Sääraportin julkaisu on taas viivästynyt paremmasta alkuviikon kohdasta tänne keskiviikon iltaan, mutta toisaalta säähän on pysynyt hyvin samanlaisena viime viikon 11 lopulta tähän hetkeen saakka eli pääosassa on ollut vahva ja pysyvä korkeapaine Pohjois-Euroopassa, joka on tuonut tarkastelualueella joka päivä selkeitä - vähäpilvisen aurinkoisia kevätsäitä, mutta myös yöpakkasia ja heikoissa tuulissa erittäin pahoja katupölyongelmia liikenteiden ruuhka-aikoina. Aluksi viime viikon puolella tuo korkeapainesää oli koleampaa myös päivisin, mutta tämän meneillään olevan viikon 12 aikana iltapäivien maksimilämpötilat ovat saavuttaneet ajankohtaan nähden erittäin korkeita yli +10 asteen lukemia etenkin sisämaassa lumettomimmilla alueilla.
Jatkossa huominen to on vielä melko lämmin, mutta viikonloppua sävyttää aikaisempaa selvästi kylmempi pohjoisvirtaus, missä kylmin vaihe on la-su aikana melko kireiden yöpakkasten ja vain nollan vaiheilla olevien päivälämpötilojen kera. Lunta ei kuitenkaan tuossa vaiheessa tule, mutta su-ma aikana leudomman länsivirtauksen ja matalapaineen edellä tulevassa sadealueessa voi sitten tulla tilapäisesti uutta lunta...
Termisen kevään eteneminen täten vain keskeytyy viikonloppuna, muttei peruunnu ja se jää kehitysasteeltaan vielä paljon etuaikaiseksi ensi viikollekin tultaessa. Katupölyongelma puolestaan katoaa huomenna to tuulisemman ja sittemmin ensi viikon 13 alussa kosteamman sään myötä.
Suursäätilasta toteutuneen sään osalta viikolle 11: .
Maanantaina Britteinsaarten pohjoisosiin saapui lounaasta pieni ja pippurinen myrskymatalapaine. Samalla Fennoskandiaan edeltäneenä su lounaasta ulottunut lämpöaalto hieman taantui kuivemmassa länsivirtauksessa ja manner-Euroopassa tuo lämpimin kevätilma kurottui lännestä itäosiin (Puolassa n. +15 astetta), Lounais-Venäjälle ja kohti Mustanmeren pohjoisosia. Samalla Jäämeren voimakkaan matalapaineen auttamana suojasäätä pääsi länsi-lounaisvirtauksessa taas laajasti Länsi-Venäjälle ja tässä vaiheessa myös Kaspianmeren pohjoispuolella alkoi leudontumaan aikaisempaa selvemmin. Välimeren keskivaiheille jäi vielä kuurosateita, mutta lännessä (Espanjan seutu) jatkui hyvin lämmin poutasää.
Sitten tiistaina tuo em. Britteinsaarten raju matalapaine siirtyi heikkenevänä kohti Suomea leudohkossa säässä ja ke aikana se kuoli pois Suomen itäreunalla. Samalla ti-ke aikana Länsi-Eurooppaan muodostui korkeapaine, josta ulottui pian selännettä Skandinaviaan ja sää siten viileni hieman Fennoskandiassa. Pohjois-Atlantilla jatkui kuitenkin rajujen matalapaineiden muodostuminen, joista yksi pieni sivalsi myrskytuulineen taas Britteinsaarten luoteiskulmaa ke aikana siirtyessään Norjanmerelle lounaasta ja toinen to aikana samaa reittiä; tämä toi kuitenkin Länsi-Eurooppaan lämpimän Espanjan suunnalta yhä lisää kevätlämpöä. Toisaalta suuressa osassa Itä-Eurooppaa ja Mustanmeren pohjoispuolella säilyi melko lämmintä kevätsäätä ja Kaspianmeren pohjoisreunallakin keväistyi selvästi, mutta myös kuurosateista epävakaisuutta muodostui siellä - Länsi-Venäjällä lounaisvirtaus heikkeni ja siten yöpakkaset palasivat; korkeapainetta siirtyi lännestä Kaspianmeren pohjoispuolelle, joka toi sen keskusalueelle Etelä-Uralille kovimmat yöpakkaset.
Sitten loppuviikon osalta iso korkeapaine muodostui aluksi tuosta em. Skandinaviaan etelästä ulottuvasta selänteestä Suomeen to aikana ja sitten se vahvistui keskukseltaan Fennoskandian ylle itä-kaakkoispainotteisesti loppuviikoksi siten, että itä-länsisuunnassa hieman pitkulaisena se alkoi ylläpitää eteläpuolellaan Kaspianmeren pohjoispuolelta itävirtausta, joka ulottui ajoittain eteläisimpään Suomeen ja lopulta aina Länsi-Eurooppaan saakka, kun se ulotti samalla selännettä Skandinavian kautta Britteinsaarille - Tämän virtauksen mukana pääsi idästä hieman kylmempää ilmaa Eurooppaan ja Fennoskandiaan, jolloin kevään edistyminen / saapuminen hieman hidastui >> Fennoskandiassa yöpakkasia ja manner-Euroopassa sekä Britteinsaarten sisäosissa hallanvaaraa.
Toisaalta tuo korkeapaine alkoi pitää Pohjois-Atlantin - Jäämeren voimakkaita matalapaineita ulottumasta Eurooppaan, mutta niiden ja ko. korkeapaineen välinen lounaisvirtaus pääsi Atlantilta kiertymään Lappiin ja siitä länsi-luoteistuulina Uralille, joten Lapissa sää alkoi leudontua yllättävän paljon (päivisin reilusti suojaa) ja lopulta Uralillakin ja laajemmin Länsi-Venäjällä; toisaalta paikoin reilumpia yöpakkasiakin esiintyi etenkin alkuun. Mustanmeren pohjoispuolella ja Kaspianmeren ympäristössä tosin säilyi muutenkin monin paikoin lämmintä kevätsäätä (päivälämpötilat ajoittain n. +15 - +20 astetta), mutta yhä myös sateita; Mustanmeren ympäristössä paikoin runsaastikin. Viikon loppua kohden tuon korkeapaineen alueella ja sen eteläpuolisessa itävirtauksessa alkoi tapahtumaan lämpenemistä etenkin päivälämpötilojen osalta eli kevät alkoi taas etenemään vahvemmin mm. Fennoskandiassa ja Suomessa. Toisaalta sunnuntaina Uralille pääsi Jäämereltä tilapäisesti tuulinen annos talvista pakkasilmaa.
Välimeren länsipuoliskolla jatkui lähes koko viikon enimmäkseen poutainen ja etenkin siellä lämmin kevätsää (Espanjan seudulla aluksi paikoin jopa hellettä), mutta itäosissa sekä siis myös Mustanmeren alueella oli matalapaineisempaa runsainekin sateineen. Viikonloppuna itäosissa poutaantui osaksi, mutta keskiosissa muodostui pientä matalapainetta paikoin rankkoine kuurosateineen, minkä länsipuolella viileämpää säätä pääsi koillisesta Espanjan seudullekin.
Etelä-Suomen tarkastelualueen toteutuneesta säästä tarkemmin: .
Maanantaina 9.3. alueen ylitti yöllä heikko kylmä rintama luoteesta kaakkoon, mikä toi paikoin heikkoja vesikuuroja; heti rintaman jälkeen heikot tuulet kääntyivät länteen ja iltapäivällä tuuli oli kohtalaista. Samalla ilman utu hälveni ja sää alkoi selkenemään, mutta rintaman takareunan jyrkkärajainen harso-verhopilvireuna etääntyi aamupäivän ja alkuiltapäivän aikana vain hitaasti etelämmäksi. Muutoin lähes koko loppupäivä oli selkeä ja kirkkaan kuulas, joskin iltapäivällä sisämaassa havaittiin paikoin lumettomilla alueilla vuoden ensimmäisiä kumpupilvihattaroita hyvin vähän. Illalla lännestä alkoi tulla tuon Britteinsaarilta lähestyneen matalapaineen sadealueen uusia ylä- ja keskipilvilauttoja. Lämpötila oli yöllä - aamulla erittäin korkea ennen kuivemman ja vähän kylmemmän ilman saapumista; lähes koko alueella +5 asteen vaiheilla ja vain pohjoisimmassa osassa kerkesi kylmetä lähelle nollaa. Iltapäivän korkeimmat lämpötilat pääsivät kuitenkin koko alueella +5 ja +9 asteen välille siten, että lämpimintä oli etelärannikolla; pääkaupunkiseudulla mm. saavutettiin paikoin +10 astetta. Illalla lämpötila laski paikoin nollan vaiheille.
Tiistaina 10.3. lounaasta lähestyvä matalapaine ja sen rintamasysteemi epävakaisti sään - Jo yöllä lounaistuulet voimistuivat, sää pilvistyi lännestä alkaen ja rintamasateita heikkoina / ajoittain kohtalaisina tuli aamusta alkaen lännessä ja päivän mittaan ne siirtyivät idemmäksi; sateiden olomuoto oli vettä. Illalla poutaantui suureksi osaksi pilvisyyden pysyessä runsaana. Lounaistuuli oli iltapäivällä ajoittain navakkaa - kovaa, mutta illalla matalapaineen keskuksen saapuessa tuulet heikkenivät. Lämpötila kävi yöllä etenkin idän sisämaassa hetken lievästi pakkasella, mutta etenkin etelärannikolla - lounaassa pilvet ja voimistunut tuuli pitivät lämpötilat vähän plussalla. Iltapäiväksi lämpötila kohosi lumettomilla alueilla +5 asteen vaiheille ja muutoin +1 ja +4 asteen välille; illalla viileni vain hitusen.
Keskiviikkona 11.3. matalapaineen keskus siirtyi Etelä- ja Keski-Suomen yllä heikkenevänä idemmäksi, jolloin yöllä - aamulla oli aluksi heikkoja suunnaltaan vaihtelevia tuulia ja runsaspilvisessä säässä vesi-räntäkuuroja tuli heikosti sisämaassa. Aamusta ja länsiosista lähtien koleampi pohjoistuuli valtasi alaa navakkapuuskaisena ja sää alkoi selkenemään; viimeisenä iltapäivällä itäosissa. Illalla tuuli heikkeni kääntyen koilliseen ja selkeä sää tuli kauttaaltaan pääosaan. Lämpötila oli yöllä enimmäkseen +1 ja +3 asteen välillä eikä iltapäivällä paljoa siitä lämmennyt; länsiosissa päästiin reiluun +5 asteeseen. Illalla alkoi pakastumaan yleisesti.
Torstaina 12.3. korkeapaineen keskusalueen muodostuminen Etelä-Suomen ylle toi laajasti kokonaan selkeää säätä koko päivän ajan - taajamissa katupölyongelma kasvoi ennätykselliseksi; ruuhka-ajat pahimpia. Tuulet olivat heikkoja ja enimmäkseen idän ja pohjoisen väliltä; ajoittain oli myös tyyntä etenkin yöllä ja illalla sekä sisämaan puolella. Yölämpötila oli sisämaassa -5 asteen vaiheilla ja paikoin lähes -10 astettakin tyynimmillä alueilla ja etelärannikolla - lounaassa nollan vaiheilla - pari astetta pakkasella. Päivälämpötila nousi +5 asteen vaiheille; lämpimintä lumettomilla etelä-lounaisosan alueilla.
Perjantaina 13.3. korkeapaine vahvistui edelleen, mutta sen keskusalue alkoi siirtyä Etelä-Suomesta hieman idemmäksi ja alkoi siksi päästää itä-kaakkoistuulia etenkin etelärannikolle, missä tuuli olikin ajoittain kohtalaista. Sisämaassa oli paljon tyynempää. Sää oli yhä kokonaan selkeää koko päivän ajan - Katupölysumut jatkuivat taajamissa. Yölämpötila oli sisämaassa -5 ja -10 asteen välillä; itäosassa paikoin jopa -10 asteen vaiheilla. Etelärannikolla-lounaassa oli korkeintaan parisen astetta pakkasta. Iltapäivän maksimilämpötilat olivat +5 asteen vaiheilla ja etelän-lounaan lumettomilla alueilla +5 ja +8 asteen välillä.
Lauantaina 14.3. korkeapaineen keskusalue oli n. itä-länsisuunnassa venyneenä Venäjältä Etelä-Suomen yli Skandinaviaan, jolloin sisämaassa jatkui enimmäkseen hyvin heikkotuulinen - ajoittain tyyni ilma. Etelärannikolle ulottui yhä heikkoja - kohtalaisia itä-kaakkoistuulia. Muutoin oli yhä aurinkoista, mutta suihkuvirtausten etelästä käsin ripottelemia vähäisiä untuvapilvilauttoja oli hajanaisesti lähes koko päivän mittaan - Katupölysumut jatkuivat taajamissa. Yölämpötila pysyi edelleen sisämaassa -5 ja -10 asteen välillä ja etelärannikolla-lounaassa 0 ja -4 asteen välillä. Iltapäivän maksimilämpötilat olivat edellispäivää vähän laajemmin ja vahvemmin +5 ja +9 asteen välillä, mutta muutoin samat.
Sunnuntaina 15.3. korkeapaine vahvisti otettaan entisestään ja sen keskusalueeksi muodostui Suomen itäreuna. Tällöin etelän ja idän väliset tuulet olivat suuntana vallitsevia, mutta etelärannikollakin tuulet olivat edellispäiviä heikompia; etenkin idän sisämaassa oli ajoittain tyyntä. Vähäiset untuvapilvet kaikkosivat yöllä ja loppupäivä oli taas laajasti kokonaan selkeä - Katupölysumut jatkuivat taajamissa. Yölämpötila oli edelleen sisämaan -5 ja -10 asteen väliltä etelärannikon-lounaan 0 ja -4 asteen välille, mutta yleensä lievästi aikaisempaa miedommissa pakkasissa. Päivälämpötila kohosi edellispäiviä selvästi korkeammalle eli sisämaan lumettomilla alueilla +10 asteen vaiheille ja oli muutoin +6 ja +9 asteen välillä.
Sääennustetta viikolle 12 suursäätilallisena analyysinä Euroopan mittakaavassa >>
Alkaneen viikon säästä on jo toteutunut maanantai ja tiistai sekä osa keskiviikosta - Yhteen vetona niistä voidaan tässä todeta, että korkeapaine jatkoi vahvana lähes paikallaan olemista, missä sen keskus pysyi n. Suomen kaakkoispuolella ja sen vaikutus kattoi laajasti manner-Eurooppaa, Fennoskandiaa ja Länsi-Venäjää - Korkeapaineen alueella päivälämpötilat ovat jatkaneet kohoamistaan jopa ajankohtaan nähden hyvin korkeiksi ja leutoa suojasäätä on päässyt leviämään korkeapaineen pohjoispuolitse lännestä myös Uralille ja Lappikin on pysynyt hyvin leutona. Öisin pakkasta on kuitenkin yhä esiintynyt Fennoskandiassa ja Länsi-Venäjällä, missä Uralilta on poistunut talvisemman ilmalaikun kera Kaspianmeren pohjoispuolelle vielä melko ankariakin yöpakkasia. Manner-Euroopassa on ollut vain paikoin hallan vaaraa ja muutoin leudon - lämpimähkön keväistä, mutta paikoin kuurosateita ja etenkin Britteinsaarilla kosteampaakin. Atlantin - Jäämeren matalapaineet ovat pysyneet kuitenkin yhä korkeapaineen takia ulottumasta Eurooppaan, mutta Välimeren keskivaiheille on taas jäänyt matalapainetta paikoin rankkoinekin sateineen ja pientä matalapainetta on tullut myös Espanjan tienoille.
Jatkossa Fennoskandia, Länsi-Venäjä melko laajasti sekä suurin osa manner-Eurooppaa kokee kylmenemisen - Se on alkanut tänään keskiviikkona tuon korkeapaineen alettua venymään yhä kapeammaksi itä-länsisuuntaiseksi vyöhykkeeksi Suomen eteläpuolella samalla, kun Lapin pohjoisreunalta on ollut siirtymässä voimistuva matalapaine itään tuoden myöhemmin Uralille lumipyryjä. Sen länsipuolitse aluksi Fennoskandia saa to-pe aikana kylmää ilmaa Jäämereltä, kun em. korkeapaine jakautuu itä- ja länsipuoliskoihin Suomen eteläpuolella; yhtäältä Britteinsaarten länsipuolelle ja toisaalta kauas Venäjälle. Ylihuomenna pe Islannin suunnasta tulee pieni matalapaine Etelä-Skandinaviaan, jonka liikerata on sitten la-su aikana Puolan ja Etelä-Baltian yli Venäjälle; sen jälkipuolella Fennoskandiaan jo aikaisemmin päässyt kylmä ilma purkautuu kylminä koillistuulina manner-Eurooppaan, kun samalla Britteinsaarten yli itään työntyy uutta korkeapainetta. Kylmyys manifestoituu Fennoskandiassa päivälämpötilojenkin laskemisena pakkaselle; erityisesti Lapissa tulee useita asteita pakkasta yötä-päivää. Manner-Euroopassakin voi tuosta em. matalapaineesta sataa räntää - lunta paikoin ja halla-lievät yöpakkaset palaavat ja päivälämpötilat laskevat alle +10 asteen.
Kuitenkin Mustanmeren länsi- ja pohjoispuolille jää vielä viikonlopuksi kaistale lämmintä kevätsäätä, missä +15 astetta ylittyy monin paikoin päivisin. Myös Länsi-Venäjän eteläisimpiin osiin riittää kevätlämpöä, mutta laajasti pohjoisosissaan tulee takatalvea pakkasineen ja paikoin lumisateineen ja Uralin pohjoisosissa yöpakkaset saattavat vielä kerran kiristyä -30 asteen vaiheille em. matalapaineen jälkeen.
Välimerellä alkuviikon aikana länsiosissa ollut epävakaisen ja matalapaineisen sään alue levittäytyy viikon loppupuolella laajemmin idemmäksi ja se saa tuosta manner-Eurooppaan tulevasta kylmästä purkauksesta vielä lisää energiaa viikonloppuna, joten viileämpää ja paikoin rankkojakin sateita sisältävää säätä on tulossa siellä laajasti.
Ensi viikon 13 alussa näyttäisi Islannin suunnasta tulevan matalapaine suoraan Fennoskandian päälle, joka yhtäältä tuo vähän leudompaa säätä mukanaan, mutta etenkin Lapissa se tietää vielä lumipyryisiä talvikelejä ja ei etelämpänäkään säästytä kokonaan lumisateilta plussakelien paluusta huolimatta. Manner-Eurooppaan se matalapaine tuo myös uudestaan leudompaa kevätsäätä, mutta parhain lämpöaalto näyttäisi kuitenkin suuntautuvan ensi viikolla etelästä Alppien ja Mustanmeren välistä Itä-Eurooppaan ja siitä Mustanmeren pohjoispuolelle ja Länsi-Venäjän eteläosiin; lähinnä siis vain niillä alueilla kevät voisi ottaa hurjaa hyppyä eteen päin... Sääennustekartoilla näkyy puolestaan Välimerelle ensi viikolle hyvin erikoista - Aluksi siellä poutaantuisi, mutta sitten pian niinkin erikoisesta suunnasta kuin Länsi-Saharasta (Saharassakin siis tulisi monin paikoin runsaita sateita!) tulisi reipassateinen matalapaine keskiselle Välimerelle!....
Sääennustetta Etelä-Suomen tarkastelualueelle tarkemmin >>
Alkaneen viikon säästä on jo toteutunut maanantai ja tiistai sekä osa keskiviikosta:
Maanantaina 16.3. ja tiistaina 17.3. - Yhteen vetona niistä voidaan tässä todeta, että korkeapaineinen sää on jatkunut lähes samanlaisena molempina päivinä eli sää on ollut muutoin selkeää, mutta ajoittain taivaalla on seilannut vähäisiä ja hajanaisia untuvapilvilauttoja - Katupölysumut ovat jatkuneet edelleen ruuhka-aikoina, mutta hieman vähentyneet viime viikosta. Toisaalta tiistaina ilmamassa itsessäänkin muuttui hieman utuisemmaksi aikaisempaa kosteampana. Yölämpötiloissa pakkaset ovat vähitellen heikentyneet, mutta sisämaassa -5 asteen kylmemmällekin puolelle on vielä päästy. Päivälämpötilat ovat sen sijaan asettuneet hyvin korkeiksi ajankohtaan nähden; sisämaassa lumettomalla alueella jopa +10 ja +13 asteen välille ja etelärannikolla sekä vielä lumisilla itäosan paikoillakin paikoin +10 asteen vaiheille.
Keskiviikkona 18.3. Tänään keskiviikkona on ollut hyvin samanlainen päivä kuin nuo edelliset kaksi, joskin untuvapilvilauttailu on ollut aikaisempaa hieman runsaampaa ja ilmamassan utuisuus vahvempaa - aamu- ja iltaruskot olivat hienoja. Katupölysumut jatkuivat taajamissa. Tuulet ovat olleet vielä hyvin heikkoja ja ajoittain on ollut tyyntä. Yölämpötila oli sisämaassa -5 asteen vaiheilla ja etelärannikolla - lounaassa 0 ja -4 asteen välillä. Päivälämpötila kohosi sisämaassa lumettomalla alueella jälleen jopa +10 ja +13 asteen välille ja meren äärelläkin monin paikoin +10 asteen tienoille.
Mainittakoon tässä erikseen, että tiistain illasta keskiviikon yöhön myös Etelä-Suomessa nähtiin näyttäviä revontulia!
Sitten ennustetta >>
Torstaina 19.3. alkaa luoteesta lähestymään kylmä rintama ja ennen sitä länsituulet voimistuvat kohtalaisiksi - ajoittain navakoiksi. Pilvisyys on aluksi untuva- ja harsopilvilauttailua ja rintaman kohdalla on todennäköisesti vyöhykkeellistä ylä- ja keskipilvimassaa hetken runsaastikin, mutta rintaman ylitykseen ei näytä liittyvän sateita. Puoleen yöhön mennessä rintama on siirtynyt etelärannikoltakin etelään ja pilvisyys alkaa vähetä ja ilmamassan utu hälvenee. Samalla tuuli heikkenee ja kääntyy luoteeseen. Yölämpötila on sisämaassa -2 ja -5 asteen välillä ja etelärannikolla-lounaassa nollan vaiheilla. Päivälämpötila kohoaa vielä laajasti +10 asteen vaiheille.
Perjantaina 20.3. aluksi vallitsevat heikkenevät luoteis-pohjoistuulet ja iltapäiväksi voi jopa tyyntyä osassa aluetta. Etelä-Skandinaviasta Baltiaan siirtyvä uusi matalapaine voi kuitenkin voimistaa illalla itä-koillistuulia etenkin etelärannikolla. Pilvisyys on vaihtelevaa, mutta em. eteläpuolinen matalapainetoiminta voi runsastuttaa pilvisyyttä ajoittain varsinkin etelärannikolla. Sateet eivät kuitenkaan näytä ulottuvan Baltiasta Suomeen; mahdolliset sateet olisivat lunta illalla. Yölämpötila on -1 ja -5 asteen välillä; kylmintä sisämaassa. Päivälämpötila voi kohota etelärannikolla vielä +5 asteen vaiheille, mutta sisämaassa se jää +1 ja +4 asteen välille. Illalla sisämaassa pakastaa.
Lauantaina 21.3. Baltian matalapaine väistyy Venäjälle, jolloin tuulet kääntyvät koillisesta pohjoiseen ollen aluksi etenkin etelärannikolla kohtalaisia - navakoita, mutta heikkenevät päivän mittaan, kun lännestä lähestyy korkeapaineen selänne. Pilvisyys on aluksi runsasta etenkin etelärannikon tuntumassa, mutta aamusta alkaen selkenee osaksi; iltapäivällä voi olla ohutta kumpupilvisyyttä ja illalla selkenee kokonaan. Yölämpötila on etelärannikolla runsaan pilvisyyden ja tuulten takia nollan vaiheilla - vain lievästi pakkasella, mutta sisämaassa voi olla n. -5 astetta. Päivälämpötila jäänee sisämaassa lievästi pakkaselle ja vain etelärannikolla-lounaassa se voi nousta asteen-pari plussalle. Illalla pakastuu reippaasti koko alueella.
Sunnuntaina 22.3. yöllä alueen ylle tulee lännestä korkeapaineen selänne, jolloin tuulet tyyntyvät ja sää on laajasti selkeää. Yöpakkanen voi olla siten yllättävän kireää paikoin - Sisämaassa etenkin idässä minimilämpötila voi laskea -10 asteen kylmemmälle puolelle ja etelärannikollakin -5 asteen vaiheille. Iltapäivällä lännestä alkaa tulla seuraavan matalapaineen rintamasysteemin etummaisia ylä- ja keskipilviä ja illaksi länsiosiin ehtinee jo lumi-räntäsateita. Samalla länsi-lounaistuulet voimistuvat ja ne voivat olla illalla jopa navakoita-kovia. Päivälämpötila kohoaa ennen sateita nollan vaiheille - asteen pari plussalle; leudointa lännessä. Illalla lämpötila pysyy lähes ennallaan.
Ensi viikon 13 alussa odotellaan tarkastelualueelle suureksi osaksi runsaspilvistä, ajoittain vesi- ja räntäsateista, länsituulista ja melko syksyisen oloisesti 0 ja +5 asteen välissä pysyviä lämpötiloja vain hyvin pienellä vuorokausivaihtelulla; auringon paistaessa voi päivälämpötila nousta selvästi yli +5 asteen / +10 asteen vaiheille...
Luontohavaintoja Etelä-Suomesta viikolta 11 ja ennusteena viikolle 12 >>
Tarkastelualueen lumipeitteet olivat sulaneet melkein kokonaan jo suuresta osasta tarkastelualuetta viime viikon loppuun mennessä - Kaakonkulma-Lahden seutu-Pirkanmaan -linjan eteläpuolella lunta oli havaittavissa enää lähinnä aurattujen kasojen jäänteissä, mutta toisaalta myös varjoisimmilla paikoilla laikkuina, kuten metsäisillä pohjoisrinteillä, peltojen etelä-lounaisreunoilla jne. Tuon em. linjan pohjoispuolella lunta oli jäljellä viime viikon päätteeksi vielä selvästi enemmän, kuten metsissä melko yhtenäisestikin useita senttejä, mutta avoimilla paikoilla sielläkin mm. pellot paljastuivat yli puoliksi - lähes kokonaan lumesta vapaiksi. Tällä meneillään olevalla viikolla 12 hyvin lämpimät päivät ovat jatkaneet viimeisten lumirippeiden sulattamista, mutta se on ollut yöpakkasten hidastamaa ja myös siksikin hidasta, koska viimeisiä lumirippeitä on enää siis lähinnä vain varjopaikoilla.
Jatkossa tällä viikolla tuo kylmeneminen ei tuokaan lumisateita, joten lumitilanne pysyy loppuviikolla lähes ennallaan eli lunta löytyy laikuittain enää lähinnä tuon kaakonkulma-Lahden seutu-Pirkanmaan -linjan pohjoispuolella. Sitten tuo em. su-ma yön sadealueen tulo voi tuoda uutta lunta ainakin sisämaahan pari-kolme senttiä, mutta sitä seuraavassa plussakelissä se sulaa melko nopeasti pois jo maanantain aikana / viimeistään tiistaina.
Routaa ei ole enää ollut etenkään etelärannikolla - lounaassa, mutta sisämaahan sitä lienee jäänyt paikoin laikuittain ainakin varjopaikoille. Viime viikolta saakka vallinneet yöpakkaset ovat jäädyttäneet maata uudestaan pinnalta parisen senttiä joka yö, mutta iltapäivien lämmöissä se on sulanut aina pois kokonaan lukuun ottamatta varjoisimpia paikkoja, missä etenkin sisämaassa sulaminen on jäänyt aina osittain kesken uusien yöpakkasten tultua: Varsinaista uutta routaa ei ole kuitenkaan muodostunut - Jatkossa tuo viikonlopun kylmeneminen aiheuttaa maan jäätymistä taas parin-kolmen sentin verran, mutta iltapäivienkin kylmyys on sen verran vahvaa, että vain aurinkoisimmilla paahdepaikoilla maa ehtii sulaa öiden välissä. Ensi viikon 13 alun leudompi plussakeli ympärivuorokautisesti sulattaa uudestaan jäätyneen maan kokonaan.
Vähät vesistöjäät ovat yöpakkasista huolimatta jatkaneet myös sulamistaan, vaikka öisin etenkin sisämaassa on syntynyt jo jäistä vapautuneisiin vesiin myös uusia jääriitteitä / ohuita jääkansia. Lisäksi vanhat jäät ovat yöpakkasissa kovettuneet sen verran, että niiden sulamiset päivisin ovat olleet melko hitaita - Tästä huolimatta kokonaisuutena jäistä vapautuneet vesistöosat ovat kasvaneet vähitellen ja siten mm. seisovavetisillä järvilläkin on myös tullut sula-aukkoja ja virtaavavetisillä järvillä kokonaan jäistä vapautuneet osat ovat laajentuneet edelleen. Vanhat jäät ovat pysyneet paksuimmillaan 10 ja 30 sentin välillä - Jatkossa tuo viikonlopun kylmin vaihe voi jäädyttää jo vapaita vesiä uudestaan melko laajastikin / yhtenäisestikin, mutta virtapaikoilla sula-alueet säilyvät hyvin. La ja varsinkin su iltapäivälämpö on kuitenkin niin vähäistä, ettei silloin sulamista juuri tapahdu. Ensi viikolla 13 uudet jäät sulavat sitten melko nopeasti pois...
Joet ja ojat ovat laskeneet virtaamiltaan, mikä on tavallaan ajankohtaan nähden hyvin erikoista, koska varsinainen kevättulva-aika on täten päättynyt jopa lähes kuukauden etuajassa. Jatkossakaan ei oja- ja jokivirtaamiin ole tulossa merkittävästi uutta nousua; ensi viikon 13 alun sulaminen ja sateet eivät tuota runsaasti vettä valuma-alueille, mutta maaperä kastuu uudestaan jo yllättävän paljon kuivumaan ehtineiltä paahdepaikoiltaankin.
Merellä jäärippeitä löytyy Suomenlahden osalta enää lähinnä itäosan sisälahdista ja paikoin rantaviivan tuntumasta haurastuneina osina, lauttoina ja ajojäämassoina. Muutoin Suomenlahden länsiosissa ja Selkämerelläkin jäärippeitä on enää vain paikoin siellä täällä sisälahdissa. Sen lisäksi pintavesien lämpötilat ovat jo nousseet varsin lähellä rantaakin +1 asteen yläpuolelle, mutta ulapalla pintavesilämpötilat ovat pysyneet +1 ja +4 asteen välillä; lämpimimmät vedet ulottuvat Pohjois-Itämereltä Saaristomerelle - Jatkossa tuo viikonlopun kylmeneminen voi tehdä lievästi uutta jäätä lähinnä vain Suomenlahden itäosan rannikolle - sisälahtiin. Sitten nekin jäät sulavat helposti pois ensi viikon 13 leudommassa säässä...
Kasvillisuuden kevääseen herääminen harppasi viime viikolla 11 sen verran eteen päin, että lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) aloittivat kukintansa ensin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ja nyttemmin niiden kukinta on viimeisten 3 - 4 vuorokauden iltapäivälämmöissä levinnyt koko Etelä-Suomeen. Haapa (Populus tremula) ja monet pajut (Salix sp.) eivät ole vielä päässeet yleisen kukinnan alkuun, vaikka niiden norkkoaiheet ovat erittäin paljon kasvaneita ajankohtaan nähden; yksittäisillä etelärannikon-lounaan lämpimimmillä kasvupaikoilla hedehaapojen norkkoja on kuitenkin jo vähän saavuttanut kukinta-astetta.
Myös monet sipulikasvit ovat kasvaneet jo varsin suuriksi ensiversoiltaan varsinkin ensimmäisenä lumettomaksi sulaneilla alueilla ja aurinkoisimmilla kasvupaikoilla; siten varhaisimmat kukkijat ovat aloittaneet kukintansa monin paikoin, kuten talventähti (Eranthis hyemalis) ja lumikellot (Galanthus sp.). Myös krookusten (Crocus sp.), narsissien (Narcissus sp.) ja tulppaanien (Tulipa sp.) ensiversoja on monin paikoin selvästi ja vihreästi näkyvillä sekä perennoista monilla, kuten päivänliljoilla (Hemerocallis sp.) ja kurjenmiekoilla (Iris sp.). Näsiäkin (Daphne mezereum) on jo aloittanut kukintansa monin paikoin. Luonnossa näkyy paikoin leskenlehden (Tussilago farfara) ja sinivuokon kukintaa (Hepatica nobilis).
Nurmikot ovat alkaneet vihertymään etenkin ensimmäisenä lumettomiksi päässeillä alueilla ja niillä nimen omaan aurinkoisilla eteläseinustoilla, etelärinteillä ja eteläluiskilla. Maaseudun pelloilla samoin lievää kasvua on jo tapahtunut viime syksynä oraantuneilla rukiilla ja syysvehnällä varsinkin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla.
Monilla varhain lehteen puhkeavilla puilla ja pensailla silmut ovat selvästi turvonneet avautumisen partaalle, kuten terttuseljalla (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervolla (Sorbaria sorbifolia), taikinamarjalla (Ribes alpinum), monilla kuusamilla (Lonicera sp.) ja hieman tuomellakin (Prunus padus).
Yöpakkaset ovat olleet näille ensikasvun yrityksille toki hidastava / jumittava seikka etenkin sisämaassa, mutta aurinkoinen sää iltapäivisin on ollut jo yllättävän lämmintä kasvua varten varsinkin tällä meneillään olevalla viikolla 12.
Jatkossa tuo viikonlopun kylmä vaihe keskeyttää lämpimimpienkin paikkojen kasvuyritykset eikä ensi viikon 13 leudompikaan säävaihe epävakaisena pysty kasvua vielä kunnolla palauttamaan saati yleisemmin aloittamaankaan. Näille ensikasvulaisille tuo tuleva la-su välinen yöpakkanen varsinkin sisämaassa voi olla hieman vioituksia aiheuttava, mutta muutoin näiden kasvaneiden lajien pakkasenkesto on hyvää.
Mainittakoon vielä lopuksi, kuinka viime viikolta 11 alkaen lämpiminä iltapäivinä luonnossa on alkanut näkymään monia hyönteisiä lentelemässä, kuten hyttysiä, kärpäsiä ja jopa perhosiakin; kaikki nämä ovat olleet erittäin paljon etuajassa normaaliin verrattuna. Tuo tuleva viikonlopun kylmä vaihe voi olla monille näistä herääjistä melko kohtalokkaan kylmä varsinkin sisämaassa tuon la-su välisen melko kireän yöpakkasen takia. Linnuista olen nähnyt Espoon Leppävaaran pelloilla viime päivinä meriharakkaa ennen aikaisena paluumuuttajana.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment