Toteutunut sää viikoille 12 ja 13 / 2015 sekä ennustetta viikolle 14: Kevät jatkunut vaihtelevana ja epävakaisena ajoittaisine yöpakkasineen; viimeiset lumi- ja jäärippeet sulaneet hitaasti ja kasvukausi vielä kunnolla alkamatta

Sääraportin teosta olen pitänyt taukoa ja sen osalle olen taas kehitellyt muutosta - Ensinnäkin tässä tulee nyt poikkeuksellisesti kahden kuluneen viikon toteutunutta säätä Etelä-Suomen seurantana eli viikoille 12 ja 13. Päätän tämän myötä nostaa jatkossa pääosaan toteutuneen sään päiväkirjamaisen ja analyyttisen seurannan ja jätän siksi sääennusteet vain lyhyiksi ja sivuosaan raportointien loppuun >> Tässä raportissa noudatan jo tätä rakennetta.

Näiden kahden viikon aikana kevät onkin ollut vaihtelevaa ja hitaasti edennyttä, koska ajoittain ko. jakso sisälsi kylmiä vaiheita reippaine yöpakkasineen, mutta varsinaista takatalvea ei ollut lukuun ottamatta sitä, kuinka tämän viikon 13 keskiviikkona lähinnä Uudellamaalla saatiin hetkeksi lumisateista maa nimellisen ohuesti valkoiseksi. Terminen kevät ei ole kuitenkaan peruuntunut näiden kylmien vaiheiden takia, kun sopivaa leutouttakin oli väleissä. Lisäksi järvi- ja merijäät ovat edelleen ennätysvarhaisessakin sulamisvauhdissa. Myös lumettomuus ja roudattomuus ovat jo takaamassa kasveille erinomaisen ja varhaisen kasvustartin ensimmäisen kunnon lämpöaallon jossakin vaiheessa tullessa - Kasvukausi ei kuitenkaan ole vielä alkanut, vaikka varhaisimpien kasvien kukintaa ja nurmikoiden paikoin lievää vihreyttä on ollut nähtävissä edelleen.

Suursäätilasta toteutuneen sään osalta viikolle 12: .

Maanantain - keskiviikon aikana korkeapaine jatkoi vahvana lähes paikallaan olemista, missä sen keskus pysyi n. Suomen kaakkoispuolella ja sen vaikutus kattoi laajasti manner-Eurooppaa, Fennoskandiaa ja Länsi-Venäjää - Korkeapaineen alueella päivälämpötilat olivat jatkaneet kohoamistaan jopa ajankohtaan nähden hyvin korkeiksi ja leutoa suojasäätä oli päässyt leviämään korkeapaineen pohjoispuolitse lännestä myös Uralille ja Lappikin oli pysynyt hyvin leutona. Öisin pakkasta oli kuitenkin yhä esiintynyt Fennoskandiassa ja Länsi-Venäjällä, missä Uralilta oli poistunut talvisemman ilmalaikun kera Kaspianmeren pohjoispuolelle vielä melko ankariakin yöpakkasia. Manner-Euroopassa oli ollut vain paikoin hallan vaaraa ja muutoin leudon - lämpimähkön keväistä, mutta paikoin kuurosateita ja etenkin Britteinsaarilla kosteampaakin. Atlantin - Jäämeren matalapaineet olivat pysyneet kuitenkin yhä korkeapaineen takia ulottumasta Eurooppaan, mutta Välimeren keskivaiheille oli taas jäänyt matalapainetta paikoin rankkoinekin sateineen ja pientä matalapainetta oli tullut myös Espanjan tienoille.

Viikon 12 loppupuolella Fennoskandia, Länsi-Venäjä melko laajasti sekä suurin osa manner-Eurooppaa koki kylmenemisen - Se on alkoi keskiviikkona tuon korkeapaineen alettua venymään yhä kapeammaksi itä-länsisuuntaiseksi vyöhykkeeksi Suomen eteläpuolella samalla, kun Lapin pohjoisreunalta siirtyi voimistuva matalapaine itään tuoden myöhemmin Uralille lumipyryjä. Sen länsipuolitse aluksi Fennoskandia sai to-pe aikana kylmää ilmaa Jäämereltä, kun em. korkeapaine jakautui itä- ja länsipuoliskoihin Suomen eteläpuolella; yhtäältä Britteinsaarten länsipuolelle ja toisaalta kauas Venäjälle. 

Pe Islannin suunnasta tuli pieni matalapaine Etelä-Skandinaviaan, jonka liikerata oli sitten la-su aikana Puolan ja Etelä-Baltian yli Venäjälle; sen jälkipuolella Fennoskandiaan jo aikaisemmin päässyt kylmä ilma purkautui kylminä koillistuulina manner-Eurooppaan, kun samalla Britteinsaarten yli itään työntyi uutta korkeapainetta. Kylmyys manifestoitui Fennoskandiassa päivälämpötilojenkin laskemisena pakkaselle; erityisesti Lapissa tuli useita asteita pakkasta yötä-päivää. Manner-Euroopassakin satoi räntää - lunta paikoin ja hallat-lievät yöpakkaset palasivat ja päivälämpötilat laskivat alle +10 asteen. Sunnuntaina Islannin suunnasta ehti kuitenkin jo tulla uusi matalapaine Norjanmerelle, joka alkoi tuoda Fennoskandiaan leutoja länsituulia sateineen.

Toisaalta Mustanmeren länsi- ja pohjoispuolille jäi vielä viikonlopuksi kaistale lämmintä kevätsäätä, missä +15 astetta ylittyi monin paikoin päivisin. Myös Länsi-Venäjän eteläisimpiin osiin riitti kevätlämpöä, mutta laajasti pohjoisosissaan tuli takatalvea pakkasineen ja paikoin lumisateineen tuon Fennoskandian kylmenemisen perään.

Välimerellä alkuviikon aikana länsiosissa ollut epävakaisen ja matalapaineisen sään alue levittäytyi viikon loppupuolella laajemmin idemmäksi ja se sai tuosta manner-Eurooppaan tulleesta kylmästä purkauksesta vielä lisää energiaa viikonloppuna, joten viileämpää ja paikoin rankkojakin sateita sisältävää säätä tuli siellä laajasti.

Etelä-Suomen tarkastelualueen toteutuneesta säästä tarkemmin viikolla 12: .

Maanantaina 16.3. ja tiistaina 17.3. - Yhteen vetona ko. päivistä voidaan tässä todeta, että korkeapaineinen sää jatkui lähes samanlaisena molempina päivinä eli sää oli muutoin selkeää, mutta ajoittain taivaalla seilasi vähäisiä ja hajanaisia untuvapilvilauttoja. Katupölysumut jatkuivat edelleen ruuhka-aikoina, mutta ne hieman vähentyivät edeltäneestä viikosta. Toisaalta tiistaina ilmamassa itsessäänkin muuttui hieman utuisemmaksi aikaisempaa kosteampana. Yölämpötiloissa pakkaset heikentyivät vähitellen, mutta sisämaassa -5 asteen kylmemmällekin puolelle päästiin vielä. Päivälämpötilat olivat sen sijaan asettuneet hyvin korkeiksi ajankohtaan nähden; sisämaassa lumettomalla alueella jopa +10 ja +13 asteen välille ja etelärannikolla sekä vielä lumisilla itäosan paikoillakin paikoin +10 asteen vaiheille. Näistä korkeista päivälämpötiloista tein seurannan ajalle ma - to: Erittäin korkeita päivälämpötiloja 16. - 19.3.2015 - Lämpötilaseurantaa viikon 12 alkupuolella. 

Keskiviikkona 18.3. oli hyvin samanlainen päivä kuin nuo edelliset kaksi, joskin untuvapilvilauttailu oli aikaisempaa hieman runsaampaa ja ilmamassan utuisuus vahvempaa - aamu- ja iltaruskot olivat hienoja. Katupölysumut jatkuivat taajamissa ruuhka-aikoina. Tuulet olivat vielä hyvin heikkoja ja ajoittain oli tyyntä. Yölämpötila oli sisämaassa -5 asteen vaiheilla ja etelärannikolla - lounaassa 0 ja -4 asteen välillä. Päivälämpötila kohosi sisämaassa lumettomalla alueella jälleen jopa +10 ja +13 asteen välille ja meren äärelläkin monin paikoin +10 asteen tienoille.

Mainittakoon tässä erikseen, että tiistain illasta keskiviikon yöhön myös Etelä-Suomessa nähtiin näyttäviä revontulia!

Torstaina 19.3. alkoi luoteesta lähestymään kylmä rintama ja ennen sitä länsituulet voimistuivat kohtalaisiksi - ajoittain navakoiksi. Pilvisyys oli aluksi untuva- ja harsopilvilauttailua rintaman suuntaisesti vyöhykkeinä; saapuneen rintaman kohdalla verhopilvisyys tiheni illaksi, mutta rintaman ylitykseen ei liittynyt sateita. Puoleen yöhön mennessä ilmamassan utu hälveni. Illalla tuuli heikkeni ja kääntyi luoteeseen. Yölämpötila oli sisämaassa -2 ja -5 asteen välillä ja etelärannikolla-lounaassa nollan vaiheilla. Päivälämpötila kohosi vielä laajasti +10 asteen vaiheille.

Perjantaina 20.3. aluksi vallitsivat heikot luoteis-pohjoistuulet sekä eteläreunalle jääneen rintaman verho- ja harsopilvikantta etenkin etelärannikon tuntumassa. Etelä-Skandinaviasta Baltiaan siirtynyt uusi matalapaine lisäksi ylläpiti ko. pilvisyyttä vielä pitkälle iltapäivään ja samalla iltapäivällä vaihtelevaa kumpukerrospilvisyyttä syntyi sisämaapainotteisesti. Sateet eivät kuitenkaan ulottuneet Baltiasta Suomeen. Illalla pohjoistuuli alkoi vähitellen voimistua ja pilvisyys alkoi hälventyä. Yölämpötila oli -1 ja -5 asteen välillä; kylmintä sisämaassa. Päivälämpötila kohosi etelärannikolla vielä +5 asteen vaiheille, mutta sisämaassa se jäi +1 ja +4 asteen välille. Illalla alkoi pakastua yleisesti.

Mainittakoon tässä erikseen, että keskipäivän vaiheilla koko Suomessa koettiin osittainen auringonpimennys - Jopa 80 - 90% Auringosta meni Kuun taakse!

Lauantaina 21.3. Baltian matalapaine väistyi Venäjälle, mutta pohjoistuulet olivat aluksi kohtalaisia - navakoita ja iltapäivällä ajoittain jopa kovapuuskaisia; ne heikkenivät illalla nopeasti, kun lännestä lähestyi korkeapaineen selänne. Pilvisyys oli kadonnut kokonaan yön aikana, mutta iltapäivällä syntyi ohutta kumpupilvisyyttä paikoin hyvin heikosti lumikuuroiksi muuntuneina; illalla selkeni taas kokonaan. Yölämpötila oli n. -5 astetta; kylmintä sisämaassa. Päivälämpötila jäi sisämaassa lievästi pakkaselle ja vain etelärannikolla-lounaassa se nousi asteen-pari plussalle. Illalla pakastui reippaasti koko alueella.

Sunnuntaina 22.3. yöllä alueen ylle tuli lännestä korkeapaineen selänne, jolloin tuulet tyyntyivät ja sää oli laajasti selkeää. Yöpakkanen oli siten kireähköä - Sisämaassa etenkin idässä minimilämpötila laski -10 asteen kylmemmälle puolelle ja etelärannikollakin -5 ja -9 asteen välille. Jo aamuksi lännestä oli alkanut tulla seuraavan matalapaineen rintamasysteemin etummaisia ylä- ja keskipilviä tasaisena harsona ja samalla länsi-lounaistuulet alkoivat voimistua ja ne olivat illalla navakoita; iltapäivällä - alkuillalla ensimmäinen annos rintamasateita ylitti alueen heikkoine räntäsateineen ja pilvisyydeksi vakiintui sen jälkeen kumpukerros- ja sumupilvet. Myöhään illalla länsiosiin ehti jo seuraava annos hieman runsaampia vesisateita ja yhä leudompaa ilmaa utujen kera. Päivälämpötila kohosi nollan vaiheille - asteen pari plussalle; leudointa lännessä. Illalla lämpötila pysyi muutoin lähes ennallaan, mutta länsiosissa se alkoi kohota selvemmin plussalle.

Suursäätilasta toteutuneen sään osalta viikolle 13 >>

Viikon alussa ma - ke aikana Fennoskandian säävaiheet olivat nopeita ja jyrkkiä - Aluksi lännestä suoraan päälle tuli matalapaine, joka toi eteläpuoliskolle leutoa ja vesisateista säätä ja Lappiin lumipyryjä. Sitten matalapaine siirtyi lumisateisena ja talvisena kohti Uralia ja samalla sen jälkipuolella pohjoisesta tuli taas Fennoskandiaan kylmää ilmaa ja jo keskiviikoksi melko talvinen korkeapaine oli syntynyt Suomeen; Lapissa yöpakkaset olivat ajoittain melko ankaria em. pyryjen jälkeen. 

Länsi-Venäjän pohjoisosissa talvi vahvistui, ja tuon matalapaineen ulkopuolella selkeinä öinä Uralilla yöpakkaset kiristyivät jopa -30 asteen vaiheille. Manner-Euroopassa länsiosiin muodostui matalapainetta kuurosateineen ja koleampaa säätä, mutta sen itäpuolella Afrikasta ja Itä-Välimereltä etelä-lounaisvirtaus toi hyvin lämmintä säätä Itä-Eurooppaan, missä päivälämpötilat kohosivat Saksan - Puolan tasaa myöten +15 ja +20 asteen välille ja paikoin +20 asteen ylikin; tätä lämpöä alkoi tulla myös Mustanmeren pohjoispuolelle ja Länsi-Venäjän eteläosiin kevätspurttina. Välimerellä jatkui länsipainotteisesti epävakainen sää ja Länsi-Saharasta tuli matalapainetta keskiosiin voimakkaana ja runsassateisena ke mennessä.

Sitten ke jälkeen to - pe tuo korkeapaine siirtyi nopeasti Suomesta Venäjälle ja nyttemmin se on siellä hivuttautunut hitaasti kohti Kaspianmerta; sen alueella yhä melko talvinen sää on jatkunut, ja kovimmat pakkaset etenkin öiden suhteen (-20 asteen kylmemmällä puolella) ovat siirtyneet Uralilta taas Kaspianmeren pohjoispuolelle. Uralille on puolestaan tullut tänään su jo leudompaa kevättalvisäätä lounaasta kiertyen. 

Manner-Euroopassa matalapaineinen vyöhyke siirtyi to - la hajanaisehkona länsiosista keskiosiin mereisen viileähkön ilmamassan kera ja samalla Fennoskandiaan tuli myös matalapaineen osakeskus; eteläpohjoissuuntainen rintamasysteemi siirtyi sen mukana Skandinaviasta Suomeen to - la aikana, missä aluksi to Etelä-Norjassa oli hyvin runsaita vesi- ja lumisateita ja sen itäpuolella kaakkoistuulet olivat hyvin voimakkaita. Lopuksi ko. rintamaa pitkin etelästä Itä-Euroopan hyvin lämpimästä ilmamassasta Suomeen tuli kiilamaisesti leuto maistiainen vesisateiden kera; Lappissakin leudompaa, mutta yhä lumisateita.

Nyttemmin la-su tuo Itä-Euroopan lämpö on kuitenkin taantunut viikonlopun jopa koleudeksi ja Mustanmeren pohjoispuolella paikoin jopa räntä-lumisateiksi, kun tuon Venäjän korkeapaineen itäpuolelta ja eteläkauttaan kiertyen on tullut kylmempää ilmaa sinne reippaiden tuulten mukana. Manner-Euroopan viikonloppua on sävyttänyt epävakainen ja normaalileuto länsivirtaus sateineen, missä Skotlannin yli Skandinaviaan on tullut matalapaineisinta säätä; vesisateita ja leudohkoa Fennoskandian eteläosissa ja Lapissa yhä lumisateita n. nollakelissä. Välimerellä matalapaine sateineen on siirtynyt loppuviikolla itäosiin heikkenevänä ja länsiosissa on alkanut lämmetä poutasäässä; Espanjan seudulla jopa helteisiä päivälämpötiloja on tullut Afrikasta käsin.

Etelä-Suomen tarkastelualueen toteutuneesta säästä tarkemmin viikolla 13 >>

Maanantaina 23.3. matalapaine tuli lännestä keskukseltaan illaksi Keski-Suomeen, ja päivän aikana vallitsi tarkastelualueella kostea ja leuto länsivirtaus kohtalaisena - ajoittain navakkana. Pilvisyys oli koko päivän runsasta ja alapilvikanneltaan tiivistä ilman oltua samalla utuista. Ajoittain lännestä käsin tuli vesi- ja idän sisämaassa myös räntäsateita; illalla sateet lakkasivat vähitellen. Lämpötila oli lähes ilman vuorokausivaihtelua pääasiassa +1 ja +5 asteen välillä siten, että leudointa oli lounaassa ja illalla siellä tuli +5 asteen ylityksiäkin.

Tiistaina 24.3. yöllä länsivirtaus alkoi nopeasti kuivua ja tiivis alapilvikansi alkoi hälvetä lännestä alkaen pois ainakin eteläisimmissä osissa - Matalapaine oli siirtymässä Suomen itäpuolelle ja tuulet kääntyivät aamusta alkaen luoteen kautta pohjoiseen ollen ajoittain navakkapuuskaisia. Aamulla lounaassa ja etelässä oli lyhyt selkeä vaihe, mutta sisämaassa oli jo koko ajan vaihtelevaa kumpukerrospilvisyyttä, jossa syntyi iltapäivällä itäpainotteisesti vesi- ja räntäkuuroja. Latteaa kumpupilvisyyttä syntyi iltapäiväksi myös etelässä-lounaassa. Illalla alueella jäi liikkumaan vaihtelevaa ala- ja keskipilvisyyttä ja Päijänteen tienoilla alkoi syntyä etelään liikkuva lumikuuroalue. Samalla tuulet olivat heikompia ja alkoivat kääntyä idän ja pohjoisen välille. Lämpötila oli yöllä - aamulla +1 ja +5 asteen välillä ja se pysyi iltapäivällä muutoin samana, mutta ehti nousta eteläisimmissä osissa +6 ja +10 asteen välille. Illalla lämpötila alkoi laskea koko alueella nollan vaiheille.

Keskiviikkona 25.3. itään siirtyneen matalapaineen tilalle muodostui Suomen ylle nopeasti korkeapaine, jolloin tuulet olivat enimmäkseen heikkoja ja kääntyivät tarkastelualueella itään aamuun mennessä. Pilvisyys runsastui em. lumikuuroalueen myötä; lumisateet siirtyivät aamuksi - keskipäiväksi Uudellemaalle ja etenkin pääkaupunkiseudulle. Muualla pilvipeite rakoili. Iltapäivällä lumikuurot lakkasivat ja pilvisyys alkoi rakoilla kaikkialla; illalla jäljelle jäi vain vaihtelevaa yläpilvilauttailua. Lämpötila pysyi yöllä - aamulla nollan vaiheilla; kylmintä sisämaan poutaisimmilla paikoilla. Iltapäivällä lämpötila oli +1 ja +4 asteen välillä ja illalla pakastui koko alueella. 

Torstaina 26.3. korkeapaine siirtyi Suomesta Venäjälle ja sitä vasten alkoi puristua lännestä-lounaasta lähestynyt matalapainetoiminta; siksi itä-kaakkoistuulet alkoivat voimistua paljon ja jo aamusta alkaen ne olivat navakoita ja iltapäivällä - illalla jopa kovapuuskaisia. Pilvisyys oli aluksi vähäistä yläpilvilauttailua, mutta lounaasta lipui aamusta alkaen Etelä-Skandinavian runsaan sadealueen etummainen harso- ja verhopilvi vähitellen koko taivaan täyttäneeksi kanneksi; sateita ei kyennyt silti illallakaan vielä tulemaan lounaasta. Yölämpötila ehti olla heikkotuulisessa vaiheessa pikaisesti sisämaassa -5 ja -10 asteen välillä ja etelärannikolla-lounaassa -2 ja -5 asteen välillä. Päivälämpötila oli 0 ja +3 asteen välillä. Illalla se pysyi lähes samana; idän sisämaassa lievää pakastumista.

Perjantaina 27.3. etelä-pohjoissuuntainen rintamasysteemi saapui vihdoin vähitellen Suomen länsireunalle, missä sen itäpuolella jatkuivat aluksi hyvin voimakkaat tuulet; kaakkoistuulet olivat navakka-kovapuuskaisia. Rintaman lähestyttyä / saavuttua tuulet kääntyivät etelään ja heikkenivät huomattavasti; illalla etenkin lännessä oli heikkotuulista. Pilvisyys oli aluksi edeltäneen illan puolelta vallinnutta verhopilvikantta ajoittain kokkareiseksi / levymäiseksi / aaltorakenteiseksi sekä utuisen sameaksi muuttuneena. Rintamasateet tulivat aamusta alkaen länteen ja saavuttivat itäosia iltapäivällä; olomuoto oli vettä ja illalla sateet olivat etelästä matkaavia hajanaisia kuuroja. Utu alkoi lisääntymään illalla ja leuto kiila ulottumaan etelästä. Lämpötila oli pääasiassa +1 ja +4 asteen välillä, mutta alkoi kohota etelästä-lounaasta alkaen +5 asteen vaiheille ja hieman ylikin illalla.

Lauantaina 28.3. korkeapaine pysyi vahvana Venäjällä, joten Suomen länsireunalla etelä-pohjoissuuntainen rintamasysteemi pysyi aluksi paikoillaan yöllä ja jatkoi sitten päivän mittaan vain hidasta liikettä itään - Rintaman sadealue tiivistyi kapeaksi nauhaksi länsirannikolla yöllä-aamulla, jossa sateet matkasivat etelästä pohjoiseen; olomuoto oli vettä. Rintamasade matkasi illaksi Päijänteen tasan itäpuolelle, missä osa sateista oli lopuksi myös räntää. Ennen rintamaa ilmamassa oli leutoa ja utuista, jolloin runsas pilvisyys oli tasaisen sameaa. Rintaman jälkeen ilmamassa viileni hieman ja utu hälveni, jolloin alapilvikansi muodostui kokkareisemmaksi; illalla lännessä pilvisyys paikoin rakoili. Ennen rintamaa etelätuulet olivat heikkoja - kohtalaisia ja sen jälkeen tuuli lähes tyyntyi kääntyen länteen; loppuillalla tuuli kääntyi lounaaseen ja alkoi vähän voimistua. Lämpötila kohosi rintaman edellä ja kohdalla monin paikoin yli +5 asteen yöllä - keskipäivällä, mutta rintaman jälkeen se asettui +1 ja +3 asteen välille iltapäiväksi - illaksi.

Sunnuntaina 29.3. Tänään tuo em. etelä-pohjoissuuntainen rintama on jäänyt lähes sijoilleen heikkenevänä itäisimpiin osiin ja samalla lounaasta on lähestynyt Etelä-Skandinaviaan muodostuneen matalapaineen osakeskuksen seuraavan rintaman sateita - Pilvisyys on pysynyt tarkastelualueella runsaana valliten sumu- ja kumpukerrospilvien välisenä alapilvikannen vaihteluina; paikoin rakoilua ja kokkareisin vaihe iltapäivällä. Ilma on muuttunut illalla utuisemmaksi ja paikoin on ollut sumujakin. Tuulet ovat voimistuneet vähitellen kohtalaisiksi - ajoittain navakoiksi ja kääntyneet lounaasta etelään. Räntäsateita on tullut kaakossa-idässä ja vesisateet ovat yleistyneet illalla lounaiskolkassa, mistä runsain sade alkaa edetä alueelle yhä laajemmin. Muutoin on ollut lähinnä vain paikoin heikkoja kuuroja / tihkua. Lämpötila on pysynyt lähes ilman vuorokausivaihtelua pääasiassa +1 ja +5 asteen välillä; iltapäivän poutaisimmilla paikoilla oli lieviä +5 asteen ylityksiä.

Luontohavaintoja Etelä-Suomesta viikoilta 12 ja 13 >>

Nyt on siis kerrottavana poikkeuksellisesti kahden viikon edestä luontohavaintoja, mutta eipä tässä ajassa kovin paljoa ole ehtinyt tapahtumaan, koska viikon 12 loppupuolelta alkanut ajoittain kylmä ja vaihteleva kevätsää yöpakkasineen on pitänyt luonnon kevätedistymistä hitaana.

Tarkastelualueen lumipeiterippeiden tilanne oli edellisen sääraporttini julkaisun aikana viikon 12 puolivälissä se, että kaakonkulma-Lahden seutu-Pirkanmaan -linjan eteläpuolella lunta oli havaittavissa enää lähinnä aurattujen kasojen jäänteissä, mutta toisaalta myös varjoisimmilla paikoilla pieninä laikkuina, kuten metsäisillä pohjoisrinteillä, peltojen etelä-lounaisreunoilla jne. Tuon linjan pohjoispuolella lunta oli jäljellä vielä selvästi enemmän, kuten metsissä melko yhtenäisestikin useita senttejä, mutta avoimilla paikoilla sielläkin mm. pellot olivat jo yli puoliksi - lähes kokonaan lumesta vapaiksi paljastuneita.

Sitten viikon 12 lopun lähes takatalvinen sää keskeytti lumirippeiden sulamisen, mutta se palautui hetkeksi viikon 13 alussa olleen em. leudon vaiheen aikana. Sitten taas sulaminen lähes lakkasi ke-pe väliseksi ajaksi viikolla 13 ja silloin keskiviikona osa tarkastelualueesta sai siis tilapäisesti ohuen uuden lumipeitteen, joka jo lähes kokonaan suli varjopaikkoja lukuun ottamatta to mennessä. Sitten viimein tänä viikonloppuna vesisateinen, kostea ja yötä-päivää plusasteinen sää on alkanut sulattaa aikaisempaa selvästi nopeammin näitä lumirippeitä - Muutokset em. nähden ovat ehtineet olla kuitenkin tähän mennessä vasta melko hillittyjä, joten etenkin tuon kaakonkulma-Lahden seutu-Pirkanmaan -linjan pohjoispuolella varjopaikkojen lumilaikkuja on vielä runsaasti jäljellä ja etelämpänäkin noita lumiaurauksen kasarippeitä.

Routaa ei enää ole ollut joitakin sisämaan varjopaikkojen yksittäisiä laikkurippeitä lukuun ottamatta - Nuo yöpakkaset viikon 12 lopulla jäädyttivät maan pintaa pari-kolme senttiä ja vasta viikon 13 alun leuto vaihe sulatti sen. Sitten viikon 13 puolivälissä uudet yöpakkaset taas hieman jäädyttivät maan pintaa, mutta tällä hetkellä maa on taas sula ja alkanut muuttua vesisateissa aikaisempaa märemmäksi. Jokien virtaamat ovat pysyneet koko ajan normaaleina / normaaliin kevättulva-aikaan verrattuna alhaisina.

Vesistöjäiden sulaminen jatkui hitaana noista em. kylmistä vaiheista huolimatta eikä merkittävää uutta jäätymistä enää tapahtunut - Järvissä viikon 12 lopussa yöpakkaset kykenivät tekemään jo jäistä vapautuneille alueille uusia ohuita jääkansia, mutta iltapäivien aurinko pystyi niitä jo sulattamaan kerta toisensa jälkeen ainakin osaksi. Vanhat jäät myös kovettuivat yöpakkasista, mutta tällä viikolla 13 leudot vaiheet ja auringonpaisteen voima ovat olleet kuitenkin sen verran jo vahvoilla, että vanhat jäät ovat haurastuneet jatkuvasti ja pienentyneet hitaasti ja vakaasti pinta-aloiltaan; siksi tänä viikonloppuna myös seisovavetisillä järvillä sula-aukot ovat laajentuneet ja monet virtaavavetiset järvet ovat jopa jo ennätyksellisesti vapautuneet lähes tai jopa kokonaankin jäistä etenkin lännessä! Lisäksi nuo tämän viikon 13 to-pe aikaiset voimakkaat tuulet ovat hajottaneet jäärippeitä tehokkaasti.

Merellä viikon 12 lopulla jäärippeitä oli enää Suomenlahden itäosan sisäsaaristossa ja sisälahdissa jo osittain haurastuneena ja ajojäiksi rikkoontuneena. Selkämerellä oli sitäkin vähemmän jäärippeitä siellä täällä rannoilla. Viikon 12 lopun yöpakkaset eivät juurikaan aiheuttaneet uusia jääkansia eikä vanhojen jäiden kovettuminen ollut kovin merkittävää. Niinpä tällä viikolla 13 merijäiden rippeet ovat alkaneet vähentymään vakaasti pois ja tällä hetkellä Suomenlahden itäosissa onkin enää vain hyvin hajanaista ajojäälauttaa sisälahdissa. Merivesien pintalämpötilat ovat pysyneet näinä viikkoina kuitenkin hyvin tarkasti samoina ollen ulapalla +1 ja +4 asteen välillä; lämpimintä Pohjois-Itämerellä.

Kasvillisuuden kevätkehitys on ollut lähes pysähdyksissä tuosta viikon 12 lopun kylmästä vaiheesta alkaen, kun nuo leudot vaiheet viikon 13 alussa ja nyt tänä viikonloppuna eivät ole juurikaan jaksaneet tuottaa uutta kasvua. Niinpä viime sääraportissa viikon 12 puolivälissä ilmenneet kasvutilanteet vallitsevat yhä tälläkin hetkellä vain hyvin lievin muutoksin. 

Esim. >> Lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) ovat jatkaneet kukintaansa pitkittyneesti, mutta ilman selvää huipennusvaihetta. Haapa (Populus tremula) ja monet pajut (Salix sp.) ovat olleet lähes kukinnan alkamisen partaalla ennen tuota viikon 12 lopun kylmää vaihetta, mutta tälläkään hetkellä niiden kukinta ei vielä varsinaisesti ole alkanut.

Varhaisimmat ruohovartiskukkijat ovat jatkaneet kukintaansa monin paikoin ja osaksi saavuttaneet vähitellen kukintahuippuakin, kuten talventähti (Eranthis hyemalis) ja lumikellot (Galanthus sp.). Myös krookusten (Crocus sp.), narsissien (Narcissus sp.) ja tulppaanien (Tulipa sp.) ensiversoja on selvästi ja vihreästi näkyvillä sekä perennoista monilla, kuten päivänliljoilla (Hemerocallis sp.) ja kurjenmiekoilla (Iris sp.). Näsiä (Daphne mezereum) jatkaa kukintansa monin paikoin. Luonnossa näkyy yhä paikoin leskenlehden (Tussilago farfara) ja sinivuokon kukintaa (Hepatica nobilis), mutta kukintahuippunsa on vielä kaikkialla saavuttamatta.

Nurmikot ovat olleet edelleen hieman vihertyneet etenkin ensimmäisenä lumettomiksi päässeillä alueilla ja niillä nimen omaan aurinkoisilla eteläseinustoilla, etelärinteillä ja eteläluiskilla. Muutoin nurmikot ovat itse asiassa muuttuneet aikaisempaa yhä ruskeammiksi näissä yöpakkasten ja auringonpaisteen vaihtelevissa rasituksissa. Maaseudun pelloilla viime syksynä oraantuneilla rukiilla ja syysvehnällä on myös ollut havaittavissa lievää ruskeuden lisääntymistä kasvustoissaan viimeisten parin viikon aikana. 

Monilla varhain lehteen puhkeavilla puilla ja pensailla silmut ovat edelleen entistä enemmän turvonneet avautumisen partaalle ja tällä viikolla 13 paikoin jo hieman avautuneetkin, kuten terttuseljalla (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervolla (Sorbaria sorbifolia), taikinamarjalla (Ribes alpinum), monilla kuusamilla (Lonicera sp.) ja hieman tuomellakin (Prunus padus).

Noista em. yöpakkasista ei näytä olleen millekään noille ensikasvun lajeille merkittävää haittaa - Joillakin hedehaavoilla pisimmälle kukinnan alkuvaiheeseen osaksi kehittyneillä norkoilla tapahtui tuon viikon 12 yöpakkasten jälkeen lievää varisemista. Lisäksi joillakin pisimmälle kasvaneilla perennoilla on havaittavissa lievää ensiversojensa kellastumista, mutta jatkossa vihreys ja vetreys palaa niille siitä huolimatta kunnon lämmön heti tultua...

Näistä kasvuyrityksistä huolimatta kasvukausi ei siis varsinaisesti ole vielä määritelmällisestikään alkanut.

Sääennustetta viikolle 14 / 2015 >>

Fennoskandian säätä sävyttää ehkä jopa koko ensi viikon ajan matalapaine - Suomen säähän vaikuttaa voimakas osakeskus ma - ke aikana, mikä siirtyy Pohjois-Itämereltä pohjoiseen tuoden ma-ti aikana tarkastelualueelle runsaasti vesisateita (idässä osaksi räntää) ja voimakkaita etelän ja lännen välisiä tuulia. Lämpötilat ovat tuossa vaiheessa kuin loka-marraskuulta eli lähes ilman vuorokausivaihtelua +1 ja +5 asteen välillä.

Loppuviikolla matalapaineen painopiste syntyy aluksi Suomen eteläpuolelle ja Etelä-Suomeen, ja sitten se jäänee vaihtelevamuotoisena Suomen ylle ainakin viikon loppuun saakka - Sää jatkuu siinä tarkastelualueella vaihtelevan epävakaisena ja viileänä useita päiviä, muttei ilmeisesti kuitenkaan takatalven vaaraa ole merkittävästi huolimatta siitä, että osa sateista voi olla myös räntää. Kevätpiirteenä voidaan havaita vuoden ensimmäistä kertaa iltapäiväkuuroilmiöitä. Lämpötilat ovat loppuviikolla päivisin yleensä +5 asteen vaiheilla; lämpimintä poutahetkillä. Yöpakkasta on vain lievänä ja ei edes kaikkina öinä, kun pilvisyys ollee ajoittain sen verran runsasta.

Euroopan mittakaavassa kevään kunnollista edistymistä ei voida odotella myöskään Skandinaviassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa, kun tuon Suomen matalapaineen länsipuolitse sille alueelle tulee luoteesta - pohjoisesta jatkuvasti kylmää ilmaa. Sen sijaan tuon matalapaineen itäpuolella Länsi-Venäjällä alkaa vihdoin kunnon kevät etenemään jatkuvasti vallitsevissa etelä-kaakkoisvirtauksissa; Uralia myöten päivälämpötilat kohonnevat päivä päivältä yhä useampia asteita plussalle... Muutoin lämmintä kevät- tai oikeastaan jo kesäsäätäkin on vain Välimerellä, missä etenkin Espanjan suunnalla on hellettä lähes koko viikon. Loppuviikolla Länsi-Euroopassakin voi olla lämpenevää...

Näin ollen Etelä-Suomen kevät edistyy vain hitaasti ensi viikolla 14, jolloin lumi- ja jäärippeet toki sulavat melko hyvin jo kokonaankin pois vesisateidenkin takia ja siksi on yhä mahdollista joissakin järvissä ennätysaikaiset jäidenlähdöt ensi ja seuraavalla viikolla 15!... Kasvillisuuden kehitys sen sijaan on lähes jumissa ja siksi esim. vain lievää lisävihreyttä tulee nurmikoille ensi sunnuntaihin mennessä...

Päivitys maanantaina 30.3.2015 klo. 11:30: Tänään em. sateet ovatkin olleet yllättäen aamulla ja aamupäivällä ennustettua lumisempia etenkin Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, missä lunta on tullut peitteeksi saakka. Kuitenkin näyttää siltä, että myöhemmin tänään ja ensi yönä olisi sen verran taas leudompaa, että silloin yhä tulevat sateet olisivat vetisempiä ja tuoreet lumipeitteet sulaisivat vauhdikkaasti...

Viikon 12 / 2015 revontulinäytös ja lähes täydellinen auringonpimennys - Seurantamateriaaliani valokuvin Espoosta

Tämä viikko 12 on tarjonnut erittäin poikkeuksellista herkkua taivaan näytelmissään, kun ensin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Etelä-Suomea myöten taivaalla leiskuivat parhaimmat revontulet yli kymmeneen vuoteen, ja sää oli onneksi silloin selkeä - lähes selkeä! Sitten perjantaina oli vuorossa lähes täydellinen auringonpimennys, kun Kuu peitti Auringosta Etelä-Suomessa parhaimmillaan reilut 80% vähän puolen päivän jälkeen! 

Täydellinen auringonpimennys koettiin Pohjois-Atlantilta Pohjoisnavalle ulottuvalla vyöhykkeellä, millä reitillä olivat Färsaaret ja Huippuvuoret. Hyvin erikoisen tästä pimennyksestä teki se, kun se sattui lähes tismalleen kevätpäiväntasauksen kohdalle. Lisäksi Kuu oli samalla myös ns. superkuu. 

Molemmat tapahtumat olivat innokkaasti seuraamiani ja otin niistä valokuvia. Tein niistä tähän neljän kuvan verran seurantaesittelyä, missä alimmaksi valitsin yhden onnistuneimman revontulikuvan ja kolme ylintä ovat auringonpimennyksestä kattaen yhtenä samana maisemanäkymänä ennen ja jälkeen kuvat sekä niissä keskimmäisenä pimennyksen suurimman vaiheen kuvan. Kaikki kuvat ovat omalta parvekkeeltani otettuja.

Tuon auringonpimennyksen vaiheissa Espoon taivaalla oli Baltiassa itään siirtyneen sadealueen pohjoisreunan verhopilvikantta, joka kuuluu ns. keskipilviin. Aurinko kuulsi sen läpi selvästi koko pimennysepisodin ajan, joten halukkaat pääsivät katselemaan myös itse Aurinkoa pimennysvarjoineen. Itselleni se ei ollut suurimman mielenkiinnon kohde, vaan nimen omaan halusin seurata maisemien valoisuusasteiden vaihteluita ja muita ilmiöitä tässä episodissa.

Muistan, kuinka Etelä-Suomessa heinäkuun 20. päivänä vuonna 1990 olleessa täydellisessä auringonpimennyksessä minulla oli jo myös sama kokonaisvaltainen kiinnostus ilmiötä kohtaan >>

Kun Suomi hullaantui auringonpimennyksestä - katso hulvattomat kuvat 25 vuoden takaa >> Muistan tuon kuin eilisen päivän - Olin silloin seuraamassa ko. tapahtumaa Mäntsälässä vanhempieni omakotitalon katolla; ei sieltä itse aurinkoa näkynytkään, koska ensinnäkin se oli noussut melko sankan metsikön takana koillisessa ja sillä taivaan suunnalla oli pilviäkin. Muutoin oli lähes selkeää ja oli todella sykähdyttävää seurata maiseman pimentymisvaiheita sekä ilmiöitä sen parissa.

Aluksi oli juuri nousseen auringon valaisema kirkas kesäaamu, mutta sitten täydellisen pimennysvaiheen lähestyttyä pimeni jo lähes yhtä paljon kuin oli ollut sinä yönä normaalisti pimeimmillään. Sää oli normaalihkon viileää eikä kunnon hellettä ollut sinä kesänä muutenkaan lähes ollenkaan.

Täydellisen pimennysvaiheen näki ilmaantuvan taivaan kannen läpi vaeltavana pimeän rajana, joka tuli etelälounaasta silmin nähden nopeasti. Pimeimmillään täydellisessä vaiheessa kaikki taivaanrannat olivat punaisia ja muutoin taivas tuli niin pimeäksi, että tähdet tulivat kirkkaana esille. 

Pimennyksen täydellisen vaiheen päättymisen havaitsi siitä, kun etelä-lounaistaivaanrannassa alkoi kirkastua vaaleamman oranssiksi ja sieltä alkoi vuorostaan silmissä etenevä valoisuuden raja lähestymään, ja lopulta se humahti nopeasti seurantatienoolle sammuttaen tähdet valaisemasta yhtäkkiä.

Sen vuodenajan normaalissa yöpimeydessä ei niin pimeää edes ollut tuohon täydelliseen pimennysvaiheeseen nähden eli yö tuli tavallaan sinä päivänä kaksi kertaa peräperää ja toinen kerta oli pimeimpänä kuin syysyö.

Tässä eilisessäkin pimennyksessä oli havaittavissa ihmisten korostunutta fiksaatiota vain tuon itse auringonkiekon seuraamiseen ja tuijottamiseen; joissakin uutisissa mainittiin, kuinka jotkut pimennysturistit Färsaarilla täydellisen pimennyksen reitillä olivat erittäin tuohtuneita siellä silloin vallinneesta pilvisestä säästä - He vaativat kuulemma ihan rahojaan muka pieleen menneeltä reissultaan takaisin pettymysangstissaan.

Kuinka tuollainen onkaan typerää, kun itse maisemienkin pimentymistarkkailu olisi ollut aivan riittävän lumoavaa ja kiinnostavaa sekin, vaikka itse auringonkiekkoa ei ollut näkyvissä. 

Filosofisesti pohtien voidaankin sanoa seuraavaa >> Minusta tuollainen turha protestoiminen tässä tapauksessa heijastelee juuri sitä, kuinka länsimainen ihminen tarkastelee maailmaa korostuneesti vain sirpaleisiin ja yksityiskohtiin tuijottamalla sekä omaa siinä egoonsa kohdistuvat kokemiskiinnikkeet yli-individuaalisti. 

Eli länsimainen ihminen ei nykyään yleensä kykene kokemaan maailmaa koherenttina olemuksena kokonaisuuden pohjalta ja yksityiskohtia sen dynaamisena ja syvällisenä palapelinä - Kartesiolaisen paradigman eskaloituminen yli-individuaaliin sokeuteen on siis aiheuttanut mm. tällaistakin tarkkailevan subjektin ja objektivoituneen maailman kokemisakselissa kapeutuneeseen / ohentuneeseen vuohon supistumista > Objektipalvonta > "Aurinkofiksaatio"....

Tästä ajatushistorian supistumis- / ohentumisprosessista aiheeseen liittyen kertoo sekin, kuinka lännen valtamediassa ja itse asiassa melkein kaikkialla muuallakin auringonpimennyksestä kuvina kertominen ja havainnollistaminen sisältää lähes yksinomaan vain fiksaatiota pelkän auringonkiekon tarkkailuun ja esittämiseen - Lehdissä ja uutisissa kuvat ja videot sisältävät vain osittain ja kokonaan varjostuneita aurinkokuvia eikä maisema-ympäristötilanteista ole havainnollistuksia ja kertomuksia juuri ollenkaan kokonaishavainnollistuksina.

Tässä mielessä halusinkin tarjota tästä eilisestä pimennystilanteesta juuri maiseman-ympäristön olosuhteita esittävää aineistoa - Sanottakoon siitä seuraavaa: Tämä pimennys sijoittui kestoltaan noin klo. 11:00 ja 13:00 välille, missä suurin varjovaihe oli n. 12:10 tällä Espoon tarkkailupaikallani. 

Itse aloin silmin havaita maiseman hämärtyneen n. klo. 11:30 paikkeilla. Sitten, kun suurin pimennysvaihe oli meneillään, niin hämärtyneestä valosta oli havaittavissa normaaliin iltahämärään verrattuna se poikkeus, ettei tässä keskipäivän tilanteessa ollut yhtälailla punaista väriä. Hämärä oli siis varsin keltaharmaata eikä niinkään iltaruskoisen punaoranssia; alla olevissa kuvissani tämä havainnollistuukin hyvin. 

Tämä oli myös merkittävä ero tuohon vuoden 1990 täydelliseen pimennykseen, missä aurinko vielä valmiiksi oli sen verran matalalla täydellisessä pimennysvaiheessa, että nuo edellä kertomani silloiset "punaiset taivaanrannat" mahdollistuivat ilmeisesti tavanomaista selvästi enemmän verrattuna siihen, kuin jos täydellinen pimennys olisi silloin ollut keskipäivällä - Näin vaikuttaa auringonvalon tulokulma ilmakehän läpi; iltojen ja aamujen valo tulee paksummin ilmakehän läpi ja valosta siroaa siinä parhaiten punaisia ja oransseja värejä luovia komponentteja.

Lisäksi tässä eilisessä pimennyksessä hauskana havaintona oli se, kuinka Suomessa lämpötilat laskivat suurimpaan pimennystilanteeseen tullessa monella paikkakunnalla jopa 1 - 2 astetta vähentyneen auringonpaisteen myötä - Tämä oli havaittavissa esim. Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston eri paikkakuntien lämpötilakuvaajista, joissa juuri ko. keskipäivän kohdilla oli jokaisessa lämpötilakäyrässä selvä lovi alaspäin.

Lintujen tai muiden eläinten en kuitenkaan havainnut käyttäytyvän huomiota herättävällä tavalla poikkeavasti tuona aikana.

Lopuksi ennen linkkejä ja valokuviani kerron tuosta ti-ke yön revontulinäytöksestä, että seurasin sitä n. tunnin ajan heti puolen yön jälkeen ja sinä aikana pääasiallinen väri niissä oli vihreä. Samaan aikaan ilmamassassa oli kosteuden ja katupölyjen aiheuttamaa utua, jota kapungin keinovalaistus värjäsi taivaanrannoilla oranssiksi; tämä ei siis kuulunut itse revontuliin, ja alinna olevassa valokuvassani tuo havaitaankin selvästi.


Muutama linkki eilisen auringonpimennyksen parhaimpiin esittelyihin maailmalta >>

Solar eclipse of March 20, 2015

WOW! Amazing Time-Lapse Of Solar Eclipse In Faroe Islands & Black Sun Norway

MUST WATCH: Spectacular solar eclipse timelapse.


Valokuviani perjantain 20.3.2015 auringonpimennyksestä sekä revontulista alkuyöllä keskiviikkona 18.3.2015 >>
















Osittainen auringonpimennys Espoossa perjantaina 20.3.2015 klo. 13:07 - Tilanne pimennyksen päätyttyä.
















Osittainen auringonpimennys Espoossa perjantaina 20.3.2015 klo. 12:11 - Tilanne suurimmassa pimennysvaiheessa.
















Osittainen auringonpimennys Espoossa perjantaina 20.3.2015 klo. 11:05 - Tilanne juuri ennen pimennyksen alkua.
















Vihreitä revontulia Espoossa keskiviikkona 18.3.2015 klo. 01:10.

Erittäin korkeita päivälämpötiloja 16. - 19.3.2015 - Lämpötilaseurantaa viikon 12 alkupuolella

Tänään perjantaina sää on jo muuttunut aikaisempaa selvästi kylmemmäksi, mutta tämän viikon 12 alkupuolta maanantaista torstaihin sävytti ajankohtaan nähden erittäin lämpimät päivät - Päätin tehdä tuosta jaksosta ko. vuorokausien maksimilämpötilojen seurannan tutuille Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille.

Tilanteen aiheutti erittäin vahva korkeapaine, joka muodostui keskukseltaan Etelä-Suomen ylle itä-kaakkoispainotteisesti jo edellisviikon 11 puolella, mutta se jaksoi pysyä lähes sijoillaan tämän viikon 12 keskiviikkoon saakka hyvin vahvana. Niinpä sen alueella nimen omaan päivät lämpenivät selvimmin jatkuvasti ja lisäksi korkeapaineen eteläpuolelta n. Mustanmeren tienoilta levisi länsikauttaan kierrättämällä lisää lämpöä myös Suomeen. Tämän jakson lämpimimmäksi päiväksi kaiken kaikkiaan muodostui keskiviikko, jolloin monella paikalla saavutettiin n. +13 asteen iltapäivälämpötiloja.

Korkeapaineen tyynituulisen keskusalueen viipyminen tarkastelualueen lähellä ja yllä useita vuorokausia tarkoitti toisaalta myös sitä, että yölämpötilat pysyivät hyvin heikoissa tuulissa ja selkeäsäisen kuivissa ilmamassoissa hyvin alhaalla useankin asteen pakkasina; sisämaassa jopa -5 ja -10 asteen välisiä minimilukemia. Tätä edesauttoi myös se, kun korkeapaine alkoi edeltäneen viikon aikana suhteellisen koleana. 

Lisäksi lumettomuus laajoilla alueilla aiheutti juuri sen, että päivälämpötiloilla oli mahdollisuus nousta tehokkaasti paljaan maan lämpenevyyden ansiosta hyvin korkeiksi - Näin muodostuikin etenkin sisämaa-alueilla hyvin suuria eroja yö- ja päivälämpötilojen välille; monin paikoin jopa n. 20 astetta ja jopa ylikin. Vain vähäisinä esiintyneet untuvapilvilautat takasivat ko. vuorokausivaihtelun moiselle suuruudelle myös sopivan vähäpilviset olosuhteet koko ajan.

Tällä kertaa en luonnehdi erikseen alla olevien kunkin päivän lämpötilalistauksia, vaan vedän niistä kaikista yhteenvetävästi seuraavia huomioita - Ensinnäkin korkeimpien maksimilämpötilojen jakautumisesta havaitaan juuri tuo lumettomimpien sisämaa-alueiden vaikutus; ensimmäisenä paljaaksi maaltaan tulleilla Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen sekä osaksi Satakunnan ja Pirkanmaan alueilla mitattiin joka päivä kaikkein korkeimmat lukemat. Toisessa ääripäässä koillisimman kolkan (Joensuu - Ilomantsi) vielä paikoin jopa lähes 50 cm paksut hanget ehkäisivät lämpenemistä ja siellä jäätiin aina vajaaseen +10 asteeseen. 

Toisekseen tässä tilanteessa kävi ilmi jo vesistöjen päivälämpötiloja viilentänyt vaikutus pienilmastollisesti; esim. noiden Tampereen eri kohteiden välillä oli lämpöeroa ja esim. Vantaan ja Helsingin Kaisaniemen välillä, mutta voimakkaimmin kylmäksi jäi Kotka Rankki, mikä on ollut vielä viimeisten merijäärippeiden ympäröimänä eräs sen alueen "kylmyyspiste". 

Viimeisenä seurantapäivänä torstaina tuli havaituksi tähän vesistöviilennykseen liittyen se, kuinka tuolloin korkeapaineen jo alkanut väistyminen voimisti lounais-länsituulia sen verran, että se viilensi selvimmin länsi-lounaisrannikon paikkoja meriviileydellään edellispäiviin nähden (Ma-ke aikanahan juuri länsirannikkokin oli erittäin lämmin, kun heikot tuulet etelän ja idän väliltä kumosivat meren viilentäneen vaikutuksen), ja muualla etenkin sisämaassa ylittyi vielä monin paikoin +10 asteen raja.

Ennen alla olevia listauksia mainitsen vielä sen, kuinka edelleen tuttuun tapaan olen käyttänyt ko. lämpötila-arvoille lähteenä Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajia, joista kävin joka ilta poimimassa nuo tiedot.


Maanantain 16.3.2015 ylimmät (päivä)lämpötilat: Maarianhamina +9 astetta, Turku +12 astetta, Salo +12 astetta, Pori +12 astetta, Hämeenlinna +12 astetta, Tampere; Härmälä +12 astetta, Tampere; Siilinkari +10 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +7 astetta, Vantaa +10 astetta, Hyvinkää +11 astetta, Lahti +11 astetta, Kouvola +10 astetta, Porvoo +10 astetta, Lappeenranta; Lepola +10 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +10 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +4 astetta, Mikkeli +11 astetta, Jyväskylä +10 astetta, Savonlinna +10 astetta, Joensuu +7 astetta ja Ilomantsi +9 astetta.

Tiistain 17.3.2015 ylimmät (päivä)lämpötilat: Maarianhamina +9 astetta, Turku +10 astetta, Salo +12 astetta, Pori +13 astetta, Hämeenlinna +12 astetta, Tampere; Härmälä +12 astetta, Tampere; Siilinkari +10 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +10 astetta, Vantaa +11 astetta, Hyvinkää +12 astetta, Lahti +12 astetta, Kouvola +10 astetta, Porvoo +11 astetta, Lappeenranta; Lepola +11 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +11 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +4 astetta, Mikkeli +12 astetta, Jyväskylä +11 astetta, Savonlinna +10 astetta, Joensuu +7 astetta ja Ilomantsi +7 astetta.

Keskiviikon 18.3.2015 ylimmät (päivä)lämpötilat: Maarianhamina +10 astetta, Turku +11 astetta, Salo +13 astetta, Pori +13 astetta, Hämeenlinna +13 astetta, Tampere; Härmälä +13 astetta, Tampere; Siilinkari +11 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +11 astetta, Vantaa +12 astetta, Hyvinkää +13 astetta, Lahti +13 astetta, Kouvola +12 astetta, Porvoo +12 astetta, Lappeenranta; Lepola +12 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +12 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +5 astetta, Mikkeli +12 astetta, Jyväskylä +11 astetta, Savonlinna +10 astetta, Joensuu +7 astetta ja Ilomantsi +8 astetta.

Torstain 19.3.2015 ylimmät (päivä)lämpötilat: Maarianhamina +9 astetta, Turku +10 astetta, Salo +10 astetta, Pori +8 astetta, Hämeenlinna +11 astetta, Tampere; Härmälä +10 astetta, Tampere; Siilinkari +8 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +8 astetta, Vantaa +10 astetta, Hyvinkää +11 astetta, Lahti +11 astetta, Kouvola +10 astetta, Porvoo +10 astetta, Lappeenranta; Lepola +10 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +10 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +4 astetta, Mikkeli +11 astetta, Jyväskylä +9 astetta, Savonlinna +10 astetta, Joensuu +7 astetta ja Ilomantsi +6 astetta.

Sääennuste viikolle 12 / 2015: Päivälämpötiloiltaan hyvin lämpimäksi muodostunut korkeapaine väistyy ja viikonlopun epävakaistuminen tuo lähes takatalvisen kylmyyden; lunta laikkuina lähinnä kaukana sisämaassa ja vesistöjäät yhä normaalia paljon vähäisempiä

Sääraportin julkaisu on taas viivästynyt paremmasta alkuviikon kohdasta tänne keskiviikon iltaan, mutta toisaalta säähän on pysynyt hyvin samanlaisena viime viikon 11 lopulta tähän hetkeen saakka eli pääosassa on ollut vahva ja pysyvä korkeapaine Pohjois-Euroopassa, joka on tuonut tarkastelualueella joka päivä selkeitä - vähäpilvisen aurinkoisia kevätsäitä, mutta myös yöpakkasia ja heikoissa tuulissa erittäin pahoja katupölyongelmia liikenteiden ruuhka-aikoina. Aluksi viime viikon puolella tuo korkeapainesää oli koleampaa myös päivisin, mutta tämän meneillään olevan viikon 12 aikana iltapäivien maksimilämpötilat ovat saavuttaneet ajankohtaan nähden erittäin korkeita yli +10 asteen lukemia etenkin sisämaassa lumettomimmilla alueilla.

Jatkossa huominen to on vielä melko lämmin, mutta viikonloppua sävyttää aikaisempaa selvästi kylmempi pohjoisvirtaus, missä kylmin vaihe on la-su aikana melko kireiden yöpakkasten ja vain nollan vaiheilla olevien päivälämpötilojen kera. Lunta ei kuitenkaan tuossa vaiheessa tule, mutta su-ma aikana leudomman länsivirtauksen ja matalapaineen edellä tulevassa sadealueessa voi sitten tulla tilapäisesti uutta lunta...

Termisen kevään eteneminen täten vain keskeytyy viikonloppuna, muttei peruunnu ja se jää kehitysasteeltaan vielä paljon etuaikaiseksi ensi viikollekin tultaessa. Katupölyongelma puolestaan katoaa huomenna to tuulisemman ja sittemmin ensi viikon 13 alussa kosteamman sään myötä.

Suursäätilasta toteutuneen sään osalta viikolle 11: .

Maanantaina Britteinsaarten pohjoisosiin saapui lounaasta pieni ja pippurinen myrskymatalapaine. Samalla Fennoskandiaan edeltäneenä su lounaasta ulottunut lämpöaalto hieman taantui kuivemmassa länsivirtauksessa ja manner-Euroopassa tuo lämpimin kevätilma kurottui lännestä itäosiin (Puolassa n. +15 astetta), Lounais-Venäjälle ja kohti Mustanmeren pohjoisosia. Samalla Jäämeren voimakkaan matalapaineen auttamana suojasäätä pääsi länsi-lounaisvirtauksessa taas laajasti Länsi-Venäjälle ja tässä vaiheessa myös Kaspianmeren pohjoispuolella alkoi leudontumaan aikaisempaa selvemmin. Välimeren keskivaiheille jäi vielä kuurosateita, mutta lännessä (Espanjan seutu) jatkui hyvin lämmin poutasää.

Sitten tiistaina tuo em. Britteinsaarten raju matalapaine siirtyi heikkenevänä kohti Suomea leudohkossa säässä ja ke aikana se kuoli pois Suomen itäreunalla. Samalla ti-ke aikana Länsi-Eurooppaan muodostui korkeapaine, josta ulottui pian selännettä Skandinaviaan ja sää siten viileni hieman Fennoskandiassa. Pohjois-Atlantilla jatkui kuitenkin rajujen matalapaineiden muodostuminen, joista yksi pieni sivalsi myrskytuulineen taas Britteinsaarten luoteiskulmaa ke aikana siirtyessään Norjanmerelle lounaasta ja toinen to aikana samaa reittiä; tämä toi kuitenkin Länsi-Eurooppaan lämpimän Espanjan suunnalta yhä lisää kevätlämpöä. Toisaalta suuressa osassa Itä-Eurooppaa ja Mustanmeren pohjoispuolella säilyi melko lämmintä kevätsäätä ja Kaspianmeren pohjoisreunallakin keväistyi selvästi, mutta myös kuurosateista epävakaisuutta muodostui siellä - Länsi-Venäjällä lounaisvirtaus heikkeni ja siten yöpakkaset palasivat; korkeapainetta siirtyi lännestä Kaspianmeren pohjoispuolelle, joka toi sen keskusalueelle Etelä-Uralille kovimmat yöpakkaset.

Sitten loppuviikon osalta iso korkeapaine muodostui aluksi tuosta em. Skandinaviaan etelästä ulottuvasta selänteestä Suomeen to aikana ja sitten se vahvistui keskukseltaan Fennoskandian ylle itä-kaakkoispainotteisesti loppuviikoksi siten, että itä-länsisuunnassa hieman pitkulaisena se alkoi ylläpitää eteläpuolellaan Kaspianmeren pohjoispuolelta itävirtausta, joka ulottui ajoittain eteläisimpään Suomeen ja lopulta aina Länsi-Eurooppaan saakka, kun se ulotti samalla selännettä Skandinavian kautta Britteinsaarille - Tämän virtauksen mukana pääsi idästä hieman kylmempää ilmaa Eurooppaan ja Fennoskandiaan, jolloin kevään edistyminen / saapuminen hieman hidastui >> Fennoskandiassa yöpakkasia ja manner-Euroopassa sekä Britteinsaarten sisäosissa hallanvaaraa.

Toisaalta tuo korkeapaine alkoi pitää Pohjois-Atlantin - Jäämeren voimakkaita matalapaineita ulottumasta Eurooppaan, mutta niiden ja ko. korkeapaineen välinen lounaisvirtaus pääsi Atlantilta kiertymään Lappiin ja siitä länsi-luoteistuulina Uralille, joten Lapissa sää alkoi leudontua yllättävän paljon (päivisin reilusti suojaa) ja lopulta Uralillakin ja laajemmin Länsi-Venäjällä; toisaalta paikoin reilumpia yöpakkasiakin esiintyi etenkin alkuun. Mustanmeren pohjoispuolella ja Kaspianmeren ympäristössä tosin säilyi muutenkin monin paikoin lämmintä kevätsäätä (päivälämpötilat ajoittain n. +15 - +20 astetta), mutta yhä myös sateita; Mustanmeren ympäristössä paikoin runsaastikin. Viikon loppua kohden tuon korkeapaineen alueella ja sen eteläpuolisessa itävirtauksessa alkoi tapahtumaan lämpenemistä etenkin päivälämpötilojen osalta eli kevät alkoi taas etenemään vahvemmin mm. Fennoskandiassa ja Suomessa. Toisaalta sunnuntaina Uralille pääsi Jäämereltä tilapäisesti tuulinen annos talvista pakkasilmaa.

Välimeren länsipuoliskolla jatkui lähes koko viikon enimmäkseen poutainen ja etenkin siellä lämmin kevätsää (Espanjan seudulla aluksi paikoin jopa hellettä), mutta itäosissa sekä siis myös Mustanmeren alueella oli matalapaineisempaa runsainekin sateineen. Viikonloppuna itäosissa poutaantui osaksi, mutta keskiosissa muodostui pientä matalapainetta paikoin rankkoine kuurosateineen, minkä länsipuolella viileämpää säätä pääsi koillisesta Espanjan seudullekin.

Etelä-Suomen tarkastelualueen toteutuneesta säästä tarkemmin: .

Maanantaina 9.3. alueen ylitti yöllä heikko kylmä rintama luoteesta kaakkoon, mikä toi paikoin heikkoja vesikuuroja; heti rintaman jälkeen heikot tuulet kääntyivät länteen ja iltapäivällä tuuli oli kohtalaista. Samalla ilman utu hälveni ja sää alkoi selkenemään, mutta rintaman takareunan jyrkkärajainen harso-verhopilvireuna etääntyi aamupäivän ja alkuiltapäivän aikana vain hitaasti etelämmäksi. Muutoin lähes koko loppupäivä oli selkeä ja kirkkaan kuulas, joskin iltapäivällä sisämaassa havaittiin paikoin lumettomilla alueilla vuoden ensimmäisiä kumpupilvihattaroita hyvin vähän. Illalla lännestä alkoi tulla tuon Britteinsaarilta lähestyneen matalapaineen sadealueen uusia ylä- ja keskipilvilauttoja. Lämpötila oli yöllä - aamulla erittäin korkea ennen kuivemman ja vähän kylmemmän ilman saapumista; lähes koko alueella +5 asteen vaiheilla ja vain pohjoisimmassa osassa kerkesi kylmetä lähelle nollaa. Iltapäivän korkeimmat lämpötilat pääsivät kuitenkin koko alueella +5 ja +9 asteen välille siten, että lämpimintä oli etelärannikolla; pääkaupunkiseudulla mm. saavutettiin paikoin +10 astetta. Illalla lämpötila laski paikoin nollan vaiheille.

Tiistaina 10.3. lounaasta lähestyvä matalapaine ja sen rintamasysteemi epävakaisti sään - Jo yöllä lounaistuulet voimistuivat, sää pilvistyi lännestä alkaen ja rintamasateita heikkoina / ajoittain kohtalaisina tuli aamusta alkaen lännessä ja päivän mittaan ne siirtyivät idemmäksi; sateiden olomuoto oli vettä. Illalla poutaantui suureksi osaksi pilvisyyden pysyessä runsaana. Lounaistuuli oli iltapäivällä ajoittain navakkaa - kovaa, mutta illalla matalapaineen keskuksen saapuessa tuulet heikkenivät. Lämpötila kävi yöllä etenkin idän sisämaassa hetken lievästi pakkasella, mutta etenkin etelärannikolla - lounaassa pilvet ja voimistunut tuuli pitivät lämpötilat vähän plussalla. Iltapäiväksi lämpötila kohosi lumettomilla alueilla +5 asteen vaiheille ja muutoin +1 ja +4 asteen välille; illalla viileni vain hitusen.

Keskiviikkona 11.3. matalapaineen keskus siirtyi Etelä- ja Keski-Suomen yllä heikkenevänä idemmäksi, jolloin yöllä - aamulla oli aluksi heikkoja suunnaltaan vaihtelevia tuulia ja runsaspilvisessä säässä vesi-räntäkuuroja tuli heikosti sisämaassa. Aamusta ja länsiosista lähtien koleampi pohjoistuuli valtasi alaa navakkapuuskaisena ja sää alkoi selkenemään; viimeisenä iltapäivällä itäosissa. Illalla tuuli heikkeni kääntyen koilliseen ja selkeä sää tuli kauttaaltaan pääosaan. Lämpötila oli yöllä enimmäkseen +1 ja +3 asteen välillä eikä iltapäivällä paljoa siitä lämmennyt; länsiosissa päästiin reiluun +5 asteeseen. Illalla alkoi pakastumaan yleisesti.

Torstaina 12.3. korkeapaineen keskusalueen muodostuminen Etelä-Suomen ylle toi laajasti kokonaan selkeää säätä koko päivän ajan - taajamissa katupölyongelma kasvoi ennätykselliseksi; ruuhka-ajat pahimpia. Tuulet olivat heikkoja ja enimmäkseen idän ja pohjoisen väliltä; ajoittain oli myös tyyntä etenkin yöllä ja illalla sekä sisämaan puolella. Yölämpötila oli sisämaassa -5 asteen vaiheilla ja paikoin lähes -10 astettakin tyynimmillä alueilla ja etelärannikolla - lounaassa nollan vaiheilla - pari astetta pakkasella. Päivälämpötila nousi +5 asteen vaiheille; lämpimintä lumettomilla etelä-lounaisosan alueilla.

Perjantaina 13.3. korkeapaine vahvistui edelleen, mutta sen keskusalue alkoi siirtyä Etelä-Suomesta hieman idemmäksi ja alkoi siksi päästää itä-kaakkoistuulia etenkin etelärannikolle, missä tuuli olikin ajoittain kohtalaista. Sisämaassa oli paljon tyynempää. Sää oli yhä kokonaan selkeää koko päivän ajan - Katupölysumut jatkuivat taajamissa. Yölämpötila oli sisämaassa -5 ja -10 asteen välillä; itäosassa paikoin jopa -10 asteen vaiheilla. Etelärannikolla-lounaassa oli korkeintaan parisen astetta pakkasta. Iltapäivän maksimilämpötilat olivat +5 asteen vaiheilla ja etelän-lounaan lumettomilla alueilla +5 ja +8 asteen välillä.

Lauantaina 14.3. korkeapaineen keskusalue oli n. itä-länsisuunnassa venyneenä Venäjältä Etelä-Suomen yli Skandinaviaan, jolloin sisämaassa jatkui enimmäkseen hyvin heikkotuulinen - ajoittain tyyni ilma. Etelärannikolle ulottui yhä heikkoja - kohtalaisia itä-kaakkoistuulia. Muutoin oli yhä aurinkoista, mutta suihkuvirtausten etelästä käsin ripottelemia vähäisiä untuvapilvilauttoja oli hajanaisesti lähes koko päivän mittaan - Katupölysumut jatkuivat taajamissa. Yölämpötila pysyi edelleen sisämaassa -5 ja -10 asteen välillä ja etelärannikolla-lounaassa 0 ja -4 asteen välillä. Iltapäivän maksimilämpötilat olivat edellispäivää vähän laajemmin ja vahvemmin +5 ja +9 asteen välillä, mutta muutoin samat.

Sunnuntaina 15.3. korkeapaine vahvisti otettaan entisestään ja sen keskusalueeksi muodostui Suomen itäreuna. Tällöin etelän ja idän väliset tuulet olivat suuntana vallitsevia, mutta etelärannikollakin tuulet olivat edellispäiviä heikompia; etenkin idän sisämaassa oli ajoittain tyyntä. Vähäiset untuvapilvet kaikkosivat yöllä ja loppupäivä oli taas laajasti kokonaan selkeä - Katupölysumut jatkuivat taajamissa. Yölämpötila oli edelleen sisämaan -5 ja -10 asteen väliltä etelärannikon-lounaan 0 ja -4 asteen välille, mutta yleensä lievästi aikaisempaa miedommissa pakkasissa. Päivälämpötila kohosi edellispäiviä selvästi korkeammalle eli sisämaan lumettomilla alueilla +10 asteen vaiheille ja oli muutoin +6 ja +9 asteen välillä.

Sääennustetta viikolle 12 suursäätilallisena analyysinä Euroopan mittakaavassa >>

Alkaneen viikon säästä on jo toteutunut maanantai ja tiistai sekä osa keskiviikosta - Yhteen vetona niistä voidaan tässä todeta, että korkeapaine jatkoi vahvana lähes paikallaan olemista, missä sen keskus pysyi n. Suomen kaakkoispuolella ja sen vaikutus kattoi laajasti manner-Eurooppaa, Fennoskandiaa ja Länsi-Venäjää - Korkeapaineen alueella päivälämpötilat ovat jatkaneet kohoamistaan jopa ajankohtaan nähden hyvin korkeiksi ja leutoa suojasäätä on päässyt leviämään korkeapaineen pohjoispuolitse lännestä myös Uralille ja Lappikin on pysynyt hyvin leutona. Öisin pakkasta on kuitenkin yhä esiintynyt Fennoskandiassa ja Länsi-Venäjällä, missä Uralilta on poistunut talvisemman ilmalaikun kera Kaspianmeren pohjoispuolelle vielä melko ankariakin yöpakkasia. Manner-Euroopassa on ollut vain paikoin hallan vaaraa ja muutoin leudon - lämpimähkön keväistä, mutta paikoin kuurosateita ja etenkin Britteinsaarilla kosteampaakin. Atlantin - Jäämeren matalapaineet ovat pysyneet kuitenkin yhä korkeapaineen takia ulottumasta Eurooppaan, mutta Välimeren keskivaiheille on taas jäänyt matalapainetta paikoin rankkoinekin sateineen ja pientä matalapainetta on tullut myös Espanjan tienoille.

Jatkossa Fennoskandia, Länsi-Venäjä melko laajasti sekä suurin osa manner-Eurooppaa kokee kylmenemisen - Se on alkanut tänään keskiviikkona tuon korkeapaineen alettua venymään yhä kapeammaksi itä-länsisuuntaiseksi vyöhykkeeksi Suomen eteläpuolella samalla, kun Lapin pohjoisreunalta on ollut siirtymässä voimistuva matalapaine itään tuoden myöhemmin Uralille lumipyryjä. Sen länsipuolitse aluksi Fennoskandia saa to-pe aikana kylmää ilmaa Jäämereltä, kun em. korkeapaine jakautuu itä- ja länsipuoliskoihin Suomen eteläpuolella; yhtäältä Britteinsaarten länsipuolelle ja toisaalta kauas Venäjälle. Ylihuomenna pe Islannin suunnasta tulee pieni matalapaine Etelä-Skandinaviaan, jonka liikerata on sitten la-su aikana Puolan ja Etelä-Baltian yli Venäjälle; sen jälkipuolella Fennoskandiaan jo aikaisemmin päässyt kylmä ilma purkautuu kylminä koillistuulina manner-Eurooppaan, kun samalla Britteinsaarten yli itään työntyy uutta korkeapainetta. Kylmyys manifestoituu Fennoskandiassa päivälämpötilojenkin laskemisena pakkaselle; erityisesti Lapissa tulee useita asteita pakkasta yötä-päivää. Manner-Euroopassakin voi tuosta em. matalapaineesta sataa räntää - lunta paikoin ja halla-lievät yöpakkaset palaavat ja päivälämpötilat laskevat alle +10 asteen.

Kuitenkin Mustanmeren länsi- ja pohjoispuolille jää vielä viikonlopuksi kaistale lämmintä kevätsäätä, missä +15 astetta ylittyy monin paikoin päivisin. Myös Länsi-Venäjän eteläisimpiin osiin riittää kevätlämpöä, mutta laajasti pohjoisosissaan tulee takatalvea pakkasineen ja paikoin lumisateineen ja Uralin pohjoisosissa yöpakkaset saattavat vielä kerran kiristyä -30 asteen vaiheille em. matalapaineen jälkeen.

Välimerellä alkuviikon aikana länsiosissa ollut epävakaisen ja matalapaineisen sään alue levittäytyy viikon loppupuolella laajemmin idemmäksi ja se saa tuosta manner-Eurooppaan tulevasta kylmästä purkauksesta vielä lisää energiaa viikonloppuna, joten viileämpää ja paikoin rankkojakin sateita sisältävää säätä on tulossa siellä laajasti.

Ensi viikon 13 alussa näyttäisi Islannin suunnasta tulevan matalapaine suoraan Fennoskandian päälle, joka yhtäältä tuo vähän leudompaa säätä mukanaan, mutta etenkin Lapissa se tietää vielä lumipyryisiä talvikelejä ja ei etelämpänäkään säästytä kokonaan lumisateilta plussakelien paluusta huolimatta. Manner-Eurooppaan se matalapaine tuo myös uudestaan leudompaa kevätsäätä, mutta parhain lämpöaalto näyttäisi kuitenkin suuntautuvan ensi viikolla etelästä Alppien ja Mustanmeren välistä Itä-Eurooppaan ja siitä Mustanmeren pohjoispuolelle ja Länsi-Venäjän eteläosiin; lähinnä siis vain niillä alueilla kevät voisi ottaa hurjaa hyppyä eteen päin... Sääennustekartoilla näkyy puolestaan Välimerelle ensi viikolle hyvin erikoista - Aluksi siellä poutaantuisi, mutta sitten pian niinkin erikoisesta suunnasta kuin Länsi-Saharasta (Saharassakin siis tulisi monin paikoin runsaita sateita!) tulisi reipassateinen matalapaine keskiselle Välimerelle!....

Sääennustetta Etelä-Suomen tarkastelualueelle tarkemmin >>

Alkaneen viikon säästä on jo toteutunut maanantai ja tiistai sekä osa keskiviikosta:

Maanantaina 16.3. ja tiistaina 17.3. - Yhteen vetona niistä voidaan tässä todeta, että korkeapaineinen sää on jatkunut lähes samanlaisena molempina päivinä eli sää on ollut muutoin selkeää, mutta ajoittain taivaalla on seilannut vähäisiä ja hajanaisia untuvapilvilauttoja - Katupölysumut ovat jatkuneet edelleen ruuhka-aikoina, mutta hieman vähentyneet viime viikosta. Toisaalta tiistaina ilmamassa itsessäänkin muuttui hieman utuisemmaksi aikaisempaa kosteampana. Yölämpötiloissa pakkaset ovat vähitellen heikentyneet, mutta sisämaassa -5 asteen kylmemmällekin puolelle on vielä päästy. Päivälämpötilat ovat sen sijaan asettuneet hyvin korkeiksi ajankohtaan nähden; sisämaassa lumettomalla alueella jopa +10 ja +13 asteen välille ja etelärannikolla sekä vielä lumisilla itäosan paikoillakin paikoin +10 asteen vaiheille.

Keskiviikkona 18.3. Tänään keskiviikkona on ollut hyvin samanlainen päivä kuin nuo edelliset kaksi, joskin untuvapilvilauttailu on ollut aikaisempaa hieman runsaampaa ja ilmamassan utuisuus vahvempaa - aamu- ja iltaruskot olivat hienoja. Katupölysumut jatkuivat taajamissa. Tuulet ovat olleet vielä hyvin heikkoja ja ajoittain on ollut tyyntä. Yölämpötila oli sisämaassa -5 asteen vaiheilla ja etelärannikolla - lounaassa 0 ja -4 asteen välillä. Päivälämpötila kohosi sisämaassa lumettomalla alueella jälleen jopa +10 ja +13 asteen välille ja meren äärelläkin monin paikoin +10 asteen tienoille.

Mainittakoon tässä erikseen, että tiistain illasta keskiviikon yöhön myös Etelä-Suomessa nähtiin näyttäviä revontulia!

Sitten ennustetta >>

Torstaina 19.3. alkaa luoteesta lähestymään kylmä rintama ja ennen sitä länsituulet voimistuvat kohtalaisiksi - ajoittain navakoiksi. Pilvisyys on aluksi untuva- ja harsopilvilauttailua ja rintaman kohdalla on todennäköisesti vyöhykkeellistä ylä- ja keskipilvimassaa hetken runsaastikin, mutta rintaman ylitykseen ei näytä liittyvän sateita. Puoleen yöhön mennessä rintama on siirtynyt etelärannikoltakin etelään ja pilvisyys alkaa vähetä ja ilmamassan utu hälvenee. Samalla tuuli heikkenee ja kääntyy luoteeseen. Yölämpötila on sisämaassa -2 ja -5 asteen välillä ja etelärannikolla-lounaassa nollan vaiheilla. Päivälämpötila kohoaa vielä laajasti +10 asteen vaiheille.

Perjantaina 20.3. aluksi vallitsevat heikkenevät luoteis-pohjoistuulet ja iltapäiväksi voi jopa tyyntyä osassa aluetta. Etelä-Skandinaviasta Baltiaan siirtyvä uusi matalapaine voi kuitenkin voimistaa illalla itä-koillistuulia etenkin etelärannikolla. Pilvisyys on vaihtelevaa, mutta em. eteläpuolinen matalapainetoiminta voi runsastuttaa pilvisyyttä ajoittain varsinkin etelärannikolla. Sateet eivät kuitenkaan näytä ulottuvan Baltiasta Suomeen; mahdolliset sateet olisivat lunta illalla. Yölämpötila on -1 ja -5 asteen välillä; kylmintä sisämaassa. Päivälämpötila voi kohota etelärannikolla vielä +5 asteen vaiheille, mutta sisämaassa se jää +1 ja +4 asteen välille. Illalla sisämaassa pakastaa.

Lauantaina 21.3. Baltian matalapaine väistyy Venäjälle, jolloin tuulet kääntyvät koillisesta pohjoiseen ollen aluksi etenkin etelärannikolla kohtalaisia - navakoita, mutta heikkenevät päivän mittaan, kun lännestä lähestyy korkeapaineen selänne. Pilvisyys on aluksi runsasta etenkin etelärannikon tuntumassa, mutta aamusta alkaen selkenee osaksi; iltapäivällä voi olla ohutta kumpupilvisyyttä ja illalla selkenee kokonaan. Yölämpötila on etelärannikolla runsaan pilvisyyden ja tuulten takia nollan vaiheilla - vain lievästi pakkasella, mutta sisämaassa voi olla n. -5 astetta. Päivälämpötila jäänee sisämaassa lievästi pakkaselle ja vain etelärannikolla-lounaassa se voi nousta asteen-pari plussalle. Illalla pakastuu reippaasti koko alueella.

Sunnuntaina 22.3. yöllä alueen ylle tulee lännestä korkeapaineen selänne, jolloin tuulet tyyntyvät ja sää on laajasti selkeää. Yöpakkanen voi olla siten yllättävän kireää paikoin - Sisämaassa etenkin idässä minimilämpötila voi laskea -10 asteen kylmemmälle puolelle ja etelärannikollakin -5 asteen vaiheille. Iltapäivällä lännestä alkaa tulla seuraavan matalapaineen rintamasysteemin etummaisia ylä- ja keskipilviä ja illaksi länsiosiin ehtinee jo lumi-räntäsateita. Samalla länsi-lounaistuulet voimistuvat ja ne voivat olla illalla jopa navakoita-kovia. Päivälämpötila kohoaa ennen sateita nollan vaiheille - asteen pari plussalle; leudointa lännessä. Illalla lämpötila pysyy lähes ennallaan.

Ensi viikon 13 alussa odotellaan tarkastelualueelle suureksi osaksi runsaspilvistä, ajoittain vesi- ja räntäsateista, länsituulista ja melko syksyisen oloisesti 0 ja +5 asteen välissä pysyviä lämpötiloja vain hyvin pienellä vuorokausivaihtelulla; auringon paistaessa voi päivälämpötila nousta selvästi yli +5 asteen / +10 asteen vaiheille...

Luontohavaintoja Etelä-Suomesta viikolta 11 ja ennusteena viikolle 12 >>

Tarkastelualueen lumipeitteet olivat sulaneet melkein kokonaan jo suuresta osasta tarkastelualuetta viime viikon loppuun mennessä - Kaakonkulma-Lahden seutu-Pirkanmaan -linjan eteläpuolella lunta oli havaittavissa enää lähinnä aurattujen kasojen jäänteissä, mutta toisaalta myös varjoisimmilla paikoilla laikkuina, kuten metsäisillä pohjoisrinteillä, peltojen etelä-lounaisreunoilla jne. Tuon em. linjan pohjoispuolella lunta oli jäljellä viime viikon päätteeksi vielä selvästi enemmän, kuten metsissä melko yhtenäisestikin useita senttejä, mutta avoimilla paikoilla sielläkin mm. pellot paljastuivat yli puoliksi - lähes kokonaan lumesta vapaiksi. Tällä meneillään olevalla viikolla 12 hyvin lämpimät päivät ovat jatkaneet viimeisten lumirippeiden sulattamista, mutta se on ollut yöpakkasten hidastamaa ja myös siksikin hidasta, koska viimeisiä lumirippeitä on enää siis lähinnä vain varjopaikoilla.

Jatkossa tällä viikolla tuo kylmeneminen ei tuokaan lumisateita, joten lumitilanne pysyy loppuviikolla lähes ennallaan eli lunta löytyy laikuittain enää lähinnä tuon kaakonkulma-Lahden seutu-Pirkanmaan -linjan pohjoispuolella. Sitten tuo em. su-ma yön sadealueen tulo voi tuoda uutta lunta ainakin sisämaahan pari-kolme senttiä, mutta sitä seuraavassa plussakelissä se sulaa melko nopeasti pois jo maanantain aikana / viimeistään tiistaina.

Routaa ei ole enää ollut etenkään etelärannikolla - lounaassa, mutta sisämaahan sitä lienee jäänyt paikoin laikuittain ainakin varjopaikoille. Viime viikolta saakka vallinneet yöpakkaset ovat jäädyttäneet maata uudestaan pinnalta parisen senttiä joka yö, mutta iltapäivien lämmöissä se on sulanut aina pois kokonaan lukuun ottamatta varjoisimpia paikkoja, missä etenkin sisämaassa sulaminen on jäänyt aina osittain kesken uusien yöpakkasten tultua: Varsinaista uutta routaa ei ole kuitenkaan muodostunut - Jatkossa tuo viikonlopun kylmeneminen aiheuttaa maan jäätymistä taas parin-kolmen sentin verran, mutta iltapäivienkin kylmyys on sen verran vahvaa, että vain aurinkoisimmilla paahdepaikoilla maa ehtii sulaa öiden välissä. Ensi viikon 13 alun leudompi plussakeli ympärivuorokautisesti sulattaa uudestaan jäätyneen maan kokonaan.

Vähät vesistöjäät ovat yöpakkasista huolimatta jatkaneet myös sulamistaan, vaikka öisin etenkin sisämaassa on syntynyt jo jäistä vapautuneisiin vesiin myös uusia jääriitteitä / ohuita jääkansia. Lisäksi vanhat jäät ovat yöpakkasissa kovettuneet sen verran, että niiden sulamiset päivisin ovat olleet melko hitaita - Tästä huolimatta kokonaisuutena jäistä vapautuneet vesistöosat ovat kasvaneet vähitellen ja siten mm. seisovavetisillä järvilläkin on myös tullut sula-aukkoja ja virtaavavetisillä järvillä kokonaan jäistä vapautuneet osat ovat laajentuneet edelleen. Vanhat jäät ovat pysyneet paksuimmillaan 10 ja 30 sentin välillä - Jatkossa tuo viikonlopun kylmin vaihe voi jäädyttää jo vapaita vesiä uudestaan melko laajastikin / yhtenäisestikin, mutta virtapaikoilla sula-alueet säilyvät hyvin. La ja varsinkin su iltapäivälämpö on kuitenkin niin vähäistä, ettei silloin sulamista juuri tapahdu. Ensi viikolla 13 uudet jäät sulavat sitten melko nopeasti pois...

Joet ja ojat ovat laskeneet virtaamiltaan, mikä on tavallaan ajankohtaan nähden hyvin erikoista, koska varsinainen kevättulva-aika on täten päättynyt jopa lähes kuukauden etuajassa. Jatkossakaan ei oja- ja jokivirtaamiin ole tulossa merkittävästi uutta nousua; ensi viikon 13 alun sulaminen ja sateet eivät tuota runsaasti vettä valuma-alueille, mutta maaperä kastuu uudestaan jo yllättävän paljon kuivumaan ehtineiltä paahdepaikoiltaankin.

Merellä jäärippeitä löytyy Suomenlahden osalta enää lähinnä itäosan sisälahdista ja paikoin rantaviivan tuntumasta haurastuneina osina, lauttoina ja ajojäämassoina. Muutoin Suomenlahden länsiosissa ja Selkämerelläkin jäärippeitä on enää vain paikoin siellä täällä sisälahdissa. Sen lisäksi pintavesien lämpötilat ovat jo nousseet varsin lähellä rantaakin +1 asteen yläpuolelle, mutta ulapalla pintavesilämpötilat ovat pysyneet +1 ja +4 asteen välillä; lämpimimmät vedet ulottuvat Pohjois-Itämereltä Saaristomerelle - Jatkossa tuo viikonlopun kylmeneminen voi tehdä lievästi uutta jäätä lähinnä vain Suomenlahden itäosan rannikolle - sisälahtiin. Sitten nekin jäät sulavat helposti pois ensi viikon 13 leudommassa säässä...

Kasvillisuuden kevääseen herääminen harppasi viime viikolla 11 sen verran eteen päin, että lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) aloittivat kukintansa ensin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ja nyttemmin niiden kukinta on viimeisten 3 - 4 vuorokauden iltapäivälämmöissä levinnyt koko Etelä-Suomeen. Haapa (Populus tremula) ja monet pajut (Salix sp.) eivät ole vielä päässeet yleisen kukinnan alkuun, vaikka niiden norkkoaiheet ovat erittäin paljon kasvaneita ajankohtaan nähden; yksittäisillä etelärannikon-lounaan lämpimimmillä kasvupaikoilla hedehaapojen norkkoja on kuitenkin jo vähän saavuttanut kukinta-astetta.

Myös monet sipulikasvit ovat kasvaneet jo varsin suuriksi ensiversoiltaan varsinkin ensimmäisenä lumettomaksi sulaneilla alueilla ja aurinkoisimmilla kasvupaikoilla; siten varhaisimmat kukkijat ovat aloittaneet kukintansa monin paikoin, kuten talventähti (Eranthis hyemalis) ja lumikellot (Galanthus sp.). Myös krookusten (Crocus sp.), narsissien (Narcissus sp.) ja tulppaanien (Tulipa sp.) ensiversoja on monin paikoin selvästi ja vihreästi näkyvillä sekä perennoista monilla, kuten päivänliljoilla (Hemerocallis sp.) ja kurjenmiekoilla (Iris sp.). Näsiäkin (Daphne mezereum) on jo aloittanut kukintansa monin paikoin. Luonnossa näkyy paikoin leskenlehden (Tussilago farfara) ja sinivuokon kukintaa (Hepatica nobilis).

Nurmikot ovat alkaneet vihertymään etenkin ensimmäisenä lumettomiksi päässeillä alueilla ja niillä nimen omaan aurinkoisilla eteläseinustoilla, etelärinteillä ja eteläluiskilla. Maaseudun pelloilla samoin lievää kasvua on jo tapahtunut viime syksynä oraantuneilla rukiilla ja syysvehnällä varsinkin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla.

Monilla varhain lehteen puhkeavilla puilla ja pensailla silmut ovat selvästi turvonneet avautumisen partaalle, kuten terttuseljalla (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervolla (Sorbaria sorbifolia), taikinamarjalla (Ribes alpinum), monilla kuusamilla (Lonicera sp.) ja hieman tuomellakin (Prunus padus).

Yöpakkaset ovat olleet näille ensikasvun yrityksille toki hidastava / jumittava seikka etenkin sisämaassa, mutta aurinkoinen sää iltapäivisin on ollut jo yllättävän lämmintä kasvua varten varsinkin tällä meneillään olevalla viikolla 12.

Jatkossa tuo viikonlopun kylmä vaihe keskeyttää lämpimimpienkin paikkojen kasvuyritykset eikä ensi viikon 13 leudompikaan säävaihe epävakaisena pysty kasvua vielä kunnolla palauttamaan saati yleisemmin aloittamaankaan. Näille ensikasvulaisille tuo tuleva la-su välinen yöpakkanen varsinkin sisämaassa voi olla hieman vioituksia aiheuttava, mutta muutoin näiden kasvaneiden lajien pakkasenkesto on hyvää.

Mainittakoon vielä lopuksi, kuinka viime viikolta 11 alkaen lämpiminä iltapäivinä luonnossa on alkanut näkymään monia hyönteisiä lentelemässä, kuten hyttysiä, kärpäsiä ja jopa perhosiakin; kaikki nämä ovat olleet erittäin paljon etuajassa normaaliin verrattuna. Tuo tuleva viikonlopun kylmä vaihe voi olla monille näistä herääjistä melko kohtalokkaan kylmä varsinkin sisämaassa tuon la-su välisen melko kireän yöpakkasen takia. Linnuista olen nähnyt Espoon Leppävaaran pelloilla viime päivinä meriharakkaa ennen aikaisena paluumuuttajana.