruskan, koska kasvukauden etenemisen aste oli elokuussa enimmillään jopa 3 - 4 viikkoa edellä tavanomaisesta helteen (Ja toukokuunkin helteen) ansiosta.
Tällä kertaa elokuun lopussa - syyskuun alussa toissa ja viime viikolla tulikin jo huomattavan kolea sääjakso, mikä oli myös eräs ruskaa virittävä tilanne etenkin kontrastiltaan aikaisempaan helteeseen verrattuna; ruskan alkaminen ei vaadi välttämättä hallaa / yöpakkasta, vaan lämpötilojen laskeminen ylipäätään on merkitsevää osaltaan. Kun sekä pimeyden aste ja pimentymisen nopeus olivat jo elo-syyskuun vaiheessa ruskan alkamisen kannalta virittäviä tekijöitä samaan aikaan noiden muiden seikkojen kanssa, niin nämä kolme seikkaa toimivat hyvänä kokonaisvirittäjänä ruskan alkamiselle.
On huomattava, että tyypillisesti vasta tällä viikolla tuon kolean jakson jälkeen ruska käynnistyi nopeasti ja eteni tavanomaista lämpimämmässä säässä. Ruskan muodostuminen on näet myös lämpöä jossain määrin vaativa "kasvutapahtuma", joka rytmittyy koleiden ja lämpimien sääjaksojen vaihteluiden mukaan selkeillä tavoilla. Yöpakkasista johtuvat pakkasvaurioruskat ovat asia erikseen, mitkä ilmenevät heti yöpakkasen jälkeen. Niillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä varsinaisten kirkkaiden ruskavärien kanssa, mutta molemmat ruskamuodot voivat esiintyä yhdessä päällekkäin yöpakkasen jälkeen.
Tässä vaiheessa ruska on siis edennyt niin, että ensimmäisenä kirkkaaseen ruskaan tulevat puu- ja pensaslajit ovat jo värittyneet huomattavasti; puista tuomi (Prunus padus), punasaarni (Fraxinus pennsylvanica) ja aikaisimmat metsävaahterat (Acer platanoides). Myös kotipihlajissa (Sorbus aucuparia) on paikoin jo kirkkaita sävyjä ja pensaista kirkkaissa ruskasävyissä on jo monin paikoin mm. virpiangervo (Spiraea chamaedryfolia), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) ja harvinaisista vaikkapa prinsepia eli mantsurianokakirsikka (Prinsepia sinensis). Köynnöksistä villiviinien (Parthenocissus sp.) ja kelasköynnösten (Celastrus sp.) suvuissakin on ruskan eteneminen jo hyvässä vauhdissa.
Tänä vuonna varsinaisen ruskan edellä ja nyt myös jo yhdessä sen kanssa on kuitenkin ollut huomattavana seikkana yllättävän monilla puulajeilla ruostesienien aiheuttama valeruska. Raidat (Salix caprea) ja monet muutkin pajut ovat olleet jo monta viikkoa tämän kourissa, mutta nyt yleisesti koivuissa (Betula sp.) ja paikoin jopa metsävaahteroissakin on jo ollut tätä haaleaa kellertävää - ruskehtavaa tautisävyä. Jopa niin paljon, että se on kellastuttanut maisemia huomattavan paljon ja maisemien yleisissä koivuissahan on muutoin varsinaista ruskaa vasta vähemmistönä siihen verrattuna. Paikoin ruostesienikellastuminen on jopa jo varistanut huomattavan paljon esim. yksittäisiä vuorijalavia (Ulmus glabra). Kuten olen jo todennut, niin tuolla heinä-elokuun ennätyshellejaksolla on ilmeisesti ollut huomattava vaikutus tämän ruostesieniepidemian voimakkuuteen kuivuuden oltua helteen aikana "vain" keskitasoa ja paikoin ukkosten takia olematontakin.
Kasvukauden etenemisen asteesta voidaan vielä mainita sen olevan 2 - 3 viikkoa edellä tavanomaisesta aikataulusta, jota on edesauttanut edelleen tämä tavanomaista lämpimämpi sää. Sen mukaan esim. mustaseljan (Sambucus nigra) marjat ovat jo lähes kokonaan kypsyneet ja syyshortensian (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kukintojen vaaleanpunaisuus on saavuttanut kaikkien aikojen syvimpiin kuuluvat sävynsä. Myös perennojen parissa on edelleen havaittavissa ko. etumatkan ilmentymiä; nauhusten (Ligularia sp.) suvussa lähes kaikki lajit ovat jo lakanneet kukkimasta ja tuoksuasteri (Aster novae-angliae) on jo huomattavan runsaassa kukassa. Viimeisistä hedelmäsadoista mm. talviomenalajikkeet ja myöhäiset luumut ovat kypsymässä erinomaisesti.
Jatkossa lämmin / leuto sää edesauttaa viimeisiä kasvu- ja kypsymisvaiheita etenemään jopa yli 3 viikkoa etuaikaan. Kun hallatkin ovat olleet vielä poissa ja ovat edelleen vielä ilmeisen pitkään, niin myös arat yksivuotiset lajit (Monet kesäkukat, kurkut, melonit jne.) ja talvenarat ulkomaiset puut ja pensaat saavat myös yhä erinomaista loppukasvun aikaa. Ruskan etenemistä voi sen sijaan alkaa hieman jarruttamaan sekä yhä jatkuvat lämpimät ilmamassat että runsastuvien sateiden takia paljon kostuvan maaperän vaikutus. Noiden ym. ensimmäisenä ruskaantuvien puiden ja pensaiden ruskahuipennus on kuitenkin koittamassa jo ensi viikon aikana. Peltoviljelyssä monin paikoin jo pitkään sänkivaiheessa olleille pelloille kasvaa yhä runsaampia myöhäisiä rikkaruohokasvustoja.
Tavanomaista lämpimämpi sää on lämmittänyt vesistöjen pintavesiä uudestaan sen verran tällä viikolla, että paikoin jopa +15 asteen ylityksiä on mitattu niin merellä kuin järvissä. Jatkossa viilenemistä tapahtuu kuitenkin hitaasti huolimatta tavanomaista lämpimämmän sään jatkumisesta. Viilenemiseen pakottavat yhtäältä yhä enemmän pimentyvät yöt ja siten auringonsäteilyn väheneminen sekä toisaalta sään käyminen runsaspilvisemmäksi ja tuulisemmaksi. Kuitenkin vielä ensi viikolla pintavesien lämpötilat pysyvät melko tasaisesti +10 ja +15 asteen välillä.
Jokien virtaamat ovat olleet tällä viikolla melko alhaalla ajankohtaan nähden ja maaperäkin on käynyt tavanomaista kuivemmaksi sateiden jäätyä koko viikon ajan olemattomiksi. Nyt viikonlopusta alkaa kuitenkin sen verran sateinen jakso, että maaperän runsas kostuminen ja jokien virtaamien nousu alkavat vähitellen etenemään. Kuitenkin vasta ensi viikolla näitä kunnolla edesauttavia runsaita sateita voi olla tiedossa ja silloin sienikausi saa yhä parempaa potkua alleen ja sammalien kukoistuksen juhlakausi on alkamassa. Kiitos myös sään leutouden kummassakin tapauksessa.
Päivitys maanantaina 13.9.2010 klo. 17:15: Eilen ja varsinkin tänään on ollut aikaisempaa arviota lämpimämpää, kun lounaasta Etelä-Suomeen saapunut ilmamassa Ahvenanmaalta koilliseen ulottuvan saderintaman eteläpuolella on tuottanut paikoin jopa n. +20 asteen iltapäivälämpötiloja osittain aurinkoisessa säässä. Eilen tosin oli tihku- ja kuurosateita laajemmin ja siten pari astetta viileämpää, mutta lähes +15 asteen yölämpötilat su - ma välillä olivat myös hyvin korkeita.
Jatkossa tarkennuksena näyttää edelleen siltä, että keskiviikoksi tuo lännen laaja matalapaine tulee lähelle ja aiheuttaa voimakasta lounaistuulta ja runsaitakin sateita. Matalapaine jää senkin jälkeen vellomaan Suomen länsireunan lähelle vaihtelevan muotoisena ja näyttäisi nyt siltä, että viikonloppuna sen keskusalue tulisi lounaasta-lännestä Etelä-Suomen päälle heikkenevänä. Tämän myötä sateisen epävakainen sää jatkuu päivittäin ke jälkeenkin, mutta ilmamassat ovat vähitellen viilenemässä matalapaineen keskuksen ympäri kiertyvien tuulten tuomina. Tuulet ja runsas pilvisyys pitävät kuitenkin varsinkin yölämpötilat edelleen korkeina viikon lopussakin ja vain vähän +10 asteen alapuolelle päädytään minimissään eli hallanvaaraa ei ole vieläkään näköpiirissä.
No comments:
Post a Comment