Yleiskuvaus viikon 28 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Sää oli alkuviikolla ma - to välillä tavanomaista vähän viileämpää ja vaihtelevan lievästi epävakaista ajoittaisine aurinkoisine hetkineen. Britteinsaarilla koko ajan pysynyt vahva korkeapaine ohjasi Islannista Norjanmeren yli Lappiin ja Jäämerelle matalapaineita, jolloin tarkastelualueella vallitsi länsivirtaustyyppi ja kaksi rintamasysteemin ylitystä lännestä niiden jälkeisine viileine pohjoistuulineen; ensimmäinen rintama toi ma heikkoja kuurosateita ja ke toinen toi sateita vähän runsaammin ja laajemmin. Kummallakin kerralla sisämaassa satoi enemmän kuin etelärannikolla. Ti oli aurinkoista ja ke - to oli viikon viileintä sekä to lisäksi tuulista. Viikonloppuna pe - la länsivirtaustyypin keskeytti hetkeksi pieni korkeapaine, jonka alueella aurinkoisessa säässä päästiin lievästi helteelle. Sunnuntaina länsivirtaustyyppi alkoi kuitenkin palata kylmän rintaman ylityksessä lännestä paikoin ukkoskuurojen kera.
Euroopan mittakaavassa Länsi-Eurooppaa siis hallitsi korkeapaine koko ajan niin, että vasta viikonloppuna se vetäytyi vähän länteen. Niinpä aluksi siellä laajoilla alueilla oli aurinkoista ja Britteinsaaria myöten hellettä. Keski-Eurooppaan tosin pääsi tulvahtamaan ke - pe välillä viileää ilmaa Fennoskandiasta em. viimeisen rintamasysteemin perästä ja pienen matalapaineen asetuttua noin Itämeren eteläosien tienoille. Sen sijaan Ranska - Britannia -tasalla helteinen poutasää jatkui viikonloppunakin lähes keskeytyksettä. Välimerellä oli alkuviikolla erityisen kuumaa Iberian niemimaalla yli +40 asteen helteineen. Itä-Euroopassa helteet jatkuivat etenkin Mustanmeren lähellä, mutta to alkaen em. pieni matalapaine ukkosineen viilensi säätä osittain lähempänä Itämerta. Länsi-Venäjällä laaja matalapaine jäi vellomaan, mutta heikkona ja hajanaisena paikoin kuurottaisine sateineen ja ukkosineen; helteet pysyivät kuitenkin eteläosissa ja pohjoisempana normaali / ajoittain viileä kesäsää vallitsi koko viikon. Fennoskandiassa viileintä oli Norjassa ja varsinkin Lapissa oli ajoittain jopa koleaa, mutta pe - la Suomen lisäksi Skandinaviassakin oli hetken lämpimämpää.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 8.7.2013: Britteinsaarten tienoilla vallitsi vahva korkeapaine. Sen koillispuolella Jäämerellä liikkui itään matalapaine ja siitä ulottunut heikko kylmä rintama ylitti Etelä-Suomea päivän aikana eteläkaakkoon. Länsi-Venäjälle jäi matalapainetta laajenevana ja Islannin tienoilta alkoi liikkua Norjanmerelle uusi pieni matalapaine. Tarkastelualueella em. rintaman pilvivyöhyke ulottui jo aamuksi etelärannikolle vyöhykkeellisinä ja lauttamaisina ylä-keskipilvinä ja sisämaassa tuli kuurosateita länsipainotteisesti. Iltapäivän aikana rintamapilvisyyden paksuin osa ylitti etelärannikonkin, mutta sateet olivat jo pääasiassa kuivuneet silloin pois. Alkuillaksi koko alueella selkeni nopeasti pohjoisesta ja loppuillan aikana vain vähäisiä untuvapilvilauttoja jäi ajelehtimaan. Aluksi oli enimmäkseen tyyntä, mutta iltapäivästä alkaen tuuli voimistui rintaman ylityksen myötä; aluksi paikoin navakkapuuskaista koillisesta ja sitten kohtalaista pohjoisluoteesta. Yölämpötila oli +10 ja +14 asteen välillä; etelärannikolla n. +15 astetta. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla - etelärannikolla vähän sen yli.
Tiistai 9.7.2013: Korkeapaine pysyi yhä Britteinsaarten tienoilla siirtyen aavistuksen pohjoisemmaksi ja siitä alkoi ulottua yön - aamun aikana selännettä lounaasta Suomeen. Norjanmerellä ollut uusi matalapaine kuitenkin siirtyi päivän aikana Lappiin ja sen rintamasysteemi saapui illalla Pohjanmaalle ja samalla se venyi Etelä-Skandinaviassa etelämmäksi aaltohäiriönä matalapaineen osakeskuksen synnyn kera. Tarkastelualueella alkupäivä illansuuhun saakka oli lähes selkeä, mutta alkupäivällä korkealla velloi kalvomaisesti ohutta yläpilviharsoa. Paikoin oli myös vähäisiä kumpupilviä iltapäivällä. Illalla em. rintamasysteemin lounais-koillissuuntainen rintamapilvinauha velloi luoteesta länsiosiin ja ensimmäiset sateet tulivat pian perässä. Luoteis-pohjoistuuli tyyntyi aamuksi, mutta iltapäivästä alkaen alkoivat viritä lounaistuulet. Yölämpötila oli etelärannikolla +10 ja +14 asteen välillä ja sisämaassa +7 ja +10 asteen välillä. Päivälämpötila oli +19 ja +23 asteen välillä; lämpimintä sisämaassa.
Keskiviikko 10.7.2013: Etelä-Skandinavian - Itämeren eteläosien ylle jäi uusi matalapaineen osakeskus, josta jäi ulottumaan edellisiltana lännestä lähestynyt rintamasysteemi Lounais-Suomesta Vienanmeren yli Jäämeren matalapaineeseen; rintama siirtyi heikkenevänä hitaasti idemmäksi ja sen länsipuolelta pääsi vaikuttamaan viileä pohjois-luoteisvirtaus. Korkeapaine pysyi edelleen lähes sijoillaan Britteinsaarten yllä ja Länsi-Venäjällä oli laajasti heikkoa matalapainetta. Tarkastelualueella sää pilvistyi yöllä kokonaan ja kohtalaiset rintamasateet kattoivat jo aamuksi suurimman osan sisämaata, mutta päivän mittaan sateet ulottuivat vain vähäisinä etelärannikolle. Illalla sää alkoi vähitellen poutaantua lännestä alkaen, mutta keskipilvilauttaa jäi runsaasti. Lounaistuulet vallitsivat heikkoina ennen rintamaa. Rintaman kohdalla oli tyyntä, mutta sen ylityttyä länsipuolelta käsin pohjoistuulet alkoivat voimistua kohtalaisiksi. Yölämpötila oli pääasiassa +10 ja +14 asteen välillä; etelärannikolla paikoin n. +15 astetta. Päivälämpötila oli +15 ja +19 asteen välillä; lämpimintä vähäsateisimmilla paikoilla kaakossa.
Torstai 11.7.2013: Lounais-koillissuuntainen rintamasysteemi siirtyi yön - aamun aikana Etelä-Suomesta itään-kaakkoon ja matalapainetta jäi heikkona Barentsinmerelle ja Itämeren eteläreunalle sekä hajanaisesti Länsi-Venäjälle; Fennoskandiassa vallitsi luoteis-pohjoisvirtaus. Britteinsaarten korkeapaine pysyi vieläkin lähes sijoillaan. Tarkastelualueella rintaman takaosan keskipilvilauttailu siirtyi aamuksi rajojemme etelä-kaakkoispuolelle ja aamupäivästä alkuiltaan vallitsivat runsaahkona lättänät kumpupilvet osittain kumpukerrospilviksi lauttaantuneina. Illalla ne pilvet hälvenivät vähäisiksi hahtuvapilviksi, mutta hajanaista untuvapilvilauttaa tuli tilalle luoteesta. Pohjois-luoteistuuli oli yöstä lähtien ajoittain navakkaa, mutta iltapäivällä tuulet alkoivat heiketä ja myöhäisillalla oli jo lähes tyyntä ajoittain. Yölämpötila oli muutoin +10 ja +14 asteen välillä, mutta ensimmäisenä seljenneen länsiosan sisämaassa +6 ja +10 asteen välillä. Päivälämpötila jäi +20 asteen vaiheille; lämpimintä etelärannikolla ja sisämaassa paikoin jopa vajaat +20 astetta.
Perjantai 12.7.2013: Skandinaviassa syntyi jo yöksi korkeapaineen selänne, joka siirtyi päivän mittaan vähitellen Suomen päälle muotoutuen omaksi pieneksi korkeapaineeksi. Britteinsaarten korkeapaine vetäytyi vähän länteen ja Islannin tienoilta siirtyi pieni matalapaine Norjanmerelle. Baltiassa - Länsi-Venäjällä oli yhä heikkoa matalapainetta. Tarkastelualueella yöllä - aamulla etenkin etelärannikon tuntumaan jäi vellomaan kalvomaisen ohutta yläpilviharsoa. Aamupäivällä - iltapäivällä puolestaan etelärannikon lähelle sisämaan puolelle syntyi kumpupilviä merituulirintamana. Lisäksi illalla lipui paikoin hahtuvapilvilauttoja sisämaasta rannikolle. Muutoin oli pääasiassa aurinkoista. Pohjois-koillistuuli oli heikkoa ja etenkin yöllä ja uudestaan illalla oli myös tyyntä. Yölämpötila oli +6 ja +10 asteen välillä; etelärannikolla reilut +10 astetta. Päivälämpötila oli +21 ja +25 asteen välillä; lämpimintä etelärannikolla - lounaassa.
Lauantai 13.7.2013: Etelä- ja Keski-Suomessa oli pieni korkeapaine, josta ulottui selännettä Britteinsaarten länsipuolelle siirtyneeseen korkeapaineeseen. Norjanmerellä velloi matalapaine, jonka rintamasysteemi saapui Skandinaviaan. Illalla se alkoi työntyä jo Pohjanmaalle ja Lappiin siirtäen korkeapainetta pois Suomesta Venäjälle. Tarkastelualueella oli vähäpilvisen aurinkoista; ajoittain oli hentoja untuvapilvilauttoja sekä iltapäivällä paikoin kumpupilvisyyttä. Illalla untuvapilvilauttailu alkoi lisääntyä lännestä hajanaisesti em. rintaman lähestyttyä. Tuulet olivat aluksi hyvin heikkoja ja ajoittain oli tyyntä. Illalla lounaistuulet alkoivat viritä lännessä. Yölämpötila oli pääasiassa +10 ja +15 asteen välillä. Päivälämpötila oli +25 asteen paikkeilla; monin paikoin lievää hellettä.
Sunnuntai 14.7.2013: Korkeapaine asettui Suomesta Länsi-Venäjälle ja Norjanmeren matalapaineesta irtosi osakeskus itään Lapin yli, joka toi lännestä kylmää rintamaa tarkastelualueen yli hitaasti päivän mittaan. Korkeapaine muotoutui Britannian länsipuolella pitkulaisemmaksi Azoreille ulottuen. Matalapaineiden jonoa muodostui sen pohjoispuolella Islannista Norjanmerelle ja Lappiin. Tarkastelualueella ennen em. kylmää rintamaa oli hieman utuista ja vain hajanaista ylä- ja keskipilvilauttailua. Rintaman ylityksessä iltapäivällä ja illalla oli kaksivaiheinen prosessi; etupuolella lounaasta Kanta-Hämeen yli Päijänteelle muodostui kumpupilvistä nopeasti ukkoskuurojonoa edeten itään ja sen länsipuolella oli varsinainen rintamapilvisyys vyöhykkeellisenä ylä- ja keskipilvikantena. Illalla ukkoskuurot kuolivat pois ulottumatta etelärannikolle ja varsinainen rintamapilvisyys alkoi ylittää etelärannikkoa hitaasti kaakkoon sateettomana. Lännessä selkeni luoteesta alkaen. Ennen rintamaa vallitsivat heikot - kohtalaiset länsi-lounaistuulet. Rintaman kohdalla oli tyyntä ja sen jälkipuolella luoteistuulet virisivät. Ukkoskuuroissa puuskat olivat paikoin voimakkaita. Yölämpötila oli +11 ja +15 asteen välillä; etelärannikolla paikoin reilut +15 astetta. Päivälämpötila oli muutoin +25 asteen vaiheilla, mutta läntisimmissä osissa em. rintaman jo saavuttua vain n. +20 astetta.
Alkaneen viikon 29 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Alkaneen viikon ma - ke välillä viileä länsivirtaustyyppi on vallinnut uudestaan, kun Norjanmereltä Lapin yli on kulkenut matalapaine ja tänään ke se asettui Vienanmeren tienoille; täten ma oli vielä kuitenkin melko lämmintä reilun +20 asteen päivälämpötiloineen poutasäässä, mutta eilen ti ja tänään ke tuon matalapaineen jälkeinen viileä luoteistuuli on ollut voimakaspuuskaista ja päivälämpötilat ovat jääneet jopa alle +20 asteen lähes kaikkialla; ke tosin oli vähän lämpimämpää. Sateet ovat jääneet kuitenkin vähiin ti - ke; tarkastelualueen itäkolkkaan on kiertynyt ko. matalapaineen tuomana kuurottaisia sateita, mutta muutoin on ollut enimmäkseen pilvipoutaa ja melko aurinkoistakin.
Jatkossa torstaina tuo Vienanmeren matalapaine saa täydennystä Norjanmereltä tulevasta matalapaineesta ja se tuo to aikana runsasta pilvisyyttä sekä kuurottaisia ja paikoin yhtenäisiäkin sateita länsiluoteesta; päivälämpötila jää vajaaseen +20 asteeseen, mutta yö on leudohko. Pe nuo matalapaineet yhdistävät voimansa ja muodostuu voimakas matalapaineen keskus Suomen itärajalle; tällöin voimakas pohjoistuuli pääsee muodostumaan ja itäpainotteisesti sateet jatkuvat iltapäiväkuuropainotteisesti ja niitä saadaan etenkin itäosissa. Heikko polaari-ilmamassan ukkonen on paikoin mahdollista. Päivälämpötila voi jäädä jopa vain +15 asteen vaiheille pilvisimmillä alueilla. La - su aikana matalapaine jää vielä vaikuttamaan vähitellen heikkenevänä Suomen kaakkoiskulman lähelle; pohjoistuuli vallitsee edelleen, mutta ilapäiväkuurot ovat vähenemässä lännestä alkaen. Yöt voivat viilentyä viikonloppuna alle +10 asteen, mutta päivälämpötiloissa aletaan päästä uudestaan lähemmäs +20 astetta.
Alustavasti ensi viikon 30 alussa näyttäisi siltä, että Britteinsaarten tienoilla tälläkin viikolla 29 majaillut ja to - su edelleen majaileva korkeapaine alkaisi ulottaa vaikutustaan Skandinaviaan - Lappiin, mutta samalla matalapainetta olisi yhä lähellä kaakossa; tällöin vallitsisi koillisvirtaus lämpimähkönä epävakaisuusriskin kera, mutta helteet jäisivät ainakin alkuun yhtäältä Skandinaviaan ja toisaalta tuon kaakon matalapaineen itäpuolelle Venäjälle...
Euroopan mittakaavassa korkeapaine on siis työntynyt kuluvan viikon alussa Britteinsaarilta käsin takaisin idemmäksi manner-Euroopassa, jolloin Ranskan - Britteinsaarten lisäksi hellesää on vallannut alaa myös Keski- ja Itä-Eurooppaan saakka ja osin myös Skandinavian eteläosissa. Helle jatkuu Länsi-Euroopassa ja hämmästyttävästi yhä Britteinsaarillakin koko loppuviikon, mutta em. Fennoskandian epävakainen ja viileä matalapainetoiminta ulottaa viilentävää vaikutustaan loppuviikolla myös Itä-Eurooppaan ukkosten kera. Länsi-Venäjällä helteiset säät joutuvat muhimaan aluksi kauempana Uralilla, jonne ne muodostuivat Lapin - Vienanmeren alkuviikon matalapaineen itäpuolella etelästä tuomina. Tuo viikonlopun tuleva matalapaine Suomen itä-kaakkoisrajoilla kierrättää heti itäpuolellaan etelästä laajemmin ja ankarampaa hellettä Länsi-Venäjällä Jäämeren rantaakin myöten. Rajuja ukkosia on siellä silloin tulossa helteen kosteilla alueilla ja ko. matalapaineen lähellä.
Päivitys sunnuntaina 21.7.2013 klo. 23.55: Ennuste on toteutunut varsin tarkalleen em. tapaan, joskin la - su ajalla su oli edeltänyttä päivää hieman kuurosateisempi ja viileämpi. Alkava viikko 30 vaikuttaa etenevän alkuun myös varsin hyvin em. ennusteen mukaan; korkeapaine on tosiaan venymässä Britannian tienoilta Skandinaviaan ja Lappiin ulottaen manner-Euroopasta hellettä lisää ainakin Etelä-Skandinaviaan. Toisaalta Suomen kaakkoispuolelle pyörimään jäävä matalapaine ylläpitää pohjois-koillisvirtausta alkuviikolla ja se itse asiassa voimistuu maanantaina hyvin voimakkaaksi matalapaineen voimistuessa ja pyrkiessä aluksi lähemmäksi Suomea; myrskytuhovaaraa saattaa lievästi olla! Tiistaina tuulet heikkenevät vähän ja vielä enemmän keskiviikkona.
Ko. matalapaineen itä-koillispuolelle Venäjälle on muodostunut laaja ja ankara helleaalto Jäämeren rantaa myöten yhtäältä Mustanmeren suunnasta ja toisaalta kaukaa Uralin itäpuolelta tulleena. Tämä helleilmamassa ulottaa vaikutuksensa koillisesta kielekemäisesti tiistaista alkaen Etelä-Suomeen; päivälämpötilat nousevat monin paikoin vähän yli +25 asteen ja yölämpötilat kohoavat +15 ja +19 asteen välille; helle saattaisi jatkua koko loppuviikon... Maanantaina lämmin rintama sateineen kulkee Venäjältä tarkastelualueelle tuoden helteen, mutta ukkosriski ei näytä kovin suurelta; kaakkoisosissa voi tosin sataa runsaasti. Tiistaista alkaen on enimmäkseen poutaa, joskin yöllä voi olla kohonnutta ukkoskuuroriskiä eteläisimmissä osissa. Tarkemmin ensi viikon loppupuolen sääennusteista kerron seuraavassa varsinaisessa sääraportissani ti - ke...
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 28 - 2013: Kasvukauden etumatka pysyi edelleen jo parisen viikkoa sitten muodostuneen 2 - 3 viikon mittaisessa etumatkassaan normaaliin aikatauluun nähden, vaikka viikon alkupuoli oli viileähkö heinäkuiseksi tilanteeksi. Viikonlopun lievä helle kuitenkin kompensoi viileyden vaikutusta. Niinpä mm. seuraavia kasvutapahtumia eteni ko. jaksolla >>
Maitohorsma (Chamerion angustifolium), siankärsämö (Achillea millefolium), mesiangervo (Filipendula ulmaria), rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis), päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) ja saunakukka (Tripleurospermum inodorum) alkoivat jo osittain tulla kukintansa loppuun; esim. maitohorsmalla kukinta alkoi edetä kukkavanoissa viimeisiin ylimmäisiin osiin. Tällä alkaneella viikolla 29 kukinnan lopullinen päättyminen näillä lajeilla hidastuu viileiden säiden takia.
Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) ja rantakukka (Lythrum salicaria) jatkoivat täyteen runsauteensa tullutta kukintaansa ja sama jatkuu myös tällä kuluvalla viikolla 29. Pujokin (Artemisia vulgaris) saavutti kukintahuippunsa ja jatkaa siinä edelleen. Karhunputken (Angelica sylvestris) kukinta alkaa jo paikoin hiipua tällä kuluvalla viikolla 29. Koiranputki (Anthriscus sylvestris) tuli täyskypsään hedelmävaiheeseen ja lupiinien (Lupinus polyphyllus) hedelmäpalot kypsyivät lähes tyystin valmiiksi. Hedelmävaiheeseen alkoivat paikoin tulla myös jotkut ohdakkeet (Cirsium sp.), joiden kukintavaihe oli ollut juhannusviikolta kesä-heinäkuun vaihteeseen. Hiirenvirna (Vicia cracca) ja niittynätkelmä (Lathyrus pratensis) ovat hiipuneet kauan kestäneeltä kukinnaltaan etenkin kuivalla etelärannikon seudulla.
Puistoissa ja puutarhoissa perennoilla jaloritarinkannukset (Delphinium cultorum cv.), valtikkanauhus (Ligularia przewalskii), auringontähti (Telekia speciosa), palavarakkaus (Lychnis chalcedonica), kirahvinkukka (Cephalaria gigantea), purppurapunalatva (Eupatorium purpureum) ja monet liljat (Lilium sp.) tulivat jo osittain kukintansa loppuvaiheisiin; tällä kuluvalla viikolla 29 niistä kukintansa lopettaa ensimmäisenä jaloritarinkannukset ja osa liljoista. Sen sijaan väriminttu (Monarda didyma), rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis) ja varhaiset jaloangervot (Astilbe arendsii hybr.) jatkoivat edelleen runsasta kukintaansa ja niiden kukintaa riittää tällä kuluvalla viikollakin. Monet kuunliljat (Hosta sp.) ja keskimyöhäiset nauhukset saavuttivat runsaan kukintavaiheen ja jatkavat sitä edelleen kuluvalla viikolla.
Myöhäiset tarhapäivänliljat (Hemerocallis cv.), isohirvenjuuri (Inula helenium) ja monet syysleimut (Phlox sp.) alkoivat saavuttaa täyttä kukintavaihetta ja niiden seuraan kukintaansa aloittelivat monet tutut elokuun näytöslajit, kuten myöhäiset jaloangervot, kompassikukka (Silphium perfoliatum), monet päivänsilmät (Heliopsis sp.), kultapallo (Rudbeckia laciniata "Goldball") ja myöhäiset nauhukset.
Nurmikoilla valkoapila (Trifolium repens) ja ketohanhikki (Potentilla anserina) jatkoivat vieläkin kukintaansa, mutta edelleen vähitellen heiketen. Syysmaitiaisen (Leontodon autumnalis) kukinta sen sijaan runsastui edelleen ja alkoi ottaa pääosaa nurmikoiden kukkakoristeena nurmikonleikkuiden väleillä. Se pääosan voimistuminen jatkuu kuluvallakin viikolla. Nurmikoiden kuivuuskellastuminen on kuitenkin pahentunut Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueilla etenkin etelärannikon tuntumassa, koska niillä alueilla ei ole edelleenkään saatu kunnolla sateita jo n. kuukauteen. Sisämaan monilla alueilla nurmikoiden kasvu on ollut yhä pääosin rehevää ja nopeaa.
Puukukinnassa monet lehmukset (Tilia sp.), kuten yleinen puistolehmus (T. X vulgaris) lopettivat jo lähes kokonaan kukintansa ja tällä kuluvalla viikolla 29 se täydellistyy hedelmäpallojen muodostumiseen lähes täysikokoon. Sen sijaan kriminlehmus (Tilia X euchlora) pysyi yhä nuppuvaiheessa, mutta amerikanlehmus (Tilia americana) alkoi kukkia. Samettisumakki (Rhus hirta) lopetti vähitellen kukintaansa, mutta pallohortensia (Hydrangea arborescens "Grandiflora") voimisti sitä selvästi ja syyshortensian (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kukkaterttuaiheet tulivat jo selvästi esille osittain vaalean kellertävänvihreinä kukintaa ennakoiden. Useimmat ruusut (Rosa sp.) alkoivat tulla kukinnassaan hiipumisvaiheeseen lukuun ottamatta joitakin köynnös- ja ryhmäruusuja. Viikon kasviesittelylajini (Viikon 28 kasvivalokuva: Puistoaralia (Aralia chinensis) ) jatkaa kukintaansa tällä kuluvalla viikolla 29, mutta osa kukista on jo alkanut muuttua marjaraakileiksi.
Terttuseljan (Sambucus racemosa) marjat tulivat täysikypsiksi ja mustaselja (Sambucus nigra) lopetti kukintansa kokonaan. Kotipihlajan (Sorbus aucuparia) marjat tulivat jo osittain oranssiin puolikypsyyden vaiheeseen. Tarhaomenissa (Malus X domestica) varhaisimmat kesälajikkeet alkoivat olla lähes täysikypsiä ja vadelmasato alkoi runsastua yhä enemmän kypsäksi. Tuomipihlajien (Amelanchier sp.) ja hedelmänä viljeltävien kirsikoiden (Prunus sp.) marjasato tuli jo suureksi osaksi täysikypsään vaiheeseen.
Luonnonvaraisten lehtipuiden versopuutuminen alkoi olla muutamia voimakkaampia oksia lukuun ottamatta täysivalmista; esim. metsävaahteralla (Acer platanoides) ja jalavilla (Ulmus sp.), mutta vähemmän tammella (Quercus robur) ja lehtosaarnella (Fraxinus excelsior); näistä tammen terhot alkoivat tulla esille jo lähes täysikokoon kasvaneista kuppiosistaan ja metsävaahteran taimilla - nuorilla puilla yksittäiset pääversot alkoivat viimein lopetella pituuskasvuaan. Pioneeripuiden (koivut, lepät, pajut ja haapa) versopuutuminen oli myös muutoin lähes valmista, mutta taimilla ja nuorilla puilla etenkin latvojen pääversot olivat edelleen suurimmaksi osaksi pituuskasvuvaiheessa; jotkut pääversot tosin olivat jo lopettamassa kasvuaan. Tässä vaiheessa rehevimmät pituuskasvut esim. haavalla alkoivat saavuttaa yli 2 metriä ja kaikilla pioneerilajeilla jättimäisten pääversolehtien määrä alkoi tulla lähes runsaimmilleen.
Kasvitautipuolella härmän runsastumista oli havaittavissa yhä uusiin kasvustoihin, kuten esim. terttuseljoissa. Ruostesienien esiintyminen pysyi edelleen hyvin kurissa, mutta raidoissa (Salix caprea) ja harmaalepissä (Alnus incana) jatkui paikoin runsas yksittäinen esiintyminen. Toisaalta joissakin haapakasvustoissa (Populus tremula) niiden omaa ruostesientä alkoi esiintyä nopeasti runsastuen. Tuomien (Prunus padus) uudet lehdet aikaisemmin tuomenkehrääjäkoiden toukkien tyhjiksi syömissä puissa saavuttivat täyden koon, mutta täysi vihreyden tummuus on tapahtumassa vasta tällä kuluvalla viikolla 29.
Maaseudun peltoviljelyssä rypsin / rapsin kukinta alkoi tulla pääosin päätökseensä ja tällä kuluvalla viikolla 29 niiden lajien pelloista suurin osa ei enää ole ollut kukassa. Muiden viljojen osalta varhaisimpien lajien kasvustot alkoivat tuleentua jo osittain ruskeiksi; eniten ohrat ja tällä kuluvalla viikolla prosessi jatkuu vähitellen. Ruis on toki ollut kypsyvää jo aikaisemminkin, mutta tarkkaa havaintoa minulla ei siitä ole tänä vuonna. Kosteusoloissa jatkui edelleen kahtiajako kuivuusongelmissaan pahentuneeseen Uusimaa - Varsinais-Suomi -alueeseen ja sisämaan yhä riittävän hyvään kosteuteen. Tällä kuluvalla viikolla viikonlopun tulevat sateet korjannevat viimein etelärannikonkin kuivuutta pois päiväjärjestyksestä...
Maaperän kuivuminen juuri Uudenmaan - Varsinais-Suomen alueilla sekä nyttemmin osin jo Kymenlaaksossakin onkin ollut jo varsin huomattavaa ja se ilmeni päättyneellä viikolla monin paikoin jo hyvin paljonkin kellastuneina koivikoina kallioisten rinteiden piirissä. Myös kuivat niityt alkoivat ruskistua huomattavan paljon mm. etelärinteillä ja nurmikoiden em. kellastuminen eteni edelleen vähitellen. Tähän on siis tulossa helpotusta jo huomisesta to alkaen. Jokien virtaamat eivät ole kuitenkaan laskeneet merkittävästi normaalivirtaamatasojen alle, koska valuma-alueilla sisämaan sateita saaneilta paikoilta on riittänyt vettä virtaamiin.
Vesistöjen pintavesien lämpötilat pysyivät viikon mittaan järvissä varsin tasaisesti +20 asteen vaiheilla; viikonlopun lievässä helteessä ne nousivat yleisemmin vähän +20 asteen yläpuolelle. Suomenlahden sisälahdissa oli sunnilleen sama tilanne ja ulapalla vesien lämpötilat pysyivät +15 ja +19 asteen välillä; itäosissa ajoittain +20 asteen tienoillakin. Tällä kuluvalla viikolla viileät säät ovat alkaneet viilentämään vesiä kauttaaltaan; järvissäkin aletaan jäämään selvästi alle +20 asteen.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment