Etelä-Suomen ruskan kehitys ja eteneminen tapahtui tällä kertaa hyvin voimakkaasti ääripäästä toiseen vaihdelleissa säissä, missä oli vuoroin tavanomaista paljon kylmempää yöhalloineen ja -pakkasineen, ja toisinaan oli hyvin leutoja sääjaksoja. Välillä saatiin myös runsaita vesisateita, joilla oli myös oma vaikutuksensa ruskan luonteeseen.
Oma vaikutuksensa oli ruskaan myös edeltäneen kesän ankaralla kuivuudella sekä vielä syyskuun alkupuoliskolle saakka jatkuneella poikkeuksellisen lämpimällä jatkokesäisellä säällä: näiden takia ruskan alkaminen myöhästyi, mutta osaksi tuon kesäkuivuuden ansiosta ruskan edetessä esiintyi myös hyvin kirkkaita värejä. Toisaalta syys- ja lokakuun runsaat sateet ehtivät himmentää toista osaa ruskasta odotettua vaisummaksi.
Kokonaisuutena ruskan eteneminen oli hyvin vauhdikasta syyskuun lopulta alkaen, kun kylmien ja leutojen säiden vaihdellessa ruskan värit etenivät leutojen vaiheiden aikana hyvin nopeasti sykäyksittäin. Samalla lokakuun ajoittain voimakkaat tuulet ja yöpakkaset varistivat tehokkaasti ruskaantuneita lehtiä pois - näin ollen ruska tuli alun myöhästymisestään huolimatta yllättävän nopeasti lähes kauttaaltaan päätökseensä lokakuun loppuun mennessä, ja vain yksittäisiin viljeltyihin puu- ja pensaslajeihin jäi vielä marraskuuksi lehtiä.
Suursäätilallisesti ruska-ajan sääolosuhteet olivat myös hyvin mielenkiintoiset ja erikoiset lähes koko ajan - Nimittäin melkoisen pysyväksi Euroopan mittakaavassa muodostui sellainen asetelma syyskuun lopuksi ja etenkin koko lokakuuksi, missä Jäämeren / napa-alueen kylmyyttä jäi ulottumaan ja edelleen kylmenemään ajan mittaan Fennoskandian pohjoisosiin. Tällöin Lappiin alkoi muodostumaan jo peräti syyskuun viimeisistä päivistä alkaen tavanomaista paljon varhaisempi ja ankarampi talven alku, ja siksi koko lokakuu oli Lapissa jo erittäin talvinen ajankohtaan nähden.
Samalla noin Britteinsaarilta eteläisemmän Fennoskandian yli itäkoilliseen jäi usein matalapaineiden vyöhyke erottamaan tuota yllättävän ankaraa talven alkua eteläisemmän Euroopan hyvin lämpimistä / leudoista ilmamassoista: näin ollen juuri Etelä-Suomi jäi tämän matalapainevyöhykkeen piiriin, jonka heilahtelut ajoittain etelä-pohjoissuunnassa aiheuttivat nuo kylmien ja leutojen vaiheiden rajut vuorottelut.
Näin ollen etelämpänä manner-Euroopassa etenkin lokakuu oli erityisen lämmin suurimman osan aikaa, ja eniten siellä syöttyi alueelle lämpimiä tuulahduksia lounaasta ja etelästä eli Atlantilta ja / tai Välimereltä, kun tuo em. Britteinsaaret-Fennoskandia -linjainen matalapaineiden vyöhyke oli aktiivisimmillaan ja voimakkaimmillaan.
Aluksi syyskuun loppupuolella ainoastaan 21. - 23. päivinä länsipainotteisesti oli manner-Euroopassa erityisen lämmintä kesän viimeisine hellepäivineen, ja sille oli kontrastina Länsi-Venäjän ja Suomen voimakas kylmyys. Muutoin syyskuun loppupuoliskolla lämpötilojen em. suursäätilallinen kontrasti ei vielä päässyt kunnolla jyrkkenemään, ja sää oli manner-Euroopassa lähinnä tavanomaisen syyskesäisesti mm. Atlantin matalapaineiden epävakaistamaa.
Sitten lokakuussa Lapin ja ajoittain myös Länsi-Venäjän pohjoisosien siirryttyä tuohon tavanomaista ankaramman alkutalven vaiheeseen syntyi manner-Eurooppaan isoiksi kontrasteiksi hyvin voimakkaita lämpöaaltoja: ensin kaakossa 2. - 4.10., jonka jälkeen Keski-Eurooppaan saatiin Fennoskandiasta tilapäistä koleutta 5. - 8.10.
Sitten melkein koko loppukuu oli siellä lähes yhtämittaista lämpöaaltoa, ja erityisesti 12. - 15.10. ja 20. - 24.10. mitattiin laajasti kesäisiä yli +20 asteen päivälämpötiloja mm. Saksaa-Puolaa myöten; ensin mainittu oli lähes koko alueella ja jälkimmäinen oli itäosapainotteinen -- vasta kuun 28. päivästä alkaen Fennoskandiasta pääsi yleisesti ja pysyvämmin syksyistä koleutta manner-Eurooppaankin.
Katsotaanpa seuraavaksi ruska-analyysin kera tarkemmin Etelä-Suomen säiden vaiheita ruskan koko kehityksen puitteissa kronologisesti: olen jakanut alla säiden vaiheet sopiviin jaksoihin niiden kuvailuja varten, missä kussakin ilmenee aina tietynlainen suursäätilallinen vaihe Etelä-Suomeen tiettyä säätyyppiä aiheuttaneena. Samalla sopiviin niiden väleihin olen laittanut ruskan kehittymisen eri vaiheita ko. tarkastelualueella kasvilajiesimerkein selostettuina ja kutakin ruskan kehitysastetta edeltäneiden säävaiheiden vaikutuksiin liittäen:
Etelä-Suomen ruskavaiheet esittelyssä säätilannevaiheiden kanssa analysoituina >>
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 16. - 20.9.2019: Hyvin kylmä pohjoisvirtaus vallitsi itäpuolisen laajan matalapaineen länsireunalla tuoden termisen syksyn ja ensimmäiset yöhallat tarkastelualueelle - Jaksolla sää kylmentyi päivä päivältä niin, että päivälämpötilat laskivat reilusta +10 asteesta jopa vajaaseen +10 asteeseen sisämaassa. Samalla yölämpötilat laskivat niin, että hallaa alkoi olla ensin sisämaassa ja lopulta yleisesti koko alueella; sisämaassa oli lopulta paikoin heikkoa yöpakkastakin. Pilvisyys oli vaihtelevaa, mutta runsaspilvisintä oli päiväsaikaan ja iltapäivisin esiintyi kylmän polaari-ilmamassan kuurosateita. Lapissa esiintyi jo lumikuurojakin.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 21.9.2019: Pieni matalapaine liikkui nopeasti sateineen tarkastelualueen yli luoteesta kaakkoon jakaen kylmän ja lämpimän ilmamassan tarkastelualueen kohdalla; Lapissa oli ankaroituvia yöpakkasia ja Etelä-Ruotsissa tuli hetkellinen takakesä manner-Euroopan lämmöstä - Runsas pilvisyys ja sade pitivät yöhallat kahtena yönä (20. - 21.9.) poissa tarkastelualueelta, mutta päivälämpötilat pysyivät edelleen vain +10 asteen vaiheilla ja sisämaassa jopa sen alle.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 22. - 23.9.2019: Hyvin kylmä pohjoisvirtaus uusiutui korkeapaineen selänteen oltua lähellä lännessä ja lopulta lähes Suomen yllä; tarkastelualueella esiintyi yöhalloja ja sisämaassa yhä enemmän yöpakkasiakin - Ensimmäisenä päivänä oli runsaspilvisempää ja heikkoja iltapäiväkuuroja itäpainotteisesti, mutta seuraava päivä oli selkeämpi. Tästä huolimatta molempina päivinä maksimilämpötilat jäivät pääasiassa +5 ja +10 asteen välille ja öisin oli hallaa ja sisämaassa heikkoa yöpakkasta etenkin toisena jakson yönä.
Ruska-analyysiä >> Ruskan eteneminen oli hyvin kylmän sään takia paradoksaalisesti vain hidasta, koska syysvärien kehittyminen on kuitenkin yli +5 asteen lämpöä vaativa kemiallisen hajoamisen ja nesteiden virtaamisen tapahtuma lehdissä - vain ensimmäisenä ruskaantuvissa puu- ja pensaslajeissa kirkasta ruskaa kehittyi yhä selvemmin ja yhä enemmän, kuten ensimmäisenä ruskaantuvissa metsävaahteroissa (Acer platanoides), tuomissa (Prunus padus), yksittäisissä kotipihlajissa (Sorbus aucuparia) ja haavoissa (Populus tremula) sekä varhain ruskaantuvissa pensasangervoissa (Spiraea sp.).
Muutoin toisen vaiheen ruskaantuminen sisältäen valtaosan lehtipuista ja -pensaista oli vasta häilyvää ja pienilaikkuista kesävihreän oltua yhä pääasiallinen sävy maisemissa; siinä esim. koivuilla (Betula sp.) oli vasta hyvin vähäistä yksittäistä ruskaa.
Varhaisimmin ruskaantuvissa lajeissa poikkeuksena esiintyi edelleen elo-syyskuun vaihteen tavoin pohjoisamerikkalainen punasaarni (Fraxinus pennsylvanica), jonka ruska kehittyi useimmissa yksilöissään poikkeuksellisen aikaisin tällä kertaa; osa sen ruskahuipennuksesta oli siksi jo syyskuun alussa, jolloin tässä vaiheessa ne puut tyhjentyivät nopeaan tahtiin jo alastomiksi. Myöhäisemmät sen lajin loput yksilöt kehittivät tässä vaiheessa ruskahuipentumaansa.
Sisämaassa esiintyneiden paikallisten yöpakkasten takia syntyi niillä alueilla paikoin jo ennenaikaista lehtivioitusta pakkasenarkoja lehtiä sisältäville viljellyille jalopähkinöille (Juglans sp.); niillä ruska ei ollut ehtinyt vielä kunnolla edes alkaa, kun osa niiden lehdistä alkoi jo varista pakkasten takia vihreinäkin ns. kesken kaiken.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 24. - 25.9.2019: Korkeapaineen selänne alkoi asettua kaakko-luodesuunnassa Suomen päälle, mutta pieni sadealue muodostui vellomaan tarkastelualueelle jakaen lounaispuolelleen leutoa ilmaa ja pohjoisemmaksi edelleen erittäin kylmän ilmamassan - Runsastunut pilvisyys piti yöhallat poissa etenkin eteläisimmistä osista, mutta päivälämpötilat jäivät silti maksimissaan vain +10 asteen vaiheille ja vähän sen allekin edelleen.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 26. - 27.9.2019: Korkeapaineen selännettä jäi edelleen Suomen ylle sään poutaannuttua ja lämmettyä hieman - Vähäpilvisessä ja heikkotuulisessa säässä päivälämpötilat kohosivat lännestä alkaen +10 asteen yläpuolelle ja toisena jakson päivänä oli jo yleisesti reilusti yli +10 asteen maksimilämpötiloja. Etenkin sisämaassa säilyi kuitenkin yleisesti hallaa öisin.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 28. - 30.9.2019: Britteinsaarten suunnalta siirtyi voimakasta matalapainetta Fennoskandiaan ja tarkastelualue pääsi leudon ilmamassan puolelle rintamasateiden tultua lounaasta kahdeksi viime mainituksi päiväksi; Pohjois-Lapissa alkoi kehittyä talvea lumisateineen - Ensimmäisen päivän yönä oli sisämaassa vielä hallaa, mutta seuranneina kahtena päivänä sateiden, tuulten ja leudomman ilmamassan ansioista lämpötilat asettuivat öisin +10 asteen vaiheille ja päivisin oli jokaisena iltapäivänä +11 ja +15 asteen välisiä maksimilämpötiloja; pilvisimpinä aikoina yö- ja päivälämpötilojen erot olivat lähes olemattomat.
Ruska-analyysiä >> Ankaran kylmyyden perään leudontunut sää viritti ruskavärien etenemisen ruskaherkimmillä lajeilla huippunopeaan vauhtiin kuun viimeisinä päivinä! - tämä tarkoitti noiden em. varhaisimmin ruskaantuvien lajien lisäksi jo toisen ruskavaiheenkin puista ja pensaista jo osaa; etenkin sisämaassa tämä ruskan etenemisen nopeus oli selvästi havaittavaa.
Etenkin metsävaahteroilla syntyi siksi tässä vaiheessa jo hyvin nopeaa ruskan huipentumaan etenemistä, jolloin monet sen lajin puut leimahtivat muutamassa vuorokaudessa kauttaaltaankin punaisiin ja keltaisiin sävyihin. Toisaalta osa sen lajin puista oli silti vasta ruskan alussa etenkin etelärannikolla.
Tässä vaiheessa melkein kaikki tuomista saavuttivat ruskahuipentumansa tasaisen haalein värein. Osa haavoistakin alkoi tulla selvemmin ruskaan, mutta maaseudun maisemissa pääsävy oli edelleen enimmäkseen vihreä mm. koivikkojen ruskan oltua vasta hyvin alkuvaiheessa, joten kokonaisuutena ruska oli laikuttaistyyppistä tai häilyvää vieläkin.
Kotipihajien (Sorbus aucuparia) ruskan kehittymistä alkoi haittaamaan himmeään suuntaan ruostesienien aiheuttamat lehtivioitukset; lehtiään alkoi käpristymään kuivan ruskeaksi jopa jo ennen ruskan kunnollista ilmestymistä. Toisaalta jotkut tästä vaivasta selvinneet yksilönsä alkoivat lähestyä jo ruskahuipentumaansa.
Se poikkeuksellisen varhain ruskansa tehnyt punasaarni puistoissa ja puutarhoissa puolestaan alkoi olla tässä vaiheessa jo suurimmaksi osaksi alaston monien yksilöidensä kesken. Monet muut viljellyt lajit olivat vasta ruskansa alussa häilyvästi ja pieninä laikkuina, kuten rusokirsikka (Prunus sargentii), aroniat (Aronia sp.), orapihlajat (Crataegus sp.) ja pilvikirsikka (Prunus pennsylvanica). Jalopähkinöillä edeltäneistä yöpakkasista selvinneet lehtensä alkoivat saamaan varsinaista ruskaansa.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 1. - 2.10.2019: Fennoskandiaan tulleeseen matalapaineeseen voimistui Keski-Suomessa raju osakeskus; tarkastelualue oli aluksi tilanteessa leudon ilmamassan puolella vesisateineen, mutta Pohjois-Lapin talvi alkoi laajeta etelämmäksi - Alkupäivästä 1.10. lounaasta kiertyi runsaita kuurottaisia vesisateita ja sen jälkeen matalapaineen keskuksen ympärillä velloi tasaisempaa sadetta lähes jatkuvasti. Aluksi lämpötilat olivat +10 asteen vaiheilla, mutta niiden laskua +5 asteen tienoille sattui sisämaassa ajoittain. Tuulet olivat voimakkuudeltaan ja suunnaltaan vaihtelevia.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 2.10.2019: Em. matalapaineen osakeskuksen siirryttyä Suomen itäpuolelle Lapin talvisesta ilmamassasta saapui tarkastelualueelle kylmää ilmaa ja sää poutaantui hetkeksi - Vesisateita oli iltapäivään saakka ja illalla sateiden kaikottua oli yhä runsaspilvistä. Kylmä ja voimakas koillistuuli alkoi vaikuttaa yön jälkeen vaiheittain pohjoisesta alkaen. Lämpötilat laskivat reilusta +5 asteesta 0 ja +4 asteen välille päivän mittaan.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 3. - 4.10.2019: Hyvin kylmässä ilmamassassa kaakkoiskulmalla koilliseen siirtyneen uuden matalapaineen mukana tuli itäosapainotteisia lumisateita tarkastelualueelle etutalvisena tilanteena - Pilvisyys pysyi runsaana ja vaihtelevan olomuotoisia sateita saatiin molempina päivinä; lumisimmat sateet saatiin jälkimmäisenä päivänä, jolloin Saimaan itäpuolella (Savonlinna-Kuopio-Joensuu) saatiin maahan jo useita senttejä paksu lumipeite kesken ruskan. Idän ja pohjoisen väliset tuulet vallitsivat, ja lumisateisimmilla alueilla lämpötilat olivat nollan vaiheilla ja muutoin +1 ja +4 asteen välillä koko ajan.
Ruska-analyysiä >> Tässä vaiheessa yleisesti ei ollut syntynyt vielä paljoa eroa ruskan etenemiseen edellisessä kohdassa havainnollistettuun ruskavaiheeseen nähden, eli kokonaisuutena ruskahuipentuma maisemissa oli jäämässä vielä selvästi myöhemmäksi.
Mutta tässä vaiheessa sattuneiden voimakkaiden tuulten takia ensimmäisinä ruskaantuneilla puilla ja pensailla alkoi jo lehtiensä massavarisemista; näin ollen esim. suurin osa tuomista tuli jo alastomiksi ja joitakin varhaisimmin ruskaantuneita metsävaahteroita alkoi varistua jo paljon etenkin sisämaassa. Punasaarnella ruska tuli käytännössä tässä vaiheessa jo kokonaan päätökseensä.
Metsävaahteroilla ruska oli silti edelleen huipentumassa kokonaisuutena tässä vaiheessa niin, että ensin sisämaassa syyskuun puolelta saakka suurin osa sen puista oli kirkkaimmissa ja runsaimmissa väreissään ja viimeisenä etelärannikolla; osa niistäkin varistui jo tämän vaiheen myötä varsin paljon varsinkin sisämaassa.
Jalopähkinöiden säilyneitten lehtien ruska eteni vielä jonkin verran, mutta seuranneessa kylmässä yöpakkasten vaiheessa nekin varisivat jo nopeasti pois kokonaan...
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 5. - 8.10.2019: Matalapaineen asetuttua osakeskuksineen Suomen itäpuolelle kylmä pohjoisvirtaus jäi vallitsemaan tuoden ajoittain lumi-räntä-vesikuuroja ja pilvisyyden mukaan vaihdelleita yöpakkasia tarkastelualueelle; varsinainen etutalvi vetäytyi silti vielä vain Lappiin - kuurosateet keskittyivät iltapäiviin, jolloin öisin oli yleensä vähäpilvisintä. Tällöin lämpötilojen vuorokausivaihtelua palasi niin, että maksimilämpötilat olivat +5 asteen vaiheilla ja leudointa oli etelärannikolla ja lounaassa. Öisin oli etenkin sisämaassa melko yleisesti heikkoa pakkasta, ja kylmintä oli vähäpilvisissä vaiheissa. Itäosan lumipeite alkoi sulaa vähitellen pois.
Ruska-analyysiä >> Yöpakkaset alkoivat varistuttaa ruskahuipentumaansa tulleita puita ja pensaita hyvin nopeasti lehdistään alastomaksi; näin ollen esim. sisämaassa ruskahuipentumaansa eläneet monet metsävaahterat tulivat nopeasti alastomiksi / lähes alastomiksi. Etelärannikolla sen sijaan metsävaahteran ruskahuipentumaa säilyi sekä tälle vaiheelle että vielä vähän myöhemmäksikin osassa puistaan.
Muutoinkin monet viljellyt lajit olivat saavuttamassa näinä aikoina ruskahuipentumaansa, kuten em. rusokirsikka, aroniat, orapihlajat ja pilvikirsikka - osaksi ne tulivat ruskahuippuunsa juuri ennen tätä kylmää säävaihetta, ja toisaalta osa väriensä huipentumasta viivästyi tämän kylmän säävaiheen jälkeiseen leudompaan vaiheeseen (alla seuraavana), koska näin kylmissä olosuhteissa ruskavärien kehittyminen oli jälleen hidasta.
Varhaisimmin ruskaantuneilla lajeilla melkein kaikki yksilönsä olivat jo kokonaan alastomia tässä vaiheessa, kuten mm. tuomi, pieni osa haavoista ja osa pensasangervoista. Luonnossa keskimäärin näinä aikoina ruska alkoi erottumaan jo paikoin huippuvaiheessaan etenkin haapoja sisältäneillä paikoilla, koska suurin osa haavoista alkoi olla ruskahuipennuksessaan em. tapaan joko vähän ennen tätä kylmää vaihetta ja myös heti sen jälkeen.
Puistolehmuksella (Tilia X vulgaris), tammilla (Quercus robur), balkaninhevoskastanjalla (Aesculus hippocastanum) ja myöhäisimmin ruskaantuvilla haavoilla sekä monilla raidoilla (Salix caprea) ruska ei ollut vielä juurikaan alkanut, mutta tässä vaiheessa etenkin sisämaassa yöpakkasilla oli ainakin osittain ruskeaksi vaurioittavaa vaikutusta puistolehmuksen ja balkaninhevoskastanjan melko aroille lehdilleen.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 9. - 10.10.2019: Britteinsaarilta käsin alkoi vähitellen vaikuttamaan matalapainetta Suomeen vanhan matalapaineen kierryttyä osakeskuksensa kera idästä Lappiin; tarkastelualueella ilma leudontui vähitellen kokonaan plussakeleiksi ja Lapissa talvi kiristi hieman otettaan - Aluksi runsainta pilvisyyttä ja vesisateita ulottui länsilounaasta lähinnä vain etelärannikolle, mutta jakson lopussa lännestä saapui muuallekin sateita. Siksi yölämpötiloissa oli iso kontrasti etelärannikon +5 asteen vaiheilta sisämaan heikkoihin pakkasiin. Päivälämpötilat olivat yleisesti reilussa +5 asteessa. Tuulet olivat heikkoja.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 11. - 14.10.2019: Britteinsaarten tienoolta vyöryi matalapaineiden jonoa Fennoskandian halki itäkoilliseen, mikä jakoi ilmamassat jyrkästi kahtia; tarkastelualueelle tuli lounaasta ajoittain leutoa ilmaa ja runsaitakin vesisateita ja Lappiin jäi edelleen vaihtelevaa talvisäätä - Runsaimpia vesisateita esiintyi ensin 12. päivän yönä ja aamuna, ja sitten toisen kerran 14. päivänä; näissä yhteyksissä tuulet olivat myös ajoittain voimakkaita. Lämpötilat olivat eteläisimmässä osassa lähes koko ajan +10 asteen vaiheilla, mutta sisämaassa oli ajoittain alle +5 astetta. Poikkeus yleisesti oli yö ennen 14. päivän sateita, jolloin tilapäisessä heikkotuulisessa poutasäässä heikot yöpakkaset palasivat etenkin sisämaassa.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 15.10.2019: Lounaasta tulevien matalapaineiden vyöryn keskeytti lännestä tullut kylmähkö korkeapaineen selänne tilapäisesti - Yö ja aamu olivat tyyniä, vähäpilvisiä ja etenkin sisämaassa oli heikkoa pakkasta. Loppupäivän aikana lounaasta alkaen etelätuulet voimistuivat ja alueelle työntyi vesisateita illalla; lämpötilat olivat iltapäivästä alkaen +5 asteen vaiheilla ja leudointa oli lounaassa.
Ruska-analyysiä >> Leuto sää sai taas ruskavärien kehittymisen etenemään huippunopeasti tässä vaiheessa, joten tässä juuri ennen kuun puoltaväliä ruska saavutti kokonaisuutena värihupentumansa maisemissa, kun puista ja pensaista oli ruskassaan parhaimmillaan eniten yksilöitä: tähän näytökseen osallistuivat mm. viimeisinä ruskaantuvia metsävaahteroita, viimeisiä yksilöitä haavoista sekä jo suurin osa koivuistakin.
Tämän jakson kahtena viimeisenä yönä sattuikin sen verran yöpakkastilanteita etenkin sisämaassa, jonka takia iso osa näistä ruskahuippuisista lajeista aloitti jo lehtiensä massavarisemista. Siksi viljellyistäkin lajeista mm. rusokirsikka, aroniat, orapihlajat ja pilvikirsikka olivat vielä aluksi viimeisiltä yksilöiltään ruskahuipussaan, mutta jakson lopussa ne olivat jo lähes kauttaaltaan alastomia; näistä toisaalta aronioissa säilyi paikoin pidempäänkin lehtiään.
Em. myöhään ruskaantuvat lajit aloittivat selvemmin ruskaansa tämän leudon vaiheen aikana, jolloin ainakin laikuttaista / häilyvää ruskaa ilmeni mm. puistolehmuksella, tammilla, balkaninhevoskastanjalla ja monilla raidoilla; puistolehmuksella ja balkaninhevoskastanjalla varsinaisiin ruskaväreihin sekoittui noita em. edellisen yöpakkasvaiheen tekemiä ruskeita vauriosävyjä.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 16. - 21.10.2019: Lounaasta Britteinsaarten tienoolta jatkui matalapaineiden vyöryä Fennoskandian halki koilliseen jakaen ilmamassat taas jyrkästi kahtia; tarkastelualueelle tuli lounaasta leutoa ilmaa annoksittain vesisateineen ja Lappiin jäi talvista säätä entistä ankarampine yöpakkasineen ja ajoittaisine lumisateineen - Aluksi lämpötilat pysyivät yötäpäivää +5 asteen vaiheilla ja leudointa oli tyypillisesti etelärannikolla ja lounaassa. Leudoin annos tuli 19. päivän tienoilla, jolloin oli laajasti reilut +10 astetta ylimmillään. Sitten sisämaassa viileni +5 asteen vaiheille ja etelärannikolla oli yhä ajoittain n. +10 astettakin. Lämpötilojen vuorokausivaihtelua ei ollut koko aikana. Voimakkaimpia tuulia oli ensin 16. ja 17. päivinä, ja toiseen otteeseen 19. päivän aikana.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 21. - 25.10.2019: Matalapaineiden reitti lännestä-lounaasta Fennoskandiaan ja yli asettui pohjoisemmalle reitille, jolloin leudon ilman alue kattoi Suomea laajemmin ja Lapin talvi kutistui vain pohjoisosansa lumipyryihin - Jakson ensimmäisenä päivänä oli poutainen välivaihe, ja aluksi lämpötilat olivat +5 asteen vaiheilla. Jakson neljänä jatkopäivänä hyvin leuto etelän ja lännen välinen virtaus piti runsaspilvisessä joskin vähäsateisessa säässä lämpötilat yötäpäivää lähes koko ajan +10 asteen vaiheilla ja meren äärellä usein vähän ylikin; sisämaassa oli hetkittäin vähän kylmempää. Leudointa ja tuulisinta oli 25. päivänä, jolloin +10 astetta ylittyi reilusti laajalla alueella sisämaassakin.
Ruska-analyysiä >> Ruskahuipentuma eteni luonnossa nyt viimeisenä vaiheena etenkin koivikoissa, kun suurin osa haavoista alkoi olla jo ruskahuippunsa tehneinä alastomiakin. Leuto sää ja ajoittain voimakkaat tuulet edistivät näitä ruskan jo melkein viimeisiä vaiheita etenemään hyvin nopeasti loppuunsa, joten jakson loppuun mennessä maisemien ruskavärit himmenivät jo suurimmaksi osaksi alastomiin lehtipuustoihin.
Samalla ruskan pääosaan jakson alussa esille pääsivätkin tässä vaiheessa nuo myöhäisemmät ruskaantujat omassa ruskahuipentumassaan, kuten puistolehmukset, tammet, balkaninhevoskastanjat sekä monet raidat; jakson lopulla osa niistäkin alkoi olla melkein kokonaan alastomia etenkin sisämaassa.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 26. - 27.10.2019: Lännestä-lounaasta vyöryneet matalapaineet siirtyivät taas eteläisemmälle reitille, jolloin leutoa oli vain eteläisimmissä osissa aluksi ja Lapin talvi alkoi taas voimistumaan paikoin runsaine lumisadekertymineen - Kumpanakin päivänä länsilounaasta etenkin eteläisimpiin osiin tuli omat sadealueensa; ensimmäinen oli vettä ja jälkimmäisestä saatiin osaan sisämaata taas vähän lumipeitettäkin. Lämpötilat olivat ensimmäisenä päivänä +5 ja +10 asteen välillä, mutta laskivat seuranneeksi päiväksi 0 ja +4 asteen välille; etelärannikolla oli leudointa tyypillisesti. Tuulet olivat vaihtelevia suunniltaan ja voimakkuuksiltaan rintamasysteemien liikkeiden mukaan.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 27. - 29.10.2019: Matalapaineiden painopiste asettui Suomen itä-koillispuolelle, jolloin vallitsevaksi jäi kylmä pohjoisvirtaus; Lapissa talvi jatkui kohtalaisen ankarana ja tarkastelualueelle tuli siitä vähän maistiaista lumi-räntäsateineen sekä aikaisempaa kovempine yöpakkasineen - Tuulet olivat heikohkoja ja pilvisyys vaihtelevaa; näin ollen lämpötiloihin palasi vähän vuorokausivaihtelua, ja tässä kylmässä ilmamassassa se tarkoitti sisämaahan noin nollan asteen päivälämpötiloja ja yölämpötiloja -2 ja -5 asteen välillä. Etelärannikolla ja lounaassa vastaavasti päivälämpötilat olivat +1 ja +4 asteen välillä ja yölämpötilat nollan vaiheilla / hitusen pakkasella. Etenkin sisämaassa säilyi ja osin uusiutui hentoja lumipeitteitä.
-- Säävaiheita Etelä-Suomessa 30. - 31.10.2019: Lännestä tulleen kylmän korkeapaineen selänteen heti perään Keski-Suomen ylitti pieni matalapaine itään; sää hieman leudontui tarkastelualueella, mutta Lapissa oli yhä talvista jopa entistäkin kireämpine pakkasineen (jopa -20 asteen alituksia) - Aluksi ensimmäisen päivän yö oli vähäpilvinen, heikkotuulinen ja pakkasta oli sisämaan paikoin -5 asteen paikkeille saakka. Illalla pilvistyi ja seuranneena yönä tuli paikoin heikkoja vesi-räntäsateita; lämpötilat kohosivat niin, että toisen päivän yönä länsiosissa ei ollut enää yöpakkasta ja seuranneena päivänä lämpötilat olivat vaihtelevapilvisessä säässä sisämaan +2 ja +5 asteen väliltä lounaan reiluun +5 asteeseen. Hennot lumipeitteet sulivat pois.
Ruska-analyysiä >> Juuri ennen tätä seurannutta kylmää ja yöpakkasia sisältänyttä jaksoa viimeisenä ruskahuipentumassaan oli vielä pieni osa koivuista sekä vielä etenkin etelärannikolla monet puistolehmukset, tammet, balkaninhevoskastanjat ja raidat; yöpakkasten tultua loput niistäkin alkoivat jo varistumaan nopeasti alastomiksi, jolloin kuun viimeisille kahdelle päivälle tullessa ne olivat jo lehdettömiä lähes kaikkialla. Kun koivuistakin melkein kaikki olivat samalla jo alastomia, niin näin voidaan sanoa ruskan tulleen päätökseensä melkolailla yleisesti etenkin sisämaan maaseudun luonnossa, kun siellä loppuivat syysvärit kokonaan laajoilla alueilla.
Sen sijaan taajamien puistoissa ja puutarhoissa jäi vielä tässäkin vaiheessa joitakin kaikkein myöhäisimpiä puu- ja pensaslajeja lehdellisiksi tai vasta osittain ruskaantuneiksi ja viipyen sellaisina marraskuulle saakka: näitä olivat tyypillisesti mm. monet lehtikuuset (Larix sp.), osa pihasyreeneistä (Syringa vulgaris) ja kaikki villaheisit (Viburnum lantana) sekä monet kuusamat (Lonicera sp.) ja jasmikkeet (Philadelphus sp.); osassa näiden lehtiä toisaalta ilmeni myös ruskeita pakkasvaurioita tässä kuun lopun pakkasten takia.
Joka tapauksessa ruskan päättyminen tapahtui tällä kertaa edellisvuoteen verrattuna selvästi varhaisemmin, kun vuonna 2018 marraskuullekin saakka säilyi selvästi vielä mm. koivujen ja raitojen ruskaa toisin kuin tällä kerralla.
Lopuksi muutamia yleishuomioita koko ruskakaudesta: Ruskan luonteesta havaitsin sen, että edeltäneen kesän hellejaksot ja kuivuus vaikuttivat monilla lajeilla ruskaa kirkastavaan suuntaan. Toisaalta jo syyskuun mittaan monin paikoin (mm. etelärannikolla) saatiin myös hyvin runsaita vesisateita, mikä myös laimensi ruskaa viime hetkillä ennen ruskahuipentumia:
Siksi mm. vaahteroilla odotettavissa ollut hyvin kirkas ruska laimentui niin, että punaiset värit jäivät odotettua vähemmiksi ja keltaiset värit korostuivat yllättävänkin paljon joillakin yksilöillä. Toisaalta vaahteroilla syyskuun lopun ruskahuipennus oli niin yhtäkkistä, että monet puut olivat samanaikaisesti ruskassa ja se korosti värien näyttävyyttä keltakorostuneisuudesta huolimatta.
Erityisen kirkasta ruskaa havaitsin monilla haavoilla ja monilla koivuilla ruska oli kirkasta myös siksi, kun niillä jäi tänä vuonna vähäiseksi varsinaista ruskaa edeltävät ruostesienien aiheuttamat etuaikaiset valeruskat.
Toisaalta juuri koivuilla edeltäneen kesän kuivuuden pahiten vaivaamilla paikoilla (mm. kallioiset mäet) ne ehtivät kellastuttaa ja varistaa lehtensä suureksi osaksi pois jo elokuun alkuun mennessä kuivuusreaktiona. Pihlajilla puolestaan ruska laimentui täpärästi ennen ruskahuippua lehtiensä ruskeaksi kuivumiseen ruostesienien takia; syyskuun runsassateisuus ilmeisesti oli siinä yhtenä syynä.
Ruskan päätyttyä monien puiden ja pensaiden hedelmät pääsivät pääosaan, ja juuri pihlajilla syntyi siinä erityisen näyttävä tilanne! - nimittäin jo toisena vuonna peräkkäin niille tuli huippurunsas marjasato. Tämä koskee jopa kaikkia pihlajalajeja: esim. Helsingin Mannerheimintien suomenpihlajille (Sorbus hybrida) syntyi ääripunaisenaan runsasta marjasatoa.
Kahden viime kesän helteet ja kuivuus ovat olleet ilmeisesti isoina osasyinä kukka-aiheiden ja siten sadon runsaaseen virittymiseen monilla muillakin lajeilla. Tänä vuonna 2019 siitä oli ennätysrunsaana esimerkkinä myös haapa, joka tuotti touko-kesäkuussa valtavat massat siemenvillaa "pyryineen" ja "kinostumisineen".
Pihlajilla kaksi peräkkäistä runsasta marjasatoa taitaa olla kuitenkin niille jo liikaa, ja siksi oletan ensi vuodelle 2020 niillä hyvin vaisua kukintaa ja siten huilitaukoa sadon tuottamisessa - kasveilla runsaan kukinnan ja sadon tuottaminen on suuri ponnistus, joka vie energiankulutuksen äärirajoille.
Koivuilla on kuitenkin taas odotettavissa runsasta kukintaa myös ensi keväälle, koska hedenorkkoaiheita on paljon oksillaan. Monilla lepillä (Alnus sp.) on sen sijaan vain vähän norkkoaiheita, joten jostain syystä niillä kaksi peräkkäistä runsasta kukintaa ei ole mahdollistunut; toki yksittäisiä runsaskukintoisiakin poikkeuksia niilläkin on. Haavoilla ilmenee selvästi sekä runsaita norkkonuppuja että niiden puutetta; niillä on siis paljon yksilökohtaista vaihtelua ensi vuoden 2020 kukinnalle.
Lopuksi tarjoan em. ruskavaiheita havainnollistamaan ottamieni valokuvien kavalkadin; kuvat ovat Espoosta ja Hämeenlinnasta >>
Kaikki alla olevat valokuvat liittyvät vuosina 2015-2019 olleeseen vuodenkierron tutkimisen valokuvausprojektini ensimmäiseen vaiheeseen, josta kerroinkin selostusta äskettäin tässä kirjoituksessani: Valokuvausprojektini seikkaperäisessä esittelyssä - Vuodenkierron tutkinnan valokuvaamisvaihe vuosina 2015 - 2019.
Espoon Leppävaaran länsipuolinen Säterinniitty ja lehtipuumetsikköä pohjoiseen:
Kuvasarjan puulajeja: Etualalla lähes keskellä tuomi (Prunus padus), jonka takana koivuja (Betula sp.) ja oikealla reunallaan iso raita (Salix caprea). Ko. tuomesta vasemmalle isoimpina metsävaahteroita (Acer platanoides), joiden vasemmalla puolella lisää tuomia ja koivuja sekä yksittäisiä kuusia (Picea abies). Oikeanpuoleisimpina lisää raitoja.
Ruskatilannetta 29.8.2019 - Tuomi oli ollut jo elokuussa häilyvästi ruskainen, koska kuivuus ja erittäin etuaikainen kasvukauden loppuunsa valmistuminen oli virittänyt sitä sen verran ruskaherkäksi.
Ruskatilannetta 10.9.2019 - Kun syyskuun alkupuolisko oli vielä erittäin kesäinen ajankohtaan nähden, niin edelliseen tilanteeseen verrattuna edes 12 päivässä ruskan alkamista ei melkein ollenkaan pystynyt tapahtumaan; etualan uudestaan kukkineet saunakukat (Tripleurospermum inodorum) ehtivät tosin lopettaa kukintansa selvästi.
Ruskatilannetta 20.9.2019 - Edelleen ruskan alkaminen ja eteneminen takelteli, koska tällä kertaa yhtäkkisesti 15. päivän tienoilla kylmentynyt sää oli niin kylmää useiden päivien ajan, että se hyydytti vuorostaan syysvärien kehittymistä esille.
Ruskatilannetta 28.9.2019 - Viimein kuun loppupäiviksi selvästi leudontunut sää mahdollisti ruskan etenemistä nopeasti, jolloin mm. ensin tuomi pääsi nopeasti tuollaiseen ruskahuipentumaan ja vaahteroillakin oli jo selvemmin syysvärien alkuja esillä.
Ruskatilannetta 7.10.2019 - Tähän mennessä uudet kylmät säät yöpakkasineen ja leudommat vaiheet olivat vuorotelleet niin, että yhtäältä tuomi oli ehtinyt varistua kokonaan alastomaksi ja toisaalta nuo vaahterat olivat saavuttaneet ruskahuipentumaansa. Niittykasvuston jäänteissä alkoi näkyä runsaiden sateiden ja tuulten aiheuttamaa lisänäivettymistä ja -hajoamista.
Ruskatilannetta 16.10.2019 - Uudessa leudossa säävaiheessa yhtäältä metsävaahteroiden ruska eteni alastomiksi puiksi varsin nopeasti ja samalla ruskahuipentuma oli etenemässä koivuissa ja värien ilmaantuminen oli alkanut raidoissakin jo selvästi.
Ruskatilannetta 23.10.2019 - Koivujen ruskahuipentuma oli tässä vaiheessa jo taantumassa lopuilleen, joten viimeisenä omassa ruskahuipussaan pääsivät vielä esille raidat.
Ruskatilannetta 31.10.2019 - Ruska oli käytännössä päättynyt joitakin hyvin vähäisiä varistumattomia lehtiä lukuun ottamatta.
Espoo Leppävaaran keskustan länsiosan Soittokunnanpuistoa luoteeseen:
Kuvasarjan puu- ja pensaslajeja: Oikeassa reunassa isoimpana salavaa (Salix fragilis) ja etualalla lähimpänä marja-aroniaa (Aronia mitschurinii) pensasreunuksena. Taustalla; vasemmalla ruotsinpihlajaa (Sorbus intermedia) puurivistönä. Lähes keskellä kerrostalojen vieressä ryhmä rusokirsikkaa (Prunus sargentii) sekä sen vasemmalla puolella yksi serbiankuusi (Picea omorica) ja oikealla reunallaan pieni rusotuomipihlaja (Amelanchier lamarckii). Rusokirsikoiden etupuolella lisää marja-aroniaa ja oikealle mennessä idänvirpiangervoa (Spiraea chamaedryfolia). Vasemmalla puoliskolla viimeisissä ruskavaiheissa etualan lehtien varistuttua paljastuneina pensasriveinä; etummaisena ruusuangervoa (Spiraea japonica "Froebelii") ja taaempana norjanangervoa (Spiraea "Grefsheim").
Ruskatilannetta 29.8.2019 - Ruskasta ei ollut vielä merkkejä, mutta vasemmalla ruotsinpihlajissa oli vielä hieman kesken marjojensa kypsyminen, koska ne olivat vielä aavistuksen vajaita täysipunaisesta väristään.
Ruskatilannetta 10.9.2019 - Korkeintaan hyvin vähän häilyvää ruskan alkua oli havaittavissa, mutta myös syyskuun alun erittäin lämpimien säiden ansiosta isoin muutos tässä vaiheessa oli ruotsinpihlajien marjasadon täysikypsän punaisuuden saavuttuminen.
Ruskatilannetta 20.9.2019 - Ruskan etenemistä oli vähän selvemmin havaittavissa rusokirsikassa, vaikka edeltäneiden päivien hyvin kylmä sää hidasti ruskan kehitystä; toisaalta noin aurinkoisella paikalla pienilmaston lämpimyys oli ruskaa edistävänä asiana tällä kertaa.
Ruskatilannetta 27.9.2019 - Kuun lopun leudommissa säissä ruskan eteneminen alkoi näkymään huomattavasti mm. juuri rusokirsikassa ja salavassa, sekä osittain jo häilyvästi aronioissa.
Ruskatilannetta 7.10.2019 - Kylmien ja leutojen säiden vaihdeltua lokakuun alussa oli siitä seurauksena ruskahuipentumaa tyypillisesti rusokirsikalla ja sen kanssa samaan aikaan värejään tehneillä lajeilla luonnossa ja taajamissa; mm. monet vaahterat ja haavat.
Ruskatilannetta 16.10.2019 - Leudommat säät tähän mennessä kiihdyttivät yhtäältä rusokirsikan lehtien varisemista pois ja toisaalta aronioissa saavuttui ruskahuipentumaa myöhemminkin. Salavakin ilmensi ruskassaan sitä, että myös yleisesti maisemat olivat näinä aikoina eniten ruskaväreissään mm. koivikoiden ruskan ansiosta.
Ruskatilannetta 23.10.2019 - Kuun puolivälin ruskahuipentumat taittuivat varsin nopeasti alastomiksi tai lähes alastomiksi puiksi ja pensaiksi, mutta myöhemmin ruskaantuvia lajeja pysyi vielä hyvin lehdissään, kuten nuo vasemman puoliskon ruusu- ja norjanangervot.
Ruskatilannetta 31.10.2019 - Ruska oli tullut päätökseensä, mutta edelleen osa noiden ruusu- ja norjanangervon lehdistä oli varistumatta. Varjojen pitenemisen huomasi selvästi tässä vaiheessa kuvien vuorokautisen ottoajan oltua sama myös viime ja tämän kerran välillä.
Hämeenlinnan keskustan Sibeliuspuistoa koilliseen:
Kuvasarjan puulajeja vasemmalta oikealle etualalla: puistolehmus (Tilia X vulgaris), metsävaahtera (Acer platanoides), balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) ja toinen metsävaahtera. Näiden takana puiston sisällä myös mm. tammia (Quercus robur) ja vuorijalavia (Ulmus glabra).
Ruskatilannetta 1.9.2019 - Metsävaahteralla nähdään tyypillisesti ennen varsinaista ruskaa ilmaantunutta erittäin vähäisesti häilyvää värin alkua. Puistolehmuksella oli vielä viiveellä kesän kuivuuden heikentämien oksiensa lehtikellastumista siellä täällä latvuksessaan.
Ruskatilannetta 15.9.2019 - Erittäin lämmin syyskuun alkupuolisko piti myös näin sisämaassa ruskan alkamista ja etenemistä hyvin kurissa, joten tuo metsävaahtera oli saanut vasta hyvin vähän lisää syysvärejä jopa 15 päivässä.
Ruskatilannetta 22.9.2019 - Vaikka edellisen tilanteen jälkeen oli vallinnut koko ajan hyvin kylmä ja siten ruskan etenemistä hillinnyt sää, niin pienilmastollisesti näin aurinkoisen lämpimällä paikalla etummainen metsävaahtera oli edennyt silti ruskassaan vähän.
Ruskatilannetta 30.9.2019 - Kuun lopun leudontunut säävaihe sai metsävaahterat leimahtamaan nopeasti ruskahuippuunsa sisämaassa(kin) kuun viimeiseen päivään mennessä; ruskahuipennuksensa yllättävä keltavoittoisuus tulee hyvin ilmi tässä.
Ruskatilannetta 10.10.2019 - Kylmien yöpakkasvaiheiden ja leutojen säiden vaihdeltua metsävaahteroiden alastomaksi variseminen ruskahuipuistaan tapahtui myös nopeasti. Puistolehmus ja balkaninhevoskastanja saivat kuun alun yöpakkasissa lehtiinsä ruskeita vaurioita, vaikkei niiden ruska varsinaisesti ehtinyt vielä alkaa.
Ruskatilannetta 19.10.2019 - Metsävaahterat olivat jo alastomia, mutta puistolehmuksen ja balkaninhevoskastanjan varsinaiset ruskavärit etenivät esille leudommissa säissä sekoittuen häilyvästi aikaisemmin tulleiden pakkasvauriovärien kanssa.
Ruskatilannetta 25.10.2019 - Sisämaassa yöpakkasten ja tuulisen leutojen säävaiheiden vaihtelut kuun loppupuolella saivat myös nämä viimeisenä ruskaantuneet lehtipuut puistolehmuksen ja balkaninhevoskastanjan tapaan varistumaan varsin nopeasti alastomiksi.
Ruskatilannetta 4.11.2019 - Poikkeuksellisesti sisällytän viimeiseksi kuvaksi marraskuun puolelta tilanteen, mistä nähdään kuinka ruskan kokonaan päättyminen oli ollut sisämaassa niin nopeaa lokakuun lopuksi myöhään ruskaantuvienkin puulajien osalta, että näin 4. päivänä marraskuuta koko tämä puisto oli myös ehditty jo haravoidakin kokonaan puhtaaksi lehdistä talvea varten.
