skip to main |
skip to sidebar
Särkyneensydämen (Dicentra spectabilis) ensiversoja kuvattuna maanantaina 29.4.2013 Hämeenlinnassa.
Etelänruttojuuren (Petasites hybridus) alkanutta kukintaa kuvattuna tiistaina 30.4.2013 Espoon Tapiolassa.
Monena aikaisempana vuotena minulla on ollut tapana tuoda kevään iloiseksi piristykseksi myös kasviaiheinen vapputervehdys tänne blogiini ja tämäkään vuosi ei tuo siihen poikkeusta >> Eli hauskaa Wappua kaikille!
Nämä kaksi yllä olevaa lajia ovat tyypillisesti niitä kaikkein ensimmäisimpiä perennoja tekemään kasvukauden alussa näyttävää kasvuun- ja kukintaanlähtöä Etelä-Suomessa. Yllä oleva tuttu vanhanajan perenna särkynytsydän tekee ensimmäiset versonsa voimakkaan punaisina, mikä on erinomainen koriste-elementti ennen sen alkukesän kukintaa; versopunaisuus haalenee oranssin kautta vihreäksi toukokuun alkupuolen mittaan. Alla oleva etelänruttojuuri puolestaan säväyttää runsaalla määrällä tähkämäisiä ja pinkkejä kukintoja ennen lehtimistään huhtikuun lopulta parin - kolmen viikon ajan. Sen lehdet ovat jättiläiskokoisia ja valtaavat kesäksi ko. kasvustot erittäin näyttävänä massana.
Kummankin tämän hetken kasvutilanne kertoo siitä, kuinka kasvukauden etenemisen aste on nyt selvästi jäljessä normaalista; esim. yllä olevan kuvan tilanteessa kasvun pitäisi olla normaalisti jo ainakin 2 - 3 kertaa pidempää.
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin jätän tämän ja lähden nyt itse viihtymään kulttuuripitoisen vappuhauskuuden pariin, jotta taas jaksaa mm. kirjoitella yhteiskunnallispoliittisia vakavia juttuja...
Yleiskuvaus viikon 17 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Sää oli viikon mittaan vaihtelevan epävakaista ja ajankohtaan nähden normaalilämpöistä matalapaineiden painopisteen oltua ma - to välillä Norjanmeren tienoolla, jolloin maanantai oli pilvipoutainen aloitus ja tiistai sateisin päivä. Ke ja to oli poutaisempaa itäpainotteisten vesikuurojen kera. Ajoittain oli tuulista. Sitten pe aikana länsilounaasta tullut matalapaineen osakeskus sateisti säätä liikkuen suoraan tarkastelualueen yli, minkä jälkeen oli taas su saakka poutaisempaa vesikuurojen sävytettyä säätä etenkin la. Tuulet olivat loppuviikolla heikkoja, mutta lämpötilat olivat alkuviikkoa vähän alempiakin ja yöpakkasta esiintyi etenkin la-su yönä sekä satunnaisemmin sisämaassa parina muunakin viikon yönä.
Euroopan mittakaavassa oli alkuviikolla to saakka kahtiajakoa: Manner-Euroopassa Mustaltamereltä laajasti Britannian eteläosiin vallitsi korkeapainetta, missä lämpeni pariksi päiväksi hyvin kesäiseksi; paikoin hellettäkin etenkin Ranskassa ja Mustanmeren länsipuolella. Fennoskandia oli siis kuitenkin tuon Norjanmeren matalapaineen viileämmässä ja epävakaisessa vaikutuspiirissä ja siitä ulottui Länsi-Venäjällekin sateita ja viileyttä. To jälkeen tuli manner-Eurooppaan muutos; Länsi-Euroopasta kehittymään alkanut matalapainejono asettui jakamaan ilmamassoja siten, että Länsi-Euroopassa kylmeni koleaksi ja Itä-Eurooppaan suunnilleen Etelä-Puola - Valko-Venäjä -tasalle jäi ulottumaan etelästä helleilmamassaa; siellä lähes joka päivä paikoin jopa +30 asteen ylityksiä. Helteen pohjoisreunalla oli epävakaista ukkosineen; tälle kohdalle jäikin lähes paikallaan pysynyt rintamavyöhyke Länsi-Välimereltä Venäjälle. Länsi-Venäjällä viileähkö ja matalapaineinen sää vaivasi vielä viikonloppunakin laajasti; eteläisimmissä osissa oli kesäisempää. Fennoskandia sai lievää korkeapainesäätä la - su.
Näin ollen manner-Euroopassa maisemien vihertyminen eteni alkuviikolla hyvin jo kohti puolilehtisyyttä, mutta loppuviikolla länsiosissa kolea sää jarrutti kehitystä. Sen sijaan tuolla Itä-Euroopan ja Mustanmeren tienoon hellealueella vihertyminen jo täysikesäiseksi alkoi mahdollistua. Venäjällä vihertyminen eteni ainakin Moskovan eteläpuolella vähitellen. Fennoskandiassa Etelä-Suomen tasalla vihertymisen kunnollista alkamista vasta odoteltiin jo aikataulusta myöhässä ja Lapissa sekä Venäjän Jäämeren läheisillä alueilla oli jäljellä vielä paksuja lumihankia.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 22.4.2013: Suomen eteläreunalla ollut korkeapaine vetäytyi idemmäksi heikkenevänä selänteenä ja Islannin suunnasta lähestyi voimakas matalapaine Skandinaviaa. Sen etummainen heikkenevä okluusiorintama saapui illalla Suomen länsiosiin. Tarkastelualueella alkoi vallita lounaistuuli, joka oli lännessä iltapäivästä ja idässä illasta alkaen ajoittain navakkaa. Yläpilviharsoja ja seassa keskipilvilauttoja velloi vaihtelevasti koko päivän ja illalla em. rintama toi viimein runsasta pilvisyyttä ja vesisateita länsiosiin. Yölämpötila oli nollan vaiheilla; kylmintä idän sisämaassa. Päivälämpötila oli +10 asteen vaiheilla; sisämaassa paikoin vähän ylikin.
Tiistai 23.4.2013: Islannin suunnasta lähestynyt voimakas matalapaine asettui keskukseltaan Norjanmeren paikkeille; se syötti Suomeen kaksikin rintamasysteemiä, jotka ylittivät tarkastelualueen illan loppuun mennessä. Aluksi yöllä - aamulla em. heikkenevä etummaisin okluusiorintama ylitti kuurosateineen alueen ja lähes pysähtyi Päijänteen itäpuolelle. Sitä ajoi kiinni seuraava voimakkaampi okluusiorintama. Näiden rintamien välissä ehti olla hetken osaksi aurinkoista muutoin runsaspilvisessä säässä, kunnes tuon jälkimmäisen rintaman runsaammat vesisateet ylittivät alueen iltapäivällä - alkuillalla sulautuen ensimmäiseen rintamaan. Jälkimmäisen sateen yhteydessä esiintyi myös utua ja paikoin sumuja. Ennen viimeistä rintamaa tuuli navakasti lounaasta. Loppuillalla viimeisen rintaman jälkeen tuuli kääntyi länteen heiketen selvästi ja pilvisyys alkoi rakoilla udun hälvetessä. Vesikuuroja esiintyi silti vielä paikoin. Yölämpötila oli +1 ja +5 asteen välillä; leudointa lännessä. Päivälämpötila jäi sateisimmilla alueilla n. +5 asteeseen, mutta poutaisimmilla paikoilla ehti nousta +10 asteen paikkeille etenkin idässä.
Keskiviikko 24.4.2013: Matalapaine jäi vellomaan laajana keskukseltaan noin Norjanmeren paikkeille. Sen eteläpuolella Fennoskandiassa vallitsi länsivirtaus, missä illalla Etelä-Skandinaviasta tarkastelualuetta lähestyi pieni matalapaineen sola rintamasysteeminsä kera. Yöllä - aamulla etenkin idässä oli vielä vähän runsaampaa pilvisyyttä vaihtelevasti ja vesikuuroja tuli paikoin. Aamulla oli hetken selkeääkin. Iltapäivällä länsiosat pysyivät kumpupilvisen poutaisina, mutta Päijänteen itäpuolella muodostui iltapäiväkuuroja, joista osa oli rankkoja ukkostaen heikosti. Illalla kuurot lakkasivat, mutta em. matalapaineen sola työnsi eteläisimpiin osiin lännestä itä-länsisuuntaista yläpilvivyöhykettä pohjoisreunaltaan terävärajaisena; tämä mahdollisti leiskuvaa iltaruskoa. Loppuillalla lounaiskolkassa kuurotteli jo. Länsituulet olivat enimmäkseen heikkoja - kohtalaisia; illalla oli ajoittain tyyntä. Yölämpötila oli +1 ja +5 asteen välillä ja päivälämpötila oli +10 asteen vaiheilla; etenkin länsiosan sisämaassa vähän ylikin.
Torstai 25.4.2013: Matalapaineen sola liikkui yön ja aamun aikana Etelä-Suomea viistäen itäkaakkoon. Sen myötä matalapaineen painopiste sijoittui ulottumaan Norjanmereltä Suomen itäpuolelle. Toisaalta Länsi-Euroopan - Etelä-Skandinavian paikkeilla kehittyi taas uusi matalapaineen alue, mutta tarkastelualueelle tuli ennen sitä illaksi korkeapaineen selänne. Tuo sola aiheutti eteläisimpiin osiin runsasta pilvisyyttä ja heikkoja vesikuuroja yöllä - aamulla tuulen oltua heikkoa. Aamulla / aamuksi selkeni nopeasti ja luoteistuuli voimistui ollen iltapäivällä navakkapuuskaista. Iltapäivällä länsiosat pysyivät taas kumpupilvisinä, mutta Päijänteen itäpuolella syntyi taas vesikuuroja; tosin edellispäivää heikompina. Illalla selkeni kokonaan ja tuulet tyyntyivät nopeasti. Yölämpötila oli 0 ja +5 asteen välillä; leudointa etelärannikolla; sisämaassa paikoin heikkoa pakkasta. Päivälämpötila oli +10 asteen vaiheilla; sisämaassa vähän ylikin. Illalla lämpötila laski etelärannikolla edeltäneen leudomman yön lukemiin.
Perjantai 26.4.2013: Länsi-Euroopan - Etelä-Skandinavian matalapainesysteemistä siirtyi osakeskus Etelä-Suomen päälle ja yli päivän mittaan; siihen liittyvä rintamasade valtasi alueen runsaine pilvineen siten, että aamulla satoi vettä jo lännessä ja iltapäiväpainotteisesti idässä. Sateen mukana ilmamassa utuuntui. Lännessä poutaantui jo iltapäivällä ja idässä vasta illan mittaan. Alapilvisyys jäi kuitenkin runsaaksi sateiden jälkeen, mutta utu hälveni. Ennen rintamasateita etelä-lounaistuulet voimistuivat tyynen alkuyön jälkeen nopeasti kohtalaisiksi - navakoiksi. Rintamasateen myötä tuulet kääntyivät länteen ja heikkenivät; lopulta oli taas ajoittain tyyntä. Yölämpötila oli nollan vaiheilla siten, että etenkin idän sisämaassa ehti olla heikkoa pakkasta. Päivälämpötila jäi sateisimmilla paikoilla lännessä +5 asteen paikkeille ja paikoin vähän allekin, mutta idässä ehti olla n. +10 astetta ennen sateita.
Lauantai 27.4.2013: Matalapaineen painopiste siirtyi jälleen Suomen itäpuolelle heikkona ja siitä jäi ulottumaan eteläpuolella kapea matalapainejono Keski-Eurooppaan jakaen eteläpuolelleen helleilman. Fennoskandian valtasi heikko pohjoisvirtaus ja illalla Skandinaviaan työntyi korkeapaineen selännettä lounaasta. Tarkastelualueella oli aluksi lähes - kokonaan tyyntä, mutta iltapäivällä ja illalla pohjois-luoteistuuli vallitsi heikkona. Pilvisyys oli runsasta alapilveä yöllä - aamulla ja iltapäivällä siitä muodostui kokkareisempaa kumpukerros- ja kumpupilveä rakoilevasti. Sen seassa esiintyi paikoin heikkoja vesikuuroja. Illalla selkeni paremmin, mutta sisämaassa syntyi vielä paikoin voimakkaita sadekuuroja auringon laskiessakin; siitä tuli paikoin upeaa iltaruskoa ja sateenkaaria. Yölämpötila oli 0 ja +4 asteen välillä. Päivälämpötila jäi enimmäkseen +7 ja +10 asteen välille. Loppuillalla selkeimmillä sisämaapaikoilla oli edeltänyttä yötä jopa vähän kylmempää.
Sunnuntai 28.4.2013: Korkeapaineen selännettä työntyi Etelä-Skandinaviasta Etelä-Suomeen muodostaen lopulta erillistä korkeapainetta Baltiaan ja samalla Islannin ja Britannian välillä voimistui uusi matalapaine. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli tyyntä ja edellisillan sadekuurot lakkasivat; niiden tilalle syntyi kuitenkin monin paikoin sumupilveä, joka hälveni vasta aamupäivän aikana. Iltapäivällä ja alkuillalla syntyi taas sisämaapainotteisia kumpupilviä ja paikoin heikkoja vesikuuroja tuulen oltua hyvin heikkoa. Etelärannikolla esiintyi paikoin merisumuja. Loppuillalla kumpupilvet poistuivat, mutta tuo lännen uusi matalapaine syötti länsiosiin jo rintamansysteeminsä etummaisia yläpilviharsoja. Samalla lounaistuulet alkoivat voimistua ja em. korkeapaineen selänne antaa Suomessa periksi. Yölämpötila oli nollan vaiheilla ja sisämaassa oli pakkasta paikoin -1 ja -3 asteen välillä. Päivälämpötila nousi kuitenkin +10 asteen vaiheille etelärannikolla ja sisämaassa +10 ja +13 asteen välille; merisumujen alueilla oli vain reilut +5 astetta.
Alkaneen viikon 18 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Tänään maanantaina Norjan länsipuolella muhinut matalapaine alkoi vaikuttaa voimistaen lounaistuulia navakoiksi ja nyt illalla rintamavesisateet ovat alkaneet kastelemaan aluetta länsilounaasta alkaen paikoin runsaastikin. Ennen sateita päivälämpötila ehti kuitenkin nousta yli +10 asteeseen pilvipoutasäässä.
Nämä rintamavesisateet ylittävät tarkastelualueen ensi yön aikana, jonka jälkeen tiistai (Vappuaatto) on hyvin voimakkaan ja puuskaisen lounaistuulen aikaa matalapaineen siirtyessä Lappiin. Ti iltapäivällä kehittyy sisämaapainotteisesti kuuroja, joista osa voi olla rankkoja rakeiden ja ukkostelunkin merkeissä sekä hyvin voimakaspuuskaisia; tuuli voi olla vaarallisen voimakasta ja myrskytuhoja voi paikoin tulla (Tarkennus 30.4. klo. 10:50: Puuskissa tuuli voi olla n. 20 m/s ja vaara-alueena ovat keskipäivästä alkaen Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnat. Ilmatieteen laitoksen varoitukset). Lämpötila on ensi yönä +3 ja +5 asteen välillä ja päivälämpötila jäänee vajaaseen +10 asteeseen.
Keskiviikkona (Vappupäivä) matalapaine siirtyy Lapista vähän itään, jolloin edelleen hyvin voimakaspuuskaiset tuulet kääntyvät luoteeseen ja tuovat kuivempaa ilmaa. Vaihtelevapilvisessä säässä sadekuuroja onkin edellisiltapäivää vähemmän ja heikompina; lännessä - lounaassa voi olla osaksi varsin aurinkoista ja yöllä on joka tapauksessa poutaa. Illalla tuulet heikkenevät ja sää selkenee korkeapaineen selänteen tullessa lännestä. Yölämpötila on +1 ja +5 asteen välillä ja päivälämpötila nousee +9 ja +13 asteen välille.
Edellispäivänä Norjan länsireunalla muodostunut uusi pieni matalapaine siirtyy torstain aikana Lappiin ja voimistaa tarkastelualueella taas lounais-länsituulia voimakkaiksi ja pilvisyys lisääntyy; sateita ei silti liene tulossa kuin vain ehkä paikoin kuuroina sisämaassa. Yölämpötila on nollassa tai vähän plussalla ja päivälämpötila reilussa +10 asteessa.
To jälkeisen sään ennustamisessa on epäselvyyksiä, mutta tässä vaiheessa näyttää seuraavalta >> Ti - to välillä lievää korkeapaineiden vyöhykettä näyttää muodostuvan vähän Suomen eteläpuolelle itä-länsisuunnassa ja pe aikana itäpuolinen osa voimistuisi kohti Suomea pitäen säätä aurinkoisen poutaisena ja päivälämpötila voisi lähennellä jo +15 astetta. Sen sijaan la aikana uhkaisi pientä matalapainetta sekä Itä-Euroopasta että Skandinaviasta; seurauksena ainakin kuuroriskiä ja päivällä vähän viileämpää. Su olisi vuorossa Etelä-Skandinavian - Baltian tienoolle muodostuvan uuden korkeapaineen vaikutuksen alkaminen ja selvemmin lämpenevä sää mahdollistuisi... Lisää tarkennusta torstaina.
Euroopan mittakaavassa torstaihin saakka vallitsee tällä alkaneella viikolla lämpötiloissa jakoa siten, että Skotlannista Fennoskandiaan ja Länsi-Venäjän pohjoisosiin ulottuvalla matalapaineiden alueella on epävakaisen viileähköä; Pohjois-Lapissa ja Jäämeren lähellä jopa sen verran koleaa, että viimeisten lumien sulaminen on hidasta. Manner-Euroopassa Britannian eteläosat mukaan lukien länsiosissakin lämpenee taas, muttei erityisen kesäiseksi. Päättyneellä viikolla 17 Itä-Euroopassa vellonut helleilmamassa jääkin jatkossa yhä vain Mustanmeren ympäristöön ulottuen pohjoisimmillaan korkeintaan Puolan eteläosiin ja Ukrainan pohjoisosiin... Ukkostelua voi esiintyä helteen pohjoisreunalla ja siellä täällä Länsi- ja Keski-Euroopassakin poutasäätä välillä keskeyttäen; näin etenkin pe - la Itä-Euroopasta kohti Suomea siirtyvän pienen matalapaineen alueella, joka jättää itäpuolelleen em. helleilmamassan.
Länsi-Venäjällä alkaa lämmetä viikon lopulla ja tuo helleilmamassa voi alkaa edetä siellä annoksittain Mustaltamereltä pohjoisemmaksi. Samoin Länsi-Eurooppaankin on viikon lopussa merkkejä lisää lämpenemisestä. Fennoskandiassa lämpeneminen lienee vielä epävarmempaa...
Maisemien vihertyminen täysikesäiseksi vahvistuu siis tuolla hellealueella ja etenee melko hyvin muuallakin manner-Euroopassa puolilehtisyyden yli / paikkeille. Fennoskandiassa Etelä-Suomen tasalla kunnon hiirenkorvavaihe viivästyy edelleen, mutta kärkkyy jo Baltiassa ja Etelä-Skandinaviassa sekä alkaa edetä paremmin Moskovan pohjoispuolella...
Päivitys torstaina 2.5.2013 klo. 23:55: Ennusteet ovat pitäneet melko hyvin paikkansa, joskin em. myrskytilanne vappuaattona jäi arvioitua hieman miedommaksi ja merkittäviä myrskytuhoja ei ilmaantunut. Huominen perjantai on edelleen varsin hyvin toteutumassa aikaisemman ennusteen mukaisesti, joskin päivälämpötila ei vielä aivan +15 astetta saavuta.
Lauantain tilanteeseen on tullut muutoksia; em. Itä-Euroopan matalapaine jää Suomen eteläpuolelle liikkumaan Moskovan seudun yli koilliseen, jolloin erittäin helteistä ilmaa nousee Mustaltamereltä pohjoisemmaksi ko. matalan itäpuolella. Suomea Skandinaviasta lähestyvä matalapaine liikkuu la Lappiin ja se tuo lämpimämpää ilmaa mukanaan Etelä-Suomeen; vaihteleva pilvisyys vallitsee ja vielä melko kolean pe-la yön jälkeen (Paikoin n. nolla astetta) päivälämpötila voi saavuttaa +15 astetta. Sunnuntaina vielä yksi pieni matalapaine tulisi Skandinaviasta Suomeen epävakaistaen pienellä alueella säätä (Keski-Suomi tod. näk.) ja sää lämpenisi jo öidenkin osalta selvemmin plussalle ja poutapaikoilla voidaan mitata +15 asteen päivälämpötiloja. Seuraava yö tosin saattaa olla tilapäisesti kylmempi tuon viimeisen matalapaineen jälkeen pohjoisesta pääsevän lievästi viileämmän ilmamassan takia
Sunnuntaista alkanee kuitenkin Euroopan mittainen suursäätilan muutos, jossa Länsi-Euroopasta käsin kohti Suomea muotoutuva korkeapaine näyttää luovan laajasti kesäistä lämpöaaltoa manner-Euroopassa ja sieltä käsin myös lähes koko Fennoskandiaan ensi viikon alusta alkaen. Samaan aikaan Islannin tienoolta Jäämerelle siirtyvä matalapaine auttaa lämmön pumppaamisessa pohjoisemmaksi. Länsi-Venäjälle toisaalta tulisi ensi viikon alussa viileämpää ilmaa pohjoisesta samalla, kun tuo em. korkeapaine näyttäisi asettuvan ti - to ajaksi lähelle Suomen etelä- / itäpuolelle. Näin ollen täällä tarkastelualueella kesäisen lämpöaallon mahdollisuus on hyvinkin selvä >> Tässä vaiheessa näyttää siltä, että etenkin juuri ti - to välillä päivälämpötiloissa voidaan saavuttaa kauniin aurinkoisessa säässä +20 asteen vuoden ensimmäiset ylitykset ja yölämpötilat nousevat ainakin +5 ja +10 asteen välille!... Näin ollen tuolle viikolle 19 on näillä näkymin vihdoin tiedossa maisemien kunnollisen vihertymisen alkaminen nopeaan tahtiin Etelä-Suomeen ja Lapissakin kevät näyttää ottavan samalla mm. loppulumien nopean sulatuskirin pois.
Jotkut ennustemallit ovat sitten to jälkeen olleet ehkä jopa rajunkin kylmenemisen kannalla ja joissakin toisissa lämpö jatkuisi jollain intensiteetillä viikonloppuun saakka, mutta näitä tarkastellaan lisää viimeistään ensi maanantain seuraavassa sää-luontoraportissani.
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 17 - 2013: Etelä-Suomen lumet katosivat siis jo päättyneen viikon alkuun mennessä lähes kokonaan; sulaminen eteni loppuun viikon mittaan niin, että jäljelle jäi vain aurattujen lumikasojen jäänteitä ja yksittäisillä varjoisilla metsäalueilla muutamia laikkuja. Järvissä ja Suomenlahden sisälahdissa jäät lähtivät muutoin kokonaan - lähes kokonaan, mutta joillakin seisovavetisimmillä järvillä ja Suomenlahden itäisimmissä sisälahdissa sohjoista jääkantta on säilynyt tämän alkaneen viikon puolellekin melko paljon. Tällä viikolla 18 sekä lumet että jäät lähtevät su mennessä silti käytännössä jo sen verran kokonaan viimeisiltä jämiltäänkin, että päätän lumi- ja jäätilanteiden seurannan täten tähän. Routa on jo sulanut käytännössä kokonaan ja jokien edellisviikon sulamistulvat laskivat viikon 17 mittaan jo lähes kauttaaltaan normaalivirtaamiksi. Maaperä on ollut kuitenkin yhä paikoin hyvin märkää.
Kasvimaailmassa kevätkasvun edistyminen on ollut edelleen jäljessä normaalista ainakin viikon verran ja tämä alkanut viikko 18 ei tuo viileähkönä siihen muutosta. Kasvukausi on kuitenkin alkanut termisessä mielessä vaiheittain viikolta 16 lähtien huolimatta aloitusviikon lumien pääsulamisen sattumisesta sen kanssa limittäin ja huolimatta senkin jälkeen ainakin sisämaassa vuorokausikeskilämpötiloissa +5 asteen ylitysten hetkellisistä keskeytymisistä >> Tässä laajempi analyysini aiheeseen liittyen: Kasvukauden alkamisen määrittämisestä keväällä 2013: Kasvukauden varsinainen alku ja sille esiasteiden hahmottelemista.
Normaalisti Vapuksi haavan (Populus tremula) ja monien pajujen (Salix sp.) pitäisi jo kukkia täysinäisesti, mutta niiden kukinnat hädin tuskin ehtivät edes alkamaan päättyneen viikon 17 loppuun mennessä. Tällä alkaneellakin viikolla 18 niiden kukinta ei ehkä vieläkään ehdi aivan täyteen mittaan, mutta selvästi alkamaan kuitenkin. Lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) jatkavat kukintahuippuaan Vapun yli, mikä on harvinaista. Tuomen (Prunus padus) hiirenkorvalle puhkeaminen jäi vielä nipin napin tapahtumatta päättyneellä viikolla viileän viikonlopun takia, mutta alkanee tämän viikon 18 mittaan vähitellen. Sen sijaan esim. koivujen (Betula sp.) hiirenkorvia joudutaan odottamaan vielä ainakin viikolle 19 saakka eikä esim. metsävaahterakaan (Acer platanoides) ehdi vielä aloittamaan kukkiensa esillepanoa samassa ajassa. Ensimmäisenä lehteentyviä lajeja voidaan kuitenkin paikoin ihastella jo tällä viikolla 18 hiirenkorvaisina, kuten terttuseljaa (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervoa (Sorbaria sorbifolia) sekä joitakin kuusamia (Lonicera sp.) ja tuhkapensaita (Cotoneaster sp.).
Päättyneen viikon 17 kasvivalokuvassani esitelty näsiä (Daphne mezereum) jatkaa tälläkin viikolla kukintaansa ja samoin viileyden takia tämän viikon 18 puolelle viime viikolta jatkavat kukintahuipentumaansa monet sipulikasvit, kuten krookukset (Crocus sp.), kevättähdet (Chionodoxa sp.), talventähti (Eranthis hyemalis) ja narsissien (Narcissus sp.) kukinta alkaa yhä yleisemmin saavuttamatta kuitenkaan vielä huippuaan. Luonnossa leskenlehtien (Tussilago farfara) ja sinivuokkojen (Hepatica nobilis) kukinta jatkuu vielä runsaana ja valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kukinta alkaa yleistyä saavuttamatta silti vielä sekään huippuaan. Nurmikot ovat jo vihertyneet lähes / n. puoliksi ja tällä viikolla 18 niiden vihertyminen tulee jo rakennettujen alueiden selvästi vehreimmäksi anniksi, kuten aina juuri ennen puustolehtimistä käy. Maaseudun peltoviljelyn kunnollista aloittamista viivästyttää vielä viileys sekä monin paikoin maaperän märkyys, mutta olen havainnut jo yksittäisiä kylvettyjä peltotilkkuja.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin merijäätilanteet, Ympäristö.fi:n järvijäiden paksuus, Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat (Alkaa päivittymään kunnolla kohtapuoliin...) ja Ilmatieteen laitoksen lumitilannekartta.
Kukintansa huipussa ollutta näsiää (Daphne mezereum) kuvattuna torstaina 25.4.2013 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.
Tämän vuoden kasvien ja kasvivalokuvieni esittelysarjan aloitus tapahtuu kasvukauden kehitysasteen ollessa tällä hetkellä ainakin noin viikon myöhässä tavanomaisesta aikataulusta. Syynä siihen on ollut maaliskuulta huhtikuun alkupuolelle kestänyt erittäin kylmä sääjakso. Siitä huolimatta kasvukauden terminen alku lähti tapahtumaan vaiheittain jo edellisviikolla 16 täällä Etelä-Suomessa ja ensimmäisenä kasvuun ja kukintaan heräävät kasvit reagoivat siihen jo silloin välittömästi vielä osittain lumihankienkin seassa. Yksi näistä ensimmäisistä reagoijista on ollut tämä kuvan näsiä (Daphne mezereum), jonka kukinta oli alkamassa viime viikolla ja tällä viikolla se on saavuttanut huippuaan.
Näsiän halusin ottaa nyt esille juuri kasvukauden aluksi siksi, kun ensinnäkin se on puista ja pensaista ihka ensimmäinen näyttävää kukintaa tekevä laji. Puistoissa ja puutarhoissa oikeastaan vain varhaisimmat sipulikasvit ovat kilpailemassa kukinnassa sen kanssa.
Toisekseen haluan tähdentää tätä pensasta koristekasvikäyttöön nykyistä paljon runsaammin. Sinänsä näsiän jääminen täällä Suomessa hyvin tuntemattomaksi ja vähän käytetyksi koristepensaaksi onkin hyvin erikoista, vaikka lajia kasvaa täkäläisessäkin luonnossa villinä lehtomaisissa metsissä.
Näsiän luontainen kasvualue on hyvin laaja kattaen lähes koko Euroopan ja Länsi-Aasian. Koristepensaana sitä käytetään myös paikoin hyvin suosittuna juuri kukintansa ansiosta, kuten Euroopan lisäksi myös Pohjois-Amerikassa. Suomessa lajia esiintyy luonnossa Etelä-Lappia myöten, joten se on täällä hyvin talvenkestävä ja siksikin mahdollisuudet viljellä sitä koristeena ovat erinomaiset. Sen saatavuutta pitää kuitenkin parantaa taimimyymälöissä.
Kukinta on siis näsiän upein koristeominaisuus; normaalisti se tapahtuu Etelä-Suomen oloissa pääosin ennen Vappua huhtikuun loppupuolella, mutta se voi venyä viileissä säissä selvästi toukokuunkin puolelle, kuten tänä keväänä on käymässä. Erittäin leutoina keväinä kukinta saattaa alkaa jopa maaliskuunkin puolella, kuten kävi vuoden 2007 ennätyslämpimän maaliskuun lopulla.
Suoraan edelliskesän oksista kasvavat vaaleanpunaiset torvimaiset kukat ovat tiiviinä ja runsaina rykelminä ja lehtisilmut ovat samaan aikaan puhkeamisvalmiita oksien kärjissä. Kukista tulee imelän voimakas hyasinttimainen tuoksu. Toukokuun alkupuolella lehtiruusukkeet ottavat tilansa kukilta aluksi vaaleanvihreinä; kukinnan loppuvaiheessa kukkia ja lehtiä on yhtäaikaa. Täysikoossa reilut 5 cm pitkät suikeat lehdet ovat sinertävän himmeänvihreitä kesäkuun alusta alkaen.
Kukista kehittyy soikeita ja kypsinä kirkkaan punaisia marjoja, mikä sekin on oivallinen koriste-elementti loppukesästä eli noin elokuun alusta alkaen marjojen kypsyttyä. Tässä on kuitenkin syytä tähdentää, että pensaan marjat ovat jopa tappavan myrkyllisiä!
Marjat säilyvät punaisina syksyn ruska-aikaan, joka on pensaalla huipussaan tyypillisesti syys-lokakuun vaihteen tienoilla - lokakuun alkupuolella. Syysvärinä on pääasiassa keltainen tai keltaruskea. Marjat eivät kuitenkaan säily ruskan yli, vaan varisevat viimeistään ruskan myötä. Talviasuiset oksansa ovat kiiltävähköjä ja vaalean harmaanruskeita.
Näsiän korkeus jää yleensä aina viljeltynäkin korkeintaan 1 - 1,5 m välille eli laji on pieni pensas. Oksia on myös sen verran harvahkona kimppuna, että lajin koriste-efektejä suunnitellessa pensasta kannattaa istuttaa mieluummin useamman yksilön ryhmänä kuin vain yksittäispensaana. Näin etenkin mittakaavaltaan isoissa / laajoissa maisemissa ja suurten / raskasmuotoisten rakenteiden - rakennusten äärellä. Pensas sopii myös vapaasti kasvavaksi aidanteeksi sellaisille paikoille, missä kriteereinä ei tarvita aidanteen peittävyyttä ja korkeutta.
Lajin näyttävä kukinta iskee maisemassa helposti esiin, koska lähes kaikki muut kasvit ovat silloin vielä lepotilassa tai vasta tulossa kasvunsa / kukintansa alkuun. Etenkin pensaiden ja puiden osalta samaan aikaan näyttävästi kukkivia lajeja ei siis vielä juuri löydy, mutta ko. lajin kukinnan lopulla ovat jo aloittamassa kukintaa ainakin varhaisimmat onnenpensaat (Forsythia sp.) ja dahurianalppiruusu (Rhododendron dauricum).
Näin ollen näsiän kukinta tulee voimakkaasti esille lähes mistä istutuspaikasta käsin tahansa, mutta toki edustavat ja ns. näytillä olevat istutuskohdat kannattaa hyödyntää. Tummien havupensaiden seurassa näsiän räikeä kukinta tulee myös erinomaisesti esille sekä tietenkin tummia rakennusten seiniä vasten.
Kesällä näsiä on harsuoksaisena ja himmeänvihreänä varsinkin ennen marjojensa kypsymistä melko huomaamaton ja jopa tylsäkin pensas, joten usean pensaslajin ryhmään istutettuna näsiän seurassa kannattaa viljellä muina vuodenaikoina näyttäviä kehitysvaiheita tuottavia pensaslajeja. Syksyn ruska ei myöskään ole näsiällä niin näyttävää, että se pärjäisi vertailussa ajankohdan leiskuvaruskaisimmille pensaille, kuten viime syksynä esittelemäni pallesorvarinpensaan (Viikon 40 kasvivalokuva: Pallesorvarinpensas (Euonymus alatus) ) tapauksessa. Lajin laimeampi ruska voi olla toisaalta hyvä tasapainottaja monilajisessa kirkkaan ruskan pensasryhmässä.
Näsiää kannattaa ottaa joka tapauksessa koristeviljelyyn nimenomaan kasvukauden alun hyvin pikantiksi raikastajaksi ja käynnistäjäksi. Viljelyyn sopii puutarha- ja puistomaiden lisäksi myös luonnontilaiset alueet, kuten maaseutupihat ja niiden ääressä juuri lehtomaiset / rehevät metsät, joissa se täällä luontaisestikin viihtyy. Aurinkoisilla paikoilla lajin kukinta on näyttävintä ja oksiston kehittyminen tiheintä. Lajin myrkyllisyys kannattaa ottaa sillä tavalla huomioon viljelyssä, että sitä ei istuteta ainakaan lasten leikkipaikkojen / päiväkotien yhteyteen, jolloin vaara myrkytyksille vältetään.
Vuoden 2012 viikon 17 kasvivalokuvaesittely >> Wapputervehdys vuodelle 2012 ja kasvivalokuvieni esittelyn aloittaminen uudestaan!
Lopuksi otan vielä esille viime vuoden koko kasvivalokuvasarjan >> Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2012.
Uraa uurtava yhdysvaltalainen tutkiva journalisti Jim Tucker on poistunut toissa päivänä keskuudestamme! Tällä lyhyellä merkinnälläni haluan osaltani osoittaa kunnioitustani hänen muistolleen. Hän oli tutkimuksissani yksi ensimmäisistä vastaani tulleista vaihtoehtomedian hahmoista, kun aloitin oman NWO:n vastaisen aktivismini loppuvuonna 2008. Lepää rauhassa Jim!
Jim Tucker oli työssään 1970 -luvulta alkaen keskeisimpiä ja monessa katsannossa ensimmäisiäkin nykylänsieliitin moraalittomia juonitteluita ja agendoja paljastaneita valtaliittotutkijoita. Erityisesti hän kunnostautui ns. Bilderberg-ryhmän sisältöä ja toimintaa paljastaneena aktivistina.
Hänen pohjatyönsä onkin osaltaan hyvin tärkeä esikuva meille kaikille nykyisille vaihtoehtomedian journalisteille ja sosiaalisen median kansalaisaktivisteille, kun jatkamme länsimaiden yhteiskunnallispoliittisten ja ekonomisten väärinkäytösten ja moraalittomuuksien paljastamista ja kritisoimista valtaliittoineen ja Uuden maailmanjärjestyksen (NWO - New World Order) agendoineen!
>> Bilderberg Sleuth Jim Tucker Dead at 78 ja Jim Tucker, Bilderberg Hound, Dies at 78
Lainauksia: "Jim Tucker, the ground breaking journalist who chronicled the activities of the secretive Bilderberg Group beginning in the 1990s."
"Jim appeared in Alex Jones’s seminal film, Endgame: Blueprint for Global Enslavement, released in 2007. The film partially covers the 2006 Bilderberg conference at the Brookstreet Hotel in Ottawa, Canada."
"Jim Tucker was known as the Bilderberg Hound and was one of a few investigative journalists who infiltrated the notorious Bilderberg Group.
Other families and organisations that Jim famously investigated were the Rockefeller Family, Council on Foreign Relations and the Trilateral Commission.".
Päivitys sunnuntaina 28.4.2013 klo. 20:55: Lisäsin tähän loppuun vielä joitakin Youtube-videoita Jim Tuckerin esiintymisistä - haastatteluista >>
Jim Tucker Speaks at Bilderberg Protest 2012
Interview of Jim Tucker by Mark Anderson for American Free Press
USWGO Jim Tucker Interview July 2nd 2011 by Brian Hill
Veteran Sleuth Jim Tucker: Bilderberg = Global Mafia
Jim Tucker Finds Bilderberg!
Syyrian sisällissota ja länsieliitin geopoliittiset manipuloinnit sen parissa ovat olleet tämänkin vuoden alussa edelleen vakava maailmanrauhaa uhkaava elementti, jossa on ollut edelleen vaara jopa globaalin suursodan eskalaatioksi globalistieliitin manipuloiman länsiliittouman ja Venäjä-Kiina -johtoisen itäliittouman välille. Siinä Syyrian lisäksi länsieliitin vihamielisyys myös Irania kohtaan on jatkunut ja aiheuttanut lisävaaraa koko Lähi-idässä.
Sen sijaan tämän kuun alussa Pohjois-Korean rajut uhittelut ovat osoittautuneet enemmän tai vähemmän bluffiksi. Kim Jong-un esitteli muutama viikko sitten muka tekevänsä tarkkojen päivämäärien kera ydinaseiskuja Yhdysvaltoihin ja aloittavansa sodan Etelä-Koreaa vastaan. Ko. päivämäärien mentyä tässä kuussa mitään ei kuitenkaan tapahtunut sillä rintamalla. Verkkomedialla oli sanottavansa kuitenkin tästä mm. tähän tapaan >> Pohjois-Korean ohjukset valmiina iskemään viholliskohteisiin - tilanne erittäin jännittynyt (päivitetty) ja Valkoinen talo seuraa 'tehtäväkirjaa' lietsoessaan jännitteitä Korean niemimaalla.
Bostonin terrori-iskun varjossa tässä kuussa Syyrian tilanteessa on puolestaan tapahtunut pahentumista, kun länsieliitti on saanut nyt aiheen syyttää Bashar al-Assadin hallintoa kemiallisten aseiden käytöstä. Siitä ei kuitenkaan ole vakuuttavia todisteita ja pikemminkin kyse on taas manipulaatiosta Syyriaa vastaan globalistien intressejä edesauttaen.
Viime vuoden lopullahan USA:n Barack Obama varoitti juuri tämän kemialliset aseet -tekosyyn olevan rajan mahdollisille länsiliittouman sotatoimille Syyriaa vastaan. Venäjä ja Kiina ovat edelleen olleet jyrkästi tällaisia lännen manipulaatioita ja eskalaatioita vastaan ja näin ollen itä vs. länsi -vastakkainasettelu on ollut nyt pahentumassa >> Globaalin sodan syttymis- ja laajentumisvaarat ovat siis taas viime päivinä olleet ilmeisen koholla!
Samaan aikaan vaihtoehtomedia on pystynyt yhä vakuuttavammin esittämään, kuinka Syyrian ns. "kapinalliset" ovat itse asiassa hyvin paljon länsieliitin omiin tarkoituksiinsa organisoimaa terroristijoukkoa, jossa puuhailee mm. paljon eurooppalaisia ja jonka ääri-islamistiset tendenssit ovat ilmenneet barbaarisuudessaan suorastaan lähes ennen näkemättöminä modernin historian puitteissa.
Valtamedia on ollut osaltaan aikamoisissa paineissa näiden vaihtoehtomedian tutkivan journalismin saavutusten kanssa koskien Syyriaa. Joitakin myönnytyksiä onkin jouduttu tekemään viime aikoina, mistä tässä esimerkki >> Assad Thinks He's Winning The Syrian War — And He May Be Right.
Huomatkaa tuossa jutussa, kuinka ko. valtamedialähde yrittää kääntyillä ja vääntyillä jotenkin myönnytyksiin aikaisempaan Syyria-propagandaansa verrattuna, mutta on siinä silti hyvin nolo.
Nämä viimeaikaiset Syyria-syytökset kemiallisten aseiden käytöstä ja sotarumpujen soiton koveneminen Irania vastaan nostaa koko Lähi-idän kriisin taas geopoliittiseen keskiöön hälyyttävästi, jonka takia otan tässä alla lopuksi suurena linkkikollaasina näyttävästi esille ja muistiin juuri vaihtoehtomediasta ko. sodanuhkaa ja Lähi-itää koskevia juttuja. Olen poiminut jutut parin - kolmen viime viikon ajalta. Kaikkien lähteiden arkistoista löytyy paljon lisääkin ko. aihetta koskevaa asiaa >>
LaRouche PAC: Obama Meets Jordan's King Abdullah, U.S. Trainers and Salafist Jihadis In Jordan, Russia: West Politicizing Chemical Weapons Investigation, To Get Regime Change, Queen's Puppets Coordinating For War, Policy Brawl Over Chemical Weapons; LaRouche Asks "Where Are the Facts?", Sources Warn Chemical Weapons Claims Aim To Draw the U.S. Directly into War, LaRouche on the Charge Assad Used Chemical Weapons: "Obviously, John McCain Is Not What He Once Was", Washington Post: There Is No Legal Basis for U.S. Forces Striking Syrian Targets, Obama Undercuts Military Opposition to Syria Intervention, U.S. Drone Strikes in Yemen Killing Innocents and Spreading Hatred of the U.S., Dempsey Advances U.S.-China Military Relations, Lavrov Invokes Geneva Conventions; EU Eases Sanctions to Support Syrian Opposition, Obama's Covert War in Syria to Escalate at Istanbul Meeting, Lavrov in Turkey Denounces "Friends Of Syria" Policy, Some Western Press Forced To Admit Assad Is Being Vindicated, It's Hagel/Dempsey vs. Kerry on Syria, Obama Embarks on Consultations with Sponsors of Jihadists Against Syria, Obama-Blessed Mercenaries Are in League with the Terrorists in Syria, Obama Supplied Mercenaries To Kill Qaddafi ja Afghan 2013 Poppy Production Headed for Record; Opium Boom Poses New Threat to the Region.
Infowars: White House says the US may use military force against Syria, “Iraqi Scenario” to Take Down Syria, Syrian Girl: U.S. Ignoring FSA’s WMD Use - April 27th, 2013, US Unveils Iraq WMD “Curveball-Style” Lies Vs. Syria - April 26th, 2013 ja Hagel Claims Syrian Regime May Have Used Sarin, Ignores FSA Chemical Weapon Use - April 25th, 2013.
Verkkomedia:
Syyrian sisällissodan taustalla muhivan suurvaltakriisin osapuolet vastakkainasettelueskalaatiossa:
>> USA saattaa ryhtyä ennaltaehkäisevään ydinaseiskuun Venäjää vastaan - entinen esikuntapäällikkö
>> Putin kertoi televisiohaastattelussa Venäjän asevoimien kehityksestä
>> Venäjä sijoittaa hävittäjäkoneita ja ohjuksia NATO-maiden rajojen tuntumaan
>> Venäjän oltava valmis kohtaamaan nopeasti sotilaallisia uhkia - varapääministeri Rogozin
>> Maailman suurin armeija - Kiina kertoi ensimmäisen kerran armeijansa miesvahvuuksista
>> Kiinan pääministeri: Kiinan ja Venäjän yhteistyö vahvistuu ja tehostuu
>> Kiinan presidentti kehottaa vahvistamaan maansa merivoimia
>> Kiina esitti voimakkaat syytökset USA:n sotilastoimille Aasian-Tyynenmeren alueella
>> Kiinalaisasiantuntija: Totuus USA:n sotaharjoituksista Aasian ja Tyynenmeren alueella
>> Kiinan presidentti Xi tapasi Henry Kissingerin Pekingissä
>> Venäjä vastustaa uutta YK:n Syyria-päätöslauselmaa
>> Venäjän ja Brasilian sotilaallinen yhteistyö kasvaa
>> USA:n varapresidentti Joe Biden vaatii Uutta maailmanjärjestystä (New World Order)
>> Obama vaatii yli 10 miljardia dollaria ydinaseiden modernisointiin.
Syyrian ja Iranin tilanteita Uutismonitori -palstalta:
>> Yhdysvaltoja varoitetaan: 'Älkää käyttäkö kemiallisia aseita tekosyynä sotaan'
>> USA: Netanjahulla ei ole todisteita, että Syyrian armeija käyttäisi kemiallisia aseita
>> USA suunnittelee lähettävänsä Syyria-invaasioon 20 000 sotilasta Jordanian kautta
>> USA lähettää Jordaniaan 200 sotilasta Syyrian tilanteen takia
>> Assad: Syyrian konflikti voi laajentua Jordaniaan
>> Syyrialaisvaltuuskunta saapui Moskovaan
>> Venäjän hallinnon valtuuskunta vierailee Iranissa
>> Ahmadinejad painotti Iranin kasvavaa painoarvoa maailmassa
>> Assad: Syyria ryhtyy tiukkoihin toimiin torjuakseen kansansa vastaisen juonittelun
>> Palkkasotilas tunnusti Syyrian televisiossa osallistuneensa terroritekoihin
>> USA kaksinkertaisti tukea Syyrian terroristeille - silmukka Syyrian kaulalla kiristyy
>> Vakoiluilmalaiva ammuttu alas Syyriassa
>> Iran pyytää YK:ta järjestämään Genevessä toisen Syyria-konferenssin
>> Syyrian terroristit käyvät kauppaa tappamiensa ihmisten ruumiinosilla
>> Ahmadinejad: Iranin ja Omanin hyvät suhteet hyödyttävät koko Lähi-itää
>> YK:n pääsihteeri tuomitsee ankarasti kemiallisten aseiden käytön Syyriassa
>> Syyrialaisministeri: Palkkasotilasjoukkojen tavoitteet tuomittu epäonnistumaan
>> Syyria vaatii YK:ta tuomitsemaan al-Nusra -terroristit
>> Iranilaisdiplomaatti varoitti vihollisten juonittelusta Teherania ja Islamabadia vastaan
>> Yhden miehen ihmisoikeusjärjestö - lännen 'riippumaton' Syyrian tietolähde Britanniasta
>> Iranilaisen terroristijärjestö MEK:n poliittinen siipi avasi toimiston Washingtoniin
>> USA:n ulkoministeri vieraili Lähi-idässä muodostamassa Iranin vastaista liittoumaa
>> Syyrian kapinallisten sodankäynti rahoitetaan Afganistanin huumetuotannolla
>> Iranilaiskomentaja varoittaa alueen valtioita USA:n peiteoperaatioista
>> Iranissa syytetään länsimaita ydinohjelman neuvottelujen pitkittymisestä
>> Iranilaskomentaja: Iran tuntee vihollistensa strategiset heikkoudet
>> Syyria ja Venäjä pyrkivät laajentamaan kahdenvälisiä suhteitaan
>> Iran esittelee piakkoin uusia miehittämättömiä lentokoneitaan
>> Israelin Holocaust-muistopäivän puheet keskittyivät Iran-uhkailuun
>> Syyrian presidentti: BRICS-ryhmä voi toimia vastavoimana Yhdysvalloille
>> Raportti paljastaa mistä 'Syyrian kapinalliset' on tehty - tuhansia ulkomaalaisia, satoja eurooppalaisia
>> Syyrian kapinallisten puolella taistelee satoja eurooppalaisia.
Syyrian ja Iranin tilanteita Ulkomaan uutiset -palstalta lainauksineen:
Al-Nusran ja al-Qaidan terroristit yhdistyivät saman lipun alle Syyriassa: "Syyriaa terrorisoiva al-Nusra -järjestö on tunnustanut liittolaisuutensa al-Qaidan terroriverkoston kanssa. Asiasta ilmoitti Al-Nusran johtaja Abu Mohammad al-Jawlani. Samaan aikaan G8-maiden kokouksessa Lontoossa Venäjä antoi varoituksen lännelle sen pyrkimyksistä Syyriassa."
USA:n tiedustelujohtajat: Iranilla ei ole ydinasetta: "Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden ja tiedustelun virastoa (DNI) johtava James Clapper (ODNI) sekä Yhdysvaltain puolustusvoimien tiedustelupalvelun (DIA) johtaja, kenraali Michael Flynn ovat todistaneet 18. huhtikuuta 2013 armeijan asioita käsittelevän senaatin komitean edessä Iranin ydinaseohjelmasta."
Yhdysvallat takaa Israelille sotilaallisen tukensa hyökkäyksessä Irania vastaan: "Israel sai 65-vuotispäivänään Yhdysvaltojen senaatilta lahjan, joka velvoittaa USA:n hyökkäämään Israelin rinnalla Iranin strategisia kohteita vastaan, mikäli Israel kokee tarpeelliseksi ryhtyä hyökkäykseen. Päätös tehtiin vain kaksi viikkoa ennen liittoutuneiden suurta sotaharjoitusta Persianlahdella."
USA käynnistää toukokuussa suuren liittoutuneiden sotaharjoituksen Irania vastaan: "USA ilmoitti sotaharjoituksesta, joka käynnistetään Persianlahdelle toukokuuksi. Kyse on valmistautumisesta Iranin vastaisen kampanjan neljännen aikaikkunan avautumiseen. USA:n ulkoministeri vierailee Israelissa ja jännitys kiristynee huippuuunsa jo neljännen kerran vain reilun vuoden aikana."
Ydinohjelmaa käsitelleen Iran-huippukokouksen hämmentävä lopputulos: 'Soitellaan!': "Iranin ja G5+1 -maiden välinen neuvottelu päättyi Kazakstanissa erikoisesti. Iran jätti neuvottelutarjouksen ydinohjelmansa monitorointia koskevista erimielisyyksistä ja kokouksen päätyttyä tiedot tuloksista ovat olleet ristiriitaisia. Iran kertoi ainoasta saamastaan lupauksesta: 'soitellaan.' "
Professori varoittaa: Hyökkäys Iraniin käynnistäisi kolmannen maailmansodan: " 'Tilanne tänään on paljon vakavampi. Me olemme erittäin vaarallisessa risteyksessä', varoittaa konfliktintutkija, professori Chossudovski ja sanoo Iranin vastaisten toimien olevan osa globaalin sodan valmistelua Välimereltä Kiinaan saakka. Loppuviikosta järjestetään seuraava Iranin ydinohjelmaa koskeva neuvottelu, eikä käännettä kohti diplomaattista ratkaisua ole näkyvissä. Lukkiutunut tilanne vahvistettiin vaikutusvaltaisen Brookings-instituutin tilaisuudesta, josta uutisoi tiistaina Jerusalem Post.".
Syyrian ja Lähi-idän sekä Kolmannen maailmansodan uhan tilanteisiin liittynyttä omaa kirjoitteluani ja koosteiden tekoani viimeisen reilun vuoden ajalta >>
Kahdeksan pääsyytä länsieliitin orkestroimalle Syyrian kaatamiselle taloustotalitaristisessa imperialismissaan, Onko länsi-imperialismin pohjustama Lähi-idän kriisi eskaloitumassa nyt Kolmanneksi maailmansodaksi?!: Syyrian ja NATO-Turkin rajaselkkaus, Lännen oligarkkieliittikartelli vs. Venäjä -vastakkainasettelun geopoliittista tutkimista: LaRouche-, Brother Nathanael- ja Syrian Girl-sisältöjä, Länsieliitin orkestroima Syyrian sota barbaarisena geopolitiikkana ja suunniteltuna sotarikoksena oligarkia-imperialismin hyväksi, Länsieliitin militaristinen imperialismi pahuuden barbaarisimpana muotona: Syyrian, Iranin ym. tilanteet eskaloitumassa globaaliksi sodaksi!, Iranin ja Syyrian kriisit Kolmannen maailmansodan sytyttäjinä transatlanttisen eliitin juonimana: Tilannekooste helmikuussa 2012 ja SUURHÄLYTYS!! --> Kolmannen maailmansodan sytyttäminen oligarkkisen periaatteen geopolitiikkamanipulaationa!
Kasvukauden alkaminen on ollut itse asiassa jo viime viikosta alkaen ajankohtaista Etelä-Suomessa, mutta sen alkamisen tarkkaan määrittämiseen on liittynyt tänä keväänä erikoisia ongelmia. Niistä osaa esiintyy vain harvoin, mutta toisaalta muita piirteitä havaitaan joka kevät kasvukauden alkamisen määrittämistä vaikeuttavina seikkoina. Niinpä päätin analysoida tämän kevään osalta tätä ongelmavyyhtiä tässä tarkemmin.
Tämä kasvukauden alkamista osoittava analyysini on myös vihje siitä, että aloitan taas viime vuodelta tutun Viikon kasvivalokuva -sarjani julkaisun tänä vuonna jo tämän kuluvan viikon osalta eli myöhemmin tänään sunnuntaina siihen tulee jo ensimmäinen kasviesittelyosa! Sitä varten kävinkin jo tämän viikon torstaina Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa vuoden ensimmäisen kerran haalimassa mm. siihen valokuvamateriaalia...
Tässä on viime vuoden koko Viikon kasvivalokuva -sarjasta tekemäni kooste: Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2012.
Kasvukauden alkamisen meteorologisena eli termisenä määritelmänä on pidetty perinteisesti sitä, että silloin vuorokauden keskilämpötilojen on alettava olla pysyvästi yli +5 asteessa. Tässä on kuitenkin huomattava seuraavaa; vain harvoin käy niin, että tuo määritelmä saavutetaan yhdellä kertaa lopullisesti ensimmäisestä päivästä lukien. Eli monena keväänä voi käydä yleensä niin, että yli +5 asteen vuorokausikeskilämpötiloja alkaa tulemaan aluksi katkonaisesti parin - kolmen päivän sarjoissa esim. kahteen osaan jakautuneena ennen pysyvää yli +5 asteen lämpöä.
On kuitenkin huomattava kasvien todellisiin kasvuunlähtöreaktioihin nähden se, että lämpösumman kertyminen kattaa vahvasti jo myös nuo katkonaiset yli +5 asteen päiväsarjat varsin yleisesti. Tietyt kasvun kehitystapahtumat saavuttuvat sekä luonnossa että puutarhoissa jo ensimmäisistä lämpösumman kertymisistä alkaen oli kyseessä kuinka katkonainen sarja +5 asteen ylityksiä tahansa.
Tänä keväänä sattui kuitenkin hyvin erikoinen tilanne viime viikolla: Nimittäin ensimmäinen päiväsarja yli +5 asteen vuorokausikeskilämpötiloja sattui limittäin samaan aikaan lumien pääsulamisen kanssa. Itse en edes muista, koska viimeksi olisi tapahtunut näin selkeä limittäisyys näiden suhteen. Tämä oli vahvasti seurausta paksun lumipeitteen säilymisestä poikkeuksellisen pitkään kylmien säiden venyttyä viikolle 15 saakka.
Tuohon perinteiseen termiseen määritelmään onkin liitetty kriteeri lumipeitteen suhteen niin, että kaikkien lumien olisi muka oltava sulanut pois ennen kuin määritelmä voidaan katsoa toteutumiskelpoiseksi. Tähän liittyy kuitenkin ongelmia >> Nimittäin tuo viikon 16 limittäisyystilanne havainnollisti sen, että huolimatta maaston poikkeavasta lumisuudesta kasvutapahtumat alkoivat siltikin kehittymään esille lämpösumman kertymisen mukaan varsin hyvin.
Esim. totesin ko. viikolla Espoossa nurmikoiden vihertyneen lumesta ensimmäisenä vapautuneilla paikoilla huomattavan paljon jopa vain 2 - 3 päivässä ja samalla krookukset (Crocus sp.) olivat aloittaneet kukintaansa ja esim. tuomissa (Prunus padus) silmut olivat selvästi turvonneet ja terttuseljoissa (Sambucus racemosa) osin avautuneetkin. Tämä ei ollutkaan ihme, sillä vuorokauden keskilämpötilat olivat ko. viikolla ainakin 2 - 4 päivänä yli +5 astetta ja öisin oli myös pakkasettoman leutoa >> Viikon 16 sää vuonna 2013: Tavanomaista leudompaa, tuulista ja runsaspilvisen epävakaista; viikonloppuna normaalilämpöisen aurinkoista (Kaksi päivitystä!).
Aidot kasvutapahtumat ilmenivät siten jo lumien seassakin, mutta ymmärrettävästi tavanomaista spatiaalisemmin eli paikallisemmin. Lisäksi viivettä normaalimpaan tilanteeseen ja lämpösumman tavanomaisempaan kertymisen alkamiseen verrattuna varmasti oli jonkin verran havaittavissa.
Silti ainakin spatiaalisesti kasvukausi voitaisiin määritellä alkaneeksi Etelä-Suomessa etenkin vähälumisimmilla alueilla joko maanantaista (15.4.) tai tiistaista (16.4.) lähtien ja runsaslumisilla alueilla keskiviikosta (17.4.) alkaen viime viikolla, mutta näiden lumitilanteiden kanssa rajanveto kasvukauden alkamiselle tarkkaan on siis ongelma.
Yksi sääntö kasvukauden alkamiselle lumien pääsulamisen kanssa yhtäaikaa voisi olla se, että sulamispälveytymisen kuuluisi olla yli 50 % kattavaa. Avoimilla alueilla (Kuten niityillä, nurmikoilla ja pelloilla) sulaminen on kuitenkin eri nopeudella tapahtuvaa kuin metsissä ja syvässä varjossa. Pohjoisrinnemetsissähän voi erityisen runsaslumisen talven jälkeen olla paikoin lunta vielä raidan (Salix caprea) kukinnan aikaan eli siis kasvukauden ollessa jo selvästi alkanut.
Lumipeitteen luonteeseen kuuluukin keväällä sulamiskaudella juuri se, että sen paksuus ja rakenne vaihtelee erittäin paljon pienilmastollisten ja maastollisten erojen mukaan; esim. etelärinteetkin sulavat paljon aikaisemmin lumettomiksi kuin pohjoisrinteet. Kaiken lumen - osittaisen lumen sulamiselle rajanveto keväällä onkin hyvin epämääräistä etenkin juuri runsaslumisen talven perään, kuten tänä vuonna.
Tällaisen lumipeitteen pälveytymisastetarkastelun liittäminen mukaan kasvukauden alkamismäärittämiseen aiheuttaisi tietenkin spatiaalisen tarkastelun korostumisen hyvin pienipiirteiseksi ja monimutkaiseksi etenkin, jos tarkastelun rakeisuus muodostettaisiin jopa pelto- tai nurmikkotasolle. Se voisi aiheuttaa lisäongelmia määrityshahmottamisiin paikallisten erojen muodostumisena tilkkutäkkimäiseksi sopaksi. Yhtäältä tälläinen ekstramäärittäminen kuvaisi reaalitilannetta paremmin maastossa, mutta olisi toisaalta liian pienipiirteistä määrityssotkua...
Siksi ehdotankin alustavasti seuraavaa huomioiden samalla joka tapauksessa myös noiden katkonaisten +5 asteen ylittävien päiväsarjojen mahdollisuudet keskilämpötiloissa ja lämpösumman kertymään alkamisessa >>
Voitaisiin luoda perinteisen kasvukauden alkamismäärityksen ohelle ainakin kaksi kasvukauden esiastetta kuvaavaa määritelmää, jolloin saavutaan ikään kuin täyteen kasvukauteen välitilojen kautta silloin, kun siihen on tarve. - Kuten juuri tänä keväänä erityisesti.
Eli >> Ensimmäinen määritelmä kattaisi samanaikaisen limittäisyyden lumien pääsulamisen ja ensimmäisten lämpösummakertymien kanssa; lämpösummakertymän laskeminen tapahtuu siis normaalistikin niin, että aletaan summaamaan vuorokausikeskilämpötiloissa +5 asteen ylittäviä osia päivittäin yhteen. Tämä kuvaa termisen kasvukauden edistymisen astetta ja kasvillisuuden kasvutapahtumien kehitysvaiheet ovat sen kanssa yhteneviä kasvien kasvunopeuden noudattaessa lämpömäärän suuruutta >> Mitä lämpimämpää, niin sitä nopeampi kasvu.
Tämä määritelmä voitaisiin osoittaa karttatarkasteluna siten, että hahmotetaan ensin lumipeitteen pälveytymisen aste skaalalla 25 - 75%. Nykyisellä satelliittitekniikalla luulisi olevan helppoa rajata yleinen alue kartalta, jossa tuon välin pälveytyneisyys toteutuu kunakin päivänä. Tarkastelun rakeisuus voitaisiin rajata sopivasti niin, että pälveytymisen aste liitetään joko maakunta- tai kuntatasolle; mikä esim. on Mäntsälän kunnan lumipeitteen pälveytymisaste kunakin päivänä.
Alle 25% pälveytynyt alue olisi vielä täyden lumipeitteen alue ja siten vielä hylätty kasvukauden alkamismäärittelyistä ja yli 75% pälveytynyt alue voitaisiin todeta jo periaatteessa kokonaan sulaneeksi ja siten vapaasti otettavaksi kasvukauden varsinaisen alkamisen määrittämiseen ilman lumipeitteen rajoittamaa tällaista esiastevaatimusta.
Sitten tuolle 25 - 75% pälveytyneelle lumialueelle katsotaan karttamäärittelynä, josko siinä olisi tapahtunut +5 asteen ylittäviä vuorokausikeskilämpötiloja ko. pälveytymisasteen aikana. Tällä alueella kasvukauden ko. tavalla alkaminen nimettäisiin vaikkapa esiastetermillä "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi".
Noille katkonaisille yli +5 asteen vuorokausikeskilämpötilojen päiväsarjatilanteille voitaisiin samoin määrittää esiasteinen kasvukauden alkamistila; määritetään kartalla kokonaisuus alueina, joissa katkonaisuutta on tapahtunut yhtenevällä tavalla (Kuten esim. 3 päivää yli +5 astetta ja sitten keskeytys) ja nimetään sillä alueella sellainen vaikkapa termillä "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi".
Sitten näistä kahdesta määrityksestä voi seurata tilanne juuri tämän vuoden kevään mukaisesti niin, että molemmat esiastetilat sattuvat samaan aikaan nekin limittäin; esim. viime viikolla oli sekä "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi" että "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi" limittäin.
Tämä erikoistilanne voitaisiin määritellä myös karttatarkasteluna niin, että rajataan alue, jossa molemmat ovat toteutuneet samaan aikaan; tuloksena olevalla alueella kasvukauden esiastetta voidaan pitää kaikkein vähäisimpänä ja siten sillä alueella voitaisiin hylätä kasvukauden alkamisen määrittely kokonaankin, mutta tietyn kasvitarkastelun jälkeen. Esim. helpoimmin niin, että kasvukauden ko. esiaste on toteutunut, jos lepät (Alnus sp.) ovat ehtineet aloittamaan ko. alueella ko. aikana kukinnan ja jos ei, niin toteutumaa ei ole tapahtunut.
Nämä kasvukauden esiastemääritelmät voitaisiin kuitenkin liittää varsinaisen kasvukauden alkamiseen mukaan ja siten niiden parista pitäisi jo alkaa laskea lämpösumman kertymistä. Näihin kasvukauden alkamisen esiasteisiin voitaisiin täten suhtautua niin, että ne olisivat kasvukauden alussa vain erimuotoisia puutteita täysinäisestä kasvukaudesta; "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi" isompi puute kuin "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi". Niiden molempien limittymä olisi lisäksi tulkinnallinen rajatapaus suurimpana puutteena.
Näistä mainittaisiin alaindeksisesti kasvukauden alkua kuvatessa tarvittaessa (Joka kevät ja joka paikassa ei olisi kuitenkaan tarvetta) >> Esim. tänä vuonna 2013 kasvukausi alkoi Espoon Tapiolassa keskiviikkona 17.4. lumipeitteen pälveytymisen saavutettua yli 25% asteen, mutta se sisälsi ko. viikolla pe saakka "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi" -puutteen ja sen jälkeen tälle kuluvalle viikolle 17 saakka ilmeisesti lisäksi "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi" -puutteen em. puutteen perään muttei limittyvästi, kun lumipeite oli jo sulanut lähes kokonaan viikon 16 loppuun mennessä... Nämä olisivat siis lopulta vain kasvukauden alun tilannetta kuvaavia lisämääreitä.
Lisämääreinä ne kertoisivat juuri siitä, kuinka kasvien kasvun lähtö tapahtui reaalisesti maastossa verrattuna juuri lämpösumman kertymiseen ensimmäisestä yli +5 asteen vuorokausilämpötilasta alkaen >> Tuo "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi" -indeksi kertoisi esim. sen, että nurmikoiden kasvu lähti tapahtumaan poikkeuksellisen spatiaalisesti vielä olemassa olleen laikuttaisen lumipeitteen takia. Tuo "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi" -indeksi kertoisi puolestaan sen, että kasvukauden alussa oli tiettyihin kasvuun lähteneisiin lajeihin vaikuttanutta viileyttä huomattavasti; esim. esimmäisenä kukkivat sipulikasvit joutuivat venyttämään kukintaansa tavanomaista selvästi pidempään.
Kasvien ensikasvutapahtumien havainnointi voidaan joka tapauksessa ottaa tärkeimmäksi ohjenuoraksi kasvukauden alun määrittämisessä ja siinä havaitaan aina joka kevät juuri se, kuinka samat tietyt ensimmäisenä kasvuun lähtevät lajit reagoivat selvästi jo kaikkein ensimmäisimpiinkin +5 asteen ylittäviin vuorokausikeskilämpötiloihin. Jotkut lajit alkavat selvästi kasvaa jopa jo ennen sitäkin, kuten juuri varhaisten sipulikasvien joukossa ja puista leppien (Alnus sp.) kukinnan osalta tapahtuu välillä pikantisti.
Tyypillisesti ensimmäisenä lumesta pälveytyneillä paikoilla tällaista "etukasvua" havaitaan jo mm. eteläseinustoilla huomattavan "etuaikaisesti" ja siksi vielä alle 25% pälveytynyt olisi liian pieni tarkasteltavan alan sulamisaste em. esiastemäärittämiseen. Sen sijaan tuo 25 - 75% pälveytynyt olisi jo sopivan yleinen sulamisaste, jossa ensikasvutapahtumat näkyvät jo selkeästi monilla kasvupaikkatyypeillä eikä vain yksittäisillä paahdepaikoilla.
Filosofiselta kannalta katsottuna tässä lopuksi voidaan pohtia sitä, että kasvukauden alkamisen määrittäminen tulee tietenkin juuri ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen piiriin kuvaamaan siinä suhteessa tapahtuvaa muutosta kevät -nimisen vuodenajan kuluessa. Siksi siinä vuorovaikutuksessa juuri ihmisten asutuskeskittymissä, taajamissa - urbaaneilla alueilla kasvukauden alkaminen onkin pikanteinta ja kasvien ensikasvun havaitseminen oleellinen muoto havaita kasvukauden alkaminen. Varsinkin rakennettujen alueiden puistoissa ja pihoissa tämä on selvää, missä varhaisia kasvutapahtumia sisältäviä viljeltyjä lajeja on paljon.
Siksi kasvukauden alkamisen kasvihavaintopohjana ei saisi olla pelkästään vain Suomen luonnonvarainen lajisto tai vain maaseutuympäristö, vaan on ymmärrettävä tämänlaisten määrittelyiden olevan filosofisesti juuri ihmisen itselleen tekemää maailman hahmottamista sisäistääkseen itsensä suhteessa luontoon vuorovaikutteisesti. Myös kaupunkien puistot ja puutarhat ovat omansalaista luontoa; niissä kevät ja kasvukauden alku näkyy ihmisille monesti kaikkein selvimmin.
Luonto yleensä ei tavallaan "välitä" ihmisen tekemistä määrittelyistä, mutta ihmisyydessä eurooppalaisen uuden ajan mukainen yksilöllisen eriytymisen sopivasti kokeva kartesiolainen Subjekti mieltää näiden(kin) määrittelyiden kautta itsensä yhä paremmin osana Objektivoituvaa todellisuutta, joka on myös ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa sen "suhteen" parantamista; osaltaan luonnontieteiden edistymistä...
Tästä voisin jatkaa pohdintaa pidemmällekin ja myös verrata tätä kirjoitustani jo aikaisemminkin samasta aiheesta kirjoittamaani, mutta säästän lisää myöhemmäksi ja toiseen kertaan...
