Tässä välissä onkin taas hyvä palata musiikkisarjani teemoihin ja ajankohtaisuus on siinä edelleen yksi keskeinen osa, kun mm. kuvailen maailman yhteiskunnallispoliittista tilannetta eri biisien avulla. Musiikkimaailman ajankohtaisuus on tällä kertaa myös yksi määrittävä tekijä. Nimittäin vähän ennen Juhannusta Erasure ilmoitti virallisilla kotisivuillaan tulevana syksynä julkaistavan uuden albuminsa nimen, joka on "Tomorrow's World".
Jotkut teistä lukijoista jo tietävätkin tämän musiikkisarjani joistakin aikaisemmista osista, että ko. duo oli jo 80 -luvulla teini-ikäni eräs suosikki ja tykkään vieläkin heidän musiikistaan hyvin paljon. Nyt heidän aktivoitumisensa (He ovat viime aikoina myös aloittaneet maailmankiertueen keikkaillen ahkerasti, kuten esim. ko. kotisivujen kesäkuun uutisissa kerrotaan) myötä kaivoin esille duon kosketinsoittaja - syntikkavelho Vince Clarken kaksi tuntemattomampaa projektia 80 -luvulta Yazoon ja Erasuren väliltä. Kyseessä on kaksi yhteiskunnallisesti - poliittisesti kantaaottavaa biisiä, jotka laitan erikseen kahdeksi postaukseksi. Tässä ensimmäisessä postauksessa esittelen The Assembly -kokoonpanon kappaleen "Never Never".
The Assembly toteutui vuonna 1983 hetimiten Yazoon hajottua, kun Vince Clarke halusi luoda projektin, jossa eri laulajia esittäisi hänen säveltämiään kappaleita tuon nimen The Assembly alla. Kuitenkin vain The Undertones -bändistä tuttu Feargal Sharkey (Menestyi soolonakin hyvin vuonna 1985) löytyi tähän ja projekti jäikin vain tämän yhden singlen "Never Never" mittaiseksi. Mukana singlellä oli kolmantena jäsenenä Eric Radcliffe ja hänet nähdään mukana myös biisin musiikkivideolla. Hän oli mukana tuottamassa jo Depeche Moden ja Yazoon debyyttialbumeja eli oli tavallaan Vincen aisapari myös niihin aikoihin. Yazoon ensimmäisen albumin nimi onkin jopa hänen mukaansa luotu; "Upstairs at Eric's". Tämä The Assemblyn ainoa single menestyi oikein hyvin Britanniassa ollen loppuvuodesta -83 singlelistan sijalla neljä.
Itse en muista tutustuneeni biisiin kunnolla kuin vasta jälkeen päin Erasuren faniksi tultuani jossain vuoden 1986 lopussa. Joka tapauksessa tämä Never Never -biisi on sisällöllisesti varsin monitahoinen ja käynkin sitä nyt seuraavaksi läpi. Lyriikoista havaitsemme suoraan luettuna, että kyseessä on yhdenlainen tuskaisa valitus jostakin pieleen menneestä ihmissuhteesta ja siitä, että sen korjaamiseksi ei voisi enää tehdä yhtään mitään. Hyvin pessimistinen itsesääli- ja synkistelybiisi siis on kyseessä ja varmasti tämä kuvastaa meidän jokaisen tuntoja silloin, kun olemme jonkun tärkeän ihmissuhteen päättymisen syvimmissä surkeuden kellareissa tms. sosiaalisessa ahdingossa yksin ja vailla tukea / ymmärrystä. Minulle tämä biisi on tässäkin mielessä tärkeä ja kuvaava oman elämäni karikoiden suhteen.
Biisin lyriikoiden anti on kuitenkin tuota yksityistä aspektia myös paljon laajempi ja yhteiskunnallisempi, kun alamme tarkastelemaan sen sisältöä yksikön sijasta monikossa ja minä -kertojan sijaan yhteisöllisestä näkökulmasta. Nimittäin lyriikat kertovat myös aivan selvästi hylätystä yhteiskuntaluokasta, köyhistä ja / tai syrjäytyneistä. Tämähän on tänäänkin jopa ajankohtaisempaa kuin tuolloin lähes 30 vuotta sitten! Ko. musiikkivideon kuvasisältökin paljastaa tämän yhteiskunta-aspektin selvästi, kun kuvamateriaaliksi on otettu mukaan vilahduksia jostain Britannian köyhälistön trailerileiristä jossain esikaupunkihelvetissä; muistakaapa tässäkin esim. juuri Helsingin nykyistä romanikerjäläistilannetta. Videon tuulimyllyteema kielinee jostain toivon kipinästä; kiivetään katsomaan maailmaa paremman tulevaisuuden toivossa...
Yhteiskunnallinen kantaaottavuus on biisissä täten hyvin selvä ja sen viesti piikkinä eliitille kaikuu lujaa --> Katsokaa mitä olette ahneuksissanne ja välinpitämättömyyksissänne tehneet niin monille ihmisille; olette jättäneet / pakottaneet monet heistä "yksin" epähumaaniin alammaisena olon ahdinkoon, jossa joutuu virumaan ja ajattelemaan pessimistisesti, että "Pystyn pelaamaan vain merkityksettömiä pelejä sanoilla" "Jokainen kohta minussa on ajanhukkaa", "Se päättyy aina samalla tavalla pettymykseen", "Se ei tapahdu koskaan minulle" ja "SE" tarkoittaa juuri yritystä nousta ihmisarvoiseen elämään ja hyvällä tavalla hyödylliseksi osaksi yhteiskuntaa ilman pakotettua ja ehdollistettua alammaisen osaa, ilman leimaa olla muka "hyödytön kuormastasyöjä", "köyhä hyljeksittävä turhake", jonka saisi määrittää muka ainoastaan raha ja rahanvalta.
Voimme erittäin hyvin nähdä, kuinka ihmiset ovat nykyään vaarassa joutua länsimaissa yhä enemmän tallaiseen ahdinkoon ja ns. alaluokkaan, kun havaitsemme tätä nykyistä globalistien pähkähullujen uusliberaalien teesiensä aiheuttamaa alasajoa uusfeodalismiin. Biisin sisältö on siten erittäin ajankohtainen ja erittäin tärkeä! Siksi meidän onkin tässä kohtaa havahduttava oikealla tavalla, jotta ensinnäkin "Rakkaudesta ei edes tehtäisi tahallaan lukittua ovea, jota varten pitäisi vaivalloisesti löytää avain" ja "Jotta sen kautta voisin olla kanssasi yhdessä, yhdessä osana yhteiskuntaa eikä hylkiönä syrjässä / piilossa". Rakkauteenhan ei edes pidä olla mitään lukkoa!! --> Yhteiskuntaan kuulumisen ehtona ei pidä olla se, että joudut ansaitsemaan paikkasi vain karjanomaiseksi työjuhtapalvelijaksi epäinhimillisillä tavoilla!
Nimittäin tässähän kuvastuu juuri globalistien uusfeodalistinen ja yhä enemmän vaarallisesti paheneva asenne; saat "rakkautta" mahdollisesti vain silloin, jos osaat alistua asemaasi ja siinä menestystä saat vain osatessasi olla globalistien pelin reunalla oikealla tavalla "hyödyllinen". Pahojen globalistien mielestä loppupeleissä kaikki olisi myytävänä ja ostettavana, missä vain vahvimmin ko. behavioristiseen ja utilitaristiseen rahanvaltapeliin kykenevät saisivat vähän maistaa kermaa kakun päältä. Silloinkin vain ydineliitti saa itse kakun syödäkseen... Vaan muutos tähän on tulossa!...
Nyt kun olemme havainneet Erasuren Vince Clarken yhteiskunnallisen kantaaottavuuden ja humaanien arvojen puolestapuhumisen, niin onkin hyvin mielenkiintoista odotella tuon Erasuren uuden albumin sisältöä. Tosin täytyy tässä eritellä vielä se, että ennen Erasurea Vince sekä sävelsi että sanoitti biisinsä, mutta Erasuren aikana sanoituksista ja laulamiseen liittyvästä on vastannut duon toinen osapuoli Andy Bell ja Vincen harteilla on ollut musiikin sävellys ja sovittaminen.
Joka tapauksessa tuo uuden albumin yllättävän mahtipontinen nimi "Tomorrow's World" antaa olettaa, että biisien yhtenä keskeisenä teemana tulee olemaan vahvasti tämän nykyisen maailman tilanteemme murjoma yhteiskunnallinen kaaos ja tulevaisuuden kohtalona joko siitä poispääsy nimenomaan "huomisen maailmaan" tai sitten vajoaminen johonkin paljon kurjempaan... Jos "huomisen maailmaa" pyritään kuvailemaan, niin väistämättähän siinä joudutaan merkittäviin yhteiskunnallisen kantaaottavuuden teeseihin. Erasuren aikaisemmat lyriikat tietäen on kuitenkin oletettavaa, että mahdolliset ko. kannanotot eivät olisi kovin suoria, vaan ne on puettu aikaisemmasta tuttuun tapaan vertauskuvallisiksi hyvän ja pahan dualismeiksi sekä kärsimyksen ja riemun vuoropuheluiksi eri ihmiselämän tilanteissa. Tosin esim. vuoden 1988 albuminsa The Innocents biisi Hallowed Ground on hyvinkin suorapuheinen! Lopuksi Never Never -biisin musiikkivideo ja lyriikat.
The Assembly - Never Never (Video) ja Top of the pops -performanssi
Lyriikat:
"I know just what to say
It's just a game I play
Now I'm here on my own
I'd like to be with you
I guess you always knew
Still I'm all alone
I know the story
Got it all worked out
Chorus: It never happens to me, it never happens to me
(Maybe that's the way my life was meant to be?)
It never happens to me, it never happens to me
(Love's just a door that's locked and there's no key)
It never happens to me...
I know my every line
It's just a waste of time
Guess it's all such a shame
I've seen it all before
And every time I'm sure
That it ends up the same
I know the story
Got it all worked out
Repeat chorus
I know just what to say
It's just a game I play
Now I'm here on my own
I'd like to be with you
I guess you always knew
Still I'm left all alone
I know the story
Got it all worked out
Repeat chorus to fade.".
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment